2) Hallituksen esitys vuoden 2004 veroasteikkolaiksi
Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat esillä ensi
vuoden keskeiset tuloverolait sekä myös aloitteen
pohjalta tuloverolain 77 §:n muuttaminen.
Ensimmäisenä on tuloveroasteikkolaki, joka liittyy
esitykseen tuloverolain muuttamisesta. Esitykset tähtäävät
työn verotuksen keventämiseen noin 775 miljoonalla
eurolla. Veronkevennyksistä 355 miljoonaa euroa kanavoituu
veronmaksajille asteikkoon ehdotettujen muutosten kautta ja loput
420 miljoonaa euroa tulonhankkimisvähennykseen ja kunnallisverotuksen
ansiotulovähennykseen ehdotettujen muutosten kautta.
Valiokunta kannattaa esitystä ja sen taustalla olevaa
pyrkimystä suunnata veronkevennykset mahdollisuuksien mukaan
työn verotuksen keventämiseen. Valiokunnan kuulemat
asiantuntijat ovat huomauttaneet lähinnä siitä,
että ehdotettu inflaatiotarkistus veroasteikkoihin on pienempi
kuin yleinen ansiokehitys. On myöskin tiettyä progression
kiristymistä tapahtumassa, tosin marginaalisemmin. Lisäksi
eläkkeensaajien asemaan on kiinnitetty huomiota.
Valiokunta pitää hallituksen esityksessä valittua
linjaa perusteltuna erityisesti siitä syystä,
että sillä tuetaan työllistymistä ja
ylläpidetään kulutuskysyntää.
Molemmat tavoitteet ovat tärkeitä niin vallitsevan
hitaan talouskasvun vauhdittamiseksi kuin ikääntymisen
myötä pahenevan työvoimapulan lieventämiseksi.
Tuloveroasteikkolakiin liittyy kaksi vastalausetta, vasemmistoliiton
vastalause, jossa varsinaisista tuloveronkevennyksistä on
luovuttu, on lähinnä vain inflaatiotarkistukset,
ja myöskin täällä on kokoomuksen
vastalause, jossa esitetään kevennystä varallisuusveroasteikkoon.
Tuloverolain muutoksissa on valiokuntakäsittelyssä pidetty
tärkeänä sitä, että verotulomenetykset
vähennysten osalta korvataan kunnille täysimääräisesti,
kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Sosiaali- ja terveydenhuollon
valtionosuuksien korotuksina toteutettava kompensaatio kohdentuu
valiokunnassa saaman selvityksen mukaan kuntiin varsin tarkasti
vuosina 2004 ja 2006.
Hallituksen esitykseen sisältyy veronkevennysten lisäksi
joukko yksittäisiä säännöksiä koskevia
tarkennuksia. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota lähinnä työnantajan
kustantamien liikuntasetelien verottomuudelle käytännössä asetettaviin
ehtoihin sekä urheilijoiden rahastointijärjestelmän
kehittämiseen. Lisäksi on tuotu esille tarve jatkaa
tuloverolain 77 §:n voimaantulosäännöstä vuoden
2005 loppuun. Kyse on Venäjän vanhan verosopimuksen
jatkamisesta.
Työnantajan kustantamien liikuntasetelien osalta hallitus
ehdottaa, että työnantajan kustantamat liikuntasetelit
luettaisiin verovapaiden henkilöetuuksien piiriin. Liikuntaseteleiden
hyväksyttävän käytön
edellytyksenä on hallituksen esityksen mukaan se, että edun
käyttäjä on työntekijä,
jolle työnantaja on setelin luovuttanut. Tämä edellyttää asianmukaista
kontrollia, kun seteliä käytetään.
Perusteluissa todetaan lisäksi, ettei anonyymejä tai
siirrettävissä olevia seteleitä voitaisi
hyväksyä. Esityksessä ei ole kuvattu tarkemmin,
miten vaadittava yksilöinti tapahtuu.
Valiokunta pitää näitä vaatimuksia
varmistaa etuuden käyttäjä sinänsä perusteltuina
ja oikeutettuina mutta toteaa, ettei niitä ole aihetta
tulkita liian kahlitsevasti. Edun todellinen käyttäjä voidaan
tarkistaa valiokunnan käsityksen mukaan käytännössä joustavasti
eri tavoin.
Urheilijatulon jaksottamisen osalta hallitus on ehdottanut tuloverolain
116 c §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon vuosittain
siirrettävää enimmäismäärää korotettavaksi
25 000 eurosta 50 000 euroon. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
on esitetty, että vastaavat korotukset ulotettaisiin koskemaan
myös tuloverolain 116 b §:ssä tarkoitettua
valmennusrahastoa. Lisäksi näitä rajoja
on esitetty korotettavaksi.
