Täysistunnon pöytäkirja 95/2004 vp

PTK 95/2004 vp

95. TORSTAINA 23. SYYSKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki sairausvakuutuslain 29 §:n muuttamisesta

 

Pekka Kuosmanen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, joka koskee yrittäjän epäoikeudenmukaista ja puutteellista asemaa työterveydenhuollossa. Nykyinen hallitus mainostaa itseään yrittäjäystävällisyydestä ja on hallitusohjelmassa luvannut lukuisia parannuksia yrittäjien asemaan. Se on hienoa, sillä suomalaisen yrittäjän työkyky onkin ensiarvoisen tärkeää talouselämälle. Pienyrittäjän asemassa on silti vielä paljon parannettavaa, ja tämän lakialoitteen myötä haluankin tukea ja auttaa hallitusta toteuttamaan yrittäjyysohjelmansa.

Työterveyshuoltolain mukaan yrittäjällä ja muuta työtä tekevällä on mahdollisuus järjestää itselleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut ja saada niihin korvausta. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä, ylläpitää työkykyä ja vahvistaa työterveyshuoltoa niin kuin työn ja työyhteisön turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämiseksi on tarpeellista.

Työterveyshuollon kattavuus kohtelee yrittäjää ja muita omaa työtään tekeviä kuitenkin suhteessa palkansaajiin hyvin epäoikeudenmukaisesti. Yrittäjien työterveyshuolto on puutteellinen siksi, että sen yhteydessä ei ole mahdollista järjestää sairaanhoitoa. Työterveyshuoltolain uudistuksessa yrittäjät jäivät automaattisesti merkittävimmän työterveyshuoltoetuuden eli juuri sairaanhoitokulujen korvaamisen ulkopuolelle. Se on varsin kummallista ottaen huomioon seikan, että yrittäjän työkyvyn ja terveyden ylläpito on vähintään yhtä oleellinen osa maamme talouselämän tulevaisuutta kuin henkilöstön työ- ja toimintakyvyn turvaaminen.

Arvoisa puhemies! Nykyisestä laista johtuen yli 90 prosenttia yksityisyrittäjistä ja 60 prosenttia alle kymmenen hengen pientyöpaikoista eli noin puoli miljoonaa työtä tekevää henkilöä ovat kattavan työterveyshuollon ulkopuolella. Yrittäjistä myös yli 90 prosenttia tekee samaa työtä kuin yrityksen muut työntekijät. Yrittäjiin kohdistuu tällöin täysin samanlaisia työrasitteita kuin vastaavaa työtä tekevään työntekijään. Tämän lisäksi yrittäjien työpäivät, työviikot sekä työvuodet ovat huomattavasti pitempiä kuin palkansaajilla. Yrittäjät ovat keskimäärin myös palkansaajia iäkkäämpiä. Jos yrittäjä esimerkiksi sairastuu pitkäaikaisesti, heikentyy työkyky oleellisesti ja vaikuttaa siten yritystoiminnan heikentymiseen tai jopa sen loppumiseen. Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen sairaanhoitopalveluineen onkin täten varsin perusteltua. Selvää on se, että sairaudet tulee aina hoitaa mahdollisimman nopeasti, myös yrittäjien sairaudet. Kun yrittäjä sairastuu ja hakeutuu hoitoon lähimpään lääkäriin — ja on tyypillistä, että eri kerralla aina eri lääkärille — tällainen kertaluontoinen käynti ei kuitenkaan anna lääkärille mahdollisuutta tehdä kokonaisvaltaista arviota tilanteesta, jossa huomioitaisiin yrittäjän vointi kokonaisuudessaan ja vielä suhteutettuna tämän työhön ja työn määrään.

Arvoisa puhemies! Sairaanhoito osana yrittäjän työterveyshuoltoa lisäisi työterveyshuollon käyttökelpoisuutta silloin, kun työkyvyttömyyden uhka ei olisi vielä käsillä. Kun työkyvyn menettämisen uhan merkit ilmaantuvat, voitaisiin työkyvyttömyyden ehkäisy aloittaa hyvissä ajoin. Kustannussyistä lakialoitetta ei ole perusteltua hylätä, sillä yhteiskunnan kustannukset eivät käytännössä lisääntyisi, vaikka yrittäjien sairaanhoito olisikin osa heidän terveydenhuoltoaan. Työterveyshuollon sairaanhoito tarjoaa kuitenkin jatkuvan arvion yrittäjän työkyvystä. Sairaanhoito osana työterveyshuoltoa tukisi selkeästi yrittäjän työkyvyn säilyttämistä ja näin ollen säästäisi yhteiskuntaa myöhemmiltä sairauskustannuksilta.

