Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tiistaina 11. päivänä syyskuuta Yhdysvallat joutui järkyttävän terroriteon kohteeksi. Neljä matkustajalentokonetta kaapattiin. Kaksi näistä koneista ohjattiin New Yorkissa sijaitseviin World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Kolmas kone iskeytyi Yhdysvaltain puolustusministeriön rakennukseen Pentagoniin ja neljäs syöksyi maahan Pennsylvanian osavaltiossa.

Me emme tiedä tällä hetkellä uhrien lopullista lukumäärää, mutta heitä arvioidaan olevan tuhansia. Suomalaisia ei tiedetä näissä iskuissa menehtyneen.

Tämä terrori-iskujen sarja on mittasuhteiltaan ennen kokematon. Mikään taho ei toistaiseksi ole ottanut vastuuta iskuista eikä esittänyt poliittisia vaatimuksia tai tavoitteita.

Yhdysvaltain tapahtumilla ei liene suoraa vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Suomalaisia kohteita vastaan suunnattavien terrori-iskujen todennäköisyys niin kotimaassa kuin ulkomailla on vähäinen.

Tällä hetkellä on hyvin vaikea arvioida maailman ja Suomen talouteen aiheutuvia vaikutuksia tästä kriisistä. Epävarmuus tapahtuman seurauksista heijastui alkuun öljyn ja raaka-aineiden hintojen kohoamisena. Pörssikurssit laskivat ja dollari heikkeni. Välittömät vaikutukset kansainvälisillä markkinoilla eivät tapahtuman jälkeen olleet kuitenkaan voimistuneet, osittain ovat myöskin tasaantuneet.

Euroopan unionin talous- ja valtiovarainministerit sekä keskuspankkien pääjohtajat ja komissio antoivat eilen keskiviikkona julkilausuman, jossa luvattiin Yhdysvalloille kaikki tuki ja sitouduttiin tarvittaviin toimiin markkinoiden toiminnan ja rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Tässä siis kansainvälinen järjestelmä on toiminut varsin hyvin.

Heti sen jälkeen, kun järkyttävät tiedot olivat tulleet, tehostivat Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaiset toimintaansa. Kutsuin hallituksen neuvotteluun tiistai-iltana keskusteltuani pääministerin sijaisen ministeri Itälän kanssa. Hallituksen neuvottelussa päätettiin asettaa ministerityöryhmä seuraamaan tilannetta. Työtä tukemaan asetettiin virkamiestyöryhmä.

Välittömästi, kun tieto oli tullut, viranomaiset aivan omaehtoisesti käynnistivät erilaiset toimenpiteet: lentomatkustajien turvatarkastuksia, ulkorajatarkistuksia ja Suomen lähetystöjen sekä eräiden muiden kohteiden vartiointia tehostettiin. Puolustusvoimat tehosti ilmavalvontaa.

Suomen poliisi on ollut tiiviissä yhteydessä Interpoliin ja Europoliin tapahtuman taustojen täsmentämiseksi. Tietoja on myös vaihdettu EU:n jäsenmaiden poliisiviranomaisten kesken.

Ulkoasiainhallinto on järjestänyt kriisipäivystyksen, jonne on tullut useita satoja soittoja Yhdysvalloissa olleiden suomalaisten omaisilta.

Keskusrikospoliisi on asettanut suuronnettomuuksien uhrien tunnistamisyksikön valmiustilaan mahdollisen avunpyynnön varalta. Suomen Punaisella ristillä on valmius toimittaa verituotteita Yhdysvaltoihin heti, kun lentoliikenne on jälleen mahdollista. Suomen hallitus on siis tarjonnut apua Yhdysvaltain hallitukselle, ja tietenkin riippuu avunanto sitten viime kädessä siitä, mitä Yhdysvaltain hallitus mahdollisesti pyytää.

Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaiset jatkavat tehostettuja turvaamistoimenpiteitä siten, että ne sovitetaan vallitsevaan ja odotettavissa olevaan uhkakuvaan. Suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi jatkavat tapahtumien analysointia kansainvälisten yhteyksiensä tuella.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenmaat ovat ilmaisseet syvän osanottonsa Yhdysvaltain tapahtumien vuoksi. Yleisten asiain neuvosto kokoontui eilen 12.9. erityisistuntoon. Euroopan unionin ulkoministerien yhteisessä kannanotossa tuomitaan terroritoimet ja luvataan auttaa syyllisten saattamisessa oikeuden eteen. Euroopan unionin maat ovat julistaneet perjantain surupäiväksi myötätunnon osoituksena Yhdysvaltain kansalle.

Pohjois-Atlantin liiton neuvosto hyväksyi 12.9. kannanoton, jossa todetaan terrori-iskujen aiheuttaneen artikla 5:n mukaisen kollektiivisen puolustuksen ja sen edellyttämän konsultaatiovelvoitteen mukaisen tilanteen.

Suomi osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenmaana terrorisminvastaiseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon.

Tämä terrori-isku oli isku ihmiskunnan yhteisiä arvoja vastaan. Terrorismi uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa, oikeusvaltiota sekä kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Terrorismi on tuomittava kaikissa muodoissa. Terrorismin torjunta on koko kansainvälisen yhteisön vastuulla.

Tampereen EU-huippukokouksen päätökset vuonna 99 vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueen luomisesta ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia. Suomen puolelta olen keskustelussa Euroopan unionin puheenjohtajamaan pääministerin Guy Verhofstadtin kanssa kiinnittänyt huomiota tähän, ja Belgian puheenjohtajuuden kaudella Tampereen päätöksiä on tarkoitus viedä eteenpäin. Me olemme olleet erityisen aloitteellisia siinä, että poliisiyhteistyötä tiivistettäisiin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminnassaan ollut täysin yksituumainen. Kansalaiset ovat ymmärrettävästi huolestuneita tässä tilanteessa. Minä uskon, että — ja tämä on Suomen linja — nämä tapahtumat yhdistävät ihmiskuntaa, meitä kaikkia, jotta voimme yhteisesti kohdata uhat ja myös yhteisesti ryhtyä toimiin niiden torjumiseksi. Tässä tilanteessa on syytä todellakin kaikilla niillä tahoilla, joissa Suomi on mukana, Euroopan unionissa ja ensisijaisesti Yhdistyneissä kansakunnissa, olla aktiivisia. Tämä on hallituksen tarkoitus.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Pääministeri otti esille päällisin puolin, mitä suomalaiset viranomaiset tekivät, kun tapahtumien kulku tuli selville, mutta ehkä on syytä vielä sisäministeriön näkökulmasta tarkemmin käydä tapahtumien kulkua läpi.

Saatuani tiedon Yhdysvaltain traagisista tapahtumista ja tapahtumien luonteen alettua selvitä kutsuin sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmän koolle. Turvallisuusasiain johtoryhmä, jossa ovat edustettuina sisäasiainministeriön poliisiosasto, Rajavartiolaitos, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto, suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi, teki tilannearvion senhetkisten tietojen perusteella. Illan aikana valtioneuvosto kokoontui ja perusti pääministerin mainitseman virkamiestyöryhmän, joka kokoontui välittömästä sisäasiainministeriöön arvioimaan tarkemmin tapahtumien kulkua. Sisäasiainministeriön edellä mainitun sisäisen turvallisuuden hallinnonalojen lisäksi ryhmään kuuluivat edustajat valtioneuvoston kansliasta, ulkoasiainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Virkamiesryhmä päätyi nopeasti siihen, että sen suurin huolenaihe sillä hetkellä oli luonnollisesti iskujen uhriksi joutuneiden suomalaisten kohtalo. Ulkoasiainministeriö perusti kriisipäivystyksen, ja ensimmäinen suora omaislinja saatiin käyttöön jo kello 18.30. Ulkoasiainministeriö käynnisti myös välittömästi Yhdysvalloissa olevien suomalaisten kohtaloiden selvittelyn, ja samoin tekivät useat suomalaiset yritykset. Jonkin aikaa puhelinliikenne Yhdysvaltoihin oli kokonaan poikki. Tilanne kuitenkin parani varsin nopeasti, ja yhteydet toimivat tällä hetkellä noin 90-prosenttisesti.

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen ympärivuorokautinen johtamisvalmius varmistavat sen, että tiedot poikkeavista tapahtumista saadaan nopeasti valtion johdon tietoon. Sisäasiainministeriö järjesti tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi jatkuvan tilanteen seurannan. Perustettu ministeriryhmä piti kokouksen myös valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan jälkeen eilen. Ministerit saivat tuolloin eri viranomaisten selvityksiä tilanteesta. Kävimme läpi uhkakuva-analyysiä, jonka pohjalta todettiin seuraavaa:

Alustavien arvioiden mukaan Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut oli suunnattu nimenomaan Yhdysvaltain hallitusta ja amerikkalaisia instituutioita vastaan. Sisäasiainministeriön arvion mukaan välittömästi Suomeen tai suomalaisia intressejä vastaan kohdistuva terroristitekojen todennäköisyys on vähäinen. Suojelupoliisilla ja keskusrikospoliisilla on erittäin hyvät kansainväliset yhteydet sekä eri maihin että terrorismia seuraaviin kansainvälisiin elimiin, kuten Interpoliin ja Europoliin. Suomen poliisi saa välittömästi tiedon, jos muualla havaitaan terrorismiuhkia, jotka voivat säteillä myös Suomeen.

Suomi on edelleenkin siinä onnellisessa tilanteessa, että Suomeen kohdistuvaa terroria ei ole havaittu. Maassamme on kuitenkin useita ulkomaisia kohteita, joihin joissakin ääritapauksissa saattaa kohdistua väkivaltaisia iskuja. Nämä kohteet ovat poliisin tiedossa, ja niihin kohdistuviin uhkiin on varauduttu.

Ministeriryhmä totesi, että virkamiesryhmä seuraa tilannetta tarpeen mukaan, ja eri viranomaistahot seuraavat tilannetta normaalina virkatyönään. Virkamiestyöryhmä arvioi tilannetta hallinnonalojen raporttien pohjalta keskiviikkoaamuna 7.30. Työryhmä totesi, että Suomessa ei ole tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Todettiin, että tehostettua tilanteen seurantaa jatketaan ainakin keskiviikon virka-ajan. Seuraava tilanneraportti koottiin tänä aamuna tilanteesta. Tilanteen kehittymistä ja sen vaatimia toimenpiteitä arvioidaan jatkuvasti. Käynnistettyjä tehostettuja toimenpiteitä jatketaan toistaiseksi.

