Täysistunnon pöytäkirja 96/2010 vp

PTK 96/2010 vp

96. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi

 

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Tässä jälleen on käsiteltävänä lakiesitys, joka perustuu Euroopan unionin komission linjauksiin valtioitten liikelaitoksista. Tässä esityksessä pääasiassa käsitellään vain Senaatti-kiinteistöjä koskevaa kohtelua. Kaksi muuta liikelaitosta, Luotsausliikelaitos ja Metsähallitus, jäävät erikseen säädettäväksi tämän esityksen jälkeen.

Tähän esitykseen meidän mielestämme sisältyy yksi heikkous, joka kaiken lisäksi on mielestämme tarpeeton eikä perustu Euroopan unionin eikä komission ehdotuksiin. Se on ehdotus siitä, että Senaatti-kiinteistöiltä viedään oikeus myöntää lainaa omille tytäryhtiöilleen. Tämä tarkoittaa Senaatti-kiinteistöjen mukaan noin puolen miljoonan euron tulojen pienentymistä. On todennäköistä ja oletettavaa, että näin Euroopan unionin komission edellyttämätön puolen miljoonan lisälasku laitetaan vuokranmaksajien, Senaatti-kiinteistöjen asiakkaitten kontolle. Tästä syystä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tulee esittämään huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä muutoksen lakiin niin, että Senaatti-kiinteistöille tämä lainojen myöntämisoikeus jatkossakin voidaan turvata.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä valtion liikelaitoksia käsittävä lakiehdotus koskee todella pääsääntöisesti vain Senaatti-kiinteistöjä. Senaatti-kiinteistöillehän on asetettu hallituksen ja eduskunnan taholta tuottovaatimus. Jotta tämä tuottovaatimus säilyisi, kun Senaatti-kiinteistöt oman arvionsa mukaan menettää, kuten ed. Ahde totesi, noin 500 000 euron tulot, on selvää, että Senaatti-kiinteistöt tulee siirtämään tämän menetyksen vuokriin, joita sitten myöskin eräät valtion laitokset joutuvat maksamaan. Elikkä tässä kierrätetään rahaa myöskin taskusta toiseen ja se tuntuu siinä mielessä aika tarpeettomalta.

Lisäksi myöskin epäilen sitä, onko todella näin, että EU pakottaa Suomen tällaiseen menettelyyn, että Senaatti-kiinteistöt ei voi antaa lainoja tytäryhtiöilleen, ja näin ollen sitten muutetaan tätä lakia näin, että ei anneta lainoja. Jos voitaisiin antaa lainoja, Senaatti-kiinteistöt saisi tämän noin 500 000 euron tulon edelleenkin, ja samalla ei tarvitsisi nostaa näitä vuokria.

Mielestäni voi samalla todeta sen, että tämä Senaatti-kiinteistöille asetettu tuottovaatimus on tänä päivänä kyllä kohtuuttoman korkea ja kova. Siihen olisi kyllä myöskin syytä puuttua muistaen esimerkiksi tämän korkotason, joka tällä hetkellä on huomattavasti alhaisempi kuin aikaisemmin oli, kun tämä tuottovaatimus asetettiin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Minäkin yhdyn edellisiin puhujiin ja haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että kysymyksessähän olisi ollut se, että Senaatti-kiinteistöt olisi saanut lainoittaa tytäryhtiöitään markkinaehtoisesti, siis loukkaamatta maan yhtäkään rahalaitosta, että se ei olisi markkinoita halvemmalla voinut antaa jonkinlaista piilorahoitustukea tyttärilleen, vaan markkinaehtoisesti. (Ed. Ahde: Niin kuin se ei ole antanut!) — Niin kuin se ei ole antanut tähänkään saakka. — Tässä mielessä tällainen puolen miljoonan lisälasku vuokralaisille tuntuu kerta kaikkiaan hyvin epäoikeudenmukaiselta. Se ei tunnu taloudelliselta, ja se ei ole järkevää. Sitä me vastustamme. Tämä olisi kuitenkin kansallisen päätöksenteon piirissä. Se on eduskunnan käsissä, mitä se tämän asian kanssa haluaa tehdä. Tässä me olemme vielä itsenäisiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin on todettu ja myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, Metsähallituksen kohdalla ei nyt tehdä päätöksiä, ja Metsähallituksen asemasta todetaan, että se on edelleen auki, mutta aikaa on kuitenkin niukalti Metsähallituksen organisaation ratkaisemiseksi.

