Kauko Tuupainen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Heti aluksi pyydän tätä köhääni
            anteeksi. Tänä päivänä näköjään
            meni tähän mittaan.
         
         
         Käsiteltävä asia on hallituksen esitys
            eduskunnalle kiinteistöverolain muuttamisesta. Kiinteistöverolaki
            tuli voimaan parikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1993.
            Laki korvasi katumaksulain, kiinteistöjen harkintaverotuksen,
            asuntotuloverotuksen ja niin sanotun manttaalimaksun. Siitä on
            tullut yllättävän tehokas verotusmuoto kaikille
            Suomen kunnille. Kiinteistöthän eivät voi
            muuttaa toiseen kuntaan, ellei tapahdu kuntaliitosta. Lisäksi
            monet kunnat ovat vuosien saatossa korotelleet kiinteistöveron
            perusteita ja täten saaneet kunnille merkittäviäkin
            lisätuloja. Kotikyläni Jyväskylä on
            jo vuosia sitten palkannut pari insinööriä tarkistamaan
            kiinteistöjen verotusarvoja lähemmäksi
            käypää arvoa. Työn tuloksena
            kiinteistöverotus on viime kädessä verottajan
            ja valtuustojen toimista noussutkin melkoisesti.
         
         
         Hallitus esittää, että kiinteistöveroprosentin ala-
            ja ylärajoja korotettaisiin siten, että yleisen kiinteistöveron
            veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35
            prosentista 0,80—1,55 prosenttiin eli 0,20 prosenttiyksikköä ja
            vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32—0,75 prosentista
            0,37—0,80 prosenttiin eli 0,05 prosenttiyksikköä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Korotus tuntuu pieneltä, mutta sen
            vaikutus on monelle rintamatalon omistajalle todella suuri. Tiedän
            tapauksia, joissa yli kahdeksankymppinen leski on joutunut myymään
            talonsa, kun kiinteistövero on noussut hänen maksukykynsä äärirajoille.
            Eräässäkin tapauksessa rintamamiestontin,
            1200 neliömetriä, maapohjan arvo nousi vyöhykehinnoittelusta johtuen
            merkittävästi korkeammaksi kuin tontille 1950-luvulla
            rakennetun puolitoistakerroksisen omakotitalon. Leski joutui laittamaan
            talonsa myyntiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset ilmoitimme valtiovarainvaliokunnassa,
            ettemme voi hyväksyä hallituksen esittämiä korotuksia kiinteistöveroon.
            Miksi? Siksi, että kiinteistövero on tasaveroluonteinen
            ja kohtelee näin ollen pienituloisia poikkeuksellisen kovakouraisesti. Jo
            aiemmin toteutetut kiinteistöveron kiristykset ja verotusarvojen
            määrittely ovat ajaneet monet kansalaiset tukalaan
            tilanteeseen. Erityisen ankaria nämä korotukset
            ovat olleet monille leskeksi jääneille pienituloisille
            eläkeläisille, kuten jo aiemmin totesin, varsinkin
            jos he asuvat sellaisella alueella ja sellaisessa asunnossa, jonka
            myyminen ei kohtuullisella vaivalla onnistu.
         
         
         Arvoisa puhemies! Nyt tehtävä korotus on ongelmallinen
            myös siksi, että valtio suunnittelee valtionosuuksia
            alentamalla keräävänsä kunnilta itselleen
            kiinteistöveron alarajan korottamisen tuomat lisäverotulot
            eli lähes 50 miljoonaa euroa. Tämä on
            täysin poikkeuksellinen käytäntö ja erittäin
            raju toimenpide siksi, että kiinteistövero on
            kuntien vero ja tarkoitettu ennen kaikkea kuntien omien menojen
            kattamiseen. Kiinteistöverolain 1 §:n
            mukaan kiinteistövero menee kiinteistön omistajakunnalle,
            ei siis mutkienkaan kautta valtiolle.
         
         
       
      
         
         Risto Kalliorinne /vas:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä oleva
            asia on vähän pilkottu täällä eduskunnassa
            eri valiokuntiin niitten luonteen mukaisesti. Tässä nyt
            korotetaan näitä kiinteistöveron rajoja,
            mutta sitten hallintovaliokunnassa on toinen esitys, joka liittyy
            tähän ihan samaan asiaan ja jossa tästä esityksestä kunnalle
            tulevat rahat otetaan takaisin valtiolle. Eli tämä esitys,
            jota perustellaan sillä, että tämä jotenkin
            kohentaisi kuntataloutta, tällaisenaan — jos olisikin vain
            tämä esitys, joka nyt on meidän edessämme — jotenkin
            kohentaisikin kuntataloutta ja antaisi kunnille lisää kiinteistöverotuottoja.
            Mutta tälle ajalle tyypillisesti kuitenkin toisella kädellä sitten
            toiselta puolen otetaan, eli kaikki nämä rahat, joita
            tämä kiinteistövero olisi tuottamassa
            kunnille, tullaan sitten toisen lain kautta ottamaan kunnilta pois
            valtiolle.
         
         
         Tämä lain merkitys kunnille on ihan nolla.
            Ainoastaan kunnassa asuvien ihmisten asumiskustannukset nousevat
            tämän johdosta, ja se siirtyy sitten vuokriin
            ja monelle pienituloiselle asujalle aiheuttaa konkreettisia vaikeuksia
            elämään. Halusin tämän
            tuoda esille tässä keskustelussa: tämä esitys,
            jossa kunnat saavat mahdollisuuden verottaa lisää kiinteistöveroja,
            on vain kolikon yksi puoli, ja toinen puoli on se, että nämä rahat tullaan
            imuroimaan kunnilta pois ennen kuin ne ovat kerenneet kunnolla kunnan
            kassassa käydäkään.
         
         
       
      
      Yleiskeskustelu päättyi.