Valiokunta pitää urheilijarahastoon esitettyjä korotuksia
perusteltuina ja riittävinä, ed. Virén. Asiantuntijakuulemisessa
on käynyt ilmi muun muassa, että suurimpaan eli
jääkiekkoilijoiden urheilurahastoon kuului vuoden
2002 lopussa 154 pelaajaa, joiden rahastosiirrot olivat keskimäärin
28 300 euroa.
Kotitalousvähennyksen osalta hallitus esittää käyttöä rajoitettavaksi
silloin, kun asiakas on saanut samaa työsuoritusta varten
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin. Valiokunta pitää tuloverolain
127 a §:ään tehtyä tarkennusta
perusteltuna, koska kotitalousvähennyksen tarkoituksena
on tukea sellaisia palveluita, joihin ei kohdistu yhteiskunnan muuta
tukea. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että rajoitus
koskee vain samaan palveluun kohdistuvaa työsuoritusta,
kuten hallituksen esityksessäkin on todettu. Jos asiakas
ostaa omalla kustannuksellaan lisäpalveluita samalta palveluntuottajalta,
hänellä on oikeus kotitalousvähennykseen,
jos vähennyksen edellytykset muutoin täyttyvät.
Puhemies! Olemme myöskin käsitelleet taiteilijoiden
verotusasemaa tässä yhteydessä. Siltä osin
on syytä ministeriössä valiokunnan käsityksen
mukaan jatkaa selvittelyä.
Aloitteen pohjalta, jossa itse asiassa on valtiovarainvaliokunnan
verojaoston jäsenten allekirjoitukset alla, jatketaan nyt
sitten tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöstä.
Suomen ja Venäjän välinen uusi verosopimus
tuli voimaan tämän vuoden alusta. Vanhaa Neuvostoliiton
verosopimusta voidaan soveltaa kuitenkin vielä ennen vuotta 2003
alkaneeseen rakennus-, kokoonpano- ja asennustoimintaan.
Hallitus ei ole esittänyt tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöksen
jatkamista enää tämän vuoden
jälkeen. Tästä on syntynyt ongelma. Syntynyt
ongelma koskee käytännössä noin
200:aa Venäjällä työskentelevää rakennusalan
ammattilaista, joiden palkka on sovittu useissa tapauksissa niin
sanotun nettopalkkaperiaatteen mukaisesti. Palkkaus on tapahtunut
ajankohtana, jolloin ei ollut selvyyttä Suomen ja Venäjän
välisen uuden verosopimuksen voimaantulosta. Näin
ollen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu,
että siirtymäsäännöksen
jatkamisella on merkitystä suomalaisen rakennusyrityksen
lähiajan kilpailukyvylle Venäjän rakennusprojekteissa.
Valiokunta pitää edellä esitettyjä perusteita
merkittävinä ja säännöksen
jatkamista niiden vuoksi aiheellisena. Siksipä tätä säännöstä vielä pitää jatkaa
vuoden 2005 loppuun, valiokunta esittää.
Tähän tuloverolakiesitykseen sisältyy
ensinnäkin kokoomuksen valiokuntaryhmän vastalause,
jossa kotitalousvähennystä korotetaan, ja sitten
lakialoitteen perusteella on esillä Holm—Vihriälä-mallin
mukainen työnantajamaksujen alentaminen. Vastalauseessa
1, vasemmistoliiton vastalauseessa, on kyse kunnallisveron ansiotulovähennyksen
muuttamisesta siten, että se painottuisi pieni- ja keskituloisiin
voimakkaammin.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden merkittävät tuloveronkevennykset
ovat valiokunnan käsityksen mukaan perusteltuja, ja tältä osin
voidaan ensi vuoden veroratkaisut tehdä.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Nämä molemmat lait,
tuloverolain muuttaminen ja veroasteikkolain muuttaminen, ovat budjettilakeja.
Hallituksen budjettiesitys nojautuu muun muassa näihin
kahteen lakimuutokseen. Kristillisdemokraatit ovat myöskin
oman vaihtoehtobudjettinsa esittäneet, ja meidän
vaihtoehtobudjettimme nojautuu myöskin näihin
kahteen lakiin.
On hyvä, että politiikassa on vaihtoehtoja. Hallitus
esittää veroratkaisullaan, että tuloveroa alennetaan
huomattavasti ensi vuonna — nyt puhun vain noin-luvuista — alennetaan
noin 800 miljoonalla eurolla. Tämä ei ole kaukana
siitä, mitä edellisen hallituksen aikana alennettiin
vuosittain tuloveroa. Linja on periaatteessa sama. Kristillisdemokraatit
haluavat kanssa alentaa veroja, mutta me katsomme, että veroa
voitaisiin alentaa sillä lailla, että siitä hyötyisivät
yhteiskunnan pienituloisimmat ja ne, joiden asemaa muuten pitäisi
parantaa. Sen takia me katsomme, että osa tästä noin
800 miljoonasta eurosta tulisi kohdentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamiseen. Kukaan ei voi kieltää sitä,
etteikö silloin jokainen kansalainen hyötyisi
yhtä paljon, koska elintarvikkeiden hinnat laskisivat.
