Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä hallituksen esitys kuuluu samaan pakettiin ja on samaa sarjaa kuin tuossa jo edellinenkin, tämä yrittäjien eläkelakia koskeva esitys. Tässä esityksessä hallitus nostaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksun tasoa merkittävästi. Keskimäärin korotus tulee olemaan 210—220 euroa maatalousyrittäjille ja apurahansaajille.

Hallitus arvioi keräävänsä vakuutusmaksun nostolla noin 15 miljoonan euron säästöt sitten, kun se on täysipainoisesti voimassa. Nämä MYEL-vakuutusmaksun laskentaperusteet ovat sangen monimutkaiset, mutta se on selvää ja näkyy tässä hallituksen esityksen perusteluissa, että tämä esitys on laadittu siten, että kaikista suurin maksunkorotus tulee kaikkein pienituloisimmille MYEL-vakuutetuille. Eli Melan mukaan hallituksen esitys korottaa eniten, noin 10,2 prosenttia, alle 26 000 euron vuosityötulon saavien vakuutettujen vakuutusmaksua, ja yli 10 prosentin vakuutusmaksun korotus koskettaa kaiken kaikkiaan näistä MYEL-vakuutetuista 75:tä prosenttia vakuutettuja, eli tässä ei ole kysymys todellakaan mistään pikkujutusta.

Keskusta ei hyväksy tätä hallituksen esitystä ja on jättänyt tähän vastalauseen numero 1. Kysymys kuuluu: miksi tämä esitys on huono? Voin todeta, että mielestäni maatalousyrittäjät ovat ainoa väestöryhmä, jonka kukkarolla hallitus käy erityisesti valtiontalouden säästöjä hakiessaan. Tulee muitakin heikennyksiä: tässä koko syksyn aikana tulee näitä budjettilakeja, piakkoin on käsittelyssä muun muassa lomituksen leikkaus. Ja nyt jos katsotaan maatalousyrittäjiä ryhmänä, niin hehän ovat valtavissa vaikeuksissa jo muutenkin kannattavuuden kannalta tämän sateisen kesän jäljiltä, ja taakka siitä, että sosiaaliturvaa vielä hallituksen puolelta leikataan erityisesti, kasvaa vain edelleen.

Täällä salissa kannetaan työurien osalta voimakkaasti huolta ihmisten työhyvinvoinnista, siitä, miten he jaksavat omassa työssään. Mutta aika harvoin kuulee keskustelua laajasti tässä salissa viljelijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista, ja on aivan selvää, että sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset pahentavat ja tekevät tukalammaksi yhä enemmän viljelijöiden tilannetta yrittäjinä perheen toimeentulon ja tämän työssä jaksamisen kannalta. Niinpä keskusta on todellakin jättänyt tämän vastalauseen numero 1, ja esitän tässä, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi haluan kannattaa edustaja Vehviläisen tekemää hylkäysehdotusta, ja perustelut sille löytyvät hyvin monesta asiasta.

Ensinnäkin, jos tämä hallitus noudattaisi omaa hallitusohjelmaansa, se ei missään tapauksessa pystyisi tuomaan tällaisia lakiesityksiä tänne. Hallitusohjelmassa puhutaan hyvin kauniisti maatalousyrittäjien toimeentulon turvaamisesta, puhutaan lähiruuasta, ja kuitenkin täysin toisin toimitaan lakiesityksillä.

Kun maatalousyrittäjien tilanne on se mikä on, eli valtava taloudellinen kriisi on päällä monissa yrityksissä, olen kysynyt aivan julkisesti Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla ministeri Koskiselta, mistä hän ajattelee, että maatalousyrittäjät voisivat tämän rahan ottaa, jos tila tuottaa tappiota jo valmiiksi. Koskapa en koskaan ole ministeri Koskiselta vastausta tähän kysymykseen saanut, vastausta tähän kysymykseen ei ole.

Siis jälleen kerran viedään viljelijän tilipussista rahaa niin, että viljelijä joutuu velkarahalla pyörittämään yritystoimintaansa. 210 euroa voidaan tuplata useimmissa tapauksissa kotieläintiloilla, ja useissa tapauksissa mennään vielä tästäkin yli, kun nämä ovat kuitenkin keskimääräisiä maksuja. Keskusta ei hyväksy sitä, että viljelijöille tässä taloudellisessa tilanteessa lisätään uusia rasitteita, vaikka samaan aikaan tässäkin salissa moneen otteeseen on julistettu, että kenenkään sosiaaliturvaa ei heikennetä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Ehdotettu muutos koskisi työeläkevakuutusmaksun määräytymistä. Työeläkevakuutusmaksun määrää laskettaessa käytetään alennettua prosenttia, väliprosenttia ja perusprosenttia. Alennettu prosentti on 49 prosenttia perusprosentista. Esityksessä alennetun prosentin määräytymistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se nousisi 54 prosenttiin perusprosentista. Myös väliprosentin määräytymistapaa ehdotetaan muutettavaksi.

