Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani on kysymys tuloverolain 92 §:n muuttamisesta, ja aloitteessa esitän omaishoidon tukea lisättäväksi tuloverolaissa säädettyjen verovapaiden sosiaalietujen joukkoon.

Thl:n tutkimusten mukaan tiedämme, että Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa, joista omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on suht pieni joukko eli noin 30 000. Omaishoitajat tekevät hoitotyötä pääasiallisesti osin ansiotyön sijasta. Lähes 60 prosenttia omaishoidon tukea saavista hoitajista on eläkkeellä ja noin 25 prosenttia työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. Tiedämme, että väestö ikääntyy ja siitä seuraa hoidon ja hoivan tarpeen kasvu. Hoidettavien enemmistö on yli 65-vuotiaita. Lähes puolet hoidettavista tarvitsee apua vanhuuden vuoksi. Kuitenkaan omaishoito sinänsä ei ole pelkästään vanhuuskysymys, sillä omaishoitotilanteet ovat hyvin moninaisia käsittäen esimerkiksi työikäisten ja mielenterveyskuntoutujien omaishoitajia sekä erityislasten ja -nuorten vanhempia. Esimerkiksi vammaisia lapsia ei ehkä tänä päivänä niin herkästi kuin ehkä aikaisemmin sijoiteta laitoksiin, ja tällöin monille nuorillekin, hyvinkin nuorille vanhemmille omaishoitajan rooliin siirtyminen on suuri haaste. Omaishoidossa olevista hoidettavista hyvin monet tarvitsevat runsaasti apua ympäri vuorokauden.

Kaikista viime vuosien parannuksista huolimatta omaishoidolle ei tänäkään päivänä vielä anneta sitä arvostusta tai arvoa, mikä sille kuuluu. Tiedämme, että kunnat ovat monissakin paikoissa hyvinkin nihkeästi suhtautuneet omaishoidon tuen kattavaan maksuun, jossa kaikki, jotka kriteerit täyttävät ja sitä todella tarvitsevat, saisivat riittävän omaishoidon tuen. Koko ajan tulee uusia ja uusia huolenaiheita, kun omaishoitajat viestittävät, että heille ne tukimuodot ja palvelumuodot, jotka omaishoidon laissakin ovat, eivät toteudu, ja osin on tietysti kysymys myös kuntien taloudellisesta tilanteesta.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärähän tänä päivänä, ainakin keväästä lähtien, on ollut noin 350 euroa, ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on ollut vähintään noin 700 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on viime vuosina jonkin verran noussut, mutta korvaukset ovat edelleen pieniä hoidon sitovuuteen nähden. Omaishoitajille kaiken kaikkiaan on tärkeää, että mahdollistetaan tietenkin muutakin kuin omaishoidon tuki. He tarvitsevat vapaapäiviä, he tarvitsevat tukipalveluita, he tarvitsevat kuntoutusta, jotta jaksavat tätä tehdä. Mutta erilaisissa tilaisuuksissa hyvin usein nousee omaishoidon tuki ja sen verotus esille.

Niinpä olen esittämässä tällä lakialoitteella, että tämä omaishoidon tuki tulisi säädettyjen verovapaiden sosiaalietuisuuksien joukkoon. Omaishoidon tuki määritellään edelleen työtuloksi, ja sitä verotetaan kohtuuttomasti. Tänään viimeksi olen tästä asiasta omaishoitajien puolelta kuullut. Tämä on epäkohta, jonka poistamisella autettaisiin omaishoitajien arkea merkittävästi. Olisi välttämätöntä, että omaishoidon erityisluonne otettaisiin verotuksessa huomioon ja omaishoidon tuki olisi siten verovapaa ansio, kuten esimerkiksi opintotuki on.