Ulkoministerin ilmoituksen mukaan Yhdysvalloissa on edelleen muutamia kymmeniä sellaisia suomalaisia, joihin toistaiseksi ei ole saatu yhteyttä. Onneksi tällä hetkellä ulkoministeriöön tapahtuvista yhteydenotoista suurempi osa koskee ilmoituksia siitä, että aikaisemmin tavoittamattomaan henkilöön on saatu yhteys. Valitettavasti en kuitenkaan kykene tässä vaiheessa täydellisesti poissulkemaan sitä vaihtoehtoa, että uhrien joukossa voisi olla myös suomalaisia. Aikamoisella varmuudella voinemme nyt kuitenkin todeta, ettei heitä ollut matkustajina terrori-iskuihin käytetyissä lentokoneissa.

Arvoisa puhemies! Osana siviilikriisinhallintaan liittyvää rauhankumppanuusyhteistyötä kaikille toimintaan osallistuville maille saapui kirjallinen pyyntö, jossa toivottiin, että kukin maa kartoittaisi ne käytettävissä olevat resurssit, joita voitaisiin osoittaa avustustehtäviin Yhdysvalloissa. Ministeriön pelastusosasto aloitti selvityksen käytettävissä olevista voimavaroista ja niiden kustannuksista. Lähinnä tulisivat kyseeseen raivaustoimintaan sekä vainajien tunnistamiseen erikoistuneet yksiköt sekä Punaisen Ristin varastoissa olevat lääkkeet ja verituotteet. Valmius lähettää apua sitä pyydettäessä on siis kartoitettu, ja edellytykset toimia nopeasti ovat olemassa.

Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat varautuneet omien uhkakuviemme mukaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin. Tapahtunut kuitenkin pakottaa meidät arvioimaan uhkakuvamme ja myös varautumissuunnitelmamme. Tämä työ tehdään harkitusti ja huolellisesti analysoiden tietojen perusteella.

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin yleisten asiain neuvosto kokoontui eilen erityisistuntoon. Unioni ilmaisi täyden solidaarisuutensa Yhdysvaltoja kohtaan. EU on tarjonnut apuaan tämän katastrofaalisen terrori-iskun seurausten hoitamisessa.

Yhdysvalloissa tehdyt terrori-iskut ovat rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälinen yhteisö ei jää toimettomaksi näiden iskujen jälkeen. Kansainvälistä yhteistyötä terrorismin torjumiseksi ja kansainvälisen oikeuden toimeenpanoa on vahvistettava erityisesti YK:n kautta. Terrorismin vastustaminen on kaikkien valtioiden yhteinen asia. Tarvitsemme entistä vahvempaa kansainvälistä järjestystä ja yhteistoimintaa. Iskuihin syyllistyneet ja heidän tukijansa on selvitettävä ja saatava oikeuden eteen. Kansainvälistä oikeusjärjestystä on vahvistettava. Syylliset on saatava vastaamaan oikeudessa ja rankaisutoimien on kohdistuttava syyllisiin, kaikkiin syyllisiin, mukaan lukien terroristien suojelijat, mutta vain syyllisiin.

Tämän rikoksen tekijöistä ja motiiveista ei ole vielä varmaa tietoa. Iskun uhrina ei ole ollut pelkästään Yhdysvallat vaan demokratia ja ihmisyys. Meidän tulee toimia arvojemme mukaan. Sotaisat puheet ja kostomielialan lietsominen eivät kuulu näihin, ei myöskään uskontoon, kulttuuriin tai kansallisuuteen kohdistuva kollektiivinen syyllisyys. Tällaista vastakkainasettelua pitää välttää.

Koko maailma on nyt järkyttynyt näistä iskuista. Tähän järkytykseen ja näitä iskuja kohtaan tunnettuun inhoon on kuitenkin tartuttava myös mahdollisuutena. Tälle yksimieliselle tahdolle tuomita järjetön väkivalta pitää rakentaa uusi pyrkimys rauhaan. Minkään konfliktin osapuoli ei ole ilmaissut tukeaan näille teoille. Kansainvälisen yhteisön pitää painostaa heitä nyt irtisanoutumaan väkivallasta ja sitoutumaan rauhanprosesseihin.

YK:ssa on vuodesta 1994 ollut konsensus siitä, että terroriteot ovat aina rikoksia riippumatta tekijästä ja kohteesta tai tekijän poliittisista motiiveista ja tavoitteista. Terroritekoja ei voi oikeuttaa millään uskonnollisilla, poliittisilla tai ideologisilla perusteilla. Tämän maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen pohjalta on kyetty kehittämään ja tulee edelleen vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismin torjumiseksi. Tämän varaan pitää rakentaa ja pidättyä toimista, jotka voivat murentaa rakennettua yhteistyön perustaa. Suomen näkemyksen mukaan terrorismin torjunnassa pitää painottaa kansainvälistä yhteistyötä, kollektiivista toimintaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Euroopan unioni kehottaa jäsenmaita ryhtymään viipymättä kaikkiin tarvittaviin toimiin tehostetun turvatason ylläpitämiseksi erityisesti ilmaliikenteessä. Sisä- ja oikeusministereiden ja liikenneministereiden neuvostot arvioivat lähiviikkoina ja -päivinä pidettävissä kokouksissaan toimenpiteiden toteutumista ja tarvetta täydentää niitä. Yleisten asiain neuvosto on pyytänyt puheenjohtajamaata ja yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa raportoimaan mahdollisimman pian kouriintuntuvista keinoista yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisä- ja oikeusasioiden sellaisten keinojen tehostamiseksi, joiden avulla unioni yhteistyössä Yhdysvaltain ja muiden maiden kanssa voi tehokkaasti taistella terrorismia vastaan.

Terrori-iskujen johdosta Naton neuvosto hyväksyi eilen Yhdysvaltain aloitteesta kannanoton, jossa iskujen todetaan aiheuttaneen artiklan 5 mukaisen kollektiivisen puolustuksen ja sen edellyttämän konsultaatiovelvoitteen mukaisen tilanteen. Tämä on ensimmäinen kerta Naton historian aikana, kun järjestö nimenomaisesti toteaa tilanteen saattavan edellyttää kollektiivisen puolustusvelvoitteen soveltamista. Kannanotossa kuitenkin täsmennetään, että artiklan 5 mukainen tilanne edellyttää, että isku Yhdysvaltoja kohtaan on johdettu ulkomailta. Artiklan 5 mukaan aseellinen hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita vastaan.

Washingtonin huippukokouksen yhteydessä vuonna 1999 Nato hyväksyi uuden strategisen konseptin, jolloin terrorismin uhka tuotiin rajoitetusti Naton strategiaan. Eilen hyväksytyssä kannanotossa viitataan huippukokouspäätökseen ja todetaan, että huippukokouksessa katsottiin Naton joutuvan vastaamaan sellaisiin turvallisuusuhkiin, erityisesti terrorismiin, jotka poikkeavat Naton perustamiseen johtaneista uhista. Naton kannanotto, josta ei keskusteltu Euroopan unionin yleisten asiain neuvostossa, koskee vain sotilasliiton jäseniä, eikä meidän ole syytä eikä mahdollista lähteä ennakoimaan suhtautumista täysin avoimiin jatkotoimiin.

Ulkoministeriön kriisipäivystys on täällä jo mainittu. Ministeriö on koko ajan jatkanut Yhdysvalloissa olevien suomalaisten jäljittämistä. Kokonaan ei voida vielä poissulkea sitä, että uhrien joukossa olisi ollut myös suomalaisia, vaikka erityistä syytä tällä hetkellä sitä epäillä ei kuitenkaan vielä ole.

Antti  Kalliomäki  /sd:

Puhemies! Sosialidemokraattien ryhmä keskusteli tänään tästä asiasta, varmaan kaikkien muidenkin täällä olevien ryhmien tavoin. Haluamme ilmaista osanottomme Yhdysvalloille ja terrori-iskun uhrien omaisille ja läheisille.

Suomen hallitus on mielestämme tässä asiassa toiminut viisaasti ja harkitusti. Paria asiaa haluaisin korostaa, ensinnäkin sitä, että hallitus edelleen toimisi hyvin aktiivisesti, niin että Suomi voisi osaltaan vaikuttaa siihen, että syylliset saadaan kiinni ja että ennen kaikkea heidät tuomitaan oikeusprosessin kautta.

On sanottu, että New Yorkin tapahtumien jälkeen maailma on muuttunut pysyvästi. Näin varmaan on, mutta on myös valinnan mahdollisuus tässä muutoksessa. Koston kierre olisi pahin, mihin tässä voitaisiin sortua, eikä varmaan ole niin, että pelkästään Nato tai EU tai läntisten maiden rintama olisi se oikea tässä asiassa, vaan pitää saada kaikki maat ja kansakunnat mukaan rintamaan terrorismia vastaan. Samalla se olisi varmasti rintama myös köyhyyttä ja sortoa vastaan. Niin kuin hallituksen puolelta on viitattu, oikea toiminta-alusta tässä asiassa on Yhdistyneet kansakunnat ja sen laajat organisaatiot.

Esko Aho  /kesk:

Arvoisa puhemies! Näiden järkyttävien tapahtumien synnyttämän tyrmistyksen ja osanoton keskellä herää myös monia kysymyksiä.

Ensimmäinen niistä: Miksi? Mitkä ovat tällaisten tekojen perimmäiset tarkoitusperät? Niistä emme tällä hetkellä vielä tiedä, mutta yksi asia on kuitenkin varmaa: Ei voi olla mitään sellaista päämäärää, joka oikeuttaisi nyt nähtyjen julmien ja ihmishengistä piittaamattomien keinojen käyttöön. Mielestäni tämä on peruslähtökohta silloin, kun arvioimme, mitä kaikkea näistä tapahtumista seuraa.

Toiseksi on tietysti kysyttävä myös, miten demokratiat ja avoimet yhteiskunnat tulevat selviytymään siitä haasteesta, joidenkuiden mielestä uudenlaisen sodankäynnin haasteesta, jonka eteen olemme joutuneet. Vaikka itse iskut kohdistuivat Yhdysvaltoihin ja amerikkalaisiin, siitä huolimatta vaikutukset ulottuvat kaikkiin demokratioihin, kaikkiin avoimiin yhteiskuntiin. Meidän yhteinen asiamme on luoda mekanismeja, joilla voimme suojautua tällaisia tekoja vastaan.