Eilen on valtioneuvoston iltakoulu käsitellyt tietojeni mukaan tätä asiaa, Metsähallituksen uudelleenorganisointia. Tänään olisi ehkä voitu kysyä sitä ministeri Anttilalta, mitä siellä on keskusteltu, jos hän olisi ystävällisesti voinut sitten vastata. Mutta kuitenkin näyttää siltä, että Metsähallituksen päälle ollaan tekemässä jonkunlaista virastomallia, ja sitten edelleenkin luontopalvelun nykyiset toimet osittain tultaisiin ehkä myymään pois.

Kaiken kaikkiaan Metsähallituskin on hyvin tärkeä asia, volyymiltään tietysti vielä Senaatti-kiinteistöjä merkittävämpi. Sen maanomistus on Suomen oloissa todella merkittävä tekijä, ja yksi kolmannes Suomen maapinta-alasta on siis Metsähallituksen hallinnassa. Tämän vuoksi olisi tietysti hyvä, että eduskunta saisi myös Metsähallituksen tilanteesta tietoa ennen kuin päätöksiä tehdään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä mietinnössä käsitellään todella tätä Metsähallituksen liikelaitosroolin uudenlaista tulevaisuutta asiana, josta todetaan, että se on auki. Niinhän se on, ja siihen todennäköisesti sitten tulevissa hallitusneuvotteluissa ne, jotka niihin osallistuvat, joutuvat ottamaan kantaa. Totean vain jo nyt omana ennakoivana käsityksenäni sen, että kaikkein olennaisin pointti siinä on se, ettei ruveta myymään Suomen valtion metsäomaisuutta. Se on kaikkein olennaisin asia. Ne kaikki muut asiat ovat enemmän tai vähemmän pilipaliasioita tämän rinnalla.

Arvoisa puhemies! Nyt oli tarkoitus tähän Senaatti-kiinteistöihin kiinnittää huomiota. Minä en ymmärrä tätä valtiovarainministeriön käyttäytymistä ollenkaan, että aina pitää Senaatti-kiinteistöjä käyttää sellaisena välineenä, että vuokralaisille ensin annettu käyttömääräraha otetaan sitten takaisin vuokrina ja nimenomaan sillä tavalla, että on naulattu kiinni erittäin korkea tuottotavoite ja sillä nippaistaan ne rahat takaisin. Voisi valtionhallintokin käyttää reilun pelin periaatetta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, mitä ed. Pulliainen sanoi valtionhallinnon reilun pelin periaatteesta. Sitä todella Senaatti-kiinteistöjen vuokrakäytännöissä tarvittaisiin. Senaatti-kiinteistöjen rakennukset, erityisesti myös osaltaan maa-alueet, ovat erityistarkoituksia varten valtion toimesta aikanaan syntyneet. Näin on erityisesti Puolustusvoimien kiinteistöjen, maa-alueitten osalta. Ne eivät ole markkinaehtoisia miltään osin. Niitä ei ole sellaisiksi koskaan rakennettu eikä ole sellaisiksi tarkoitettu, vaan niillä on omat erityistehtävänsä, jossa ne ovat välttämättömiä. Osaltaan se, että Puolustusvoimat joutuu luopumaan tietyistä varikoista, varastoista, johtuu näistä kohtuuttomista Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimuksista, jotka toisaalta olisivat siirtoa valtion taskusta toiseen mutta muun muassa Puolustushallinnon sektorilla tuovat kustannuksia, jotka ovat kohtuuttomat.

Itse asiassa on paljolti kyse kiinteistöistä, jotka ovat jo tuottaneet oman tuottonsa ja vielä pienin korjauksin voisivat jatkaa vuosikymmeniä eteenpäin. Elikkä haluan kiinnittää tässä vakavan huomion näihin erityiskohteitten täysin kohtuuttoman korkeisiin tuottovaatimuksiin. Osaltaan vastaava koskee myöskin yliopistomaailmaa. Siellä on myös kiinteistöjä, jotka ovat aikanaan tulleet lahjoituksina yliopistoille, ja nyt yliopistot joutuvat maksamaan näistä korkeita vuokria. Osaltaan nämäkin ovat semmoisia, että niitäkään ei ole mielekästä edes ajatella kaupanteon tai markkinoinnin kohteeksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun vähän miettii menneisyyttä, mitä on tapahtunut näissä eri asioissa, mitä on yksityistetty omaisuutta, siis valtion omaisuutta — Kemera, myyty kaikki mahdollinen — niin en yhtään ihmettelisi, vaikka joillakin, ketkä piirtävät näitä kuvioita, olisi tässä sama ajatus osin Senaatti-kiinteistöjen osalta, sitten myös Metsähallituksen osalta. Nimittäin tällä pelillähän tässä käy niin, jotta Senaatti-kiinteistöjen vuokrat ovat niin korkeat, jotta sitten voidaan siirtyä toisiin tiloihin, koska ne ovat edullisempia, tai tehdään jokin muu järjestely, koska muut pystyvät tarjoamaan halvemmalla nämä asiat.