Haluaisin myös tässä yhteydessä tuoda esille Kelan korvaushakemuksia koskevan ongelman. Työterveyshuollon kustannuksien korvaushakumenettely Kelasta on nykyisellään aivan liian monimutkainen prosessi, jossa on useita eri hakumääräaikoja ja menettelytapavaateita riippuen siitä, kuka korvauksia hakee ja mistä korvauksiin oikeuttavat palvelut on hankittu. Monet niistäkin, jotka korvausta voivat hakea, jättävät tästä syystä heille oikeutettujen korvauksien haun tekemättä.

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuslain muuttamisen lisäksi syytä olisi jatkossa muokata myös työterveyshuoltolakia siten, että 1 luvun 2 §:n soveltamisalan 2 momentti poistettaisiin kokonaan ja 1 momentti muutettaisiin seuraavaan muotoon: "Tätä lakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja, yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia."

Oikeudenmukaisuuden ja yhtenäisyyden nimissä yrittäjän oma terveyshuolto sairaanhoitopalveluineen on nyt saatava lakisääteiseksi ja kuntoon. Sairausvakuutuslain muuttaminen on kuitenkin ensisijaisesti erittäin tärkeä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

"Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon lisäksi valtioneuvoston päätöksessä määrätyllä tavalla sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, on työnantajalla oikeus saada korvausta tästä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Sama oikeus on yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä, joka on järjestänyt itselleen tällaista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa (korvausluokka II)."

Toivon, että tämä lakialoite menisi eduskunnassa läpi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yrittäjän työkyvyllä on huomattava vaikutus paitsi yrityksen menestymiseen myös yrityksen työntekijöiden hyvinvointiin. Varsinais-Suomen alueella vuosien 1996—98 aikana tehtiin yrittäjien terveyttä ja työoloja koskeva selvitys. Selvityksen kohteena olleista noin 700 yrityksestä noin kolmanneksella oli jokin toiminnallinen tai tarkempaa selvitystä vaativa haitta, yleisimmin jokin tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Yrittäjien fyysinen kunto oli noin 40 prosentilla huono tai erittäin huono ja vain viidenneksellä hyvä tai erittäin hyvä.

Arvoisa puhemies! Koska minulle ei ole ollut mahdollista allekirjoittaa aloitetta, ilmoitan tukevani voimakkaasti ed. Kuosmasen aloitetta.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaihteeksi näin täältä edestä katsottuna näyttää niin, että vain oikeamielisiä on salissa paikalla ja poliittinen vasemmisto, joka tämmöisiäkin asioita vastustaisi, on poissa kokonaan. On helppo todeta näin päältä päällimmäisenä, että ed. Kuosmasen aloite, mihin itsekin olen allekirjoittajaksi päässyt, kiitos vaan, on erinomaisen hyvä. Ed. Kuosmasen puheenvuoro tässä asiassa oli erittäin hyvä ja perusteltu, mutta hiukan tässä aiheessa jäi semmoinen sisäluvun maku, että epäili, näkikö ed. Kuosmanen kaiken oikein, mitä siihen oli kirjoitettu. Sen takia varasin itsekin lasit mukaan, jos jotakin luettavaa tarkemmin sattuisi tähän, mutta pyrin enemmän näin kansanomaisesti esittäen arvioimaan tätä aloitetta ja siihen liittyvää elämää ja elämänmenoa yrittäjän näkökulmasta katsottuna.

Niin kuin ed. Kuosmanen puheenvuorossaan totesi ja myös ed. Laxell puheenvuorossaan, yrittäjän asiat eivät ole kunnossa ja järjestyksessä tässä asiassa. Näin katsottuna valitettava piirre on se, että kun talossa pitäisi isännän olla hyvässä kunnossa, talossa isännällä pitäisi olla parhaat varusteet jne., tämä suomalainen yhteiskunta on ajautunut siihen, että isännästä on tullut sellainen, että hän on vähän huonommassa asemassa kuin nämä työntekijät olemassa. Jos tätä maailmaa katsotaan perustuslain mukaan, työntekijöitten asema on erityisen suojeltu ja suojattu, mutta siinä yhteydessä ei puhuta yrittäjän asemasta yhtään mitään. Se tulkiten vähän, niin kuin piru Raamattua tulkitsee, on jonkun osalta luettavissa sieltä, että yrittäjän asema ei ole suojattu, työntekijän on. Näin katsottuna kyllä tätä yhteiskunnan tulevaisuutta kun arvioidaan tässä, suomalainen yhteiskunta menestyy ja pärjää tässä globalisoituvassa maailmassa, jos siellä on entistä enemmän yrittäjiä ja sellaisia yrittäjiä, jotka ovat henkisesti ja ruumiillisesti terveissä voimissa, sellaisissa voimissa, että jaksavat panostaa koko täyden painonsa siihen yrityksen kehittymiseen ja elämään.