Tässä mielessä, jos inhimillisten kärsimysten ja romahtaneiden rakennusten keskellä jotakin toivoa voi herätä, se toivo syntyy siitä, että tämä opettaisi erilaisista ideologisista lähtökohdista riippumatta kansakunnat toimimaan yhdessä terrorismia vastaan. On mahdollista näiden kokemusten jälkeen löytää uusia keinoja sellaisen yhteistyön luomiseksi, jolla tulevaisuudessa tällaiset hirmuteot voitaisiin estää.

Yhtä lailla me olemme mukana myös niissä taloudellisissa seuraamuksissa, joita tästä tapahtumasarjasta aiheutuu. Mielestäni on tärkeää, että Suomi on myös niissä toimissa mukana, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että maailmantalous ei enää enempää kärsisi tapahtuman seurauksista.

Ben  Zyskowicz  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt puheena olevat terrori-iskut ovat vielä hirvittävämpiä tekoja kuin olisimme ikinä pystyneet kuvittelemaan. Matkustajia täynnä olevat lentokoneet kaapataan, niistä tehdään eräänlaisia itsemurha-ohjuksia ja niillä surmataan tuhansia viattomia ihmisiä.

Kaikkialla maailmassa terrori-iskut on yksiselitteisesti tuomittu. On osoitettu myötätuntoa katastrofin uhreille ja heidän omaisilleen samoin kuin Amerikan kansalle. On enemmän kuin paikallaan, että Suomen ulkoministeri yhdessä muiden EU-maiden kanssa on ilmaissut myötätuntonsa ja solidaarisuutensa Yhdysvalloille.

Terrorihyökkäys on nähtävä, kuten pääministerikin totesi, hyökkäyksenä ei vain Yhdysvaltoja vaan myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan. Mitkään poliittiset tai muut syyt eivät voi oikeuttaa tai perustella näkemäämme silmitöntä siviileihin kohdistunutta väkivaltaa. Siksi nyt ja tässä yhteydessä ei voi olla paikallaan arvostella hyökkäyksen kohteeksi joutunutta osapuolta eli Yhdysvaltoja.

Se, mitä nyt tarvitaan, on kattavaa kansainvälistä yhteistyötä ja päättäväisyyttä terrorismin torjunnassa. Tässä yhteistyössä Suomen on oltava tiiviisti mukana. Myös Suomessa kykyä terroritekojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tulee vahvistaa. Viimeistään New Yorkin ja Washingtonin tapahtumat ovat osoittaneet, että kaikki on mahdollista kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.

Matti  Huutola  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on osoitettava suuri kunnioitus ja kiitos kaikille niille pelastustyöntekijöille, jotka ovat tehneet aika vaikeissa olosuhteissa suurta työtä, ja tietysti tuntea myös samalla suurta myötätuntoa menehtyneitä ja heidän omaisiaan kohtaan.

Vasemmistoliitto tuomitsee täysin tapahtuneen terroriteon nyt ja aina. Erityistä paheksuntaa herättää tietysti se, että se tehtiin siviililentokoneilla ja siviilejä vastaan. Tuska ja suru on mittaamaton, eivätkä tapahtuman jäljet poistu ihmisten mielistä. Jo nyt tiedämme, että uhrien määrä nousee tuhansiin ja että vastaavia terroritekoja ei koskaan ennen ole koettu.

Osaltaan teko osoittaa myös, miten haavoittuva yhteiskuntajärjestys lopulta on. Tästä johtuen kaikenlainen kansainvälinen terrorismin vastainen työ on tärkeää ja sen on jatkuttava entistä tehokkaampana. Toivon kuitenkin, että nyt mahdollisesti alkavat kostotoimenpiteet eivät muodostuisi kierteeksi, jossa etninen sorto ja ulkopuolisten, viattomienkin, ihmisten kärsimykset lisääntyvät. Sen sijaan tekoon syyllistyneet tulee saattaa mahdollisimman pian vastuuseen ja oikeuteen vastaamaan niistä teoista, mitä on tehty. Meidän ja maailman on kyettävä etsimään ja poistamaan myös ne syyt, jotka johtavat järjettömiin terroritekoihin, olivatpa ne sosiaaliset, poliittiset tai uskonnolliset.

Arvoisa puhemies! Maailma on yhteinen. Siksi meistä riippuu, millaiseksi maailma myös tulevaisuudessa muodostuu. Se on syytä tämän järkyttävän teon yhteydessä nöyrästi muistaa.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Fru talman! Varför, frågar vi oss efter att ha bevittnat hur tusentals oskyldiga liv offrats i en terroristattack i USA. Vad är meningen med detta urskillningslösa våld som kan drabba vem som helst? Det är en del av oss själva som utsatts för blint våld, men vilka motiven än är för dessa besinningslösa mord, så är det en värdegemenskap som attackerats, en värdegemenskap som vi delar.

Våldsscenerna som etsats fast på våra näthinnor gör oss mållösa. Somliga kräver revansch. Jag förstår den känslan men det är också viktigt att vi stannar upp och besinnar oss. Utvecklingen får inte leda till tusentals nya oskyldiga offer och ett växande hat. Nu står vi inför ett gemensamt åtagande.

Naturligtvis måste terrorismen inringas och bekämpas, men det låter den sig inte göras, om inte våld byts ut mot de goda gärningar som föder fördragsamhet och som raserar barriärer mellan raser, språk och religion. Vad vi kan göra för offren och deras anhöriga är att gemensamt anstränga oss för att informera om och förverkliga principerna i Förenta nationernas stadga om mänskliga friheter och rättigheter, mänsklighetens gemensamma värdegrund som de flesta av oss ser den. Det är ett dokument om människan och hennes rätt att leva utan förtryck. Det är ett dokument om varje individs unika värde. Den som bryter mot stadgan vill ge mindre utrymme för livet och mera för förtrycket.

Vår uppgift, den är att försvara demokrati, öppenhet, solidaritet och rättvisa. Bara demokratier kan gemensamt bekämpa terror och våld. Bara demokratier kan gemensamt värna om de värden som nu är hotade. Våra sympatier finns hos de tusen och åter tusen oskyldigt drabbade människorna. För dem är det en tragedi som inte går att beskriva i ord.

Puhemies! Terrorismi on rajattava ja torjuttava, mutta tämä on mahdotonta, ellemme vaihda väkivaltaa sellaiseen hyvään, joka murtaa rotujen, kielien ja uskontojen väliset muurit. Meidän on yhteisin ponnistuksin toteutettava Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusperiaatteita politiikassa ja jokaisen arjessa. Meidän tehtävämme on puolustaa demokratiaa, avoimuutta, solidaarisuutta ja oikeutta. Ainoastaan demokratiat voivat yhdessä torjua terroria ja väkivaltaa. Ainoastaan demokratiat voivat yhdessä puolustaa niitä arvoja, jotka nyt ovat uhanalaisia. Ajatuksemme ovat tuhansien ja jälleen tuhansien syyttömien uhrien luona. Heille tapahtunut on tragedia, jota ei sanoin voi kuvata.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tiistain tapahtumat Yhdysvalloissa ovat järkyttäneet ihmisiä ympäri maailman. Haluan vihreän eduskuntaryhmän puolesta ilmaista syvän osanottomme ja surunvalittelumme iskujen uhreille ja kaikille heidän läheisilleen, pelastustyössä loukkaantuneille ja menehtyneille sekä Yhdysvaltain kansalle.

Tiistain tapahtuma oli rikos ihmisyyttä vastaan. Syylliset on löydettävä ja saatettava vastuuseen teoistaan. Kun syylliset on saatu kiinni, heidät on tuotava oikeuden eteen tuomittaviksi ja teon taustat on selvitettävä niin huolellisesti kuin mahdollista. Toivomme, että tämä tapahtuma nopeuttaa kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista. Se olisi oikea paikka käsitellä tämän tyyppisiä asioita.

Terrori-iskua ei voida sovittaa vastatoimilla, joissa syntyy uusia viattomia siviiliuhreja. Tapahtuman jälkeen on erittäin tärkeää työskennellä sen eteen, ettei sen seurauksena leviäisi vihaa tiettyjä kansakuntia, kulttuureja tai uskontoja kohtaan.

Tapahtuneella on kansainvälistä vakautta järkyttävä vaikutus, ja sen seuraukset voivat viedä maailmaa vielä epävakaampaan suuntaan. Toisaalta yhteisestä huolesta voidaan myös löytää toimintatapoja, joilla voidaan ehkäistä vastaavan toistumista. Yhdistyneissä kansakunnissa tehty terrorisminvastainen työ antaa pohjaa tehostetuille toimille, joissa kaikki valtiot voivat olla mukana. Kuten ennen tämän viikon tiistaita, nyt tarvitaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kansainvälistä politiikkaa kaikilla sen osa-alueilla. On keskityttävä ratkaisemaan poliittisia ja yhteiskunnallisia konflikteja niin Lähi-idässä kuin muillakin kriisialueilla. Näin voidaan myös purkaa mahdollista kannatuspohjaa tällaisilta terrori-iskuilta.

Arvoisa puhemies! Eri puolilla maailmaa monet ihmiset ja ihmisryhmät elävät päivästä toiseen epävarmuuden, pelon ja väkivallan uhan alaisina. Tapahtumat tiistaina Yhdysvalloissa toivat tällaisen todellisuuden dramaattisesti lähemmäs sitä maailmaa, jossa me täällä elämme.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Suru ja murhe on nyt meille yhteinen. Yhdessä myös tuomitsemme nämä järkyttävät terroriteot.

Haluan antaa hallitukselle tunnustusta sen johdonmukaisesta toiminnasta tämän asian hoitamisessa Suomen osalta. Nyt todellakin tarvitsemme laajaa yhteistyötä, laajaa kansainvälistä yhteistyötä, ja tähän asiaan sortuneitten rikollisten vastuuseen saattamista. Olennaista on nyt saattaa syylliset oikeuden eteen. Tiedämme, että terrorismia vastaan voidaan toimia vain todella yhteistyötä tehden. Tarvetta ei ole koston ja väkivallan kierteelle vaan ennen kaikkea sille, että tähän syyllistyneet joutuvat vastuuseen.

Järkyttävintä asiassa on se, että sen tekijät ovat rikkoneet sekä omaa ihmisarvoansa että toisten ihmisarvoa vastaan. Toivottavasti tämä auttaa meitä vahvistamaan työtä rauhan puolesta toimimiseksi. Aina silloin, kun se on suinkin mahdollista, meidän tulee rakentaa rauhaa ihmisten kesken ja kansakuntien välillä.

