Jaakko Laakso /vas:
Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee Turkin EU-jäsenyyttä,
ja osoitan sen pääministeri Vanhaselle.
Tänään tulleen tiedon mukaan, jonka
Euroopan unionin laajentumiskomissaari ilmoitti, Turkin rikoslakia
koskevat erimielisyydet on ratkaistu. Kuitenkin Turkin jäsenyyden
tiellä on koko joukko muitakin esteitä ja vaikeuksia.
Eräs sellainen on se, että Turkki miehittää edelleenkin yhtä Euroopan
unionin jäsenmaata, Kyprosta. Turkki on kieltäytynyt
myös solmimasta diplomaattisia suhteita tähän
Euroopan unionin jäsenmaahan. Turkki estää tämän
jäsenmaan osallistumisen ja jäsenyyden moniin
kansainvälisiin järjestöihin. Kysymykseni
on pääministeri Vanhaselle:
Mikä on Suomen kanta Turkin jäsenyyteen? Riittääkö se,
että Turkki nyt näyttää vihreää valoa
rikoslakinsa uudistamiselle ja hallitus ilmoittaa, että se
tekee kaikkensa rikoslain saamiseksi lävitse? Eikö ole
koko joukko muitakin kysymyksiä, kuten mainitsemani Kyproksen
kysymys, joka pitäisi jollakin tavalla saada ratkaistuksi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Näiden niin sanottujen Kööpenhaminan kriteereiden
eli poliittisten kriteereiden osalta komissio parhaillaan on tekemässä työtä,
ja se tekee arviointityönsä lokakuun loppuun mennessä ja
tekee silloin sitten suosituksen joulukuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle
siitä, käynnistetäänkö jäsenyysneuvottelut
Turkin kanssa vai ei.
Olemme yhteisesti vastuuttaneet komission, jolle se järjestelmän
mukaan kuuluu, tehdä nyt tämä arvio Turkin
jäsenyyskelpoisuudesta ja siitä, kyetäänkö neuvotteluihin
menemään. Tämä rikoslaki on
vain yksi osa tätä arviotyötä.
On selvää, että ellei siinä tule
tyydyttävää tulosta, se ilmeisesti jo
yksinään riittäisi estämään
myönteisen suosituksen komissiosta.
Mutta tässä on nyt komissiolla aikaa reilu
kuukausi tehdä tätä analyysiä.
Se joutuu käymään lävitse kaiken
tässä työssä käytävän
ja tekemään tästä suosituksen.
Suomi on omalta osaltaan antanut tukensa komissiolle tässä työssä.
Me emme neuvo komissiota. (Puhemies koputtaa) Me olemme valmiita
seuraamaan komission suositusta.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Kysyn Suomen kantaa myös siksi, että maailmalla on
syntynyt epäselvyys siitä, edustaako presidentti
Ahtisaari Suomen kantaa Kypros-kysymyksessä vai ei. Presidentti
Ahtisaaren kannanotothan heijastavat lähinnä Yhdysvaltain
hallituksen näkemyksiä Turkin jäsenyyteen.