Herra puhemies! Yhtenä asiana voisi sanoa, että kun tätä yrittäjän elämää ja tuskaa joiltakin osin tunnen ja tiedän, tähän asiaan samaan nippuun liittyvät myöskin maatalousyrittäjät. Kun yrittäjä menee lääkäriin jonkin pääsemättömän vamman takia, yrittäjälle annetaan neuvot, miten selviät, miten pääset tästä asiasta eteenpäin ja miten voit selviytyä viikonvaihteen taikka loppuviikon yli sillä lailla, että kykenet jatkamaan tätä hommaa. Mutta kun sinne menee työntekijä, lääkärin asema on niin ihmeellinen, että hän katsoo ensimmäisenä päältä, paljonko tarvitset sairaslomaa, että tämä homma paranee ja käypi. Näin katsottuna en tiedä, mitä se yrittäjä sillä sairaslomalla tekisikään, mutta sen suhteen tämä käsittelytapa on jo kokonaan erilainen ja erimuotoinen.

On kyllä aivan selvää, että jos yhteiskunta jotenkin tähän yrittäjän työterveyshuoltoon ja sen korvattavuuteen voi panostaa ja osallistua, se tulee monin verroin, monikymmenkertaisesti, takaisin. Tässä tietenkin yrittäjäjärjestöjen asema voisi olla vähän vahvempi ja näkyvämpi ja ne voisivat ottaa enemmän tähän asiaan kantaa, mutta ymmärrän erinomaisen hyvin, että järjestöjen tehtävä on lietsoa tätä muuta asemaa, yhteiskunnallista asemaa eteenpäin ja myöskin hakea sitä kautta vaikuttavuutta. Olen vähän itsekin sitä mieltä, että yrittäjien ei yleensäkään pidä valittaa eikä voivotella vaivojansa, koska tämäkin siihen luokkaan helposti laskettaisiin, vaan todistella, että tässä tehdään ahkerasti, mennään ja toteutetaan, mutta nämä ovat niitä käytännön tosiasioita, minkä kanssa normaali yrittäjä joutuu elämään ja painiskelemaan. Vain harvalle tulee tällainen mieleen.

Ymmärrän erinomaisen hyvin, että ed. Kuosmanen suurena, menestyneenä yrittäjänä on säilyttänyt itsensä terveenä nimenomaan terveitten elämäntapojen ja pysyvän, vakiintuneen avioliiton kautta. Sen sijaan moni sellainen yrittäjä, joka on elänyt huonoa elämää ja heikosti, olisi sitten vastaavassa asemassa niin, ettei kehtaisi ottaa tämmöistä asiaa esillekään, koska puhuisi ikään kuin omasta asiastaan. Näin katsottuna, kun ed. Kuosmanen toivoi, että tämä menee hyvin eteenpäin, minä olen kuitenkin varma, että tämä menee, ja ennen kuin nämä valtiopäivät päättyvät, jos ei tämä hallitus saa tätä hallituksen esityksenä järjestykseen, jos ei tämä tällä mene, se on suuri häpeä hallitukselle sekä hallituspuolueiden edustajille, joihin itsekin saatan vielä kuulua.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Seppo Lahtelalle, että minun lakialoitteeni lähtee siitä, että sairausvakuutuslain 29 § muutettaisiin niin, että työnantaja antaisi esimerkiksi työntekijöilleen ylimääräistä sairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa lakisääteisen terveyshuollon lisäksi ja sama koskisi yrittäjiä ja muuta omaa työtään tekevää. Näin työntekijät säilyisivät hyvässä työkunnossa ja samoin yrittäjät. Minä laajennan ed. Lahtelalle tämän viestin, että tämä koskee myös työntekijöitä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kolmen kovan yrittäjä-kansanedustajan puheenvuorojen jälkeen tähän nyt ei ole mitään olennaista lisättävää. Totean vain sen, että ed. Laxell osoitti Varsinais-Suomesta tilastoja yrittäjien sairastavuudesta, jotka varmasti voidaan laajemmassa mitoin kyllä yhtenäistää koko Suomeen. Luulen, että sairastavuus on suurin piirtein samaa luokkaa ympäri Suomen.