Liisa  Jaakonsaari  /sd:

Arvoisa puhemies! Historian lehti on kääntynyt, ja maailma on todellakin surullisempi paikka tällä hetkellä kuin aikaisemmin. On aivan hyvä, että maailmasta löytyy vahva terrorisminvastainen toiminta-ajatus. Kun pöly laskeutuu hieman, on syytä pitää huolta, että terrorisminvastaisesta toiminnasta ei tule kostoa, ei poliisivaltioitten rakentamista, ei rikkaiden maiden suojautumista köyhiltä mailta eikä myöskään islaminvastaista rintamaa. Paitsi poliitikkojen myös uskontojen on liityttävä terrorisminvastaiseen taisteluun, koska kyllähän suurilla maailmanuskonnoilla — kristinuskolla, juutalaisuudella, islamilla — on kaikilla yhteinen kantaisä Abraham eli perusta on.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että Yhdysvaltain tragedia ei vaikuta suomalaisiin, se ei vaikuta suomalaisten turvallisuuteen, mutta varmasti vaikuttaa meidän turvallisuuspoliittiseen ajatteluumme. Se vaikuttaa siihen ajattelutyöhön, millä tavalla YK-järjestelmää pitää kehittää terrorismin torjuntaan enemmän kykeneväksi organisaatioksi. Se voi vaikuttaa siihen, miksi Nato muotoutuu tulevaisuudessa ja olisiko mahdollista, että Natosta kehittyy maailmanlaajuinen terrorisminvastainen organisaatio.

Meidän tehtävämme on nyt miettiä, millä tavalla Suomen ja Ruotsin kaltainen osallistuva ja aktiivinen liittoutumattomuuspolitiikka voi kehittyä niin, että siviilikriisinhallintaa — kriisien ennaltaehkäisyä, kriisienhallintaa, kriisien jälkeistä tilannetta — voitaisiin parhaiten hallita. Uskon, että esimerkiksi ne asiakirjat, jotka eduskunnassa ovat nyt (Puhemies koputtaa) käsittelyssä: turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, YK-strategia, globalisaatioselvitys, kaikki saavat uusia sävyjä tästä traagisesta tapahtumasta.

Juha Korkeaoja  /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailma pysähtyi tiistaina. Kesti hyvän aikaa, ennen kuin saattoi uskoa todeksi sen, mitä tiedotusvälineet toivat eteemme. Iskujen suunnitelmallisuus ja laajuus ovat pelottava ja järkyttävä asia. Ihmishenkien menetyksiä voidaan tällä hetkellä vain arvailla, sitä kuinka laajoja ne ovat, mutta tiedetään, että kuolleita on tuhansia. Siksi inhimillinen tragedia on mittaamaton. Tällaista hirmutekoa ei voida puolustaa millään motiivilla, ei millään.

Kestää tietenkin hetken, ennen kuin voimme ryhtyä arvioimaan, mitä pitäisi tehdä, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että välttämätöntä on, että tämän kaltaisen kauhistuttavan tapahtuman on lisättävä ja tiivistettävä kansakuntien yhteistoimintaa terrorismin torjumiseksi ja terroristien hyökkäysten paljastamiseksi, ennen kuin niitä ehditään toteuttaa. Voisiko tämä siis olla alku uudelle yhteistyölle kansainvälisissä organisaatioissa — YK:ssa ja mahdollisesti Naton piirissä ehkä Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa — yhteistyölle, joka yhdistäisi kansakuntia, yhdistäisi erilaisia aatesuuntia?

On myös tarpeen pohtia vakavasti, mitkä tekijät luovat kasvupohjaa terrorismille. Varmaa on, että köyhyyden poistamiseen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen tähtäävät kansainväliset toimet ovat ainakin osaltaan poistamassa niitä tekijöitä, jotka luovat kasvualustaa terrorismille.

Ilkka  Kanerva  /kok:

Arvoisa puhemies! Maailmanhistorian suurin terrori-isku on äärettömän vakava herätys kyyniseen todellisuuteen. Kyse on siitä, miten me nyt reagoimme, mitä maailma tekee, mutta myös siitä, mitä me suomalaiset teemme tässä tilanteessa. Vastassa on ammattimainen, tehokas mutta kasvoton organisaatio. Tähän asymmetriseen vastaiskuun varautuminen on äärettömän vaikeaa, niin kuin näemme.

Sodankäynnin luonne on lopullisesti muuttunut. Tällainen haavoittuva yhteiskunta on myös oma maamme. Ei tarvitse kuin viitata rahaliikenteeseen tai vaikkapa energiahuoltoon. On tärkeää, että valtiollisella tasolla on laaja ja tehokas kansainvälinen koalitio terrorismia vastaan. Erityisesti pidämme mielessämme Yhdistyneet kansakunnat ja Naton rauhankumppanuusohjelman.

Myös biologiset ja kemialliset aseet ovat tänä päivänä todellinen uhka. Kyse ei ole enää siitä, milloin ne tulevat käyttöön, vaan siitä, missä niitä kulloinkin käytetään.

Meidän on toimittava silmämääränämme kansainvälinen turvallisuus yleisesti, mutta Suomen turvallisuus erityisesti. Oletankin, että esimerkiksi Suomen on hyvä varmistaa, että Schengen-maitten ulkorajakontrolli on uskottava ja pitävä.

Puhemies! Ajankohtaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon liittyen puolustusvaliokunta tuleekin pyytämään asianomaisilta ministeriöiltä päivitettyä muistiota terrorismin nykykuvasta, jotta eduskunta voi osaltaan ottaa perusteltua kantaa tähän aikamme rujoon viholliskuvaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Emme voi missään olosuhteissa hyväksyä terroritekoja. Tiistain julmaa, tuhansia uhreja vaatinutta terroristihyökkäystä ei kyetty estämään maailman tehokkaimmilla puolustusvoimilla, ei tehokkaalla tiedustelupalvelulla eikä kattavilla turvatarkastuksilla USA:n lentoliikenteessä. Kun taustalla on tarpeeksi vihaa, katkeruutta, taloudellista ja muuta tukea sekä julmuutta kohdistaa iskut siviilikohteisiin, osoittautuu suurvaltakin haavoittuvaksi tämän pahuuden edessä.

On välttämätöntä toimia julmaan tekoon syyllistyneiden löytämiseksi ja rankaisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi terrorismia vastaan. Terrorismi on kitkettävä, mutta kitkemisen ohella on puututtava siihen maaperään, mistä terrorismi kasvaa. Entistä päättäväisemmin on toimittava erityisesti YK:n johdolla maailmassa esiintyvää eriarvoisuutta, ihmisoikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden polkemista vastaan. On toimittava myös etnisistä, uskonnollisista ja poliittisista syistä syntyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi.

Järkytys on yhteinen, mutta yhteinen on myös vastuu väkivallattomamman huomisen rakentamisesta. Tämä on syytä muistaa kaikkien niiden suomalaisten edustajien, jotka kansainvälisen yhteisön eri foorumeilla osallistuvat tämän järkyttävän terrori-iskun jatkoselvittelyyn.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Det har sagts mycket klokt och vädjande här liksom i andra sammanhang om dessa ofattbart grymma terrordåd. Jag vill hänvisa till vad förra ärkebiskopen John Vikström har sagt när han manar till sans i reaktionerna och i den hämnd och de straffåtgärder som kan bli aktuella.

Om dessa fruktansvärda handlingar möts med likadana är nog risken stor för att våldet sprids runtom i världen och att motsättningarna, rasismen och fanatismen matas ytterligare. För, trots allt gäller det nog att försöka eliminera orsakerna till dessa våldshändelser som drabbar så många oskyldiga människor, att man kan hitta grogrunden för dessa hemskheter.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä emme voi unohtaa tarvetta luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa. Jako rikkaiden ja köyhien välillä on provokatorinen, tai kuten John Vikström on todennut, tarvitaan uusia tapoja kuilujen ja ristiriitaisuuksien käsittelemiseen. Meidän tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen neuvottelujen ja luottamusta herättävien toimenpiteiden avulla muun muassa globalisaatiopolitiikassa.

Tiedämme, että on vaikeaa aikaansaada oikeudenmukaisempi maailma. Mutta mikä on vaihtoehto? Jatkuva epävarmuus, kasvava väkivalta, muurit ja rajat, jotka rajoittavat niin korkeasti arvostamaamme vapautta ja demokratiaa. On siis pakko uskoa ja jaksaa tehdä työtä oikeudenmukaisen maailman hyväksi.

Vi vet att det är väldigt svårt att åstadkomma en rättvisare värld. Det behövs så mycken god vilja och så stor uthållighet. Men man måste fråga sig vilket är alternativet: Fortsatt otrygghet, ökat våld, murar och gränser som inskränker den frihet och den demokrati som vi värderar så högt. Mera hat och våld kan inte göra det hemska som har skett ogjort.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdysvaltain tapahtumat ovat niin järkyttäviä ja niin surullisia, että voidaan jopa kysyä, onko mieltä tällä hetkellä tehdä muuta kuin osoittaa surunvalitteluja ja hiljentyä yhä sen tapahtuman eteen. Kuitenkin nyt on alkanut jo keskustelu ja arvio tapahtuman vaikutuksista ja seurauksista, ja niinpä omalta osaltani kiinnitän muutamiin niistä huomiota. Ryhmämme osalta ed. Sinnemäki sanoi koko ryhmän kannan.

Ensinnäkin on aivan totta, mitä ed. Zyskowicz sanoi, että nyt ei todellakaan ole aika antaa ymmärtää, että Yhdysvaltain politiikka voi olla syynä näihin tekoihin. Uhria ei saa syyllistää, ja nyt on suruaika. Mutta yhtä lailla on oleellista ja tärkeätä, kun puhutaan EU:n toimista, ymmärtää, että tätä tapahtumaa ei saa käyttää savuverhona tai syynä tiivistää toisen ja kolmannen pilarin yhteistyötä niin, että kansalaiset eivät kerkeä huomata, mitä tapahtuu.

On rauhassa mietittävä, mikä on oleellista. Mikä on, niin kuin ed. Jaakonsaari täällä kysyi, Naton rooli tulevaisuudessa? Mikä on Naton ulkopuolella olevien EU-jäsenten rooli? Onko nyt jo nähtävissä, että tämän tapahtuman jälkeen on hyvin vaikeata yhdistää tavoite olla EU:n niin sanotussa ytimessä, mutta kuitenkin Naton ulkopuolella? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joista pitää puhua rauhassa ja yhdessä, eikä nyt tämän järkytyksen keskellä pidä tehdä liian nopeita ratkaisuja.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tunnetasolla ymmärrämme hyvin sen tuskan ja surun, mitä tällä hetkellä monet yhdysvaltalaiset tuntevat. Noiden tuskan, surun ja vihan tunteiden lisäksi me näimme televisiosta myös toisenlaisia tuntemuksia, mikä osoittaa sen, että ihmiskäsitys eri puolilla maailmaa on hieman erilainen kuin täällä meillä.

