Täysistunnon pöytäkirja 93/2013 vp

PTK 93/2013 vp

93. TORSTAINA 3. LOKAKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Käytettyjen tuontiautojen verotus

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kymmeniätuhansia suomalaisia yksityisautoilijoita on joutunut maksamaan vuosina 2002—2005 EU:n alueelta tuoduista käytetyistä autoista arvonlisäveroa. Valtio on palauttanut veron vuodesta 2006 lähtien maahantuoduista käytetyistä autoista. Korkeimman oikeuden mukaan valtion olisi täytynyt hyvittää myös aiemmin perittyjä veroja yhteensä jopa 70 miljoonaa euroa. Käräjäoikeuksissa on vireillä lukuisia korvaushakemuksia näistä laittomasti perityistä veroista. Tuoreimmassa tapauksessa valtio tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta vajaat 3 000 euroa, mutta kantajan oikeudenkäyntikulut olivat yli 17 000 euroa, ja nämä hän oikeuden päätöksellä maksaa itse. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: aikooko hallitus palauttaa väärin perustein perityt maksut, sekä onko oikein, että valtiota vastaan oikeutta käynyt ja voittanut joutuu maksamaan näin paljon oikeudenkäyntikuluja?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomessa on aiemmin tuontiautoista peritty veroa, joka myöhemmin todettiin EU-lainsäädännön vastaiseksi. Se oli kuitenkin tuolloisen Suomen lainsäädännön mukainen vero. Verotusta muutettiin vuonna 2009 ja silloin takautuvasti myös muutettiin kolmen vuoden ajalta verotuspäätökset eli ne oikaistiin. Tämä on mahdollista verolainsäädännön sisällä, siellä tuo vanhenemisaika on kolme vuotta.

Nyt todellakin korkein oikeus teki kesällä ratkaisun, jonka mukaisesti myös tätä vanhemmasta autoverotuspäätöksestä valtio osoitettiin vahingonkorvausvelvolliseksi, eli tätä vanhemmissa tapauksissa sovelletaan nyt vahingonkorvauslainsäädäntöä. Meillä on tällä hetkellä oikeudessa vireillä useita tähän liittyviä tapauksia, ja nyt haetaan ratkaisua siihen, mistä saakka tämä ikään kuin korvausvelvollisuus katsotaan alkaneeksi eli kuinka pitkältä ajalta valtio olisi vahingonkorvausvelvollinen. Näitä ikään kuin entisen lainsäädännön mukaan tehtyjä verotuspäätöksiähän on tehty noin 100 000 kappaletta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tuontiautojen verotuksen lisäksi auton omistajaa rasitetaan monenmoisilla vitsauksilla, kuten autoverolla, kalliilla ajokortilla ja huonokuntoisilla teillä. Lisäksi 240 000:ta moottoripyöräilijää uhkaillaan pakollisella katsastuksella. EU suunnittelee pitkällä tähtäimellä ajoneuvojen verotukseen liittyvää yhtenäistä veropolitiikkaa. Ensi vaiheessa kohteeksi otetaan henkilöautot. Yksi puhutuimmista vaihtoehdoista on autoilun verotuksen siirtyminen kilometripohjaiseksi satelliittiseurannan avulla. Suomalaisen auton arvo suorastaan kaksinkertaistuu, kun 90-luvun alusta peräisin olevaan isoisältä perittyyn sorateiden rakettiin asennellaan satojen eurojen edestä Brysselin huippuelektroniikkaa. Kysynkin liikenneministeriltä: kannatatteko satelliittipohjaista autoilun verotusta, ja jos, niin miten varmistatte yksityisyydensuojan toteutumisen satelliittipaikannuksessa?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja nosti esille kysymyksen, joka on meillä parasta aikaa selvityksen alla ihan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Tavoitteena on tutkia, onko Suomeen rakennettavissa oikeudenmukainen ja älykäs liikennejärjestelmä ja liikenteen verotus, ja sitä työtä tehdään tällä hetkellä Ollilan johtamassa työryhmässä. Työ valmistuu joulukuussa, ja työryhmäraportti luovutetaan minulle muistaakseni 16. päivä joulukuuta, jonka jälkeen voimme käydä hyvin vakavaa ja ansiokastakin keskustelua itse siitä työryhmätyöstä, joka on valmistunut. Itsessään koko kehitys varmasti eurooppalaisessa järjestelmässä tulee menemään siihen, että entistä enemmän ajoneuvot ovat älykkään järjestelmän piirissä. Työryhmätyön yhtenä osiona on ollut selvittää toimenpiteitä siihen suuntaan, että järjestelmä on tietoturvaltaan ja yksilönsuojaltaan sellainen, että se voidaan toteuttaa ihmisten oikeuksien vaarantumatta.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Autoveron lisäksi kallis on myös ajokortti. Liikenneministeri on palauttanut ajokorttilain uudelleen valmisteluun ainakin opetusluvan osalta. Kysyn ministeriltä: onko tarkoitus avata vain opetuslupa-asia, vai onko valmistelussa nostettu esiin myös teoriaopetuksen järjestämismahdollisuus kouluissa ja kansalaisopistoissa? Kysymykseni koskee ammattikuljettajien EU-direktiivin edellyttämää jatkokoulusta myös. Asia hiertää erityisesti osa-aikaisia kuljettajia, jotka ovat liikennöinnin ja kuljetusten sujuvuuden kannalta erittäin tarpeellinen aikakapeikkoja täydentävä ammattiryhmä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä kysymys. Ajokorttiuudistus tehdään kaksivaiheisena. Tavoitteena on nyt saada lakiesitys opetusluvan osalta marraskuussa tänne eduskuntaan, ja sitten jatkona olen nimittänyt virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä ajokoulutusta ja ammattipätevyysopetusta sekä arvioida opetus- ja tutkintovaihtoehtoja ja kehittämismahdollisuuksia. Tässä työssä tehdään yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa myös katsoen kaikki erilaiset mahdollisuudet lävitse. Työ käynnistyy nyt kaikkinensa lokakuussa, ja sen pitäisi olla valmista sitten ensi vuoden helmikuun lopussa.