Esitys nostaisi maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksua noin prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaisi keskimäärin noin 210 euroa suurempaa vuotuista työeläkevakuutusmaksua. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi maatalousyrittäjien ja apurahansaajien sosiaaliturvan heikennystä. Maatalouselinkeinoon kohdistuu myös muita leikkauksia, ja vakuutusmaksujen korotus lisäisi muutenkin kustannusvaikeuksissa olevien maatilojen ahdinkoa.

Sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät myös työhyvinvointia ja vaikuttavat työssä jaksamiseen. Esitetyt leikkaukset ovatkin ristiriidassa hallituksen asettaman maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työurien pidentämistä käsittelevän työryhmän työn kanssa. Lisäksi vakuutusmaksujen korotus olisi takaisku suomalaiselle tutkimukselle, joka tapahtuu suurelta osin apurahojen turvin.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät hyväksy esityksen tarkoittamaa heikennystä maatalousyrittäjien ja apurahansaajien sosiaaliturvaan. Vaikeassa tilanteessa olevaa maatalouselinkeinoa olisi tuettava ja kehitettävä kaikin mahdollisin keinoin. Poikkeuksetta pienituloisten apurahansaajien sosiaaliturvan heikennys puolestaan haittaa tutkimuksen tulevaisuutta Suomessa. Valtion kustannusosuuden leikkaaminen esityksen mukaisella tavalla ei ole perusteltua.

Edellä olevan perusteella ja viitaten mietintöön sisältyvään vastalauseeseen numero 2 esitän lakiesitystä hylättäväksi.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää esitystä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tervehdys maanviljelysmaakunnasta Pohjois-Pohjanmaalta. Päivittäin saan huolestuneita yhteydenottoja maatalouden kannattavuuden jyrkästä laskusta eli suoranaisesta kannattavuuskriisistä. Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, myös monet muut valiokunnat ovat tähän ottaneet kantaa. Huoleni on todella suuri maatalousyrittäjien jaksamisesta ja maatalouden yrittäjyydestä: Eli houkutellaanko tälläkään leikkauksella alalle uusia toimijoita, nuoria? Miten työurat pitenevät, kun eivät nuoret uskalla niitä edes aloittaa? On muistettava maatalouden kannattavuuden heikkenemisen kerrannaisvaikutukset myös muitten elinkeinojen kautta, ja se, mitä täällä on sanottu myös siitä lähiruuasta ja terveellisestä ruuasta. Niinpä minä kannatan edustaja Juvosen tekemää esitystä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitukselle ei näytä riittävän, että taivaalta tulee vettä maaseutuyrittäjien niskaan, vaan se lisäksi kaataa kylmää vettä yrittäjille jatkuvilla maksukorotuksilla, jotka kohdentuvat juuri maaseutuyrittäjiin, joitten kannattavuus on tänä päivänä erittäin alhaisella tasolla, ja jaksaminen, henkinen jaksaminen, on monen maaseutuyrittäjän osalta erittäin tiukoilla. Ja kun tämä lähes 10 prosentin maksukorotus kohdentuu nimenomaan niihin pienituloisimpiin maaseutuyrittäjiin, niin kyllähän tämä on täysin kohtuuton linjaus. Kuten täällä on todettu aikaisemmin, hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut, että maaseutuyrittäjien kannattavuuden turvaamisesta pidetään huolta, joten edelleen on todettava se, että puheet ja teot eivät tällä hallituksella kyllä kulje käsi kädessä.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten moni muukin tässä on jo todennut, tällä lakiesityksellä leikataan jälleen kerran maatalouden toimintaedellytyksiä, jälleen kerran lisätään viljelijöitten kustannuksia. Tämä esitys on omalta osaltaan heikentämässä edelleen viljelijöitten työhyvinvointia, viljelijöitten työssä jaksamista. Tällä esityksellä leikataan viljelijöitten sosiaaliturvaa mitä keskeisimmältä osalta. On hyvin todennäköistä, että tämän lakiesityksen seurauksena viljelijät pyrkivät — lain puitteissa, totta kai — mahdollisimman alhaiseen vakuutusmaksuun, siis mahdollisimman alhaiseen työtuloon. Mitä siitä sitten seuraa? Siitä totta kai seuraa se, että viljelijöitten eläketurva edelleen alenee mutta myös viljelijöitten tapaturmaturva edelleen alenee. Kaiken kaikkiaan tämä esitys on erittäin huono, ja kannatankin edustaja Vehviläisen tekemää hylkäysesitystä.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi kyllä poikkean normaalista toimintatavastani ja toimintatyylistäni ja totean sen, että minusta aika kuvaavaa hallituspuolueitten suhtautumiselle maatalouteen ja viljelijöitten asioihin on kyllä tämän salin tilanne tällä hetkellä: ei yhtään hallituspuolueitten edustajaa täällä paikalla väheksymättä millään tavalla erittäin korkeasti kunnioittamaani ja arvostamaani puhemiestä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on viljelijöille miinusmerkkinen, niin kuin kaikki muutkin tämän hallituksen esitykset. Siitäkin huolimatta, että hallituksen omassa ohjelmassa, sen tavoitteissa, on erittäin kauniita kirjauksia, millä tavoin suomalaista ruuantuotantoa, suomalaista viljelijää ja koko alan menestystä halutaan tukea ja vahvistaa. Käytännön toimenpiteiden ja tavoitteiden ristiriita on ammottava.