Entä nyt, miten tästä päivästä eteenpäin? Hallituksen ministerit puhuivat hyvin selkeästi terroriteosta. Yhdysvaltain presidentti puhuu sotatoimesta. Voimme kysellä: Onko todellakin kyse sotatoimesta, ja jos on, kuka julisti sodan Yhdysvalloille ja mahdollisesti koko Natolle? Niin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ilkka Kanerva, toi esille, tämä tapahtuma tuo uutta pohdittavaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja puolustusvaliokunnalle. Päivitystä on seurattava hyvin tarkoin.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, nyttemmin Venäjä, ovat olleet monesti toisen maailmansodan jälkeen eri puolilla. Entä tuon tiistain jälkeen, löytävätkö nämä kaksi suurta toisensa uudella tavalla ja onko tässä jotain tehtävissä myös Suomen taholta siitä huolimatta, että olemme unionin jäseniä ja osa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Samoin on kysyttävä: Mikäli tekijät, heidän taustajärjestönsä ja tukijamaansa saadaan selville, olisiko Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin oikea paikka laittaa lopullinen piste tälle tapahtumalle, vai käykö niin, että tykkien ja ohjusten sinfonia peittää lopulta alleen oikeusprosessin? (Puhemies koputtaa)

Islamilaisten maitten taholta tuli myönteistä osanottoa.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä mielettömät terrori-iskut pakottavat moniin uudelleenarviointeihin totutuissa poliittisissa johtopäätöksissä. Minä pohdin ja kysyn kahta perustavan laatuista asiaa.

Tehty terrori-isku olisi yhtä hyvin voinut kohdistua ydinvoimalaan. Tämä uhka mielessä: Pakottaako se meidät uudelleenarvioimaan ydinvoiman turvallisuuden energialähteenä?

Toinen kysymys: Isku osoittaa, että sodankäynnin muodot ja jopa logiikka ovat muuttuneet. Joudummeko uudelleenarvioimaan puolustukseen käyttämiämme voimavaroja? Ovatko asejärjestelmämme, jopa modernit sellaiset, joista mekin täällä käymme keskustelua, auttamattoman vanhanaikaisia todellisia turvallisuusuhkia vastaan?

Yhdysvaltain presidentti Georg W. Bush on todennut: "Me emme ole kohdanneet terroria vaan sodan." Epäilemättä kysymys on sodasta, jota pienellä liekillä ja patoutuneella vihalla on käyty jo vuosikymmen lähinnä Lähi-idässä. Nyt ensi kerran tuo sota tavoitti Amerikan mantereen. Tuon sodan leimahduksia ovat olleet iskut amerikkalaisiin lähetystöihin, sotilaiden käyttämiin kahviloihin ja sota-aluksiin, ja sen käänteisenä puolena ovat olleet amerikkalaisten iskut, ohjusiskut, milloin Tripoliin, milloin Sudaniin, Afganistaniin tai Irakiin. Hirvittävintä on väkivallan kumuloituminen, joka koston kierteen käynnistyessä voi saada vieläkin hirvittävämpiä muotoja. New Yorkissa ja Washingtonissa nähty häikäilemättömyys voi äärimmillään käyttää vaikka joukkotuhoaseita, bakteriologisia ja biologisia.

Arvoisa puhemies! Näiden uhkien edessä olemme perinteisellä sotilaallisella voimankäytöllä voimattomia. Tarvitaan poliittisia ratkaisuja, tarvitsemme yhteistyötä yli kulttuuri-, uskonto- ja elintasorajojen ja ennen kaikkea koko maailman yhteisiä, ei vain yksittäisen maan tai maiden ponnisteluja.

Seppo  Kääriäinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministerin ilmoituksen arvioon ja linjaan voi yhtyä.

Kolme näkökohtaa:

Ensinnäkin, turvallisuuden avain myös terrorismia vastaan on yhteistyö. Ihmisten kohtalot on liitetty yhteen kiinteämmin ja kiinteämmin hyvinkin arvaamattomalla tavalla. Yhteistyön tiivistämisessä Suomi voi aina tehdä esiintyessään foorumeilla jotakin.

Toisekseen, kauheudet erottavat isot ja pienet asiat toisistaan. Olennainen ja vakava on siilautumassa ehkä muutenkin tässä ajan juoksussa epäolennaisesta ja pinnallisesta. Uskon, että ihmisten mielissä tämä ero on kirkas. Jospa politiikassakin nähtäisiin enemmän se, mikä meitä yhdistää, kuin se, mikä erottaa.

Kolmanneksi, terrorihyökkäyksissä murskataan ihmisyys. Sen rinnalla on kysymys myös avoimen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Avoin yhteiskunta, jollainen myös Suomi on, perustuu ihmisten ja kansalaisten keskinäiseen luottamukseen. Avoin yhteiskunta haavoittuvuudessaankin on puolustamisen arvoinen.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän kaltainen harkittu ja äärettömän julma hyökkäys herättää meissä kaikissa varmaan hyvin monenlaisia tunteita: pelkoa, hämmennystä, tuskaa ja vihaakin. Toivon kuitenkin, että kukaan meistä ei antaisi sijaa harkitsemattomille teoille, juuri kuten ulkoministeri sanoi, hyökätä jotakin yhtä uskonnollista tai kulttuurista ryhmää vastaan tai tehdä sitä pahinta virhettä, minkä voisimme tehdä: rakentaa muureja ja valleja meidän ympärillemme, Euroopan unionin ympärille tai Yhdysvaltain ympärille. Vaikka se on kuinka vaikeaa, toivon, että meillä on rohkeutta pitää kuitenkin yhteiskuntamme avoimena ja kansalaisyhteiskuntana. Toivon, ettei tätä tilaisuutta myöskään hyödynnettäisi siten, että muuttaisimme lakeja niin, että keskeisiä kansalaisvapauksia jouduttaisiin uudelleen arvioimaan.

Toivon, että Yhdysvaltain lainsäätäjillä ja Yhdysvaltain presidentillä on ennen kaikkea rohkeutta tähän ja rohkeutta siihen, että he uskovat ja luottavat myös kansainvälisen oikeuden mahdollisuuksiin tarttua syyllisiin esimerkiksi juuri kansainvälisessä oikeustuomioistuimessa. Uskon, että sillä tavoin me voimme parhaiten vastata tämän kaltaisiin tekoihin ja tukea ja osoittaa solidaarisuutta, mitä hallituskin on omalta osaltaan tehnyt.

Katja Syvärinen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä yhdysvaltalainen tragedia on aiheuttanut huolta läheisistä, inhimillistä hätää ja surua kaikkialla maailmassa. Tässä tilanteessa, kuten aina muulloinkin, terrorismi on yksiselitteisesti tuomittava ja syylliset on saatava oikeuden eteen ja tuomittava. Summittaiset kostoiskut tilanteessa vain jatkaisivat vihan ja terrorismin kierrettä.

Tällaisten järjettömien tapahtumien johdosta myös demokratia ja avoimuus voivat olla uhattuina. Olisi todella surullista, jos nyt tapahtunut johtaisi rajoituksiin, joilla kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja ihmisten liikkuvuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon rajoitettaisiin. Siksi olisikin todella pidettävä malttia, ennen kuin ryhdytään tilanteen johdosta toimiin Euroopan unioninkin alueella.

Meillä täällä Suomen eduskunnassa on tietysti huoli suomalaisista, oman maamme ja kansalaistemme hyvinvoinnista, mutta meillä on vastuu myös maailmanrauhasta ja sen puolesta meidänkin on toimittava. Tässä kansainvälinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu on ensi sijalla.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olisi tärkeätä, että tässä keskustelussa, tässä yhteydessä, ei käytettäisi sotaretoriikkaa. Näinhän on käynytkin. Emme ole käyttäneet sotaretoriikkaa. Mieluummin lähtökohtana tulisi pitää sitä, mikä hyvin tuli esille ulkoministeri Tuomiojan puheenvuorossa. Puhumme rikoksesta ihmisyyttä vastaan ja toteamme, että on olemassa yksimielinen tahto tuomita väkivalta. Sen jälkeen voimme puhua instituutioista. On epäilemättä niin, että Nato on yhtenäinen jo artikla 5:n tähden. On varmaan myös niin, että Euroopan unioni on yhtenäinen.

Mutta tämän jälkeen katseet kohdistuvat tietenkin Yhdistyneisiin kansakuntiin, YK:hon. Nyt tulemme ehkä tärkeimpään kysymykseen: mikä on YK:n mahdollisuus toimia tässä? YK:hon kuitenkin sisältyy valtava määrä toivoa, valtava määrä uskoa, valtava määrä kansainvälisyyttä, käytännöllisesti katsoen kaikki maailman maat. Kysymys kuuluukin: mikä on YK:n mahdollisuus toimia tässä tilanteessa?

Tytti   Isohookana-Asunmaa  /kesk:

Puhemies! Olemme kaikki hyvin järkyttyneitä viime tiistain tapahtumista. Hallituksen kannanotot ovat olleet täysin oikeita. Jäin kuitenkin miettimään pääministerin toteamusta, ettei USA:n tapahtumilla liene suoraa vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Onko kuitenkin niin, että kyseinen tapaus vaikuttaa väistämättä turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristön tarkistamiseen siltä osin, että terrorismin vastustamisesta täytyy tulla yhä tärkeämpää myös meillä Suomessa, puhumattakaan EU:n turvallisuuspolitiikasta? Eivätkö tapahtumat vaikuta uudella tavalla turvallisuuspoliittiseen keskusteluagendaan kansainvälisessä yhteisössä, jossa Suomikin on mukana, ja joutuu väkisinkin pohtimaan, muuttaako USA:n tapaus perinteistä käsitystä sodasta ja sen luonteesta? USA:han puhuu kuitenkin tapauksesta myös sotana.