Ed. Seppo Lahtela viittasi maatalousyrittäjien kohtaloon. Nythän maatalousyrittäjien etuudet tältä osin ovat parantuneet ja monissa kunnissa on jo kohtuullisen hyvin järjestetty maatalousyrittäjille työterveyshuoltoa. Toivoisinkin, että tältä osin myöskin muut yrittäjät kuin maatalousyrittäjät pääsisivät samoihin etuuksiin kiinni kuin hekin varsinkin muistaen esimerkiksi, että maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksustahan tältä osin valtio noin puolella kompensoi ja yrittäjä joutuu kumminkin yrittäjäeläkkeen maksamaan aivan täysimääräisenä.

Tämä ei ole ainoastaan kustannuskysymys. Tämä on myöskin tulevaisuuskysymys, jos me haluamme todella, niin kuin hallitus ohjelmassaan lupailee, satsata yrittäjyyteen ja sen kannustavuuteen. Jos ei yrittäjien työterveyshuoltoon ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon satsata, se tietää kuitenkin väistämättömästi sitä, että se lisää yrittäjäeläkkeiden kustannuksia, koska yrittäjät lähtevät ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, ja samalla siitä tulee lisää kustannuksia sairaanhoidon muodossa meille kaikille veronmaksajille. Pidän tätä esitystä myös kustannusneutraalina.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo kiinnitti aivan oikein tähän sellaista huomiota, että maanviljelijöitten työterveyshuolto olisi kunnossa. Se on kunnossa niin, että mahdollisuus on hakeutua, mennä ja toteutua, ja myöskin siltä osin, että yhteiskunta voimakkaasti ottaa kantaa ja osallistuu tähän sijaisapuun ja sitä kautta järjestettyyn palveluun, asia on kunnossa. Mutta jos viljelijäyrittäjä loukkaa jalkansa, selkänsä taikka minkä tahansa, niin yrittäjä tässä maksaa sitä maatalouden tapaturmavakuutusmaksua, mutta mitään korvausta sieltä ei tule. Se katsotaan täysin rikolliseksi siltä rintamalta, ja tähän katsottuna, jos lakisääteisen, yhteiskunnan tarjoaman palvelun ulkopuolelta ei jotakin tapahdu, asia on täysin tuuliajolla.

Ed. Salo varsin hyvin tietää, että tämä eläke, mitä yhteiskunta tukee, niin kuin sanoitte puheenvuorossanne aivan oikein, on kuitenkin sellainen, että normaali kuolevainen ei sillä elä eikä tule toimeen. Jos ei jotakin ole säästänyt sukanvarteen, niin miten sanoisin, ei hautaan edes tyhjätaskuna selviä vaan täysin talutettavassa muodossa, näin lyhyesti katsottuna.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela varmasti tuntee tämän asian aivan oikein, ja varmasti eroavaisuuksia maatalousyrittäjien työterveyshuollossa on pitkälti kunnittain ja seutukunnittain, ja osaksi näitä palveluja ostetaan myöskin yksityisiltä. Mutta kysymys on myöskin siitä, saako maatalousyrittäjä vähentää verotuksessaan työterveyshuollon kustannuksia, joita myöskin ed. Kuosmanen tässä aloitteessaan painottaa. Yhdenvertaisuuden vuoksi näkisin, että jos siellä pystytään vähentämään kustannukset, niin täytyisi myöskin pystyä yrittäjän vähentämään.

Edelleen haluan painottaa sitä seikkaa, että minä väitän, että ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja työterveyshuolto myöskin yrittäjille on pitkän päälle koko yhteiskunnalle halvempi ratkaisu kuin jättää se laimin ja sitä kautta nostaa edelleen tätä yrittäjyyden kynnystä, koska näistä pienistä asioista muodostuu se kokonaisuus. Seuraavan kohdan kohdalla keskustellaan jälleen yhdestä pienestä kohdasta, johon olisi saatava korjaus.

Keskustelu päättyy.