Huomasin vaalikampanjan aikana, että varsinkin keskustan
eduskuntavaaliehdokkaat ainakin omassa vaalipiirissäni
ja monessa muussa vaalipiirissä kovasti korostivat sitä,
että elintarvikkeiden arvonlisäveroa tulee alentaa.
En tiedä, tuleeko tällä kaudella sellaista
esitystä, mutta vielä ei ole ainakaan tullut.
On aivan selvä asia, että elintarvikkeiden
arvonlisäveron alentaminen maksaa. Se maksaa noin 320 miljoonaa.
Me esitämme, että tuloveroa ei alennettaisi näin
paljon vaan alennettaisiin hieman vähemmän niin,
että rahaa jäisi elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamiseen. En voi olla palauttamatta mieleenne, mitä valtiovarainministeri
eräällä kyselytunnilla vastasi, taisi
olla vasemmistoliiton kansanedustajan kysymykseen, kun kansanedustaja
kysyi, miksi ajoneuvoveroa pitää nostaa 10 eurolla
eli miksi pitää tuota vanhaa tarraveroa nostaa
10 eurolla. Valtiovarainministeri vastasi, että kun kerran
niin paljon tuloveroa alennetaan, jostakin pitää saada
kompensaatiota ja sen takia nostetaan ajoneuvoveroa. Se oli rehellinen
vastaus, se oli hyvä vastaus, se oli vastaus, joka osoitti,
että vaihtoehtoja on olemassa. Olisi voinut alentaa tuloveroa
hieman vähemmän ja olla korottamatta ajoneuvoveroa.
Hallitus valitsi tien: alennetaan tuloveroa. Me olemme valinneet
tien: ei alenneta tuloveroa niin paljon vaan osa käytetään
elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, niin kuin
jo kolme neljä kertaa olen todennut.
Tästä syystä, herra puhemies, tulemme
yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään,
että veroasteikkoon tehtäisiin vain inflaatiotarkistukset eli
tulovero ei valtionverotuksessa lainkaan nousisi eikä myöskään
kevenisi, se säilyisi muuttumattomana, mutta säästynyt
vara käytettäisiin sitten toiseen tarkoitukseen.
Tuloverolakiin emme esitä muutosta. Tuloverolaissa esitetään ansiotulovähennykseen
huomattavaa korotusta, ja se merkitsee sitä, että pienituloisimmat
hyötyvät siitä eniten. Se pienentää kyllä kuntien
verotuloa, ja sen johdosta esitimme jo aikaisemmin, viime viikolla
vai oliko se nyt tällä viikolla, että yhteisöveron
jako-osuuksia olisi muutettu niin, että kuntien kompensaatio
olisi ollut sataprosenttinen. Nythän kunnat oman laskelmansa
mukaan menettävät noin 60 miljoonaa euroa, eikä kukaan
ole sitä väitettä vastustanut. Mutta
se juna on mennyt; hävisimme sen äänestyksen.
Toivomme tietenkin, että kansanedustajat asettuisivat nyt
sellaiselle kannalle, että alennetaan kerrankin arvonlisäveroa
elintarvikkeiden osalta, jotta pienituloisimmatkin pääsisivät
yhtä lailla hyötymään tästä veronalennuksesta.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituskauden
alussa hallituksella oli hyvät edellytykset lunastaa niitä lupauksia,
joita hallituspuolueet vaalien edellä antoivat, kuten julkisten
palvelujen rahoituspohjan turvaaminen, joka oli yhtenä keskustelunaiheena,
heikompiosaisten aseman parantaminen, opintotuen korottaminen, lapsilisien
korottaminen, eläkkeiden korottaminen jne., monia hyviä lupauksia.
Nyt kuitenkin näyttää käyvän
niin, että hallituspuolueet ovat unohtaneet kokonaan nämä lupauksensa
ja työntävät julkisessa taloudessa olevan
liikkumavaran käytannössä suurituloisille
myönnettävinä veronalennuksina.