Omaishoitajan työ tuottaa sekä kunnalle että valtiolle huomattavia säästöjä, koska monetkin omaishoidettavat, jos ei heillä olisi omaishoitajaa, jouduttaisiin hoitamaan mahdollisesti laitoksessa. Tämä tulisi hyvinkin kalliiksi yhteiskunnalle. Näin ollen toivoisin, että tämä verotusasia saataisiin kuntoon.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Rauhala on tehnyt erittäin tärkeän aloitteen, ja ehkä asia on tärkeä senkin vuoksi henkilökohtaisesti itselleni, että olen ollut ajamassa samaa asiaa jo aiemmin. Tällä hetkellä huolestuttava viesti kunnista on se, että omaishoitajien palkkioita leikataan, omaishoitajat eivät saa pidettyä edes niitä yhteisesti sovittuja ja säädettyjä vapaapäiviä.

Tämän vapaapäiväjärjestelmän uudistamiseksi ja kehittämiseksi olisikin syytä pohtia ajatusta siitä, olisiko meillä Suomessa mahdollisuutta rakentaa järjestelmä, joka toimii vähän samalla systeemillä — toivon, että kukaan ei loukkaannu — kuin maatalouden lomitusjärjestelmä elikkä lomittaja tulee kotiin, auttaa siinä kotona arjessa, jolloin omaista ei tarvitse lähteä viemään minnekään kauemmas. Monta kertaa omaishoidettavat, varsinkin vaikeasti dementoituneet tai Alzheimerin tautia sairastavat kärsivät äärettömästi siitä, että heitä liikutellaan ja viedään paikasta toiseen, jolloin usko siitä, että on turvallinen elinympäristö, monesti horjuu.

Kyllä suomalainen ikääntyvä väestö tarvitsee toimivan järjestelmän, joka on myös kustannustehokas, ja omaishoitojärjestelmä jos mikä on sitä. Sen vuoksi meillä ei ole varaa olla kehittämättä tätä järjestelmää, ja verovapaus on yksi askel siihen suuntaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan ajatuksiin voi yhtyä siinä, jotta tämmöinen lomitusjärjestelmä pitäisi luoda, että se tuleekin sinne kotiin tämä lomittaja eikä siirretä vanhusta johonkin muualle siitä tutusta ympäristöstä.

Aikanaan muutama vuosi sitten sosiaalineuvos Elli Aaltonen teki tästä selvitystyön, yhden henkilön selvitystyön, ja siinä hän esitti monia asioita, joilla parannettaisiin omaishoidon ja -hoitajien asemaa ja hoidettavien asemaa. Yksi merkittävä asia oli, jotta siirretään tämä omaishoidon maksatus Kelalle. Normitus olisi sitten yhdenmukainen koko maassa, eikä tulisi nämä kuntien talousvaikeudet eteen siinä. Kunnat muuten olisivat siinä systeemissä vastanneet tästä järjestämisestä. Elli Aaltoselta minä kysyin sitten, satuimme lentokoneessa istumaan rinnakkain, miksi hän ei esittänyt tätä, mitä ed. Rauhala tässä esittää, elikkä verovapautta. Aaltonen sanoi, että hän keskusteli eri tahojen kanssa ja valtiovarainministeriön vero-osaston kanssa, ja kun siellä on sellainen henki olemassa, jotta kaikki tulot pitää saada veronalaisiksi, tämä on syy, miksi hän ei esittänyt tätä.

Minä itse olen sitä mieltä, mitä ed. Rauhala tässä esittää, jotta kun palkkiot ovat suhteellisen matalia ja se työ on kuitenkin aika raskasta ja vaativaa sillä tavalla, kun tiedetään, mitkä normitukset on nyt kunnissa ollut — että ne on vedetty hirveän tiukalle, sinne ei helposti omaishoitajaksi edes pääse ja korvaus on matala — niin siinä tapauksessa tätä voisi luonnehtia tämmöiseksi yleishyödylliseksi työksi, jossa, kun ei kerran palkkioita nosteta, saataisiin verovapaana se koko korvaus, ja silloin tämä olisi kannustava ja hyvä järjestelmä, joka voisi tuoda myös lisää näitä omaishoitajia, jotta ei vietäisi ihmisiä laitoksiin. Sen takia minä kannatan tätä esitystä, ja toivon mukaan tämä esitys nyt kantaa hedelmää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että lakialoitteitten avulla kansanedustajat voivat saada eduskunnan täysistuntoon asioita, jotka koetaan tärkeiksi. Omaishoito on tärkeä asia, ja kuten täällä ed. Rauhalan aloitteessa todetaan, Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Tämä on suuri määrä. Kun ajatellaan perheitä, joita tämä koskettaa, niin silloin se määrä, joittenka lähipiirissä on omaishoitaja, on todella suuri. Ensinnäkin omaishoitaja ja hoidettava, tämä tekee jo vähintään 600 000 henkilöä, mutta vielä jos lähipiiri otetaan huomioon, niin silloin on todella suuresta joukosta kansalaisia kyse, joita tämä tärkeä asia, omaishoito, hyvin läheltä koskettaa. Minulle oli yllätys, että kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on 300 000:sta vain 30 000. Tämähän olisi vain noin 10 prosenttia. On todella ihailtavaa, että näin arvokasta työtä halutaan tehdä ja jaksetaan tehdä tässä määrin. Todella toivon, että tämän aloitteen perusajatus omaishoidon tuen verovapaudesta voisi edetä myönteisellä tavalla.

