Petri Salo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin äskeisen kohdan kohdalla mainitsin, tämäkin lakialoite liittyy ed. Kuosmasen kanssa tehtyyn yhteiseen yrittäjälakipakettiin, kun lähestyimme yrittäjyysohjelman merkeissä keväällä hallitusta yhdeksällä kirjallisella kysymyksellä, jotka kaikki olivat tulleet pienyrittäjiltä kentältä eri puolilta Suomea, ja haimme kirjallisilla kysymyksillä vastauksia näihin kipukohtiin, jotka eivät varmasti ole suuria kustannuskysymyksiä, mutta ne alentaisivat tätä yrittäjyyden kynnystä. Hallitushan ohjelmassaan korostaa yrittäjyyttä ja linjaa lukuisia toimenpiteitä myös yrittäjien aseman parantamiseksi, mutta käytännössä tilanne on kuitenkin suurelta osin vielä toinen. Esimerkiksi yrittäjän sosiaaliturvassa on lukuisia sudenkuoppia, jotka vaativat parannuksia, ja yrittäjän sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset ovat näistä yksi.

Arvoisa puhemies! Elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia ovat yrittäjälle ainoastaan tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Tällaisia menoja ovat muun muassa elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat ja heidän työsuhteeseensa perustuvat avustukset. Työntekijöistä aiheutuvien kustannusten katsotaan siten liittyvän tulonhankintaan. Näin puhuu nykyinen laki. Yritykselle vähennyskelpoiset kulut ovat vastaavasti työntekijälle veronalaista tuloa, jos työntekijä on saanut rahanarvoista etua. Tarkoituksenmukaiseksi on kuitenkin katsottu, että tietyin rajoituksin työnantajan henkilökunnalleen antamat tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökuntaedut eivät muodosta työntekijälle veronalaista tuloa. Näin ollen veronalaista tuloa ei katsota muodostuvan esimerkiksi työntekijöille maksetuista kohtuullisista virkistyskuluista tai työntekijöille annetuista merkkipäivälahjoista.

Työntekijällä on yleensä oikeus jäädä tilapäisesti hoitamaan sairasta lastaan kotiin täysin palkkaeduin. Tavallisesti asiasta on myös erikseen maininta työehtosopimuksessa. Käytännössä tämä sama etu koskee kaikkia työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät. Viime aikoina ovat alkaneet yleistyä sen tyyppiset järjestelyt, joissa työnantaja esimerkiksi järjestää työntekijän sairaalle lapselle tilapäisen hoitajan, jolloin lapsen vanhempi voi normaalisti hoitaa työnsä. Tämä on hyvin järkevää ja kustannustehokasta toimintaa. Tällöinhän työnantaja kiistatta korvaa perheen elantomenoja, mutta perheen näkökulmasta rahanarvoista etua ei kuitenkaan synny. Perheen taloudellinen tilanne pysyy silloin samana, kuin jos vanhemmat valitsisivat kotiin jäämisen täysin palkkaeduin työnantajan järjestämän hoidon sijaan. Tällaisten tapausten verokohtelu on aikaisemmin ollut hyvin tulkinnanvarainen, ja sairaan lapsen tilapäisen hoitokulun korvaaminen on säädettykin lailla 1086/2000 verovapaaksi henkilökuntaeduksi.

Edellä mainitun kaltaiset kulut voidaan siten nähdä työnantajan näkökulmasta tulonhankintaan liittyvinä. Kulujen ei kuitenkaan voida katsoa liittyvän edunsaajan tulonhankintaan, joten työntekijän itsensä maksamina vastaavat kulut eivät ole vähennyskelpoisia. Mutta kuinka on yrittäjän kohdalla? Vastaavasti yksityisen elinkeinonharjoittajan itselleen tarjoamat vastaavat edut ovat vähennyskelvottomia. Lisäksi on otettava huomioon, ettei yksittäisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminta muodosta minkäänlaista erillistä oikeushenkilöä ja että elinkeinonharjoittajien kohdalla verojärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, etteivät yrittäjän itselleen suorittamat edes puhtaasti palkanluontoiset nostot elinkeinotoiminnasta ole vähennyskelpoisia. Jos työntekijä tai elinkeinonharjoittaja itse hankkii sairaalle lapselleen hoitajan, tästä aiheutuvat kustannukset oikeuttavat kuitenkin kotitalousvähennykseen. Näin on verottajan käytäntö. Kotitalousvähennyksen vuoksi yrittäjälle itselleen maksettavaksi jäävä osuus sairaan lapsen hoidosta aiheutuneista kustannuksista voi siten jopa jäädä alle puoleen. Tätä säännöstä vain harva tällä hetkellä tuntee. Mutta jos yrittäjä harjoittaa toimintaa osakeyhtiön, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muodossa, yrittäjä voi nostaa tekemäänsä työtä vastaavaa palkkaa yhtiöstään. Tällöin on katsottu, ettei yrittäjälle synny veronalaista tuloa, jos hänen yhtiöstään saamat tavanomaiset henkilökuntaedut ovat vastaavat kuin muillakin yhtiön työntekijöillä. Näin ollen hänellä on samat mahdollisuudet saada sairaalle lapselleen hoitaja kuin muilla työntekijöillä. Mutta yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ei ole työnantajaa, joka maksaisi palkan kotiin jäämisen ajalta tai joka voisi korvata ulkopuolisen lastenhoitajan. Elinkeinonharjoittaja on itse työnantajan asemassa omiin työntekijöihinsä nähden, ja hän voi tarjota tavanomaiset henkilökuntaedut omille työntekijöilleen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa, kuten alussa sanoin, on sitouduttu yrittäjyyden politiikkaohjelman toteuttamiseen, jonka yhtenä tavoitteena on nimenomaan lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta uravaihtoehtona. Yrittäjien aseman parantamiseen tähtääviä keinoja tullaan mahdollisesti käsittelemään erityisesti politiikkaohjelman yhteydessä.

Arvoisa puhemies! 27 kansanedustajaa eri poliittisista ryhmistä haluaa antaa nimenomaan ohjeita tämän politiikkaohjelman laatimiseen. Tämän johdosta olemme tehneet lakiehdotuksen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, joka tarkoittaa, että 8 §:ään lisätään ilmauksen "Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa: - -" jälkeen uusi 17 kohta: "17) liikkeen- tai ammatinharjoittajan oman lapsen tilapäisestä sairaustapauksesta aiheutuvat hoitajan palkkauskustannukset".

Toivomme, että valiokunta, joka tämän aikanaan käsittelee, ottaa esityksen tosissaan ja voisimme vielä tällä kaudella hyväksyä tämän sisältöisen lakiesityksen.

Pekka  Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Petri Salo on tehnyt hyvän lakialoitteen siitä, että yrittäjän sairaan lapsen hoitajan palkkakustannus olisi verovähenteinen verotuksessa. Meillä Suomessahan on tilanne semmoinen, että meillä on noin 220 000 pienyrittäjää ja alle viiden hengen työntekijämäärältään yrityksiä on noin 90 prosenttia, eli tämä erityisesti koskee juuri yhden kahden kolmen hengen yrityksiä. Tyypillisiä ovat muun muassa naisyrittäjät, jotka monta kertaa, kun lapsi sairastuu, joutuvat jäämään yrittäjätoiminnasta pois sen takia, ettei ole varaa palkata hoitajaa.

Siinä mielessä ed. Salon tekemä aloite, jonka olen itsekin allekirjoittanut, on oikeudenmukainen yrittäjiä kohtaan, ja se pitäisi minun mielestäni eduskunnassa saada läpi mahdollisimman pikaisesti.