Ministeri Urpilainen totesi täällä joku aika sitten, että kenenkään sosiaaliturvaa ei leikata — kenenkään sosiaaliturvaa ei leikata. No mitäs tämä sitten on? Nyt lisätään viljelijöiden eläkemaksuja, seuraavana meille tulee — tai se on jo täällä — lomituspalveluiden heikennyksestä lakiesitys, sitten tulee luopumistuen heikennysesitys. Kaikki nämä sekä vaikuttavat jaksamiseen että myöskin ovat sosiaaliturvaa. Eli tässäkin tulee se ristiriita.

Keskusta ei vain voi kerta kaikkiaan hyväksyä näitä asioita tilanteessa, jossa viljelijöiden tulonmuodostus on poikkeuksellisen huono tällä hetkellä. Kannattavuuskriisi on tuotantosuunnasta riippumatta hyvin hyvin monella arkipäivää, ja kaikki nämä omalta osaltaan syventävät tätä kierrettä. Ja kun se kierre on vielä tällä hetkellä sitä, että kaikkein suurimmissa ongelmissa ovat ne, jotka ovat investoineet hiljattain eli ovat tehostaneet toimintaansa. Siitä huolimatta tuotanto ei ole kannattavaa. Eli myöskin tehostaminen on tullut tiensä päähän siinä mielessä, että sillä pystyttäisiin kohentamaan kannattavuuslukemia. Kyllä nyt hallituksen pitää kerta kaikkiaan herätä ja lähteä tekemään sellaista politiikkaa niin kuin se hallitusohjelmassaan ja tavoitteissaan lupaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä hallituksen linja on osa tätä suurtilalinjapolitiikkaa, mitä on varmaan vuosikaudet tässä maassa ajettu. Meille perussuomalaisille se linja ei kyllä käy. Meidän mielestämme kaikilla, jotka haluavat viljellä maata, on oltava siihen mahdollisuus, ja niitä mahdollisuuksia ei saa heikentää. Tämä ala on todellakin kannattavuuskriisissä, ja jos puhuttaisiinkin siitä, että normaaleilla työmarkkinoilla jotakin työntekijäryhmää tällä tavalla syrjittäisiin, niin aivan varmasti olisi lakko päällä, ja siinä mielessä todella toivoisi, että maanomistajia ja viljelijöitä — jotka omasta valinnastaan ylläpitävät meidän ruuantuotantoamme, jota me kaikki täällä kuitenkin juhlapuheissa kannatamme — ja tätä alaa ihan aidosti myös haluttaisiin tukea täällä. Siksi kannatankin edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin vielä toisen puheenvuoron siitä syystä, että näillä MYEL-maksuun kohdistuvilla rasitteilla on isompikin merkitys. Edustaja Korhonen nosti sen tuossa hyvin esille. Nimittäin kun tätä kautta tulee signaali, että MYEL-maksuja ei pystytä maksamaan täysimääräisinä, siitä voi olla seurauksena todellakin esimerkiksi tapaturmatilanteissa tyhjän päälle jäänti.