Jos terroritekoja tehdään aina vain useammin ja myös kauheammin eri kansainvälisten kokousten yhteydessäkin, kuten tänä vuonna on ainakin pari kertaa tapahtunut, eikö meille ole silloin jo pysyvästi tullut uudenlainen asetelma, joka heijastuu myös meihin suomalaisiin, koska olemme mukana kansainvälisessä toiminnassa emmekä siitä halua eristäytyä? Eristäytymisen oppi ei missään tapauksessa olisi oikea tie. Voi olettaa, että me kansalaiset väistämättä ajattelemme tämän jälkeen henkilökohtaista turvallisuutta aivan uudella tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi tulee mieleen se, että monet tiedostavat kemiallisten aseiden merkityksen ja sen, että terrori-iskut voidaan mahdollisesti toteuttaa myös näin ja sen seuraukset ja tuhon vaikutukset ulottuvat helposti myös Suomeenkin.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Myötätuntomme on Yhdysvaltain kansakunnan puolella, niin kuin täällä on hyvin selkeästi tullut esiin. Kansainvälistä yhteistyötä on tiivistettävä asioitten selvittelyssä ja ihmisoikeuksien kunnioitus on asetettava avainasemaan selvitystyössä.

Joku ministereistä mainitsi aluksi, että Suomen viranomaisilla on hyvät yhteistyöverkostot terrorismia seuraaviin elimiin. Minusta meidän on tunnustettava se tosiasia, että terrorismia seuranneet elimet eivät ole olleet tämän kysymyksen yhteydessä ajan tasalla. Vielä ei ole tiedossa, olisivatko ne voineetkaan olla. Mutta tämä on mielestäni asia, johon on kiinnitettävä huomiota. Tämän tyyppiseen iskuun on tietysti erittäin vaikea varautua etukäteen.

Meillä on käsiteltävänä puolustuspoliittinen selonteko täällä eduskunnassa. Mielestäni on hyvin selkeä havaita se, että terrorismi lienee meillekin kaikkein suurin uhka tulevaisuudessa. On mietittävä, mitä tämä uhkakuva merkitsee meidän varautumisessamme. Me olemme avoliitossa Naton kanssa. Antaako tällainen avoliitto meille ääritapauksessa samat turvallisuustakuut, jotka täysjäsenyys antaisi, on pohdittava asia.

Jaakko   Laakso  /vas:

Arvoisa puhemies! Tietyllä tavalla kansainvälinen yhteisö on tällä hetkellä vedenjakajalla. Me omalta osaltamme voimme vaikuttaa siihen, miten kansainvälisen yhteisön asema vahvistuu. Vahvistuuko Yhdistyneiden kansakuntien asema? Mitä Suomi tekee ja miten Suomi toimii, jotta Yhdistyneiden kansakuntien asema järjestönä, jossa kaikki maailman maat ovat mukana ja joka ehkä parhaiten juuri tästä syystä kykenee vastaamaan myös niihin uusiin uhkiin, joita nyt käsittelemme, vahvistuu, vai tekeekö kansainvälisen yhteisön osa toisenlaisen johtopäätöksen, eli vahvistetaan vain osaa kansainvälisistä järjestöistä, sellaisia, joissa kaikki eivät ole mukana.

Omalta osaltani yhdyn pääministeri Lipposen toteamukseen, jonka mukaan Yhdysvaltojen tapahtumilla ei ole suoraa vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Suomalaisia kohteita vastaan suunnattavien terrori-iskujen todennäköisyys koti- ja ulkomailla on vähäinen. Me kaikki tiedämme, että tämä johtuu siitä, että Suomella on sellainen kansainvälinen maine, että me olemme perinteisesti olleet edesauttamassa kansainvälisten konfliktien ja ristiriitojen ratkaisua tavalla, joka on saanut kaikkien osapuolten tuen.

Rouva puhemies! Vaikka Yhdistyneiden kansakuntien aseman vahvistaminen on tärkein elementti suuntauduttaessa terrorisminvastaiseen yhteistyöhön, on tässä yhteydessä kuitenkin muistutettava siitä, että muutama vuosi sitten tasavallan presidentti Martti Ahtisaari teki aloitteen Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Venäjän huippukokouksen järjestämisestä. Mielestäni tämä aloite on sellainen, joka olisi nyt toistettava ja jolle olisi annettava sisältö, joka olisi nimenomaan terrorisminvastaisten toimien löytäminen yhteistyössä.

Eva Biaudet /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Paljon on sanottu täällä tänään erittäin tärkeitä asioita. Jokaisella meistä on varmasti tällaisessa tilanteessa, jossa tunne turvallisuudesta kuitenkin horjuu jonkin verran myös omassa maailmassamme, tarvetta järjestellä asioita lokeroihin ja jotenkin järjestää hyvät kansat ja huonot tai pahat jollain tavalla erilleen. Haluaisin kuitenkin muistuttaa meitä siitä että olisi tärkeää pyrkiä näkemään ryhmien ja stereotypioiden taakse, eikä ehkä niin yksinkertaisesti, kuin joskus mediassa nähdään, kun jaotellaan kansakuntia hyviin ja huonoihin tai pahoihin. Vaikka selviäisikin, ja niin ei ole vielä tapahtunut, että joku on toiminut jonkun kansan nimeen, kumminkin pitäisi aina kysyä, onko siltä kansalta kysytty, haluavatko he näin toimia, haluavatko he, että joku toimii heidän puolestaan jonkin uskonnon tai asian puolesta.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Nämä terrori-iskut ovat järkyttäneet koko maailmaa ja nostaneet syviä myötätunnon tunteita uhreja, heidän läheisiään ja Yhdysvaltain kansaa kohtaan. On välttämätöntä, että demokraattiset maat toimivat yksituumaisesti terrorismia vastaan. Kansainvälisen yhteisön on pyrittävä saamaan terroristit ja heidän tukijansa oikeuden eteen.

Olen samaa mieltä kuin ed. Biaudet sen suhteen, että on vältettävä leimaamista eli on eroteltava syylliset syyttömistä. Vastaiskun ollessa harkinnassa Euroopan unionin on toimittava ehdottomasti sen suuntaisesti, että vastaiskutoimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.

Yhdysvaltain tapahtumat muuttavat myös turvallisuuspoliittista keskustelua Suomessa, eli hyvin ajankohtaiseen aikaan hallituksen selontekokäsittely nyt ajoittuu. Terrorismin ennaltaehkäisyyn puolustuspoliittinen suunnittelu perinteisessä strategisessa mielessä ei sovellu, eivätkä sotilaallisen kriisinhallinnan 90-luvun strategiat myöskään käy terrori-iskujen ehkäisyyn.

Päätoimittaja Robert Karniol on arvioinut, että painopiste terrorismin ehkäisyssä siirtyy tiedusteluun ja diplomatiaan ja kaiken kaikkiaan vaarana on pohjoisen rikkaiden ja etelän köyhien maiden vastakkainasettelu. Tämä Karniolin hahmotelma on yhdensuuntainen vihreiden pitkään esittämän näkemyksen kanssa, että kriisinhallinnan voimavaroja on siirrettävä nimenomaan kriisien ennaltaehkäisyyn. Tällä tavoin estetään myös sitä, että terroristit saavat tukijoita alueellisten konfliktien uhreista.

Sakari Smeds /kd:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa tapahtuneissa terrori-iskuissa ei ole mitään puolustettavaa. Ne ovat häikäilemättömyydessään yksiselitteisesti tuomittavia ja inhottavia. Vastenmielisiä ovat olleet myös ne ilonpurkaukset, joita käsittämätöntä kyllä maailmalla on tapahtumien johdosta nähty. Vapautta ja demokratiaa puolustavien maiden on nyt annettava tarvittava apu syyllisten saamiseksi selville ja edelleen oikeuden eteen. Ulkopolitiikan johtajille on tässä työssä annettava yhtenäinen tuki.

Ympäristöministeri on meidän muiden tapaan julkisuudessa niin ikään pohtinut tapahtuneita terroritekoja, tuominnut ne, mutta toivonut Yhdysvaltain miettivän politiikkaansa jatkossa. Hän on tässä yhteydessä tuonut esille näkemyksensä siitä, että Yhdysvaltain politiikka olisi presidentti Bushin hallinnon aikana ollut ylimielistä. Ministeri viittasi ydinase- ja ilmastopolitiikkaan. Monille meistä on jäänyt epäselväksi, mitä yhteyttä niillä on viime päivien tapahtumiin ja miksi ministeri nosti näkemyksensä esille juuri nyt. Kohteliaimmin tiedustelen, onko ministerillä mitään selvennettävää julkisuudessa olleisiin lausuntoihinsa.

Ajassamme on ilmiöitä, joissa väkivaltaa esimerkiksi kansalaisaktivismin osana pyritään ymmärtämään ja selittelemään. Toisaalta maailma janoaa väkivaltaa ihannoivaa viihdetarjontaa. Tällä tiellä väkivallasta uhkaa tulla eräällä tavalla hiljaisesti laillistettua. Toivon, että me lainsäätäjät heräämme myös näihin väkivallan henkeä lisääviin tekijöihin.

Ympäristöministeri   Satu  Hassi

Arvoisa puhemies! Terrorismi, kuten moni jo on todennut, on rikos ihmisyyttä vastaan, eikä terrorismilla voida edistää mitään hyvää yhteiskunnallista tavoitetta. Sillä voidaan edistää vain sekasortoa, väkivaltaa ja vihaa.

Kuten varmaan meistä jokainen, minäkin olen miettinyt sitä, mikä tämän järjettömän teon taustalla on voinut olla ja miten jatkossa voitaisiin toimia, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin estää. Eilen käydessäni Jyväskylässä vihkimässä kompostointikoelaitoksen, jonka tarkoituksena on tutkia menetelmiä, joilla yhdyskuntajätteen kompostointia voidaan parantaa, puhuin aiheesta kompostointi, kompostoinnin merkityksestä. Se oli puheeni aihe siellä, mutta kun tilaisuuden jälkeen juttelin muutaman toimittajan kanssa, sitten tämäkin aihe nousi esille vapaasti assosioivassa keskustelussa. Myönnän, että sananvalintani keskustelussa oli huono ja varsinkin tilanteeseen nähden.

Pidän edelleen hyvin tärkeänä sitä, että pohditaan paitsi erilaisia tiedustelupalvelujen toiminnan tehostamiskeinoja, erilaisia poliisi-, turva- ym. menetelmiä, myös syvemmin sitä, mikä luo kasvualustaa terrorismille ja miten tätä voidaan estää. Olen hyvin iloinen siitä, että tässä eduskuntakeskustelussa nimenomaan tämä puoli asiasta on tullut hyvin monessa puheenvuorossa esille. Tätäkin keskustelua kuunnellessani minulla itselläni on ollut sellainen tunne, että on hyvä olla suomalainen, niin kuin monessa muussakin yhteydessä tällainen tunne on itselleni tullut.