Tämä tukihan on varsin vähäinen, jos verrataan mihin tahansa ansiotuloon. Usein, niin kuin täällä todettiin, omaishoitaja on jo eläkeläinen, mutta kaikki eivät ole sitä, ja silloin tästä omaishoidon palkkiosta verotus vie huomattavan osan. Elikkä minä näkisin, että tämä ajatus omaishoidon tuen vertaamisesta vaikka opintotukeen voisi olla hyvinkin perusteltu. Omaishoito on myös sikäli yhteiskunnalle edullista, että yleensä siellä kotona, missä hoidettava omainen on, on tilat, kaikki tarvittavat fyysiset valmiudet, ja on suhteellisen edullista tehdä omaan kotiin ne tarvittavat ratkaisut, joita hoidettavan omaisen hoito vaatii. Tässä on hyvin edullisesta hoitomuodosta kyse. Siksi, herra puhemies, toivon, että tämä aloite synnyttää valiokunnassa asiasta asiallisen ja vilkkaan keskustelun ja että tätä kautta vauhditetaan niitä paineita, joita on olemassa omaishoidon edistämiseksi.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhalan aloite on erittäin ajankohtainen ja tulevaisuuteen suuntautuva, koska meidän väestömmehän ikääntyy koko ajan ja varmasti omaishoito, toivottavasti, pysyy yhtenä vaihtoehtona myös tulevaisuudessa hoitaa omaisia, eikä ainoastaan tämä kosketa ikääntyvää väestöä, vaan niin kuin ed. Rauhala tässä aloitteessaan perustelee, että on myös hyvin nuoria, esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat omaishoitajaa. Eli tämä asia koskettaa muitakin ikäryhmiä kuin vain ikääntyviä ihmisiä.

Yksi tärkeä asia tässä on se, mistä tämä omaishoidon tuki maksetaan. Itse näkisin sen siirron Kelalle erittäin tarpeellisena, koska nyt voidaan sanoa kyllä sillä lailla, että kunnissa on erilaisia määrärahoja osoitettu omaishoidon tukeen, ja sitten toisissa kunnissa vaan sanotaan, että nyt määräraha on kaikki ja tukia ei enää voi myöntää. Kuntalaiset ovat siis eriarvoisessa asemassa eri kunnissa, eli sillä lailla omaishoidon tuen siirto Kelalle mitä pikimmin olisi erittäin tärkeä asia.

Omaishoidon tuki sinänsä tarvitsee enemmän arvostusta. Siitä paljon puhutaan, mutta sitten käytännön teot eivät ole kyllä monta kertaa seuranneet perässä. Monessa kunnassa esimerkiksi nämä lakisääteiset vapaapäivät eivät tänä päivänä toimi sillä lailla kuin niiden pitäisi toimia, eli suoranaisesti rikotaan lakia vielä monessa kohtaa maata.