Olen halunnut lähteä siitä, että katsomme läpi koko sen järjestelmän ja erityisesti ammattipätevyyskysymykset, jotta me voisimme tulevina vuosina turvata riittävän määrän osaavia kuljettajia meidän raskaassa liikenteessä. Tällä hetkellä se on oikea huolenaihe siitä, että me saamme kuljettajat riittämään ja nimenomaan ammattitaitoiset ja osaavat, pätevät kuljettajat.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Väärien ja ongelmallisten veropäätösten ohella autoilijoita rangaistaan myös kehnoilla teillä. Tiestön kunnossapidon korjausvelka on jo peräti kahden miljardin euron luokkaa, ja nykymäärärahoilla tilanne aina vain pahenee. Hallitus unohtaa, että teiden kunnossapidon laiminlyönti johtaa ennen pitkää tien kalliiseen peruskorjaukseen. Asiantuntijat ovat laskeneet, että yhden euron säästö vikapaikassa aiheuttaa kolmen euron vahingon.

Mielestäni tästä syystä painopisteen pitäisi olla teiden kunnossapidossa. Me toki tiedämme, että rahaa on niukalti. Siksi kysyn ministeriltä: olisiko tässä tilanteessa taloudellisesti järkevää tinkiä jopa uuden rakentamisesta, jotta olemassa oleva tiestö säilyisi jotenkuten ajokelpoisena?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen istuva hallitus on tehnyt linjauksia sen eteen, että jatkossa, tulevina vuosina painopistettä tullaan siirtämään nimenomaan perusväylänpitoon ja perusväylänpidon rahoitukseen.

Tällä hetkellä tilanne on tietysti myös se, että meillä on edelleen isompia hankkeita jonossa, joita kannattaa toteuttaa ihan jo senkin takia, että Suomen kilpailukyky ja turvalliset kuljetukset maanteillä pystytään hoitamaan. Mutta käytännöllisesti katsoen tällä hetkellä ollaan siinä elämäntilanteessa, että kun meillä on se korjausvelka olemassa, niin ilman radikaaleja toimia me emme pysty sitä korjausvelkaa hoitamaan, ja sehän tarkoittaa sitä, että meidän täytyy rahoitusta tulevina vuosina keskittää nimenomaan perusväylänpitoon, olemassa olevan infran kuntoonlaittoon ja hoitamiseen. Siitä on alustavat päätökset tehty, ja toivoisin, että tulevat hallitukset myös pitävät sitten niistä kiinni ja viedään eteenpäin sitä prosessia, että meidän olemassa olevat väylät ovat ne ykköset ja ne ensisijaisesti hoidetaan.

