Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lääkäripula
on kasvanut todella suureksi ongelmaksi eri puolilla Suomea. Erilaiset tilapäiset
ratkaisut ovat kalliita ja vaikeasti järjestettävissä.
Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tämän
tilanteen helpottamiseksi ja kansalaisten kannalta tärkeiden
palveluiden turvaamiseksi? Haluankin kysyä tätä peruspalveluministeri
Hyssälältä.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä lääkäripula
kaikkinensa on nyt hiukan hellittämässä.
Se johtuu siitä, että koulutuksesta valmistuu
nyt enemmän lääkäreitä kuin
ennen ja maahanmuuttajalääkäreitä on
meille tullut ja tulossa. Olemme opetusministeri Haataisen kanssa
vielä yhteistuumin käyneet läpi sitä,
että meillä ei olisi keikkalääkäreinä ihmisiä, jotka
samaan aikaan erikoistuvat ja voivat saada pisteitä tähän
erikoistumiseensa näiltä keikoilta, vaan että kaikki,
jotka erikoistuvat, ovat pitkäjänteisesti mukana
kansanterveystyössä eivätkä hoida
erikoistumistaan keikoilta. Tässä yliopistot me
käymme vielä läpi.
Sen lisäksi meillä on aika monta sellaista
hanketta, joita myöskin rahoitamme ja joissa lääkärien
ja hoitajien välistä työnjakoa kehitetään.
Tulevaisuudessa meillä kyllä hoitajat tekevät
sellaisia lääkärintöitä,
joita tähän saakka vain lääkärit ovat
tehneet. Tästä meillä on paljon esimerkkejä. Sen
lisäksi meidän täytyy sitten, kun sairaanhoitajistakin
alkaa olla pulaa, myöskin perus- ja lähihoitajien
ja sairaanhoitajien työnjakoa edelleen kehittää.
Meillä on perushoitajia työttöminä tai
reservissä noin 4 000, joten siitä me
saamme hoitajapulaan kyllä helpotusta, jos työnjakokysymykset
ja vaikka lisäkoulutus siellä onnistuu.
Ilkka Taipale /sd:
Arvoisa puhemies! Yhdessä keskustapuolueen kanssa
sosialidemokraatit 60-luvulta lähtivät rakentamaan
kaksi uutta tiedekuntaa maahan, Tampereelle ja Kuopioon, lääkäripulan
vallitessa. Sittemmin keskustapuolueen ja kokoomuksen hallituksen
aikana otettiin ylijohtaja Jussi Huttunen selvittämään
lääkärimäärien kehittämistä.
Hän teki raportin, jossa pyrki lakkauttamaan Tampereen
tiedekunnan. Lisäksi asianomainen ehdotti myös
Husin syntymistä.
Onko hallitus harkinnut Jussi Huttusen ottamista lääkäripulan
vähentämisselvitysmieheksi ja Husin ongelmien
ratkaisemiseksi, jotta asianomaista henkilöä vastuutettaisiin
jollakin tavoin niistä seurauksista, joita tässä on?
Näyttää olevan, että ilman selvitysmiestä ministeri
ei pärjää tässäkään
asiassa.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkopuolelta
joskus katsotaan asioita ja organisaatioita. Ongelmia ei olisikaan,
jos ne sisäpuolelta olisi huomattu, koska silloin ne olisi
jo oikaistu. Sitä varten meillä on fiksuja ihmisiä myöskin
muualla kuin virkamiehinä.
Meillä on todellakin tänä vuonna
tullut näitä maahanmuuttajalääkäreitä jo
noin viitisenkymmentä, joten emme tietenkään
halua Viroakaan lääkäreistä tyhjentää,
mutta näyttää olevan kovaa kiinnostusta
tulla Suomeen.
Sitten todella tiedekunnista nyt valmistuu enemmän,
mutta esimerkiksi hammaslääkäreistä alkaa
olla myöskin pulaa, kun tiedekunnat eivät ole
pysyneet siinä tavoitteessa, joka niille on asetettu, 30
vuosittain. Helsinki ja Oulu eivät ole pysyneet tavoitteessa.
Näyttää siltä, että hammaslääkäreiden
kohdalla me emme ole vielä aallonpohjaa nähneet.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä viittasi
eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon. Olisin
kysynyt:
Aikooko hallitus myötävaikuttaa siihen, että vastuualueiden
siirtyminen näkyy myös palkkauksessa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä on tietenkin tuloneuvottelujen
kysymys, joten en voi tähän ottaa kantaa.
Ed. Jere Lahti merkitään
läsnä olevaksi.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä,
että kansalaiset pääsevät riittävän
nopeasti asianmukaiseen hoitoon ja että he saavat lääkärin
diagnoosin ja asianmukaisen hoidon myös sitten tarvittaessa
spesiaalialoilta, erikoisaloilta. Olen ymmärtänyt,
että kuitenkaan lääkäripulan
syynä ei ole niinkään palkkauksen heikkouskaan
vaan lähinnä työolosuhteet. Itse lääkärinä katson,
että syy lääkäripulaan on osittain
siinä, että kansanterveyslaki on aikansa elänyt,
ja olisi aika uudistaa niin kansanterveyslaki kuin erikoissairaanhoitolaki
yhdeksi laiksi ja koska on paljon päällekkäisyyksiä ja
väki vanhenee, olisi syytä uudistaa myös
sosiaalilainsäädäntö samanaikaisesti
koko tämän lakipaketin yhteydessä.