Mutta saman signaalin tulee ilmeisesti antamaan myös esimerkiksi tämä mediamaksu-uudistus, mikä on tulossa. Ainakin itse saamieni tietojen mukaan maksut perustuisivat nimenomaan MYEL-maksuun: mitä isompi MYEL-vakuutus on, sitä isompi mediamaksu. Ja kun ne rahat ovat tiukalla, moni yrittäjä valitsee ikään kuin väärin, enkä tiedä, kehtaako ketään kannustaakaan enää oikean kokoisia vakuutuksia ottamaan.

Hallituksen olisi nyt syytä olla todellakin huolissaan omavaraisuudesta, sillä kaikkien keskeisten elintarvikkeiden omavaraisuusaste on laskenut alle sadan, ja näillä toimenpiteillä sitä omavaraisuutta edelleenkin heikennetään. Toivottavasti ruokakriisejä ei tule, mutta jos niitä tulee, Suomi on huoltovarmuuden kannalta oleellisesti heikommassa tilanteessa kuin edellisen hallituksen aikana.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti maataloudesta ja elintarviketuotannosta ja kerrotaan siitä, kuinka merkittävä se elinkeinona kansallisesti on. Mutta tämä hallituksen esitys leikata MYEL-maksua siten, että viljelijän omavastuu tässä korottuu noin 10 prosenttia, on täysin ristiriidassa näihin hallitusohjelman tavoitteisiin nähden. Kun me kaikki tiedämme, että maatalous tällä hetkellä on todella pahassa kannattavuuskriisissä ja alueellisesti esimerkiksi tulvavahingot ovat nyt heikentämässä viljelijöiden maatilojen kannattavuutta, niin tällaiset ehdotukset on ilman muuta torjuttava.

Tällä on kauaskantoiset vaikutukset, koska tulee käymään niin, että viljelijät joutuvat muutoinkin karsimaan menoja, ja tämä tarkoittanee monien tilojen osalta sitä, että he pienentävät MYEL-työtuloaan, ja samoin silloin käy tämän MYEL-maksun osalta. Eli tämä heijastaa siihen, että heidän eläketurvansa heikkenee. Ja kun tiedämme sen, että maatalousyrittäjien eläkkeet ovat muutoinkin paljon keskimääräistä pienempiä ja alhaisempia, niin tämä kehitys on todella huolestuttava.

Yhdyn niihin näkemyksiin, mitkä täällä monissa hyvissä puheenvuoroissa tämän asian osalta on esille tuotu, ja siksi mielestäni tällainen esitys tulee hylätä.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä maatalousyrittäjien eläkelain 22 §:n muuttaminen ja edellinen eduskunnan käsittelemä YELin muutos ovat vähän niin kuin yhtä pakettia. Molemmissa annetaan nyt vääränlainen signaali, että yrittäjyyttä ei haluta nyt tukea. Kun aikaisemmassa työelämässä olen näitten asioitten kanssa ollut tekemisissä, muistan varsin hyvin, että monella yrittäjällä niin maatalouspuolella kuin varsinaisella muullakin yrityssektorilla oli se ongelma, että eläkekertymä jäi erittäin alhaiseksi, ja se sitten huomattiin jossain vaiheessa, kun eläkeikä lähestyi. Nyt tämä muutos, mitä esitetään, on viemässä aivan väärään suuntaan, ja edelleen näyttää siltä, että yrittäjien eläkkeet tulevat valitettavasti jäämään erittäin pieniksi, ja se on kyllä valitettava asia. Moni sitä ei huomaa siellä, kun yrittäjäura on maatalouspuolella tai muuten hyvin alkuvaiheessa, mutta sitten kun eläkeikä tulee, he huomaavat tämän.

Näkisin, että tässä tilanteessa, kun meidän pitäisi suomalaista yrittäjyyttä kannustaa, pitäisi ihan eri suuntaan pyrkiä antamaan sitä viestiä hallitukseltakin. Annetaan mieluummin semmoinen viesti, että tuetaan yrittäjyyttä ja pyritään siihen kannustamaan, eikä niin, että kustannukset vain nousevat ja sosiaaliturva heikkenee.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kalmari äskeisessä puheenvuorossaan totesi, että uskaltaako enää MYEL-työtulon korottamiseen kannustaakaan. Ymmärrän kyllä erittäin hyvin tietysti tämän puheenvuoron tämän hallituksen erittäin huonon esityksen takia, mutta varmuuden vuoksi on kuitenkin syytä selventää, että totta kai viljelijöitten kannattaa pyrkiä nostamaan MYEL-työtulonsa niin korkealle kuin mahdollista, koska kysymys on kuitenkin heidän eläketurvastaan ja heidän tapaturmaturvastaan, eli totta kai tämän pitää olla se peruslähtökohta.