Iso kysymys tällä hetkellä on se, löydämmekö me riittävästi tulevina vuosina rahaa meidän päällysteiden kuntoonlaittoon. Mikäli päällysteissä perusväylänpidon puolella ei ole tarpeeksi rahaa, niin se tarkoittaa pidemmällä aikavälillä sitä, että päällysteet romuttuvat, (Puhemies koputtaa) tiepohja alkaa pettää ja sen jälkeen kustannukset tien hoidossa ovat paljon isommat kuin tänä päivänä.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Yhteisöjen tuomioistuin huomautti Suomea ensimmäisen kerran laittomasta ja tuontiautoja syrjivästä arvonlisäverosta 19.9.2002. Eduskunta on tehnyt 2009 niin sanotun palautuslain, jolla nämä laittomat verot palautettiin 2006:een saakka. Olisiko yksi mahdollisuus eduskunnan korjata tätä 2009 säädettyä palautuslakia siten, että palautus ulotettaisiin päivämäärään 19.9.2002, jolloin yhteisöjen tuomioistuin huomautti ensimmäisen kerran Suomea?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Verotuskysymykset luonnollisesti kuuluvat valtiovarainministerille, mutta koska itse olen vastuussa tulliasioista ja Tulli on käytännössä hoitanut näitä verotuskysymyksiä, niin siksi vastaan tähän kysymykseen.

Tulli on todellakin koko ajan toiminut Suomen lainsäädännön mukaisesti, ja vuonna 2003 Suomen lainsäädäntöä jonkin verran muutettiin, mutta sen jälkeen tuomioistuimessa todettiin, että muutos ei ollut riittävä, ja vuonna 2009 Suomen verolakia muutettiin, ja silloin oikaistiin kolmelle vuodelle verotus samalla takautuvasti, mikä on mahdollista. Lainsäädännön mukaisesti on EU:ssakin ikään kuin yleisesti omaksuttu toimintalinja.

Nyt todellakin oikeus on tehnyt päätöksen siitä, että tuo ikään kuin korvausvelvollisuus vahingonkorvauksen muodossa tulisi myös tätä aikaisemmille tapauksille, ja nyt haemme nimenomaan oikeudesta vielä linjausta siitä, mihin saakka tuo vahingonkorvausvelvollisuus voisi ulottua ja mistä se katsottaisiin alkaneeksi ja mihin se katkeaisi. Ei ole oikeusvaltioperiaatteenkaan näkökulmasta täysin ongelmatonta, jos nyt lähdettäisiin säätämään erityislainsäädäntöä, jolla jopa kymmenen vuoden takaista verotusta lähdettäisiin muuttamaan.

Eli silloin vuonna 2009 tehtiin se linjaus, että kolmen vuoden taakse ulotettiin tuo verotuksen oikaisu, mutta nyt olemme valmistautuneet siihen, että tulemme maksamaan vahingonkorvauksia oikeuden päätöksen mukaisesti, ja Tulli on antanut tästä ohjeen autoja ennen 2006 Suomeen tuoneille, että Tullille voi tehdä (Puhemies koputtaa) tästä ilmoituksen ja näitä käsitellään sitten ikään kuin hallintolain näkökulmasta, että oikeudesta saakka ei tarvitse lähteä hakemaan sitten vahingonkorvausta.

Eli kun saamme oikeuden tulkinnan, niin silloin hallintopäätöksenä Tulli voi tuon maksatuksen hoitaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Maaseudulla liikkuminen kallistuu koko ajan lisää ja lisää. Meille syrjempänä näyttää siltä, että kohta meillä ei olisi varaa kulkea enää millään. Nytten kun käyttömaksua esitetään, että maaseudulla se olisi 3 senttiä, kaupungissa 6 senttiä, niin eihän se ole ollenkaan tasapuolinen tilanne olemassa tällä hetkellä. Meillä ei ole käytössä julkisia kulkuneuvoja, ja sitten puhutaan vielä vihreistä arvoista, ympäristölle haitallisista tuista ja kaikkea muuta, että dieselkin on yleensäkin halvempaa.

Mutta minäkin haluan nyt kysyä sitten: onko tällä politiikalla tarkoitus tyhjentää maaseutu kokonaan, saada maaseudun ja syrjäseudun ihmiset pois, asumaan taajamiin, kun näyttää siltä, että liikkuminenkin tehdään siellä niin kalliiksi?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Tulen itsekin sieltä syvältä maaseudulta ja olen seurannut tätä kehitystä viimeisen 20 vuotta. Kehitys on ollut sellainen, että väki on siirtynyt kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, niin että ei voi ehkä sanoa, että tämä hallitus olisi ollut toisiansa kummempi. Kehitys jatkuu sitä myötä, missä on ihmisten työt, missä on ihmisten elämismahdollisuudet, mutta se kehitys on aidosti ollut pitkä — ja tietysti valitettava. Toivoisin itse, että Suomessa olisi asutusta ja elämää tulevina vuosina ihan kaikkialla pohjoisen perukoita myöten.