Nämä säästöt, mitkä ed. Rauhala tässä lakialoitteessaan tuo esille, eli jos 11 600 ihmistä siirrettäisiin laitokseen, niin se maksaisi 533 miljoonaa, kun vuosittain omaishoidon tukia maksetaan hoitopalkkioina noin 85 miljoonaa euroa, että kyllähän me puhutaan yhteiskunnallisesti erittäin isosta ja tärkeästä asiasta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhalan ajatus tästä verovapaudesta on erittäin varteenotettava, ja toivon sille suotuisia tuulia, jos ei nyt, niin sitten ainakin pitemmässä juoksussa. Tässä on myöskin muita erittäin hyviä asioita, omaishoidon puutteita nostettu esille, ja haluankin kannustaa siihen suuntaan, että tämä omaishoito todellakin siirrettäisiin Kelalle. Kun Keski-Suomenkin kuntien tilannetta vertailee, niin siellä on hyvin erilaisia, epäreiluja käytäntöjä, ja joissakin kunnissa omaishoito koetaan sitten niin tärkeäksi, että siihen halutaan enemmän panostaa, ettei laitospuolen paikkoja tarvitsisi niin paljon sitten rasittaa.

Myöskin tämä vapaapäivien pitämisasia. Oli erittäin hyvä, että ed. Kyllönen nosti tämän kotona tehtävän sijaistuksen tai lomituksen esiin. Monet vanhukset kokevat, että nämä intervallihoidot ovat niin raskaita, että itse asiassa niiden jälkeen tämä hoidettava menee monesti niin huonoon kuntoon, että on erittäin työlästä sitten kotona taas jatkaa. Jos esimerkiksi palveluasunnoista ei löydy sopivaa vapaapäivien pitopaikkaa, niin sitten se tarkoittaa ihan vuodeosastolla makaamista, jossa on sitten lonkkamurtumat riskinä, tai sitten käytetään kaiteita ja sitomista, että siellä sairaalassa tämä hoidettava voisi olla.

Mutta vielä eräs asia, mikä ei tässä esille noussut, on se, että moni omaishoitaja joutuu jättämään työpaikkansa siirtyessään hoitamaan esimerkiksi omia vanhempiaan, ja siksi olisi erittäin tärkeää, että voisi saada ikään kuin palkatonta hoitovapaata aivan samoin kuin oman lapsen hoidosta, eli että se työpaikka pysyisi siellä. Tämä ei maksa yhteiskunnalle mitään mutta mahdollistaa sen, että juuri silloin kun vanhemmat tarvitsisivat sitä apua, sitä voitaisiin sinne kotiin antaa, ja sitten voitaisiin palata työpaikoille. Monesti nämä ihmiset, jotka tähän vaiheeseen tulevat, että omat vanhemmat apua tarvitsisivat, ovat lähellä eläkeikää, ja on aika riskialtista lähteä omaishoitajaksi, vaikka tiedetään, että tarve olisi vaikka vain muutamille kuukausille tai vuosille.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän yhteiskunnassamme on tietysti tärkeää, että me saamme verotuloja palvelujen kehittämiseksi ja jotta yleensä pystymme vastaamaan siihen tämän päivän palvelutarpeeseen. Mutta tässä yhteydessä, kun puhutaan omaishoidosta, niin jos ajatellaan sitä omaishoidon tuen suuruutta, niin sitä ei kuitenkaan voi verrata — kun ajatellaan sitä työmäärää tai sitä palvelutehtävän suuruutta — millään tavalla työtuloon, jos ajatellaan ihan hoitajan palkkaa, vaikka sekin on pieni. Nämä tuet, se vähimmäismäärä mutta myös se enimmäismäärä, euroissa kuukaudessa, ovat todella pieniä. Ja se, minkä vuoksi tämä on nyt noussut esille ja on sillä lailla ajankohtainen, on se, että juuri on arvioitu uudelleen näitä kriteereitä, ja voi sanoa, että niitä on kiristetty. Joidenkin kohdalla on käynyt niin, että jos on aikaisemmin saanut enemmän, niin sitä omaishoidon tuen määrää on jopa vähennetty.