Kuntien veropohjaa heikennettiin jo tämän vuoden
aikana tehdyillä ylimääräisillä veronkevennyksillä 133
miljoonaa euroa. Ensi vuodelle esitetyt veroratkaisut merkitsevät
edelleen kuntien verotulojen voimakasta kaventamista. Ansiotulovähennyksen
korotus leikkaa kuntien verotuloja noin 343 miljoonaa euroa. On
selvä, että kuntatalous on ajautumassa verrattain
syvään kriisiin. Jo ensi vuodelle tapahtuu siitä syystä veroprosentin
korotuksia, ja tulevina vuosina ne moninkertaistuvat väistämättä,
mikäli tätä tietä jatketaan,
mitä hallitus nyt esittää.
Veroasteikkolaissa, jossa valtion tulovero alennetaan, on kysymys
hyvin pitkälle ensisijaisesti hyvätuloisille suunnatusta
veronalennuksesta. Käytännössä maassa
on suunnilleen miljoona ansiotulonsaajaa, jotka tulojen alhaisuuden
takia eivät nykyisellään joudu maksamaan valtion
tuloveroa. Näin ollen se ryhmä ei myöskään
hyödy millään tavalla veroasteikkolain muuttamisen
yhteydessä annetusta veronalennuksesta. Se kohdentuu suurituloisille.
Toinen käsittelyssä oleva esitys tuloverolain muuttamisesta,
joka käytännössä tarkoittaa
keskeisiltä osiltaan kunnallisverotuksessa myönnettävän
ansiotulovähennyksen korottamista, johtaa samalla siihen,
että se leikkaa kuntien verotuloja rajusti ja yltää tarpeettoman
suuriin tuloihin saakka lisääntyvänä vähennysoikeutena.
Täällä aikaisemmissa keskusteluissa,
lähetekeskustelun yhteydessä muun muassa, väitettiin,
että tästä ansiotulojen vähennyksen
korottamisesta suurituloiset eivät hyödy senttiäkään.
Tämä oli muun muassa ministeri Pekkarisen käyttämä ilmaisu.
Kun ansiotulovähennyksen yläraja yltää 102 750
euroon, minusta silloin on kysymys suurituloisista. Kaiken kaikkiaan
lopputuloksena näistä veronalennuksista on se,
että ne hyödyttävät suurituloisia,
johtavat kuntatalouden ahdinkoon ja sitä kautta ennen pitkää kuntien
verotuksen kiristämiseen, joka puolestaan lankeaa entistä raskaampana
nimenomaan pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Näin
se näyttää olevan se linja, minkä tämä hallitus
on valinnut.
Lakiesitysten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme
esittämään yksityiskohtaiset muutokset veroasteikkolakiin,
jossa olemme valmiit hyväksymään inflaatiota
vastaavan muutoksen, mutta emme ylimääräisiä alennuksia.
Samaten kunnallisverotuksessa myönnettävää ansiotulovähennystä emme
ole valmiit korottamaan. Sen sijaan olemme muilta osin valmiit tuon
lakiesityksen tuloverolain muuttamisesta hyväksymään.
Esitykset tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Minulla on sattumalta tänään
punainen paita ja punainen kravatti, ja punainenhan on vasemmiston
ja työväenliikkeen väri, ja kun puhutaan
verotuksesta, niin se tarkoittaa sitä, että huolehditaan
hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja turvasta ja pidetään
verotus sillä tasolla, että tarpeeksi voimavaroja
hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemiin tarpeisiin tulee. Tätä mieltä muuten ennen
vaaleja oli aika moni muukin puolue kuin vasemmistoliitto. Vaaleja
ennen olevissa keskusteluissa kokoomusta lukuun ottamatta myös
nykyiset hallituspuolueet korostivat, että nyt on tämä tuloveronkevennysten
tie kuljettu loppuun, nyt pitää satsata palveluihin,
ja kansa varmaan osittain myöskin uskoi näitä puheita.
Nyt vaalien jälkeen kelkka on kääntynyt.
Tietysti on surkuhupaisaa, että se puolue, joka ennen vaaleja
avoimesti puhui suurien tuloveronalennusten puolesta, ei ole niitä käytännössä toteuttamassa
hallituksesta käsin ja monet niistä puolueista,
jotka ennen vaaleja puhuivat toisella tavalla, sitten näitä ovat
toteuttamassa. Tätähän tietysti perustellaan
sillä, että antamalla suuria tuloveronkevennyksiä saadaan
talouden pyörät pyörimään,
työttömyys alas ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntaan
rahaa. Tämä on teoria, johon voi uskoa ja nähtävästi
hallitus hyvin vahvasti uskoo. Tätä samaa teoriaa
ja samaa talouspolitiikkaa on muutaman vuoden ajan hyvin epätoivoisesti
ja jämäkästi pyrkinyt toteuttamaan myös
presidentti Bush USA:ssa antamalla todella valtavia veronkevennyksiä ja
samalla tekemällä USA:n budjettitaloudesta erittäin
pahasti alijäämäisen. Nyt kolmannella
neljänneksellä tietojen mukaan USA:n bkt on kasvanut
peräti 7,2 prosenttia yhden neljänneksen osalta,
ja tämä nyt tietysti antaa viitteitä siitä,
että siellä on talous elpymässä.
