Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan vuoden kiertoon kuuluu Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen käsittely eduskunnassa ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin tänäkin vuonna. Me olemme kiinnittäneet valiokunnassa huomiota yhteen asia-asiaan, ja toisena asia-asiana tai kohtana on se prosessi, jolla tätä valtuutettujen kertomusta eduskunnassa käsitellään, että tätä ylipäätänsä on mahdollista käsitellä.

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:n mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laadun ja saatavuuden. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Tämä kertomus on nyt siis eduskunnalle annettu ja valiokunnassa käsitelty.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi edellisessä toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä, valiokunnan mietintö 10/2012 vp, että valtuutetut saavat säännöllisesti tietoa muun muassa etuusjärjestelmien rahoitukseen ja Kelan toiminnan tehokkuuteen ja kustannustietoisuuteen liittyvistä seikoista. Valiokunta piti tuolloin tarkoituksenmukaisena, että näihin kiinnitetään, näihin samoihin asioihin, kasvavassa määrin huomiota myös Kelan valtuutettujen kertomuksessa eli siinä asiakirjassa, joka eduskunnalle toimitetaan. Valiokunta katsoi myös tuolloin, että kertomusmenettelyä on edelleen kehitettävä ottaen huomioon kertomuksen merkityksen valtuutettujen ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamisessa.

Valiokunta katsoo, ettei nyt annettua toimintakertomusta ole riittävästi kehitetty edellä esitettyyn suuntaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamiseksi.

Kelan tutkimustoiminta on korkeatasoista ja kohdistuu sosiaaliturvan uudistamisen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Valiokunta pitää myönteisenä, että tutkimustyön keskeisiä tuloksia ja havaintoja tuodaan kertomuksessa aktiivisesti esiin, niin kuin on tapahtunutkin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimustoimintaa hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Valiokunta esittää, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, eli näiltä osin puhtaat paperit, mutta näin suusanallisesti, vapaasti vielä sanottuna: kyllä valiokunnassa oli vuosi sitten henki, ja tänä vuonna oli vielä vahvempi se henki, että tämä Kelan kertomuksen käsittely, jotta meillä olisi mahdollista suorittaa sitä tehtävää, joka Kansaneläkelaitoksesta annetusta laista olemassa on, edellyttää tuon valtuutettujen kertomuksen, kertomusasiakirjan, kehittämistä niin, että se kertoo muutakin kuin, hieman nyt löysästi sanoen, että jokainen tarkistaa sieltä, että onhan oma nimi kirjoitettu oikein. Me tarvitsemme tietoa. Kela tuottaa runsaasti tietoa. Se on tietysti osaamiskysymys, että tietoa osaa hakea, mutta meillä on olemassa eduskunnan alainen laitos, Kansaneläkelaitos. Me olemme valinneet Kela-valtuutetut, jotka oman tehtävänsä tekevät. Mutta sitten tämä yhteistoiminta eduskunnan ja Kela-valtuutettujen välillä niin, että meillä on mahdollisuus arvioida Kelan toimintaa siinä tehtävässä ja roolissa, joka eduskunnalla on, kyllä edellyttää paneutumista tähän valtuutettujen kertomuksen sisältöön ja muotoon.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä kiitän sote-valiokunnan puheenjohtajaa siitä, että on ripeästi käsitelty valiokunnassa tämä Kelan kertomus. Noihin lieviin moitteisiin minä totean, että me otamme tämän vakavasti Kelan valtuustossa esille ja käsittelyyn.