Eikö tämä tilanne ole aika ongelmallinen,
että nyt, kun Ahtisaari hyvin monissakin kysymyksissä on
aktiivinen, hänen toimenpiteensä ikään kuin
samaistetaan Suomen hallituksen kannanottojen kanssa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En ole itse havainnut, että hänen
kantojaan olisi samaistettu Suomen hallituksen kanssa. Selvitystyö,
johon hän osallistui, oli itsenäinen selvitystyö,
heidän itsensä tekemä ja sellaisena se
pitää tietysti vastaanottaakin. Kuten sanoin,
Suomi toimii EU:n jäsenenä sovitun strategian
mukaan, jossa komissio tekee nyt arviointityötä Turkin
jäsenyyskelpoisuudesta. Jäsenmaiden on nyt aika
hyvä olla hiljaakin, että komissio saa tehdä sen
työn ja käydä läpi kaikki ne
kriteerit, joiden pitää täyttyä,
ja tehdä asiaperustalta sitten esityksensä.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Ed. Laakso nosti esille tärkeän
kysymyksen. Hämmästelen kyllä pääministerin
ajatusta siitä, ettei Suomessa pitäisi nyt käydä keskustelua
tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kun
on kysymys maasta, jossa ihmisoikeudet ovat varsin kyseenalaisia
olleet monta kertaa, kun on kysymys maasta, jonka monet arvelevat
ainakin vain osaksi olevan eurooppalainen ja joka tulee mahdollisesti
liittyessään olemaan suurin EU-maa, joka vaikuttaa
esimerkiksi maataloustukiin ja kaikkiin muihin Suomen sisäisiin
asioihin, niin pääministeri, minä kysyisin:
Onko pääministeri valmis tuomaan eduskunnalle
selvityksen siitä, mikä on Suomen todellinen kanta
tähän asiaan, että eduskunta pääsee
ottamaan kantaa? Minun mielestäni me emme voi lähteä siitä,
että seuraamme pelkästään komission
kantaa. Kyllä Suomella pitää olla oma
kanta.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! On luonnollista, että kun asia tulee
käsiteltäväksi, niin totta kai hallitus
tuo tämän, niin kuin muutkin joulukuun Eurooppa-neuvoston asiat
eduskunnan käsiteltäväksi. Mutta kun
on selkeä järjestelmä luotu, ja järjestys,
jossa edetään, jossa komissiolla tässä erittäin
vaikeassa asiassa on nyt tehtävänään
kaikissa kysymyksissä arvioida, täyttääkö Turkki
jäsenyysneuvottelukriteerit vai ei — meidän
lähtökohtammehan on se, että kriteerit
pitää täyttää — annetaan
komission tehdä tämä työ. Ei
ole sopivaa, että jäsenvaltiot ryhtyisivät
nyt sitten painostamaan tai neuvomaan komissiota kumpaankaan suuntaan. Komission
on nyt aika tehdä tämä työ,
ja lokakuun lopun suosituksen jälkeen on sitten jäsenvaltioiden
aika puhua. Myös jäsenvaltioissa sama arviointityö pitää tehdä asiapohjalta,
niin kuin komissionkin täytyy tehdä.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Laakson puheenvuorossa oli se sävy,
että ensinnäkään presidentti
Ahtisaari ei saisi olla aktiivinen kansainvälinen toimija.
Minusta se on erinomainen asia, että Suomella on presidentti
Ahtisaari, Elisabet Rehn, monet muut, jotka ovat kansainvälisesti
aktiivisia. Se on erinomaista.
Toiseksi ed. Laakson puheenvuorosta kävi vähän
ilmi, että on jotenkin huono asia, että Turkki on
mukana nyt ikään kuin siinä näköalassa,
että Turkki jossain vaiheessa pääsisi
jäseneksi. Minusta se on erinomainen asia, koska sehän
on ollut hyvä sparraaja Turkille ihmisoikeuskysymyksissä,
lainsäädäntökysymyksissä.
Juuri Ahtisaaren raportti osoitti sen, että siellä on
tapahtunut edistystä.
Kysyisin pääministeriltä kyllä vähän
toista asiaa, jos puhemies sallii, jota ihmettelin:
Pitääkö se paikkansa, että pääministeri
on todennut julkisesti, että Venäjän
sisäinen kehitys on Venäjän oma asia.
Pitääkö se paikkansa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomen Venäjän-politiikka
ei ole mihinkään muuttunut, enkä noin
ollut sanonutkaan, kuten kysyjä esitti. Me pidämme
kiinni siitä, että Venäjä on
sitoutunut omaan demokratiakehitykseensä, ja pidämme
kiinni siitä, että Venäjä myös näin
tekee. Myös siinä lyhyessä lausunnossani, jonka
asiaan liitin, tein sen ehkä liian suppeana, kun totesin,
että näissä yksittäisissä kysymyksissä,
niin kuin kuvernöörin valintakysymyksissä, on
Venäjän oma asia tehdä ratkaisut, miten
se demokratiatiellä etenee. Mutta tämä demokratiatiellä eteneminen
oli jätetty ainakin yhdestä tiedotusvälineestä pois.