Todennäköisesti se elpyy aika paljon sen takia,
että juuri tähän neljännekseen
sattui se kulutuskysynnän kasvu, jota sitten verohelpotuksina
USA:n kansalaisille jaettiin, mutta muilta osin talouden elpymisessä voi
olla paljon muitakin tekijöitä kuin veronkevennyselvytys
USA:n taloudessa.
Suomen osalta hallitus ottaa tässä erittäin
suuren riskin, koska samalla on kuitenkin hallituksen toimesta kerrottu,
että veronkevennykset eivät jää näihin
mittaviin kevennyksiin, mitä on ensi vuodelle päätetty,
vaan että hallitus on suuntautumassa myös kevennyslinjan
jatkamiseen. Samaan aikaan hallitus on kehyspäätöksessään luonut
menosäännön, pistänyt menosäännön päälle
menoille, ja myöskin alijäämärajoitteen,
ja päättänyt, että mikäli
sitten talouden elpymisestä ja työllisyyden paranemisesta,
jos sellainen käänne tapahtuu, niin kuin toivotaan,
tulee liikkumavaraa, niin sitä voidaan käyttää vain
kahteen asiaan: edelleen uusiin veronkevennyksiin tai valtionvelan
suunniteltua nopeampaan takaisinmaksuun. Tämä riskipeli
voi onnistua, mutta voi olla niin, että parin vuoden päästä meillä on tilanne,
jossa meillä on kasvava valtionvelka, suurempi kuin nyt,
veronkevennykset tehty, mutta sekä kuntien talous että valtion
talous vaikeuksissa.
Kuten täällä ed. Polvi totesi, nythän
on käymässä niin, että kun valtion
tuloveroa voimakkaasti kevennetään, paine on siirtynyt
kuntatalouteen ja kuntatalous on muodostumassa pysyvästi
alijäämäiseksi. Monissa kunnissa, muistaakseni
noin 50:ssä, on jo päätetty tuloveron
korotuksista ensi vuodelle, ja varmasti tulevina vuosina tulee lisää.
Tässä tapahtuu tietenkin se, että kun
valtion tulovero on progressiivinen ja kuntien tulovero tasavero,
tällä tavalla verotuksen progressiota puretaan
ja rasitus sillä tavalla kohdistuu myöskin pienituloisiin,
niihin, jotka eivät valtionveroa maksa.
Hallitus on antanut ymmärtää, että tämä nyt
on tosi myönteinen signaali, kulutuskysyntä kasvaa jne.,
mutta unohdetaan helposti, että miljoona kansalaista jää näiden
kevennysten ulkopuolelle, miljoona pienempituloista kansalaista,
joiden ostovoiman lisäys olisi myöskin tarpeen
kotimaisen kulutuskysynnän ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen.
Eli kyllä tämä on sekä riskihanke että myöskin
sitten epäoikeudenmukainen hanke. Tähän
jos lisätään vielä, että monessa
kunnassa sen lisäksi, että veroprosenttia kiristetään, keinoksi
tasapainottaa heikkenevää kuntataloutta otetaan
listalle taksojen, maksujen ja tällaisten tulonlähteiden
korottaminen, ja ne useimmissa tapauksissa kohdistuvat vielä kovemmalla
kädellä pienituloisiin kuin sinällään
tuloveroprosentin korottaminen kohdistuukaan.
Kaiken kaikkiaan vasemmistoliiton vaihtoehto ensi vuoden budjetin
osalta, johon, arvoisa puhemies, nämä verolait
keskeisesti liittyvät, on se, että tällaista
veronkevennyslinjaa ei olisi pitänyt enää jatkaa.
Me olemme esittäneet näistä ylimääräisistä kevennyksistä luopumista
ja tämän rahan laittamista välttämättömästi
ensinnäkin kuntatalouteen, johon sitä tulisi todella
mittavasti, mikäli tällaisia veronkevennyksiä ei
tehtäisi. Samalla pystyttäisiin myös
monia tulonsiirtoja opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten
osalta laittamaan liikkeelle aikaisemmin kuin hallitus on luvannut,
ja tällä tavalla tuomaan myös heikompiosaisille,
pienituloisemmille kansalaisille lisää ostovoimaa
ja sillä tavalla kotimaista kulutuskysyntää.