Täytyy korostaa edustaja Maijalalle sitä, että ei ole esitetty, ei ole mitään valmista esitystä mistään maksuista tai järjestelmästä, kun työryhmätyö valmistuu vasta joulukuussa 2013, ja tietojeni mukaan me elämme tämän vuoden lokakuuta vasta. Työryhmä tekee työtä vielä kaksi kuukautta, ja muistaakseni 16.12. on työryhmätyön luovuttamispäivä, joten toivon, että annettaisiin sille työryhmälle aika tehdä työnsä valmiiksi ja käytäisiin sitten keskustelua niitten faktojen pohjalta, mitä ryhmä on puolentoista vuoden aikana aikaiseksi saanut.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kyllönen totesi, että maaseudulla elämisen mahdollisuudet vaikuttavat, voiko siellä elää, ja näin totisesti on. Siihen vaikuttaa myös eräänä elämisen mahdollisuutena se, miten pääsee liikkeelle. Viime aikoina teidän tekemänne uudistukset eivät totisesti ole edesauttaneet tätä liikkeelle pääsyä. Onko teidän mielestänne reilua, että mopokortti, joka on ainut kulkuväline nuorelle ihmiselle päästä harrastuksiin harvaan asutulla alueella, maksaa 600—700 euroa? Onko teidän mielestänne reilua, että ajokortin hinta on 2 500 eurosta ylöspäin?

On hienoa, että otitte varteenne sen asian, (Puhemies koputtaa) että opetusluvilla ajaminen halpenee tulevaisuudessa. Toivon, että kuuntelisitte kansalaisia ettekä ajo-opetuksen järjestäjiä näissä muissakin asioissa.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Voin sanoa, että ei ole reilua, ja voin sanoa senkin, että tämä uudistus ajokortin osalta tehtiin edellisen hallituksen kaudella, lähdettiin liikkeelle vuonna 2010. Sen takia allekirjoittanut on seurannut tätä uudistusta erityisellä tarkkuudella, koska voimaantulo oli säädetty allekirjoittaneen toimikaudelle. Kuten sanoin, ei ole todellakaan reilua. Hintataso on noussut sellaiseksi, että tavallisella kansalla ei ole sitä ajokorttia enää varaa hankkia, ei mopokorttia eikä autokorttia. Sen takia täytyy tehdä töitä sen eteen, että meidän järjestelmä muokataan sellaiseksi, että kaikilla kansalaisilla on siihen mahdollisuus, ja nimenomaan järkevällä tavalla liikenneturvallisuus muistaen. Mutta kun käydään keskustelua siitä, että syyllistämme täällä toisiamme, kuka on tehnyt mitäkin, niin lähtisin ennemminkin siitä, että korjataan niitä virheitä ja vahinkoja, mitä on tehty, ja syyttelyn aika on ehkä joskus sitten, kun niitä asioita on oikeasti tekemättä ja jätetty hoitamatta.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Palaisin alkuperäiseen kysymykseen ja siihen oikeudenkäyntiin ja siihen poikkeukselliseen piirteeseen, että kansalainen — niin tässä kuin itse asiassa täällä kerrotulla tavalla useissa muissakin näissä autoveropäätöksissä — on lopulta aika pitkällistenkin valitusprosessien jälkeen voittanut jutun, ja siitä huolimatta tuomioistuin katsoi ikään kuin olisi tasavertaisista partnereista kysymys ja velvoitti jutun voittaneen yksittäisen kansalaisen maksamaan myös valtion oikeudenkäyntikuluista osan.

Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: Eikö tässä olisi paikka valtion luopua näistä vaateista? Tällaisessa asetelmassa, jossa iso valtio on yksittäistä kansalaista vastassa, oli sitten kysymys mistä asiasta tahansa, tai varsinkin näin hyvin tunnetusta asiasta, jossa lopulta valittajat ovat selättäneet valtion useissa eri oikeuskysymyksissä, eikö olisi hyvää hallintoa ja oikeudenmukaista johtajuutta, että tässä sinänsä voitetussa jutussa kuitenkin luovuttaisiin näiden oikeudenkäyntikulujen perimisestä? (Timo Soini: Aivan oikein!)