Haluan mainita yhden ... (Puhemies koputtaa)

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kuten täällä on moneen otteeseen todettu, kansainvälinen yhteisö on yksimielisesti tuominnut Yhdysvaltoihin suunnatut terrori-iskut. Täällä on jo todettu, että Euroopan unionin yleisten asiain neuvosto eli ulkoministerit ovat tämän tehneet eilen, Nato myöskin eilen. Haluan tässä yhteydessä tyydytyksellä todeta, että myöskin Euroopan neuvoston ministerikomitea, joka edustaa 43:a maata, on samoin tuominnut tämän terrori-iskun ja pitää erityiskokouksen 21. päivänä syyskuuta.

Puhemies! Täällä on tullut monia viisaita sanoja sanotuksi tästä. Nostan esille myös pari näkökulmaa lisää.

Venäjän presidentti Putin on monessa yhteydessä todennut, että tarvitaan parempaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismin ja fundamentalismin vastaisessa taistelussa. Viimeksi hän teki niin käydessään täällä Suomessa. Suomessa tämä on tulkittu vähän sillä tavalla, että presidentti Putin puhuu omasta asiastaan eli Tshetshenian tilanteesta. Varmasti näinkin voidaan tulkita, mutta uskon, että tämä terrori-isku Yhdysvaltoihin antaa kyllä lisäpontta presidentti Putinin sanoille. Nythän Yhdysvaltojen ulkoministeri Powell on tietojen mukaan jo esittänyt laajamittaista taistelua terrorismia vastaan ja näyttää siltä, että yhä selvemmäksi käy se, että äärimuslimit todennäköisesti ovat tämän iskun taustalla, joten tämäkin antaa pontta presidentti Putinin näkemyksille. Tässä olisi ehkä eräs lähtökohta, jossa koko kansainvälinen yhteisö voisi olla mukana.

Puhemies! Toinen, joka täällä on tullut jo esille, on koston kierteen katkaisu. On tärkeää se, että syylliset löydetään ja heitä rangaistaan. Mutta on myös tärkeää se, että Yhdysvaltojen päättäjät nyt omaisivat harkintaa ja viisautta, niin ettei tämä koston kierre pääsisi sytyttämään entistä suurempaa paloa tässä maailmassa. (Puhemies koputtaa)

Puhemies! Lopuksi lainaan meidän arkkipiispamme Jukka Paarman sanontaa eiliseltä päivältä: "Parasta rauhantyötä on toimia epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden poistamiseksi. Se vie maaperän vihan ja terrorin kasvulta."

Matti Vanhanen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja kotimaisten viranomaisten tähänastiset toimet ansaitsevat kaiken tuen, kuten myös se päätös, jota hallitus on yleisten asiain neuvostossa ollut tekemässä ja jossa tärkeintä on se, että on annettu lupaus auttaa syyllisten saattamisessa oikeuden eteen. Mikäli tähän tekoon osalliset ovat jättäneet jossain vaiheissa jälkiä Eurooppaan, täytyy eurooppalaisten valtioiden viranomaisten saumattomalla ja tiiviillä yhteistyöllä nämä jäljet löytää. Samaa yhteistyötä toivottavasti saadaan myös Venäjän kanssa aikaiseksi.

Oikeastaan tärkeintä terrorisminvastaisessa työssä juuri nyt olisikin se, että syyllisten etsinnässä kaikki maailman valtiot saataisiin etsimiseen mukaan, sillä olisi myös suuri ennalta ehkäisevä vaikutus. Tässä teossa todennäköisesti osalliset ovat yrittäneet peittää jälkensä mahdollisimman hyvin, ja siksikin olisi tärkeää, että olkoot jäljet kuinka vähäisiä hyvänsä, ne löydettäisiin.

Luulen, että hyvin monet jo tässäkin keskustelussa ja myös hyvin monet kansalaiset ovat omissa ajatuksissaan miettineet, mitä kaikkea tämä vaikuttaa tulevaisuuteen, kuinka turvallinen yhteiskunta on, kuinka turvallinen myös Eurooppa on. Näitä kysymyksiä tullaan esittämään hyvin paljon, ja on erilaisia ajatuksia siitä, mihin tämä saattaa johtaa. Näillekin pohdinnoille on aikanaan aika löydettävä, mutta nyt on kaikki voimavarat keskitettävä yhdysvaltalaisten auttamiseen ja syyllisten kiinni saamiseen.

Olli  Nepponen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nuo tapahtumat ovat sielun syvyyksissä ja ne kaipaavat ulos puhumista, ja tämäkin on erinomainen tilaisuus.

Täällä on korostettu sekä terrorismin syiden poistamista että varautumista sen torjuntaan yhteistyöllä aivan oikeutetusti. Terrorismin torjunta on kriisinhallintaa. Hallituksen puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on pureutunut tähän kysymykseen. Poliisilla on siinä selkeä tehtävä: kansainväliset yhteydet. Haluan peräänkuuluttaa sitä, että nuo voimavarat ovat riittävät. Emme tee poliisivaltiota, mutta pitää olla riittävät voimavarat saada tietoa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin.

Täällä on myöskin ensimmäisen kerran selonteossa mainittu, että Puolustusvoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä pitää olla valmiudet ottaa vastaan kansainvälisistä lähteistä maamme puolustamista koskevia tietoja. Minusta tämä on laitettava toimeen mahdollisimman pian, koska sitä kautta on saatavissa, esimerkiksi Naton rauhankumppanuusyhteistyön kautta, niin kuin jo saadaankin, tietoja, jotka ovat tarpeen silloin, kun viranomaiset kotimaassa mutta myös kansainvälisesti toimivat laajassa yhteistyössä, jota kautta sitten pystytään hyvissä ajoin ennakoimaan näitä.

Mikko  Immonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Terrori-iskut Yhdysvalloissa ovat järkyttäneet koko maailmaa. Kaiken surun keskellä meidän poliittisten päättäjien on kyettävä näkemään myös eteenpäin.

Ensimmäinen johtopäätös on selvä: tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismia vastaan. Silmitöntä väkivaltaa ei voi oikeuttaa mikään päämäärä. Mutta ihmiskunta tarvitsee laajaa yhteistyötä myös nälän ja köyhyyden poistamiseksi sekä malarian, aidsin ja muiden tautiepidemioiden voittamiseksi. Maailma tarvitsee yhteistyötä kansainvälisen kaupan sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisten sääntöjen kehittämiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös köyhimpien maiden velkojen anteeksiantamiseksi ja YK:n vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! En tarkoita sanoa, että poistamalla köyhyys voitaisiin poistaa terrorismi, mutta uskon, että kun kolmannen maailman ongelmia poistetaan, samalla poistetaan sitä katkeruutta, jota hyväksi käyttämällä terroristit ovat saaneet itselleen niin tukijoita kuin ymmärtäjiä. Läntisen maailman on näytettävä, että se ei ole huolissaan vain omasta turvallisuudestaan. Rikkaiden maiden on otettava ja oltava tosissaan maailman kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tosissaan oleminen maksaa, mutta se maksaa loppujen lopuksi paljon vähemmän kuin yritys luoda turvallisuutta aseistautumalla hampaisiin asti.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa ollut tapahtumasarja on pysäyttänyt koko maailman aikakellon. Kun maalliset tukirakenteet romahtavat, arvomaailma on muuttumassa koko maailmassa. Se tarkoittaa myöskin sitä, että uskontojen välinen sota on pystyttävä pysäyttämään. Suomi pienenä maana voi olla yksi, josta voidaan saada henkilö, joka lähtee selvitystyöhön, mutta tietenkin tähän tarvitaan Yhdistyneitä kansakuntia ja Euroopan unionia mukaan näissä kysymyksissä.

Meidän maamme nuoriso tuntee syvästi pelkoa, ja myös muut kansalaiset, ja tämä pelkotila pitää pystyä viemään pois. Tässä on tehtävää hallituksella ja meidän eduskunnallamme ja koko yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmällä. Meidän tärkein tehtävämme on rauhan turvaaminen ja säilyttäminen maassamme ja koko maailmassa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toimet ovat olleet erittäin johdonmukaisia tässä meitä kaikkia syvältä puhuttelevassa tilanteessa. Siitä haluan omasta puolestani ihan lausua kiitokset koko hallitukselle ja erityisesti avainministereille.

Traagista tapahtumasarjaa seuraava tarkastelu synnyttää monia isoja kysymyksiä. Huolimatta jo pitkään tiedostetusta terrorismin ja rikollisuuden uhasta jouduimme havahtumaan mittakaavaltaan aivan uudenlaiseen terroritekoon. Terrori-isku oli järkyttävä esimerkki avoimen yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Vaikka maamme on monessa suhteessa kansainvälisesti vertailtuna etuoikeutetussa asemassa, koettu hyökkäys, isku, pakottaa arvioimaan myös omaa turvallisuuspolitiikkaamme uudesta näkökulmasta. Tähän tarjoaa meneillään oleva turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely hyvän mahdollisuuden.

Nykyisessä maailmassa emme välttämättä käykään perinteistä sotaa. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka osoittautui Yhdysvaltoihin tehdyssä hyökkäyksessä ehkä jopa pelottavammaksi vaihtoehdoksi. Nykyisessä tilanteessa vihollinen ei enää olekaan selkeästi tunnistettavissa eikä uhka paikallistettavissa. Vaikka terrorismiin liittyvät uhkat ovat jo olleet tarkastelun kohteena, nähdyn hyökkäyksen laajuus pakottaa maailmanlaajuisesti yhteistyössä etsimään terrorismin ehkäisyyn ja terrorismin tukahduttamiseen painopisteitä ja uusia sisältöjä. Mutta, arvoisa rouva puhemies, kuitenkin kaikkein tärkeintä on se vastuu omasta lähiyhteisöstä.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Amerikassa on tapahtunut hirveitä. Kun tiistaina televisiosta seurasi ensimmäistä kertaa tapahtumia, tuntui, että elää täysin jossakin oudossa maailmassa, ja kylmät väreet menivät pitkin selkäpiitä. Kun katsoi ihmisiä siellä tornitalojen ikkunoissa yli 300 metrin korkeudessa kuolema takana, kuolema edessä, siinä jo karskimmankin miehen silmäkulma alkoi kostua.

Pääministeri Lipposelle annan erittäin suuren tunnustuksen siitä rauhallisuudesta ja määrätietoisuudesta, jolla hän Suomen kantaa on tässä tuonut esille ja selkeästi linjannut meidän politiikkamme tästä eteenpäin.

