Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että me tarvitsemme korkeampaa työllisyysastetta, lisää työpaikkoja ja lisää kasvua, jotta pystymme selviämään muun muassa eriarvoistumisen, lisääntyvän palvelutarpeen ja heikon huoltosuhteen aiheuttamista haasteista tulevaisuudessa. Koko yhteiskunnan kannalta on hälyttävää, että erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat jatkuvasti lisääntyneet. Ne vievät jo noin 2 700 alle 35-vuotiasta nuorta joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle, ja vain osa pystyy palaamaan takaisin. Näihin pahoinvoinnin syihinhän meidän pitäisi nyt pystyä puuttumaan. Haluaisin kysyä:

Miten hallitus aikoo pureutua muun muassa näistä mielenterveyshäiriöistä ja erilaisesta pahoinvoinnista aiheutuviin ongelmiin, jotta saisimme koko työikäisen väestömme pysymään myös työssä?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi on todettava se, että varsinaisesti meillä mielenterveysongelmat, erityisesti psyykkiset sairaudet, eivät niinkään ole lisääntyneet, mutta koska meillä hoidot ovat kehittyneet ja niistä on alettu puhua enemmän, niistä on tultu enemmän tietoiseksi ja niihin haetaan enemmän apua. Esimerkiksi nuorista meillä on noin 20 prosentilla häiriöitä. Ne eivät kaikki ole missään nimessä psykiatrisia sairauksia, mutta ne ovat mielenterveyden ongelmia, häiriöitä.

Mitä me olemme tehneet? Meillä on tämä Mieli 2009 -ohjelma, joka on tällainen mielenterveys- ja päihdeohjelma, johonka tehdään tällä hetkellä toimeenpanosuunnitelmaa siitä, miten me voimme pureutua näihin asioihin entistä paremmin. Samoin on kelakorvauksia lisätty tähän mielenterveyskuntoutukseen ja paljon, paljon muita tekoja. Terveydenhuoltolaki muun muassa auttaa näiden lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Maassamme on käyty voimakasta keskustelua työurien pidentämisestä. On keskusteltu eläkeiästä, ja viimeiseksi hallitus teki budjettiriihessään päätöksiä siitä, miten työurien alkupäässä opintojen nopeuttamiseen liittyen voidaan vaikuttaa siihen, että mahdollisimman pitkään oltaisiin töissä. Vähintään yhtä tärkeää on käydä keskustelua siitä, mitä tuon työelämän aikana tapahtuu.

Edustajan kysymykseen liittyen on asioita, joihin voi vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta merkittävä osa on asioita, jotka pitää pystyä ratkomaan siellä työpaikalla: työilmapiiriin pitää pystyä vaikuttamaan, työhyvinvointiin pitää pystyä vaikuttamaan. Tämä on osa kokonaisuutta, jotta esimerkiksi mielenterveyssairauksien takia ei jouduttaisi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys voidaan tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tästä on tehty monta selvitystä Suomessa. Tunnistamisen pitäisi myös johtaa käytännön toimiin peruspalveluissa, esimerkiksi neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, lastensuojelussa jne. Jos mielenterveysongelmia ei hoideta, ne auttamatta seuraavat usein aikuisuuteen saakka. Miten siis turvaamme ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut, joista ensimmäisenä yleensä leikataan, kun rahaa on vähän?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että varhain pitää puuttua. Siihen pitää puuttua heti sieltä äitiyshuollosta lähtien, koska hyvin monesti, jos perheessä on ongelmia, se vaikuttaa lapsen vointiin. Sitten on tietysti koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, pikkulapsineuvola jne., siellä sitä tunnistamista pitää tapahtua. Meidän koulutuksemme kyllä ottaa ammattihenkilöiden osaamisessa tämän huomioon. Sen lisäksi meillä on asetus, joka on erityisesti neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, että perheitten auttamista voidaan ihan lakisääteisesti lisätä.