Toinen on sitten tämä Metsähallituksen kiinteistömassa, sehän on valtavan iso. Kyllä minä olen sitä mieltä, jotta tässäkin jotkut tahot jo varmaan kuvittelevat, jotta tämä saataisiin semmoiseen asentoon, jotta se voidaan myydä ennen kaikkea vielä siinä tilanteessa, kun tiedetään, mikä on valtion taloustilanne. Sitten on helppo sanoa, että hei, me tarvitsemme rahaa tässä, ja sitä metsäomaisuutta tullaan siirtämään. Ei sitä suota varmasti siirretä, mikä on tuottamaton, mutta semmoinen tuottava alue äkkiä on porvarihallituksen ohjelmalistalla ja tullaan myymään. Toivon mukaan näin ei tapahdu. Sen takia olen samaa mieltä kuin ed. Pulliainen, jotta tämä pitäisi saada torpattua, mutta kun nähdään, mihin ollaan menossa, niin se voi olla tuossa jonkin ajan päässä tapetilla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Se, mitä täällä muun muassa ed. Tiusanen ja ed. Lahtela ovat tuoneet esille Metsähallituksen maaomaisuudesta, on aivan totta. Ehkä joku kohde saattaa olla sellainen, että se saattaisi olla mielekästä myydä, jos on aktiivi tarve. Esimerkiksi, jos myrskytuhot, kuten tänä kesänä, ovat tuhonneet metsiä yksityisiltä omistajilta ja jos lähettyvillä olisi Metsähallituksen maita, niin tällaisessa tilanteessa voitaisiin tietysti järkevän metsätalouden kannalta tehdä kauppoja. Mutta minusta on arvo sinänsä, että meillä Suomessa valtio, toisin sanoen me suomalaiset itse, omistamme ne maat, mitä Metsähallituksella on, ja sinne kätkeytyy erityisen paljon myöskin luontoarvoja. Näissä suhteissa Metsähallitus on toiminut kiitettävällä tavalla maanomistajana, että näitä luontoarvoja on haluttu vaalia, ja pidän tätä hyvin arvokkaana asiana jatkossakin.

Matti Ahde /sd:

Puhemies! Ihan lyhyesti vielä Senaatti-kiinteistöistä, että tässähän ei ole tarkoitus millään tavalla käsitellä Senaatti-kiinteistöjen varsinaista toimintaa. Siitähän eduskunta on erikseen säätänyt ja, jos en väärin muista, asettanut 7 prosentin tuottotavoitteen Senaatti-kiinteistöille, ja sitä voidaan tässä ajassa, nykyisellä korkotasolla, pitää tosi korkeana tuottovaatimuksena. Mutta se on eduskunnan säätämä laki ja sen pohjalta Senaatti-kiinteistöt omaa työtään tekee.

Syy siihen, miksi tässä halusin kiinnittää huomiota vain tähän yhteen yksityiskohtaan, on se, että kun nykyisin Senaatti-kiinteistöillä on oikeus tytäryhtiöilleen — niin kuin yleensä konsernirakenteissa yksityisessäkin maailmassa — myöntää lainoja markkinaehtoisesti, läpinäkyvästi, niin kuin se on välttämättömyys, niin tämä oikeus nyt poistetaan. Se on minusta väärin, koska se lyö lisäpainetta Senaatti-kiinteistöille tämän 7 prosentin tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Siksi vain tähän yksityiskohtaan tässä yhteydessä haluttiin kiinnittää huomiota.

Ed. Lauri Oinoselle sen verran vielä kuitenkin lisäinformaatiota, että nythän tässä yliopistouudistuksessa suurin osa yliopistojen kiinteistöistä siirtyi pois Senaatti-kiinteistöiltä. Sillä tavalla tämä asia heidän osaltaan on siirtynyt uuteen järjestykseen.

Yleiskeskustelu päättyi.