Niin kuin ed. Polvi totesi, huomenna sitten yksityiskohtaisessa
käsittelyssä tulemme esittämään
vastalauseen mukaiset muutokset näihin lakeihin.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2004, sen
osana, olemme olleet valmiit hyväksymään nämä hallituksen
kevennykset tuloveroihin, koska toisaalta meidän budjettiesityksessämme
on myös ihan huomattavia veronkorotuksia energiaveron puolella.
Viime kesänä sen sijaan, kun hallitus teki tasasuuruisia
veronalennuksia palkansaajien tuloverotukseen, silloin esitimme
omaa malliamme, jossa tämä alennus olisi kohdistettu huomattavasti
voimakkaammin pieni- ja keskituloisille palkansaajille.
Hallitus on nyt tähän mennessä laskenut
tuloveroa noin miljardilla eurolla, eli se on itse asiassa jo suurin
piirtein käyttänyt sen veronalennusvaran, minkä se
hallitusohjelmassa on itselleen kirjannut. Vasemmistoliiton esittämä huoli
palvelujen rahoituksesta on myös vihreiden mielestä relevantti,
ja toivoisi, että näiden erittäin voimakkaiden
tuloveronkevennysten jälkeen jatkossa, kun hallitus miettii
politiikkansa linjaamista, myös nämä huolet
palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämisestä otettaisiin
huomioon. Sellainenkin ehkä aika kovan talouspolitiikan
edustajana tunnettu järjestö kuin Imf laatiessaan
Suomen maaraporttia varoitti Suomea siitä, ettei ylisuurilla
veronalennuksilla vaaranneta julkisen talouden kestävyyttä.
Sanoisin tässä yhteydessä, että meidän
oma ratkaisumme perustui siihen, että olemme pitkään
ajaneet niin kutsuttua ekologista verouudistusta, jossa verorakennetta
pyrittäisiin muuttamaan siihen suuntaan, että energian
ja luonnonvarojen kuluttamista verotettaisiin enemmän suhteessa
työn verotukseen. Koska omat esityksemme energiaverotuksesta
jollain tavalla myös heijastuisivat kuluttajiin, niin senkin
takia katsoimme, että tällaisessa kokonaisuudessa,
jos energiaveroja korotetaan, silloin myös tuloveroa voitaisiin
alentaa.
Mutta on totta, että samaan aikaan, kun tuloveroja
alennetaan, hallituksen tulisi huolehtia myös tulonsiirroista.
Esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla hallitusohjelmassa ei ole esitetty
mitään siitä, kuinka heidän
toimeentuloaan parannettaisiin. Viime kaudella tehtiin muutoksia,
jotka koskevat eläkeläisiä. Tällä kaudella
on suunniteltu eräitä esityksiä, jotka
parantaisivat lapsiperheiden asemaa, mutta opiskelijat on ilmeisesti
jätetty kokonaan ulos niistä suunnitelmista, joissa
tulonsiirtoja korotetaan.
Edelliset puhujat ovat jo ottaneet esille kuntatalouden tilanteen.
Vihreällä eduskuntaryhmällä on
tämänkin budjetin yhteydessä ollut toimenpidealoite
ja meillä on aikaisemmin ollut lakialoitteita
sellaisesta negatiivisen tuloveron mallista, jossa kunnat eivät
itse asiassa kärsisi näistä ansiotulovähennyksistä.
Vaikka hallitus on nyt kompensoinut nämä tehdyt
veronmenetykset kunnille, niin kuitenkin tämä ansiotulovähennys on
sellainen tekijä, joka on pienentänyt kuntien veropohjaa.
Toisaalta hallituksella on nyt suunnitelmat alentaa yhteisöveroa,
mikä osaltaan nykyisessäkin järjestelmässä vähentäisi
kuntien veropohjaa, puhumattakaan sitten niistä suunnitelmista,
joissa on ajateltu poistaa yhteisövero kokonaan kunnilta.
Kuntien itsehallinnon kannalta nämä eri ratkaisut,
jotka kaikki pienentävät kuntien mahdollisuuksia
hankkia itselleen verotuloja, väistämättä,
jos näitä päätöksiä jatketaan,
kyllä vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia huolehtia itse
rahoituksestaan ja sitä kautta olla järjestämässä peruspalveluja
kansalaisille.
Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi olisin vain halunnut todeta
sen, että toivoisin, että opetusministeriön
ja valtiovarainministeriön kanssa hyvässä yhteistyössä tätä kysymystä taiteilijatilistä
vielä selvitettäisiin,
koska ei mielestäni tunnu kovin tasa-arvoiselta ja oikeudenmukaiselta, että urheilijoiden
on helpohko saada erillisratkaisuja verotukseen, mutta sitten taiteilijoita
koskevia uudistuksia, jotka ovat olleet pitkään
vireillä, ei näy otettavan huomioon.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näköjään
on suuren verokeskustelun paikka, kun on lähes kauden ennätysyleisö paikalla.