Lupaan sote-valiokunnan puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle, että tulemme kehittämään kertomuksen sisältöä. Meillähän valmistuu Kelassa hyvin paljon materiaalia korkeatasoisista tutkimuksista ja niin edelleen, ne tiedot ovat tietysti saatavina tuolta Kelan nettisivuiltakin, mutta voimme luvata valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille, että tulemme seuraavaan kertomukseen liittämään kaikkia tärkeimpiä asioita liitetiedostoon, paperiversiona mukaan, että valiokunta voi tutustua perusteellisesti näihin asioihin sitten seuraavan kertomuksen käsittelyn aikana.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on varmuudella yhteinen tahto viedä asiaa eteenpäin. Minusta on Kansaneläkelaitoksen etu myös, että on tämä vuoropuhelu, jossa tietysti eduskunta on valinnut valtuutetut, ja mehän olemme tottuneet edustuksellisuuteen, me luotamme valittuihin valtuutettuihin, tehtävää hoidetaan. Mutta se tilanne ja se yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätänsä aika ajoin putkahtaa siitä, mikä Kelan asema ja rooli on — väittävätpä ilkikurisimmat, että on valtio valtiossa — ja sitten kun miettii tätä mekanismia, mikä tähän on rakennettu, miten eduskunta tätä eduskunnan näkökulmasta alaistaan laitosta valvoo ja sen toimintaa eteenpäin viedään, niin minä itse koen, että näitä valiokunnan esittämiä kehittämisehdotuksia en ottaisi edes moitteena vaan toiveena siitä, että tätä vuoropuhelua parannetaan ja kanssakäymistä viedään eteenpäin. Siitähän tästä pohjimmiltaan on kysymys, ja lopuksi on Kelankin etu, että tieto kulkee ja yhteisymmärrys kasvaa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kelan valtuuston työn arvon tulisi tulla toki selkeästi esiin tämän toimintakertomuksen kautta. Siksipä Kelan valtuutettujen tekemän työn eli toiminnan tehokkuuden ja kustannustietoisuuden arvioinnin pitäisi tulla jatkossa sitten myös selkeämmin esiin, ja jos StV on arvioinut niin, että tämä ei ole toteutunut, niin siihen pitää toki reagoida. Tosin tuossa valiokunnan mietinnössä ei ollut mitenkään tarkemmin ehdotuksia, parannusehdotuksia, miten valtuutettujen kertomusta tulisi kehittää tai mitä puutteita siinä oli. Mutta se viesti, että eduskuntalaitokselle ei ehkä ole sitten tullut tarpeeksi selkeästi valtuuston työskentelyn arvo esiin, on tietysti valitettava ja siihen pitää reagoida.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tästä toiveesta ja kehotuksesta. Itse ajattelen niin, että en ota sitä millään tavalla moitteena, vaan tässä on Kelan valtuuston syytä katsoa peiliin. Täytyy myöntää, että en itsekään uutena Kelan valtuutettuna ole ollut tyytyväinen tähän toimintakertomukseen ja siihen tapaan, jolla me toimintakertomusta ehkä kasaamme. Kiinnitän huomiota siihen, että valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palveluiden laadun ja saatavuuden, ja tässä aivan varmasti valtuustona meillä on parannettavaa, mutta sen tuomisessa myös tänne eduskuntaan ja tiedoksi saattamisessa tänne eduskuntaan meillä on erityisesti opiksi otettavaa. Yhdyn Kelan valtuuston puheenjohtajaan siinä, että seuraavana vuonna, kun asiaa käsittelemme, tilanteen täytyy olla toisin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kelan tilintarkastajana tiedän Kelan toiminnasta kenties enemmän kuin sellainen kansanedustaja, joka ei ole asiaan erityisesti paneutunut. Kelan toiminnassa on paljon hyvää, esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä mainitsema tutkimustoiminta. Myös asiakkaiden palautteet Kelan toiminnasta ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä. Mutta siellä on myös kehitettävää, kuten kaikissa organisaatioissa, ja kehittämishaasteistakin pitäisi pystyä täällä puhumaan.

Puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan oli hyvin vaikea antaa mietintöään Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta ja Kelan toiminnasta, koska toimintakertomus oli, miten sen sanoisi, köykäinen. Valiokunta otti samaan asiaan kantaa jo viime vuonna ja toivoi jo silloin Kelassa kiinnitettävän huomiota toimintakertomuksen laatuun ja laajuuteen. Valitettavasti asia ei ollut korjaantunut vuodessa, ja toivottavasti emme ensi vuonna joudu taas samasta asiasta kritisoimaan. Eduskunnalla on oikeus ja velvollisuus vaatia toimintakertomuksen laadun parantamista, sillä tämä nykyinen muoto ei anna riittävästi tietoa Kelan toiminnasta. Kuten edustaja Rehula jo totesi, valiokunta oli aika tiukka tässä mietinnössään ja totesi, että on välttämätöntä, että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamiseksi, ja kiitänkin nyt edustaja Kettusta lupauksesta kehittää tätä toimintakertomusta paremmaksi.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Päivän tekstiin liittyen en malta olla kertomatta seuraavaa: Pääministeripuolueen naisjärjestö juhli kotikylässäni Jyväskylässä viime viikonloppuna 60-vuotistaivaltaan, ja siellä oli läsnä muun muassa kaksi arvostamaani kokoomuksen naista, kuntaministeri Henna Virkkunen ja Kelan johtaja Helena Pesola. Media, maakuntalehti, kertoi, että muun muassa he vaativat tässä tilaisuudessa ääneen sitä, että omaishoitajien tuki siirretään Kelan maksettavaksi. Kun olen myöskin Kelan tilintarkastaja, olen tietoinen, että pääjohtaja Hyssälällä on aivan sama käsitys: omaishoitajan tuki olisi syytä siirtää Kelan maksettavaksi. Tänä päivänä tietojeni mukaan meillä maksetaan noin 40 000 henkilölle tärkeästä, raskaasta ja vaikeasta työstä tiettyjä korvauksia riippuen kunnanvaltuustojen päätöksistä, mutta Suomesta löytyy tänäkin päivänä noin 20 000 omaishoitajaa, ketkä eivät saa minkäänlaista korvausta. Kelalle siirtäminen minunkin mielestäni saisi aikaan sen, että kaikki omaishoitajat kaikkialta Suomesta, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, saisivat samansuuruisen korvauksen tärkeästä työstään.