Oletin, että suomalaiset toimittajat, jotka museon käytävällä tapasin,
tiesivät tämän Suomen linjan, ja ehkä turhaan
supistin lausuntoani. Pahoittelen, jos siitä on syntynyt väärinkäsityksiä.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Ministrar! Statsministern, ni konstaterade
att det är viktigt att Turkiet uppfyller medlemskapskriterierna.
Anser ni att Turkiet skall uppfylla dem då, när Europeiska
rådet fattar beslut, eller kan man ge Turkiet tid för
att så småningom uppfylla dem? Kan statsministern
garantera att man kommer att tillämpa samma kriterier på Turkiet
när det gäller minoritetsfrågor som kommissionen
tidigare har tillämpat gentemot till exempel Slovakien,
då man konstaterade att det icke var möjligt att
inleda förhandlingar med Slovakien innan den ungerska minoriteten
fick ha utbildning på sitt språk i ett fritt fungerande
land?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tähän kysymyksen viimeiseen
osaan: en lähde sellaista ennakoimaan.
Mutta Turkin kohdalla, niin kuin muidenkin hakijoiden kohdalla,
pitää nähdä, että edetään vaiheittain.
Toisaalta jäsenyysneuvottelujen aloittamisen kannalta on
niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit, jotka ennen
muuta ovat näitä poliittisia ihmisoikeuksien täyttämiseen
liittyviä peruskriteereitä. Toisaalta jäsenyysneuvottelujen
kuluessa sitten selviää se, täyttääkö jäsenmaa niin
sanotun acquis’n eli koko unionin lainsäädännön
ja sen asettamat ehdot. Sekin pitää täyttää.
Eli vaiheessa, jossa uusi jäsenmaa voidaan ottaa, ellei
tehdä tietoisia sopimuksiin liittyviä poikkeuksia
tai siirtymäaikoja, pitää täyttää koko unionin
lainsäädäntö, kaikki ne kriteerit.
On selvää, että Turkki ei vielä täytä koko
acquis’ta, mutta ei sitä jäsenyysneuvottelujen
alkuvaiheessa odotetakaan, vaan jäsenyysneuvottelujen aikana,
jotka saattavat kestää aika pitkään, sitten
ratkeaa, täyttääkö hakijamaa
todelliset jäsenyyskriteerit.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Laakso antoi kyllä Turkin tilanteesta
väärän kuvan. Turkin hallitus aktiivisesti
myötävaikutti siihen, että kansanäänestyksessä Kypros
olisi voinut yhdistäytyä. Euroopan neuvostossa
on päätetty Turkin osalta jäsenvelvoitteitten
valvontaprosessi, koska merkittävää edistystä maassa on
tehty.
Suomen linja on ollut hyvin selkeä. Suomen puheenjohtajakaudella
99 Turkille myönnettiin kandidaattiasema ja tavoitteena
oli nimenomaan se, että pyritään vaikuttamaan
ihmisoikeuskehitykseen Turkissa, mutta myöskin pyritään
tekemään Turkista maa, joka voi muhamettilaisille muille
maille osoittaa, että noudattamalla ihmisoikeuksia voidaan
selvästi kohentaa taloutta ja elintasoa. Kysynkin nyt pääministeriltä:
Aikooko Suomen hallitus noudattaa tätä johdonmukaista
aikaisemman hallituksen linjaa, jossa pyritään
siihen, että Turkista tulee jäsen, mutta edellytetään
tiukkoja ehtoja?
Lisäksi olisin vielä kysynyt: Oletteko huolissanne
Venäjän demokratiakehityksestä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensimmäiseen kysymykseen täysin myönteinen
vastaus. Ed. Sasi on täsmälleen oikeassa siitä,
mitä esitin.
Venäjän osalta tuossa lyhyessä lausunnossakin
selkeästi totesin, ja se toisissa tiedotusvälineissä todettiin,
että Putin on keskittämässä nyt valtaa
ja se on omalta osaltaan huolestuttavaa kehitystä. Mutta
silti pitää muistaa aina, että Venäjä on
sitoutunut demokratiakehitykseen, ja meillä on syytä odottaa,
että se myös sen tekee. Yksityiskohdissa jokainen
jäsenmaa tekee itse sitten ne ratkaisut.