Missä vaiheessa tällaiset rakenteelliset uudistukset
ovat?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Me olemme juuri nyt uudistamassa kansanterveyslakia
siltä osin, että otamme siihen enemmän
ehkäisevää terveydenhuoltoa mukaan. Kysyjä on
kyllä ihan oikeassa siinä, että on syytä aina
tarkastella aika ajoin näitä lakeja, vastaavatko
ne enää nykypäivän tarpeisiin.
Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 72, ja se
on ollut hyvä laki, mutta nyt on aika vähän
sitäkin uudistaa. Tätä työtä olemme
tekemässä. Monin paikoin sekä erikoissairaanhoitoa
että perusterveydenhuoltoa ollaan yhdistämässä.
Siinä ei nykylainsäädäntö ole
esteenä. Esimerkkejä on paljon erilaisista malleista
Suomessa. On hyvä, että tämäkin
asia tässä tuli esille.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Lääkärikoulutusta
on todella lisätty, ja valtio on siitä hyvästä maksanut,
kun yliopistolliset sairaalat järjestävät
lääkärikoulutusta ja samoin myöskin
lääketieteellistä tutkimusta, korvausta
kunnille siitä, että näin ne tekevät,
eli tätä kuuluisaa evo-valtionosuutta. Nämä valtionosuudet
ovat kuitenkin vuosien saatossa jääneet jälkeen
todellisista kustannuksista, koska niitä ei ole edes nimellisesti
korotettu. Nyt ensimmäistä kertaa lääkärikoulutuksen
evoa ollaan nostamassa 8 miljoonalla, mutta kuinka ollakaan, se
sama 8 miljoonaa siirretään tutkimus-evosta ja
otetaan sen lisäksi vielä 2,7 miljoonaa Työterveyslaitokselle erikoislääkärikoulutukseen.
Kysyn:
Mitä järkeä tällaisessa
taskusta toiseen siirtämisessä on, jossa sitten
otetaan vielä välistä pois?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on
aika paljon järkeä. Me saamme nyt tutkimuksesta
rahaa koulutukseen, jossa on todella ollut puutetta, ja meillä on
tutkimusrahoitukseen tullut uusia rahoittajatahoja. Muun muassa
Tekes on alkanut rahoittaa hyvinvointipalvelujen tutkimusta. Tässä on
Sitra myöskin tällä alueella osoittanut
kiinnostusta. Tälle kentälle on tulossa muualta
rahaa.
Nyt, kun lääkäripula vaivaa, on tietysti
hyväkin, että niitä lääkäreitä,
jotka ovat paljon siellä tutkimusyhteisössä,
menisi kliiniseen työhön ainakin tässä vaiheessa,
ja annamme terveyskeskuksissa parempia tutkimusmahdollisuuksia. Toivomme,
että siellä lääkärit
lähtisivätkin sairaaloista, ne, jotka voivat,
myöskin sitten tekemään tutkimustyötä ja
kliinistä työtä terveyskeskuksiin. Uskon,
että tämä on hyvä ratkaisu,
että koulutus saa nyt vähän lisää väljyyttä.
Sinne koulutukseen tulee vähän enemmän
laatua ja mahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Näin olen
ymmärtänyt myöskin, että eduskunta
on tätä asiaa linjannut.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, mainitsitte,
että Suomessa on näitä maahanmuuttajalääkäreitä.
Näin on, mutta olen kuullut, että on hyvin pitkälle
koulutettuja maahanmuuttajalääkäreitä,
jotka eivät ole työssä, vaikka haluaisivat
työtä tehdä. Ongelma on, että työttömyyskorvaukset
ja muut tulot, joilla he pyrkivät selviytymään,
eivät mahdollista niitä tenttejä, mitä he
joutuvat suorittamaan — niissä on aika kohtuuttomat
tenttimaksut — jotta he tulisivat päteviksi lääkäreiksi
tai voisivat Suomessa olla työssä. Olen ymmärtänyt,
että tämä vaikeuttaa monen maahanmuuttajalääkärin
työssä oloa. Kuitenkin siinä olisi semmoista
hyvää potentiaalia, joka auttaisi Suomen koko
terveydenhuoltoa.
Millä tavalla voitaisiin tenttimaksuja tai ainakin
sitä järjestelmää, millä maahanmuuttajat
otetaan täällä työhön,
jotenkin arvioida?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin ongelma.
Siinä vaiheessa, kun pyrittiin siihen, että kielikoulutusta ja
muuta lisätään, jotta maahanmuuttajat
saisivat tarpeellisen kielitaidon ja voisivat osallistua näihin
kokeisiin, ei säädetty riittävän
tiukasti siitä, mitä ne maksut voivat olla. Me
olemme opetusministerin kanssa tästä puhuneet,
ja käsitykseni on, että siellä etsitään
ratkaisua, koska on myös sellaisia riskitilanteita, että jos
ei suoriudukaan tentistä, osaisi kyllä asiat,
mutta ei esimerkiksi ole riittävää kielitaitoa,
niin maksu saattaa olla este niin, että ei pystytä osallistumaan
uudelleen tenttiin. (Ed. Taipale: Ei patologien tarvitse kieliä osata!)
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä on Tampereella nimenomaan
tämä maahanmuuttajalääkäreiden
täydennyskoulutus järjestetty. Meillä vaaditaan
niin sanottu eurolääkärin pätevyys,
niin että meillä ei kukaan voi päästä lääkäriksi
muilla tiedoilla kuin mikä kotimaassakin ja koko Euroopassa
on standardi. Näin potilaat voivat myöskin luottaa
siihen, että lääkärit ovat tutkinnot
suorittaneet. Mutta todellakin kentältä kuuluu
sitten se, että nämä eivät aina
oikein osaa kieltä. Liekö se Tampereen murre sitten
siellä, joka ei riittävästi valaise näitä asioita,
kun koulutus on Tampereella.