Arvoisa puheenjohtaja! Sanon tämän siksi — täällä nyt ei ole kovinkaan monta hallituspuolueiden edustajaa enää paikalla, mutta jos puhemiehen kautta välittyisi tieto — että jos voitaisiin hallitusohjelmaa tarkistaa jo ensi vuonna, niin tässä olisi tarkistamisen paikka.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on Kansaneläkelaitoksen toimintakertomus vuodelta 2012. Toimintakertomuksessa käy ilmi, että Kansaneläkelaitoksessa on aktiivisesti kehitetty kansalaisille ja viranomaisille suunnattuja verkkoasiointipalveluja. Nämä uudistukset ovat parantaneet Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelua. Monet palvelun käyttäjät ovat antaneet hyvää palautetta uudistuneista palveluista. Muun muassa kotiäidit asioivat mieluusti nettipalveluissa, koska se on helppo tapa hoitaa asiat eikä tarvitse lähteä lapsien kanssa asioimaan Kelan toimipisteeseen. Se on suuri helpotus ja apu lapsiperheiden arkeen.

Uudet palvelumuodot ovat myös vähentäneet toimistoasiointia ja puhelinpalvelun käyttöä. Tämä on mahdollistanut sen, että palveluneuvojat ovat voineet tarjota toimistossa asioiville ajanvarausaikaa. Tutkimuksen mukaan ihmiset kokevat Kelan asiointipalvelut miellyttäviksi ja ystävällisiksi.

Arvoisa puhemies! Valiokunta mietinnössään toteaa, ettei nyt annettua toimintakertomusta ole riittävästi kehitetty siihen suuntaan, mitä valiokunta on edellyttänyt edellisenä vuonna, ja valiokunta pitää välttämättömänä, että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamiseksi.

Kelan tutkimustoiminta on korkeatasoista ja kohdistuu sosiaaliturvan uudistamisen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Valiokunta pitää myönteisenä, että tutkimustyön keskeisiä tuloksia ja havaintoja tuodaan kertomuksessa aktiivisesti esiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole kyseisessä valiokunnassa päässyt osallistumaan tämän asian käsittelyyn, mutta sitten siitä, mitä muuten itse siitä kyseisestä toimintakertomuksesta pidin ja katsoin läpi, halusin sanoa muutaman kommentin tässä.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen sivulla 9 on kartta Kelan palveluverkosta. Kartasta näkyy, miten valtakunnallisesti kattavana Kelan palvelutarjonta on onnistuttu pitämään. Tarvittaessa palvelut on järjestetty yhteispalveluna. Esimerkiksi naapurikunnassani Pelkosenniemellä on yhteispalvelupiste, joka on yhteinen Kelalle, poliisille, te-toimistolle ja Pelkosenniemen kunnalle sekä Pohjolan Osuuspankille. Eli Kelan toiminnoissa on ollut kehitystä aika paljonkin.

Omassa kotikunnassani Savukoskella on puolestaan tämän kartan ainoa sivuvastaanottopiste. Se on auki tosin vain kerran kuussa, eli ei se paljon ole, mutta edes silloin saa kuitenkin henkilökohtaista palvelua pöydän toisella puolella istuvalta Kelan virkailijalta eli ammattilaiselta.

Tässä toimintakertomuksessa todetaan: "Yhteispalvelulla turvataan palvelut kohtuullisen asiointimatkan päähän."