Tämän vuoksi minusta olisi hyvä, että arvioitaisiin tämä koko kokonaisuus, että mikä on omaishoidon tuen merkitys koko tässä kokonaisuudessa sille omaishoitajalle, kun hän ei tee muuta työtä tai kun eläketulot ovat todella pienet. Se selviytyminen on joskus vaikeaa tai jopa täysin mahdotonta. Samalla tavalla kuin täällä on muissa puheenvuoroissa tullut esille, niin nyt kun ollaan miettimässä tätä Kelalle siirtoa, niin näkisin, että tässä vaiheessa erityisesti tämä verotuksen osuus olisi arvioitava uudelleen ja samoin nämä kaikki muut tuki- ja palvelumuodot, mitä omaishoitoon tulee liittää, jotta tämä toiminta, palvelutehtävä, ei vaarantuisi ja sitä kautta tulisi yhteiskunnalle suurempaa laskua. Todella näen, että olisi arvioitava näitten vapaapäivien viettämismahdollisuudet jne.

Mutta kiitokset kaikesta tuesta, ja tiedän, että useammatkin kansanedustajat ovat tämän nostaneet esille, ja sen vuoksi toivoisin, että tämä olisi niissä pöydissä, joissa tätä omaishoidon tuen jatkokehittelyä tehdään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti on perusteltua odottaa, että tämä asia olisi hallitusneuvotteluissa, että se otettaisiin todella hallitusohjelmaan, niin että omaishoitajien lukuisat ongelmat ratkaistaisiin. Yksi on tämä tuen heikkous, se että se tulo menee pääosin veroihin. Eli tämä ed. Leena Rauhalan lakialoite tästä verottomuudesta on aivan perusteltu.

Toisaalta on sitten näitä muita ongelmia. Suuri ongelma on tietysti se, että melkoinen osa, suuri enemmistö, omaishoitajista on ilman minkäänlaista tukea. Sitten vapaapäivän järjestäminen, kolme kuukaudessa, se ei onnistu. Ja aivan oikein, tämä ed. Kyllösen täällä nostama ajatus, että se apu tulisi kotiin, olisi erittäin tärkeä. Täällä viitattiin jo siihen, että nämä hoidettavat ovat monesti henkilöitä, joita on vaikea viedä hoitolaitokseen, esimerkiksi sairaalaan kolmeksi vuorokaudeksi, ja sitten tuoda takaisin. Muun muassa Alzheimer-potilaiden tila vieraassa ympäristössä oikeastaan pahenee, ja siihen liittyy ed. Kalmarin mainitsemia vammautumisriskejä.

11 600 ihmistä enemmän olisi tämän aloitteen ja Stakesin mukaan laitoksissa, jos ei olisi tätä omaishoitojärjestelmää. Tämä on merkittävä määrä. Ja 60 000 potilasta olisi sitten vähintään ajoittaisen laitoshoidon tarpeessa niistä, jotka ovat omaishoidon piirissä.

Arvoisa puhemies! Hyvä esitys, ja tästä on todella puhuttu paljon. Tämä kuuluu niihin asioihin, jotka eivät liiku, vaikka kaikki sitä puolustavat ja kukaan ei vastusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Niin varmasti on, että kaikki kannattavat, mutta se ratkaisu, joka tarvitaan, on pitkässä kuusessa. Näin voidaan todella sanoa. Tämän lakialoitteen perusteluissa käy ilmi, että 11 600 henkilöä olisi laitoshoidossa, jollei omaishoitajat heitä kotona hoitaisi. Tämä on varmasti oikean suuruusluokan luku.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, mistä tässä toisaalta on kysymys. Kysymys on verotuesta. Verotukien määrä on ollut rajussa kasvussa: 12 miljardia 2006, nyt sitten parin vuoden aikana on tullut ainakin miljardi lisää, nyt yli 13 miljardia on verotukien kokonaismäärä. Se on erinomaisen paljon. Tämän takia pitäisi kyllä koko tämä verotukijärjestelmä käydä perusteellisesti läpi, ja tätä tarkastusvaliokunta onkin jo suunnitellut.

Sitten tähän erityiseen asiaan, omaishoitoon, on tehtävä kokonaisratkaisu. Kaikilla hyvillä asioilla yritetään tuupata, ja kaikki johtaa enemmän tai vähemmän pieleen menevään ratkaisuun, osittaisratkaisuun, ei mitään pysyväisluontoista, joka olisi todella merkityksellistä.

