Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson tässä totesi, että tänä iltana on ollut poikkeuksellisen hyviä ja kannatettavia lakialoitteita. Minusta, vaikka olen tässä ensimmäinen allekirjoittaja, jota yli sata muuta kansanedustajaa tukee, tämä aloite on myöskin poikkeuksellisen hyvä ja kannatettava.

Eli aloitteessa ehdotetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron veroporrastuksen ja laatukriteerien muuttamista siten, että reformuloidun bensiinin ja citydieselin veroporrastuksen suuruus olisi 4 senttiä litralta ja suurin sallittu rikkipitoisuus 10 ppm eli 10 miljoonasosaa vuoden 2003 alusta. Tämä muutos saattaisi alkuvaiheessa lisätä liikennepolttonesteiden valmisteverokertymää, mutta pidemmällä aikavälillä tämä vaikutus verokertymään olisi neutraali.

Liikennepolttoaineiden laatukehitys etenee kohti rikittömiä moottoribensiinejä ja dieselöljyjä ennen muuta autoteollisuuden vaatimuksesta. Voimassa olevan polttoainedirektiivin mukaan liikennepolttoaineiden rikkipitoisuus laskee 50 ppm:n tasolle vuoden 2005 alusta, mutta nyt myöskin valmisteilla olevat direktiivimuutokset lähtevät siitä, että rikittömiä eli rikkopitoisuudeltaan alle 10 ppm:n tuotteita on oltava jäsenmaissa kattavasti saatavilla vuonna 2005 ja ne tulevat pakollisiksi vuonna 2009.

Meillä on talousvaliokunnassa ollut käsiteltävänä tämä direktiivimuutos, jossa lähdetään siitä, että rikittömiä tuotteita on oltava jäsenmaissa kattavasti saatavilla vuonna 2005, ja öljy-yhtiöt, jotka ovat olleet kuultavana, ovat kaikki todenneet, että ei heillä oikeastaan siinä vaiheessa ole intressiä pitää sekä rikittömiä että rikillisiä polttoaineita, vaan kaikki tulevat mahdollisimman nopeasti siirtymään rikittömiin polttoaineisiin.

Tästä johtuen nyt useat jäsenmaat ovat halunneet nopeuttaa markkinoiden siirtymistä rikittömiin laatuihin ottamalla käyttöön polttoaineveroporrastuksen. Ruotsissa dieselöljy on ollut käytännössä rikitöntä jo 1990-luvun alkupuolelta, ja koko Saksan markkinat siirtyvät rikittömän bensiinin ja dieselin veroporrastukseen vuoden 2003 alusta. Usean muun lähialueen maan odotetaan seuraavan Saksan esimerkkiä, muun muassa Benelux-maat harkitsevat tätä. Siellä sen käsittely on vielä kesken. Britannia on ilmoittanut ottavansa rikittömien tuotteiden veroporrastuksen käyttöön myöskin ensi vuoden aikana. Myös Norjassa ja Tanskassa keskustellaan vastaavasta muutoksesta.

Suomi oli 1990-luvulla yksi polttoaineiden laatukehityksen edelläkävijämaista. Silloin veroporrastuksen avulla puhtaampi, reformuloitu bensiini ja citydiesel tulivat melko nopeasti markkinoiden valtalaaduiksi, millä saavutettiin merkittävä liikenteen päästöjen väheneminen. Liikennepolttoaineiden rikkipitoisuuden osalta olemme nyt kuitenkin jäämässä jälkeen lähimarkkinoiden kehityksestä, sillä Suomessa sallittava moottoribensiinin rikkipitoisuus on tällä hetkellä 150 ppm ja citydieselin 50 ppm, eli moottoribensiinin rikkipitoisuusmäärä voi olla Suomessa viisitoistakertainen tulossa oleviin määräyksiin verrattuna ja dieselin viisikertainen.

Nyt kun tiedetään, että Fortumin jalostamot Suomessa pystyvät valmistamaan näitä rikittömiä polttoaineita ja niitä viedään Ruotsiin, Saksaan, jopa Kaliforniaan, niin tuntuu hyvin ihmeelliseltä se, että meille Suomeen tuodaan nyt sitten varsin huonolaatuista polttoainetta, eli tässä tilanne on se, että pääosin Suomessa käytettävä polttoaine on selvästi huonompilaatuista kuin muualla Euroopassa, varsinkin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Eli nyt on niin, että jollei Suomi siirry rikittömiin polttoaineisiin samaan aikaan kuin muu Pohjois-Eurooppa, on tietysti uhkana se, että öljy-yhtiöt myyvät rikittömät tuotteensa veroporrastuksen antaviin maihin ja Suomessa myytävät polttoaineet jopa huononevat nykyisestään.

Nyt pitäisi lähteä siitä, että ohjataan kotimaan kulutusta veroporrastuksella rikittömien polttoaineiden käyttöön, jolloin vältytään sellaiselta logistisesti epä-älylliseltä tilanteelta, ja minusta aivan järjettömältä tilanteelta, jossa rikittömiä tuotteita laivataan Suomesta muualle Eurooppaa ja huonompilaatuisia tuotteita vastaavasti muualta tänne.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hellbergin lakialoitteelle kaikki tuki ympäristön näkökulmasta. Nimenomaan se tukee sitä myös. Sen lisäksi kyllä vielä on tällainen Fortumin toimintaa tukeva, kansallista kemianteollisuutta tukeva, näkökulma tietysti samalla, niin kuin ed. Klaus Hellbergin puheenvuorosta havaitsimme. Molemmat asiat ovat kannatettavia ja tukevat toinen toisiaan.

Tällaisia lakialoitteita tarvitaan. Meillä on kovia haasteita polttoainepuolella, ja niin kuin esimerkiksi ed. Mertjärvi, joka on paikalla ja ympäristövaliokunnan jäsen, tietää, me olemme keskustelleet biodieseleistä, biopolttoaineen lisäämisestä auton polttoaineisiin. Siinä on Euroopan unioni lähtemässä liikkeelle, ja kaiken kaikkiaan tämä kysymyshän ajan mittaan menee tulevaisuudessa aina vetyautoon saakka.

Tällä hetkellä todellakin Suomi alkaa uhkakuvissa olla kolmannen maailman jonkun valtion kaltainen sikäli, että nimenomaan siellä poltetaan kaikkein huonolaatuisimmat polttoaineet, kaikkein rikkipitoisimmat öljyt, dieselit, ja huonolaatuisimman bensiinin poltto tapahtuu jopa juuri niissä maissa, jotka itse ovat öljynviejiä. Tällainen uhkakuva, niin kuin ed. Hellberg kuvasi, pitää pystyä estämään. Erittäin hyvä lakialoite.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Kun me Suomessa panostamme nykyisin hyvin voimakkaasti tuotekehitykseen ja osaamiseen ja meillä on hyvää näyttöä siitä, että tähän pystytään, niin tosiaan vielä haluan painottaa sitä, että tässä tilanteessa pitäisi todella saada hyöty myös jäämään Suomeen siltä osin, kuin se esimerkiksi on terveyden kannalta hyvä asia. Tästä asiassa ilman muuta on kysymys: Jos täällä on pystytty kehittämään sellaisia tuotteita markkinoille, että ne täyttävät hyviä laatukriteereitä, niin luulisi, että meillä on intressi myös jollain tavalla tukea tätä toimintaa, jos muissa maissa, kuten naapurimaissamme, tähän on menty.