Verkko-, puhelin- ja muut etäpalvelut täydentävät palveluntarjontaa ja jossain määrin vähentävät henkilökohtaisen kohtaamisen tarvetta, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Niin paljon yhteiskunta ei voi teknillistyä, ettei valtionhallinnon asiakas tarvitsisi toisen ihmisen kohtaamista valtionhallinnon edustajana. Sen sanominen ei aina riitä, että ota paperi hyllystä ja tulosta nettisivuilta ja palauta sen jälkeen postiin tai nettiin. Lainsäädäntömme takaamaan hyvään hallintoon kuuluu, että asiakas voi kohdata asiakaspalvelijana ihmisen, joka esimerkiksi neuvoo kädestä pitäen, miten kaavake tuleepi täyttää.

Olen kuullut kysyttävän, miksi koko maa pitää pitää asuttuna, onko meillä siihen varaa. Minä puolestani kysyn, onko varaa olla hyödyntämättä koko maan voimavaroja. Valtionhallinnon työpaikkojen sijoittaminen maantieteellisesti tasapuolisesti edistää tätä tavoitetta. Kelan toiminnasta voi ottaa tämän asian osalta hyviä esimerkkejä.

Kelan koko maan puhelinpalvelut hoidetaan nykyään muutamassa yhteyskeskuksessa, joissa on yhteensä noin 300 työntekijää. Kyse on työstä, jota voi tehdä lähityönä mistä päin Suomea tahansa. Huomatkaa, minä en käytä sanaa etätyö vaan sanaa lähityö, mikä oli myöskin tässä Kelan kertomuksessa.

Minne olisivat keskittymispolitiikkaa kannattavat puolueet sijoittaneet nämä yhteyskeskukset, jos niillä olisi ollut päätösvaltaa, sitä voi jokainen pohtia, mutta nepä sijoitettiin Ruuhka-Suomen sijaan sellaisille paikkakunnille kuten Joensuu, Jyväskylä, Kemijärvi, Lieksa ja Pietarsaari.

Esimerkiksi Kemijärven yhteyskeskus aloitti toimintansa helmikuussa 2009. Työntekijöitä oli aluksi 35. Silloin epäiltiin, saadaanko sinne osaavia, koulutettuja, hyviä työntekijöitä. Nyt työntekijöitä on 70. Kemijärvellä, kuten muillakin muuttotappiopaikkakunnilla, on halpaa ja toimivaa hyvää tilaa käytettävissä. Työntekijät ovat motivoituneita, osaavia, koulutettuja ja pitkäaikaisia, pysyviä henkilöitä. Niin päälliköiden kuin tavallisten virkailijoiden työpaikkoihin on ollut useita kymmeniä hakijoita — joskus jopa satakin hakijaa oli yhteen työpaikkaan. On siis turha väittää, että niin sanotuilla syrjäseuduilla ei löydy asukkaita. Niitä löytyy, jos vain on työtä ja toimeentuloa. Paljon kärsineelle Itä-Lapin alueelle nämä työpaikat ovat hirvittävän tärkeitä. Valtiolle nämä työt saadaan hoidettua edullisemmin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Arvoisa puhemies! Hajautettu yhdyskuntarakenne on Suomen tulevaisuutta, ja Kelan toiminta on siitä yksi hyvä esimerkki.

Elsi  Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn tuossa aikaisemmin esitettyyn edustaja Mäkisalo-Ropposen toiveeseen siitä, että ensi vuonna ei enää tarvitsisi palata siihen asiaan, että toimintakertomus olisi jollakin tavalla köykäinen, joten tämä StV:n viesti on siis tiedostettu, vastaanotettu ja siihen reagoidaan.