Me juuri korotimme omaishoidon tukea. Mitä on tapahtunut? Kunnat ilmoittavat, että määräraha oli ja meni ja sori vaan nyt, että täällä on Oulussakin toistasataa henkilöä jonossa odottamassa, kun vaan joku keksisi rahaa lähettää tuonne Oulun kaupungin kassaan. No, mitäs tällä on sitten merkitystä? Täällä käytetään hienoja puheita kuin mitäkin, ja sitten lopputulos on tämä. Kokonaisratkaisua tarvitaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi tärkeän asian esille, laajan kokonaisratkaisun. Ed. Paula Sihto toi täällä äsken esille näkemyksen siitä, että kun väestö ikääntyy, niin hoidon tarve tulee voimakkaasti kasvamaan. Tästä me kaikki olemme nähneet monenlaisia tilastollisia esityksiä, ja nämä kaikki yhdensuuntaisesti osoittavat, että hoidon tarve määrällisesti mutta myöskin vuosilla mitattuna ilmeisesti tulee kasvamaan. Nyt tarkastelen asiaa tässä kuntapäättäjän näkökulmasta.

Olisi tavattoman hyvä kunnan kannalta ja kuntapäättäjän kannalta, jos hoitoa voitaisiin saada omaishoidon puitteissa. Se olisi kuntapäättäjälle todella suuri etu ja helpotus. Tällöin olisi hyvin edullisesta, kustannustehokkaasta, hoidosta kyse. Tällöin tilat riittäisivät paremmin. On hyvin kallista rakentaa uusia kiinteistöjä. Ne maksavat, ja kuitenkaan niissä ei välttämättä kovin suuria määriä voida antaa hoitoa sitä tarvitseville, ja tällöin kuntapäättäjän näkökulmasta korostuu kyllä se, mitenkä saadaan hoitoa annettua, ja omaishoito on siinä todella tärkeässä asemassa. Se on paljon tärkeämpi kunnan menotalouden kannalta, että voimme saada omaishoitoa hoitoa tarvitseville, kuin se vähäinen veromenetys, mitä tulee, jos tämä omaishoidon tuki on verovapaata. Osaltaan on myöskin kyse henkilöistä, joilta ei kovin paljon veroa mene. Se on tietysti kunnallisvero, joka ennen kaikkea siinä verovelvollisia kohdistaa, mutta siitä huolimatta aloite on hyvä, kannatettava. Menestystä aloitteen taipaleelle.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuesta pitäisi tehdä tämmöinen subjektiivinen oikeus, eikä niin, että tuki on kytketty siihen määrärahaan, jonka kunta on budjettiin laittanut, niin kuin tässä ed. Pulliainen totesi. Se johtaa eriarvoiseen asemaan eri henkilöiden osalta, ja voi käydä sillä lailla, että keskellä vuottakin loppuu tämä raha. Ja sen takia kehottaisin niitä, jotka eivät ole lukeneet tätä Elli Aaltosen hengentuotetta, selvitystyötä, lukemaan sen. Tästä on jokunen vuosi aikaa, kun hän sen teki. Siinä oikeastaan oli semmoinen oikein kokonaisvaltainen ajattelu otettu käyttöön. Mutta vaikka se raportti on tosi hyvä, niin jostain ihmeen syystä sitä ei ole haluttu näköjään viedä kuin pikku hiljaa eteenpäin. Voi olla, että kyse on siitä, jotta siinä raha on ollut joka hetki niin tiukalla, ettei ole uskallettu kokonaisena avata. Olen samaa mieltä kuin ed. Pulliainen siinä, että tämmöinen kokonaisvaltainen tarkastelu olisi paikallaan. Toivon mukaan ensi hallitusohjelmaan otetaan semmoinen kanta, että tämä pannaan nyt kertaheitolla kuntoon. Kysehän on siitä, niin kuin täällä on todettu, että joka tapauksessa tämän tyyppinen hoitomuoto on tosi tarpeellinen ja kun ottaa kuntien talouden huomioon, niin tämä on kaikkein edullisin vielä siltä osin kuin niitä omaishoitajia vain löytyy tähän järjestelmään.