Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Pieni suuri asia ja lyhyt paperi, mutta sisältää tavallisen kansalaisen kannalta myös tärkeän päätöksen. Tavoitteena on, että indeksiehdon käytön rajoittamista tehdään myös seuraavat 3 vuotta. Mitä tämä tarkoittaa? Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuluttajien tai yritysten välisiä sopimuksia, jotka ovat hyvin pitkiä, pääsääntöisesti ei saa sitoa indekseihin, ellei jossain muussa laissa ole toisin sovittu, mikä tarkoittaa sitä, että yritysten tulee sopia erikseen hintojen korottamisesta.

Mikä vaikutus tällä on sitten kansantalouden kannalta, kun laajamittaisesti arvioidaan, miksi tämä laki, joka on käsillä, on hyvä? Se on hyvä siksi, että pahimmillaan laajat indeksisidonnaisuudet voisivat myös eräällä tavalla ruokkia inflaatiota, ja tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa elämme, Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä pitäytyä matalan inflaation ajassa, mieluiten sellaisessa inflaatiotasossa, joka on meidän kilpailijamaitamme alhaisempi. Siltä osin lakiesitys on ihan perusteltu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja puhui ihan asiaa, mutta tähän indeksiehtoon liittyen, kun täällä puhutaan erinäköisistä asioista, joiden pitäisi olla indeksin piirissä, ihan lyhyesti totean, että lapsilisät kyllä pitäisi vihonviimein saada indeksin piiriin. Ne ovat jääneet jälkeen, ja jostain ihmeen syystä mikään hallitus ei halua näköjään korjata sitä epäkohtaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Meillähän löytyy jo tänä päivänä indeksisidonnaisia etuuksia, esimerkiksi eläkkeet ovat indeksisidonnaisia. Siltä osinhan me teimme juuri vähän aikaa sitten päätöksen, jossa emme, voisi sanoa, deflaatioaikaan lähteneet pienentämään eläkkeitä. Samalla meillä myöskin on elatusavut sidottu indekseihin ja vuodesta 2011 eteenpäin lapsilisät on sidottu indekseihin.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä indeksisidonnaisuudessa on se ongelma, että kaikkein pienimmät etuudet, kansaneläke ja toimeentulotuki, on sidottu kaikkein pienimpään indeksiin, tällä hetkellä kuluttajahintaindeksiin. Esimerkiksi kansaneläke nousee ensi vuonna 6 euroa kuukaudessa, toimeentulotuki yksinäisen kohdalla noin 5 euroa kuukaudessa. Niitten rahojen kanssa nyt sitten nämä kaikkein köyhimmät ihmiset tulevat toimeen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Näistä indeksien ongelmista hyvä esimerkki on, että tässä samaisessa kansaneläkeindeksikeskustelussa voi tietysti todeta, että kansaneläkkeitten indeksi nousee, tai olisi noussut, tässä tapauksessa jopa laskenut, kun sen sijaan palkkaindeksi ei olisi, mikä osoittaa, että edes eläkkeitä ei ole kohdeltu tasavertaisesti, puhumattakaan nyt tästä meille kaikille taas puolentoista vuoden päästä koittavasta yhteisestä ilostamme eli taitetusta indeksistä, jota pääsemme puolustamaan ja vastustamaan tuonne toreille ja turuille.