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti hyvin varovainen pitää olla silloin, kun oikeuden ratkaisuja ryhtyy arvioimaan. Eli otamme varmaan tämän nyt evästyksenä ja arvioimme tämän pohjalta hallituksena tilannetta.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen taannoiset autoveropäätökset ovat romahduttaneet autokaupan Suomessa. Norjassa sen sijaan Tesla Motorsin valmistama sähköauto nousi hiljattain maan myydyimmäksi henkilöautoksi. Norjassa pysäköiminen ja lauttamatkat ovat sähköautoille ilmaisia ja lisäksi sähköautolla saa ajaa bussikaistalla. Sähköautot on myös vapautettu arvonlisäverosta, tienkäyttöverosta sekä tietulleista. Norjassa on myös rakenteilla 80 prosenttia teistä kattava sähköautojen pikalatauspisteiden verkosto, jonka avulla autonsa voi alkuvaiheessa ladata ihan ilmaiseksi. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: aikooko hallitus ottaa käyttöön Norjan kaltaisia tukitoimia sähköautojen myynnin edistämiseksi ja sitä kautta vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vastaava ministeri näyttää olevan pääministeri. Olkaa hyvä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Norjasta on varmaan paljon opittavaa. En tunne nyt ihan tarkkaan ottaen Norjan autoverokäytäntöä, mutta Suomessa autovero on tältä osin, veikkaisin, Euroopan yksi paras. Eli meillähän sähköautoissa on ainoastaan hyvin pieni perittävä vero sen takia, että meidän verotuksemme autoissa menee päästöjen mukaan. Tämä uudistus tehtiin muutama vuosi sitten, ja siinä tarkoituksena oli nimenomaan lähteä siitä, että emme valitse voittavaa, parasta teknologiaa, mutta valitsemme sen, että verotus on matalampi niissä autoissa, joissa päästöt ovat pieniä, ja silloin sähköautoissa on vain pieni fiskaalivero, eli sitä veroa peritään vain budjettisyistä, mutta se on hyvin hyvin pieni verrattuna vaikkapa isoihin bensa-autoihin.

Kun en tiedä, miten verrata Norjan näitä käytäntöjä, mitä mainitsitte, Norjan autoverokäytäntöön, en osaa ihan vastata, kumpi on kilpailukykyisempi, mutta varmasti kannattaa ottaa oppia parhaista sähköautomaista.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä keskusteltiin autoverotuksesta, myös ajokortin hinnasta. Tuosta ajokortin hinnasta olisin itse vielä ottanut keskusteluun osaa, kun minusta se on meidän nuorten maksettava. Useimmiten kuitenkin liikennekortti halutaan saada heti silloin 18-vuotiaana, ja keskiarvo 2 500 euroa ajokortin hinnassa on kestämätön. Olen iloinen, että Kyllönen on tekemässä uudistusta tähän itseopetukseen, mutta eihän kaikilla siihen ole mahdollisuutta, ja ajokortin hinta 2 500 on kestämätön. Kuitenkin liikenneturvallisuuden pitäisi olla ihan jokaisen perussivistyksessä ja oikeutena, ja pyörällä liikutaan kaupungeissa liikenteen keskellä. Olisiko mahdollisuus ajatella tällaista yhteistyötä koulutoimen kanssa, että meillä nyt, kun nuorison oppivelvollisuus kasvaa seitsemääntoista vuoteen, niin se viimeinenkin vuosi saataisiin siihen, että nuoret valmistuvat ja opetetaan heille vaikkapa edes tuo teoriaosuus, jolloin saataisiin nuorille teoriaosuus sieltä ja sitten vaikka näistä yksityisistä autokouluista ajo-opetus? Tämä menee kahden ministeriön hallinnonalalle, mutta toivon, että hallituksella on yhteistyökykyä tällaisissakin asioissa edetä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Koska ministerit Kyllönen ja Kiuru ovat edistyksellisiä ja toimeliaita naisia, niin me olemme jo rysäyttäneet tämän virkamiestyöryhmän töihin, elikkä lokakuussa tätä vuotta, tätä kuluvaa kuukautta, on käynnistynyt työryhmätyö, jossa LVM ja OKM hyvässä yhteistyössä veivaavat uudenlaista toimintamallia. Varmasti monenlaista vaikeutta, haastetta eteemme tulee, mutta olemme ajatelleet, että vajaassa viidessä kuukaudessa saataisiin sellainen toimintamalli käsiin, jota pystyttäisiin sitten lähtemään viemään eteenpäin myös lainsäädännöllisesti, mutta tavoite on porukalla OKM:n kanssa tehdä hyvässä yhteistyössä esitykset, jotka veisivät eteenpäin myös liikennekasvatuksen ja liikenneturvallisuustyön jaloa sanomaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.