Kela sinänsähän on valtakunnallisesti hyvin luotettu ja toiminnassaan pidetty laitos Suomessa. Kehittäminen on toki aina tarpeen, varsinkin kun kyseessä on niin laaja toimiala — jokaista suomalaista koskettava toimiala — mitä Kela hoitaa, ja se toimii jokaisen suomalaisen elämässä. Me valtuutetut olemme aika tiiviisti mukana siinä kehittämistyössä jo sitä kautta, että saamme hyvin paljon erilaisia yhteydenottoja kansalaisilta suoraankin. Kela tuntuu kuitenkin nauttivan arvostusta. Se on pyrkinyt uudistumaan ja onkin uudistunut ihan yhteiskunnan mukana ja on tuon toimintakertomuksenkin mukaan tehokas ja taloudellinen toiminnassaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassahan on linjattu, että Kelan tutkimusosasto olisi liitettävä yhteen THL:n tutkimusosaston kanssa. En kannata tätä ajatusta. Valiokunnan mietinnössä todetaan myös, että Kelan tutkimusosasto tekee korkeatasoista työtä ja ansiokasta tutkimustyötä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Tämä työ palvelee niin päättäjiä kuin myöskin Kelan työtä itsessään ja myöskin sosiaali- ja vakuutusjärjestelmän uudistamista erittäinkin merkittävällä tavalla. Tästä johtuen Kelan tutkimusta ei kyllä voi irrottaa muualle. Se on erittäin kiinteä osa sitä Kansaneläkelaitoksen kokonaisuutta. Itse asiassa tuo yhdistäminen ja pilkkominen muualle tarkoittaisikin tosiasiassa Kelan tutkimustyön lakkaamista. THL:n ja Kelan tutkimusosastot eivät tee niin merkittävässä määrin päällekkäistä tutkimustyötä, että noiden osastojen yhdistämiseen olisi sillä tavalla tarvetta. Kelan tutkimushan perustuu Kelan omiin tilastoihin, joiden käyttäminen tutkimukseen vaatii perusteellista tuntemusta ihan Kelan omasta näkökulmasta, ja tätä ei voi samanlaisena olla muualla kuin Kelassa itsessään.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Joskus käy niin, että ei huomaakaan, kuinka edistyksellinen eduskunta on. Oletin keskustelun alkavan noin kello 17, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Oletan, kun en ole puheita kuullut, että Kelan valtuutettujen vuosikertomus on täällä saanut jonkin verran kritiikkiä. Kritiikkiä se sai tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja sen mietinnössäkin. Onkin syytä pitää huoli siitä, että kertomuksessa pystytään keskittymään olennaisimpiin kysymyksiin, kuitenkin niin, että tarpeellinen tieto leviää sitten valtuutettujen ulkopuolelle, ja pitää pitää huoli myöskin siitä, että valtuutetuilla itsellään on käytettävissä ne kaikki tarpeelliset tiedot, joita Kelan ja eduskunnan suhteen ylläpitäminen, joka on valtuutettujen tärkein tehtävä, edellyttää.

Samalla tietenkin pitää myöskin edellyttää, että valtuutetut pystyvät valvomaan sitä, että Kela täyttää tehtävänsä niin hyvin kuin mahdollista, koska se koskettaa niin monen suomalaisen jokapäiväisiä keskeisiä etuuksia. Kelahan toki tekee sen tehtävänsä pääosin hyvin, mutta aina välillä tupsahtaa eteen jotakin, mikä herättää vähän ihmetystä ja kummastusta, esimerkiksi se, että nuorten ammatillisen kuntoutuksen osalta Kelan kentällä, vaikka ilmeisesti viraston johdossa on toisenlaisia näkemyksiä, ei pystytä tulkitsemaan eduskunnan tahtoa ja sen säätämiä lakeja niin kuin on tarkoitettu. Tässäkin on Kelan valtuutetuille tehtävää.

Kelan tutkimusosaston osalta voin yhtyä edustaja Elsi Kataisen edellä sanomaan. Se tekee todella ansiokasta työtä, ja en näe mitään syytä, miksi se pitäisi yhdistää THL:ään tai minnekään muuallekaan. Ylipäätäänkin tästä tutkimuslaitosuudistuksesta ja tutkimuslaitosten rahoista pitää hallituksen sisälläkin käydä kyllä vähän nykyistäkin tarkempaa keskustelua vielä jatkossa.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puheenjohtaja! Kiitän eduskuntaa ja tätä täysistuntoa tästä vilkkaasta keskustelusta ja siitä, että näin runsaslukuisesti kansanedustajat osallistuvat tähän Kelan toimintakertomuksen palautekeskusteluun.

Kelan valtuutetut ovat sisäistäneet sen, että Kelan palvelutehtävän ja -verkoston on katettava koko maa. Se on vain sen tyyppinen laitos, että siihen nämä keskittämispyrkimykset eivät saa vaikuttaa. Meidän täytyy pystyä palvelemaan koko suomalaista väestöä niin Hankoniemellä kuin Utsjoellakin, koko tällä välillä etelästä pohjoiseen ja lännestä itään ja päinvastoin. Tämä on meille hyvin tärkeä asia, ja onneksi Kelan valtuutetut ovat tämän siis toisin sanoen sisäistäneet.

Vielä tähän jatkoon tulevasta toimintakertomuksesta, joka on täällä käsittelyssä noin vuoden kuluttua: minä edelleenkin lupaan, että sitä kehitetään ja eduskunta ja valiokunta tulevat saamaan riittävästi tietoa.