Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Min fråga ansluter sig till lantbrukspolitiken. Kysymykseni liittyy maatalouspolitiikkaan.
Sika- ja siipikarjatuotannon tukitason kehitys on viime vuosina ollut aika dramaattinen, melkein miinus 70 prosenttia vuosina 2007—2013. Myös kasvihuonetuotanto on kärsinyt huomattavista säästöistä, noin 30 prosentin säästöistä.
Nyt maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin esittämässä komissiolle, että kyseisten alojen tukitasoa alennettaisiin suhteettoman paljon myöskin seuraavalla tukikaudella, 2014—2020. On toki realistista hyväksyä, että kansallisen tuen taso alenee, jos haluamme saada komission hyväksynnän ohjelmalle.
Haluaisin kuitenkin kysyä ministeri Koskiselta: mitkä seikat ovat olleet taustalla, kun maa- ja metsätalousministeriö on esittämässä vielä nykyisestä tasosta noin 70 prosenttia alhaisempaa maksimitukitasoa nimenomaan sika- ja siipikarjatuotannolle?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Wallinin luvut olivat ihan oikeita, ja nyt sitten kannattaa muistaa tämä lähtökohtatilanne, että kun ensimmäisen kerran noin kaksi vuotta sitten keskustelin komissaarin ja komission kanssa, miten 141:llä jatketaan, niin vastaus oli se, että heidän käsityksensä mukaan se pitäisi loppua jo tämän vuoden lopussa.
Nyt näissä keskusteluissa olemme edenneet siihen vaiheeseen, että siellä ymmärretään se, että me haluamme jatkaa tässä kuitenkin jollakin tavalla, ja sen takia tavoitteena on se, että saamme sen tyyppisen ratkaisun, että se ei mene nollaan tällä kaudella, että ne alenemat olisivat jonkinsorttisia, mutta eivät niin suuria kuin ne tähän mennessä ovat olleet. Ja nyt meillä ensi viikolla lähtee sitten valtioneuvoston Suomen linjaus näihin neuvotteluihin, joissa on muitakin asioita kuin pelkästään nämä, ja katsotaan sitten, miten neuvotteluissa käy.
Arvoisa puhemies! Vielä kotimaisesta vihannestuotannosta kysyisin, en kuitenkaan kurkku suorana: (Naurua) millaisena ministeri näkee kotimaisen kasvihuonetuotannon tulevaisuuden?
Arvoisa herra puhemies! Tuo on yksi osa tätä kuuluisaa 141 artiklaa, millä tavalla pystyisimme jatkamaan myös tulevaisuudessa kotimaisen kasvihuonetuotannon tukemista niin pohjoisella tukialueella, jossa artikla 142 on voimassa, kuin myös täällä eteläisessä Suomessa. Siinä mielessä tilanne on vähän parempi, koska me saimme hyväksyttyä tuolla Euroopan parlamentissa maatalousvaliokunnassa tämän niin sanotun siirtymäkauden asetuksen, joka omalta osaltaan tuo tulevaisuudessa, kun saadaan nämä loppuneuvottelut vielä menemään kunnialla loppuun, vähän parempaa juridista pohjaa, miltä pohjalta tätä 141:tä voidaan jatkaa, ja sitä kautta voidaan varmaan myös saada tälle kasvihuonetuotannollekin kohtuullinen tukitaso, mutta veikkaan, että se tulee olemaan jonkin verran aleneva nykytasosta, mutta toivottavasti mahdollisimman vähän.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.