Ministeri Itälä ja tässä tapauksessa myös ulkoministeri Tuomioja omalta osaltaan ovat myös selkeästi tuoneet esille sen linjan, mitä me tässä tapauksessa harjoitamme, ja ovat asettaneet sanansa erittäin hyvin ilman, että mitään ristiriitoja on päässyt syntymään.

Minun täytyy sanoa, että minulle tuli paha mieli, kun luin tänä aamuna Helsingin Sanomista ympäristöministerin kannanottoja tähän tapaukseen. Ministeri on ollut vihkimässä kompostointilaitosta Jyväskylässä ja siinä yhteydessä samaan aikaan, kun kaivetaan vielä vainajia raunioista, ministeri lähtee arvioimaan ilmastopolitiikkaa ja ydinasepolitiikkaa. Miten ministerin harkintakyky voi tällä tavalla pettää? Minä toivon, että ministeri Hassilla tällä hetkellä tuntuu jonkinlainen pistos sydämessään siitä, mitä tuli sanottua. Jos henkilökohtaiset antipatiat edellyttävät tällaista lausuntoa, olisi voinut ehkä hiukan pidempään odottaa.

Kaiken kaikkiaan muuten hallitus on erittäin hyvällä tavalla hoitanut tämän asian. Minä toivon, että tästä yhdestä mustasta pisteestä tämän prosessin ympärillä hallituksen piirissä ei pääse syntymään väärää käsitystä asiasta, vaan se linja, mitä pääministeri on linjannut, myös selkeästi välittyy meille ulkomaailmaan.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän tapahtumasarjan uutisoinnin eräs järkyttävä piirre ovat olleet kuvat juhlivista ja iloitsevista lapsista, naisista ja miehistä esimerkiksi Lähi-idässä, Egyptissä tai Pakistanissa. Samalla kun tuhannet ihmiset kuolevat ja vammautuvat raunioihin, toiset järjestävät pitoja tapahtuneen kunniaksi. Onneksi näidenkin maiden poliittiset johtajat ovat tuominneet hyvin selkeästi terroriteon, mutta tuhansia ihmishenkiä vaatineen hyökkäyksen juhlinta kansan keskuudessa herättää pelon siitä, että terrorismin siemen ei koske vain pientä äärijoukkoa jossakin Afganistanin vuoristossa, vaan että se on levinnyt laajojen kansanjoukkojen keskuuteen ja on siten vakavasti otettava uhkakuva tulevaisuudessakin.

Mielestäni tämä tulisi nyt huomioida erityisellä vakavuudella niin Suomen kuin Euroopan unionin harjoittamassa kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassa. On varottava lietsomasta vihamielisiä asenteita. Viime keväänä Euroopan unionin ulkoasiainkomissaari kytki Suomen kahden muun Euroopan unionin maan ohella juutalaisvastaisten vihamielisyyttä ja rasismia lietsovien oppikirjojen rahoittamiseen palestiinalaiskouluissa. Toivon, että kehitysyhteistyövaroja käytettäessä ja kohdennettaessa aiempaa tarkemmin näidenkin tapahtumien jälkeen huomioidaan terrorismin ehkäisy. Erityisen tärkeäksi turvallisemman tulevaisuuden luomisessa nousee lasten ja nuorten asenteisiin vaikuttaminen. Juuri heitä on helpoin houkutella itsemurhaiskuihin ja heidän välityksellään vihan kierre siirtyy tulevaisuuteen.

Jouko   Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut minusta esimerkillisellä tavalla sen, miten Suomen eduskunta pystyy yksituumaisesti näitä vaikeita asioita miettimään ja tekemään myös omia ehdotuksiaan. Tässä mielessä demokratia toimii erittäin mallikkaasti.

Täällä on korostettu minun mielestäni aivan oikein sitä, miten YK tähän tulisi mukaan. Itse kysyisin, olisiko rakennettavissa sellainen järjestelmä, jota myös talouselämässä mietitään, tällainen early warning -järjestelmä, jossa pystyttäisiin näkemään tietyistä yhteiskunnallisista merkeistä, että nyt on jotain tapahtumassa ja pitää varoa. Mihin tämä sitten sijoitettaisiin? Onko se esimerkiksi YK New Yorkissa, jossa tosiaan kaikki maailman valtiot ovat mukana.

Aikataulullisesti tietysti tilanne on se, että ensiksi koetetaan saada selville, ketkä ovat syyllisiä, miten syyllisyyskysymys ratkaistaan, kuka sen ratkaisee, mikä on se elin, mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka tehdään. Nämä ovat ensimmäiset asiat, joihin tässä törmätään. Yhdysvalloilla on tietysti kova paine löytää näihin vastaus mahdollisimman nopeasti. Miten tässä toteutetaan oikeusvaltioitten periaatteet, tämä on iso kysymys tässä suhteessa.

Muut asiat tulevat pitemmällä tähtäyksellä tämän jälkeen, mutta tilanne osoittaa sen, etteivät maailman organisaatiot eivätkä myöskään pelisäännöt ole sillä tavoin kunnossa kuin pitäisi, koska toisaalta tämä ehkä mittasuhteiltaan on tullut yllätyksenä, mutta se, että periaatteessa terrorismi saattaa näin myös tulla jossain vaiheessa esille, ei kyllä ole tullut yllätyksenä. Tässä suhteessa hallituksen kannattaa mielestäni Suomen osalta olla edelleen aktiivinen ja yhtyä niihin kaikkiin hyviin voimiin, jotka nyt ovat liikkeellä. Onneksi aina hyvät voimat nousevat myös pahojen voimien vastapainoksi.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Niin ed. Skinnarin kuin lukuisissa muissa puheenvuoroissa aikaisemmin on vedottu siihen, mitä YK voisi tehdä, miten sen asemaa voisi vahvistaa, miten yhteistyötä terrorismia vastaan. YK-vetoisesti on tehty koko tämä kansainvälisten sopimusten verkko, jolla terrorismia on pyritty vastustamaan sekä siten, että pystytään tutkimaan terroristiset teot, selvittämään syylliset, että siten, että pystytään myös luovuttamaan tekijät ja käsittelemään oikeudessa teot ja rankaisemaan niistä. Suuri pulma on se, että tämä sopimusverkko on repaleinen eli on merkittäviä valtioita ja lukuisia valtioita, jotka eivät ole keskeisiäkään sopimuksia ratifioineet, hyväksyneet eivätkä panneet täytäntöön. Nyt tässä tilanteessa on kiitettävän yksituumaisesti kansainvälinen yhteisö tuominnut terrori-iskut, ja tätä yksituumaisuutta pitää käyttää hyväksi, jotta tämä sopimusverkko saadaan kattavammaksi, yhtenäisemmäksi ja jotta pystytään selvittämään sekä tulevat että nämä teot kattavasti.

Edelleen tässä sopimusverkossa on parantamista. Paraikaa siellä käsitellään kattavampaa, Intian esityksestä tehtyä terrorisminvastaista sopimusta. Sille toivoisi vauhditusta. Sen avulla pystyttäisiin tämä sopimusverkko saamaan aika yksinkertaisin toimin hyvinkin tiiviiksi. Jos samalla pystytään YK:n roolia ja sen jokapäiväistä juoksevaa toimintaa kehittämään terrorisminvastaisessa työssä, on paljon saavutettu.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri sanoi, että Yhdysvaltojen tapahtumilla ei arvioida olevan suoraa vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Näin luultavasti onkin. Kuitenkin suomalaisia liikkuu yhä enemmän maailmalla ja on sattumaa, jos nyt kuolleiden keskuudessa ei ollut kansalaisiamme. Nämä terroriteot osoittivat ainakin itselleni, joka lensin USA:sta tiistaina Suomeen, jälleen kerran sen, että meistä kuka tahansa olisi voinut olla jossakin noista kaapatuista koneista tai luhistuneissa rakennuksissa.

Haluaisinkin edelleen korostaa sitä, että Suomen on työskenneltävä terroristitoimintaa estävästi edelleen ei vain omassa maassamme vaan myös kansainvälisten yhteyksien kautta, ja avustustoiminnan, puolustusvälineteollisuuden, energiapäätösten jne. yhteydessä on otettava jatkossa myös terroristitoiminta huomioon entistä paremmin.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän ei tule väheksyä maamme kansalaisten tuntemuksia tässä tilanteessa, huolta omasta turvallisuudestaan tässä kansainvälistyneessä maailmassa, samalla kun otamme osaa yhdysvaltalaisten suruun.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Pari miljoonaa suomalaista on joutunut seuraamaan yhä uudelleen ja uudelleen tätä hirveää terroritekoa. Noiden parin miljoonan katsojan joukkoon on mahtunut suuret määrät myös lapsia. Lapset ovat erittäin haavoittuvaisia, monet tuntevat syvää ahdistusta ja pelkoa.

Tapahtumat koskettavat lapsia myös ruohonjuuritason yläpuolella. New Yorkissa oli määrä pitää ensi viikolla YK:n yleiskokouksen lapsiasiain erityisistunto. Kokouksessa oli määrä 82 valtionpäämiehen voimin miettiä strategiaa lasten hyvinvoinnin kehittämiseksi maailmassa. Nyt tämän terrori-iskun vuoksi istunto on peruutettu eikä ole vielä mitään tietoa siitä, koska kyseinen erityisistunto pidetään vai pidetäänkö lainkaan.

Lasten asiat ovat jääneet ...

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri keskustelun aluksi totesi, että kyse on iskusta yhteisiä kansainvälisiä arvoja vastaan ja että ne on tuomittava kaikissa muodoissa. Tällainen terrorismi vaatii todella laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja myöskin Suomen aktiivista roolia niiden seurausten takia ja ennen kaikkea tällaisen kehityksen eskaloitumisen estämiseksi. Tässä on ensi sijassa kysymys nyt inhimillisistä arvoista, rikoksen uhreista. Silti mielestäni on oikeutettua sanoa, että tällaiselle terrorismille ei pidä antaa myöskään oikeutta, ei mahdollisuutta, raunioittaa kansainvälisen talouden perusteita, energiamarkkinoita, valuuttamarkkinoita ja rahamarkkinoita. Tämä on myös kysymys, joka vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Uskon, että hallituksessa ja EU:n piirissä on myöskin mietitty, mitä kaikkea tässä mielessä pitää tehdä. Toivon, että siitä joskus myöskin ministerien taholta kuullaan.

Lopuksi haluan todeta myöskin sen, että maailmalla on todella laajaa ja mittaamatonta köyhyyttä. Siinä mielessä tämä on haaste kehitysyhteistyölle myös Suomen näkökulmasta, kun tulevaisuudessa näitä asioita pohditaan.