Ensin alkuun tästä tuloverolain muutoksesta: Kokoomuksen
eduskuntaryhmässä ollaan tyytyväisiä siitä,
että hallitus on tuonut saman sisältöisen
esityksen, mikä oli kokoomuksen vaaliohjelmissakin. Tuloveroa
pitää alentaa, jotta ihmiset saisivat vähän
enemmän rahaa käteensä, jotta he sen
jälkeen sen käyttäisivät ja
sitä kautta parantaisivat työllisyyttä.
Tuloveronalennus myös kannustaa työn tekemiseen,
ja se on aina hyvä asia se.
Toinen asia, mikä liittyy tulo- ja varallisuusverolakiin,
on varallisuusvero. Varallisuusveroasteikko on ollut sama vuodesta
1990 lähtien, sitä ei ole kertaakaan korjattu.
Nyt olisi jo syytä tehdä vähintään
inflaatiotarkistus. Hallitus tehdessään viime
viikolla veroratkaisuja, verolinjauksia, päätti,
että vuoden 2005 alusta myös varallisuusveroasteikkoa
muutetaan sillä tavalla, että veroasteikon alaraja
nostetaan 250 000 euroon ja että sitten sen jälkeen
perittävä veroprosentti pudotettaisiin 0,9:stä 0,8
prosenttiin.
Me kokoomuksessa olemme aina valmiit tukemaan hallituksen kaikkia
hyviä esityksiä ja niinpä olemme sitä mieltä,
että tämä hallituksen kaavailema uudistus
voitaisiin tehdä jo ensi vuonna. Sen takia yksityiskohtaisessa
käsittelyssä huomenna tulemme tekemään
esityksen siitä, että 3 § saisi sen muodon,
että veroasteikon alaraja nostettaisiin 250 000
euroon ja veroprosentti olisi 0,8. Tällä tavalla
tämä hallituksen ja opposition yhteistyö lähtee
hyvin käyntiin.
Sitten, arvoisa herra puhemies, tästä toisesta lakipaketista:
Ensinnäkin ehdotan sitä, että käsittelyn
pohjaksi tässä kohtaa otettaisiin vastalause 2,
mikä on kokoomuksen ryhmän tekemä vastalause.
Se on muuten sama kuin mikä on hallituksen esitys ja mikä on
valtiovarainvaliokunnan mietintö, mutta se sisältää myös
kaksi keskeistä lakialoitetta. Molemmat näistä ovat
erittäin hyviä ja kannatettavia, koska molemmilla
tavoitteena on se, että maahan syntyisi uusia työpaikkoja ja
Suomen kansantalous menisi parempaan suuntaan. Hallitusohjelmassahan
lukee se, että hallitus tavoittelee vaalikauden aikana
100 000:ta uutta työpaikkaa, mutta nykyisillä toimenpiteillä tämä hallituksen
asettama tavoite karkaa kauaksi horisonttiin. Sen takia tässä ilmeisesti
tarvitaan opposition apua, että saadaan asioita vähän
paremmalle tolalle.
Tämä ensimmäinen osa meidän
muutoksestamme koskee kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys
on ollut voimassa useamman vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin
toimivaksi malliksi. Koko sen käyttöajan sen suosio
on kasvanut, ja se on itsestäänselvää,
koska tekemätöntä työtä on
vaikka kuinka paljon. Meillä löytyy kotitalouksia,
jotka haluaisivat teettää siivoustöitä ulkopuolisilla
työntekijöillä tai yrittäjillä,
samoin remonttityöt ovat lisääntyneet,
ja Tilastokeskuksenkin lukujen mukaan sekä työpaikat että myös
yritykset näillä aloilla ovat lisääntyneet.
Olennaista tässä on myös se, että tällä kotitalousvähennyksellä ja
sen laajentamisella estetään myös harmaata
taloutta. Kun maksajalla on aito intressi saada kuitti itselleen,
koska vähentää sen verotuksessa, niin
silloin myös niitä kuitteja kirjoitellaan eikä harmaita
työpaikkoja ole niin paljon. Jokainen meistä myös
tietää sen, että väestön
ikääntyminen lisää valtavasti
hoivapalveluiden tarvetta. Sen takia tarvitaan myös työntekijöitä ja
yrittäjiä, ja kun kerran kysyntää on, niin
hyvällä veroratkaisulla voidaan tällä tavalla auttaa
yhteiskuntaa.
Toinen asia, mikä liittyy meidän vastalauseeseemme
ja lakialoitteisiimme, on niin sanottu Holm—Vihriälä-malli.
Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan
ja luvataan, että matalapalkkaiseen työhön
kohdistuvaa kysyntää pyritään
lisäämään kohdennetuin välillisten
työvoimakustannusten kevennyksin. Edelleen hallitusohjelmassa
todetaan, että tavoitteena on, että tällainen
järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuoden
2004 aikana. Nyt tiedämme, että hallitus ei tässä asiassa
ole päässyt millään tavalla
eteenpäin. Ensi vuoden budjettiesitykseen ei sisälly edellä mainittua
esitystä, ja niinpä tämä hallitus on
päättänyt näköjään
lykätä tämän hankkeen käynnistymisen
ainakin vuoteen 2005.
Tässäkin asiassa me haluamme auttaa hallitusta.
Sen takia olemme tämän lakialoitteen tehneetkin,
jotta vastaavan tyyppinen, Holm—Vihriälä-mallin
tyyppinen, järjestelmä otettaisiin käyttöön
jo vuonna 2004. Sekin varmasti parantaisi työllisyyttä,
koska tämmöistä niin sanottua matalapalkkatyötä on
kyllä olemassa ja tämän lakialoitteen
avulla vähennettäisiin työvoiman sivukustannuksia
ja sitä kautta yrittäjät pystyisivät työllistämään
lisää suomalaisia kannattavaan työhön.
Toinen varapuhemies:
Arvoisalle puhujalle haluan tässä yhteydessä varmuuden
vuoksi ilmoittaa, että käsittelyn pohjaa koskeva
esitys on eduskunnan työjärjestyksen mukaan tehtävä 3) kohdassa.
Vaikka nämä asiat käsitellään
sinänsä yhtä aikaa, asia voidaan ottaa
käsittelyyn vain siinä tapauksessa, että pohjaa
koskeva esitys tulee tehdyksi asiakohdan 3) yhteydessä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valtiovarainvaliokunnan
mietintöön sisältyy myös vastalause,
jossa painotetaan palvelujen merkitystä ja sitä,
että niiden tuottamisen takaaminen on ensisijaista yhteiskunnalle. Näin
on hallituksen esityksen 48 kohdalla valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 23
vastalauseessa 1.
Tässä, puhemies, on vakavasta asiasta kysymys,
näiden palvelujen turvaamisesta kaiken kaikkiaan. Haluan
jälleen kerran nostaa esiin Kansallisen terveysohjelman,
sen 700 miljoonan euron tasokorotusvaatimuksen vuoteen 2007 mennessä,
joka summa jaetaan kahtia kuntien ja valtiovallan välillä,
molemmille 350 miljoonaa euroa. Nyt esimerkiksi Kotkan kaupunki
kaupunginjohtajan suulla ja myöskin toimialajohtajan suulla
toteaa, että Kotkan kaupungilla ei ole euroakaan laittaa
tämän 350 miljoonan euron Kotkalle tulevan osuuden
katteeksi ja sisällöksi. Sama tilanne on esimerkiksi
Anjalankoskella. Nämä ovat Kymenlaakson lukuja,
mutta tilanne lienee koko maassa saman suuntainen. Tämä on erittäin
vakava asia ja kävelee meitä vastaan sitten toisaalla.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotila täällä esitteli
punaista paitaansa ja kravattiaan. Itse voin todeta, että minä laitoin
tänä aamuna kravatin, jossa on tuulimyllyjä.
Se on omalta osaltaan myös viesti tähän
keskusteluun, koska veropolitiikan osalta tuntuu kuin tässä joutuisi
tappelemaan tuulimyllyjä vastaan tietyllä tavalla.
Ymmärrän, että edustajat oikealla laidalla tappelevat
omalla tavallaan. Veroja pitäisi saada alas, siellä on
se käsitys. Vasemmalla laidalla, johon itsekin lukeudun,
ollaan sitä mieltä, jotta ensisijainen tavoite
ei ole verojen alas saaminen, vaan kyse on siitä, miten
turvataan palvelut ja köyhempienkin ihmisten toimeentulo
tässä yhteiskunnassa, mihin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta
tähän asti on pystynyt jollakin tavalla vastaamaan.
Pelkästään veroalella sitä asiaa
ei tulla korjaamaan.
Ihan muutama havainto. Tässähän ovat
esityslistan 2) ja 3) kohta yleiskeskustelussa. Ensinnäkin
tuosta 3) kohdasta. Siinä itse olen tehnyt toimenpidealoitteen.
Olisin odottanut, jotta tässä hallitus olisi ottanut
siitä opikseen ja mahdollisesti valiokunta jotain lausunut
myönteisempää muuten kuin otsikkona.
Se koskee sitä tilannetta, kun tänä päivänä yhä edelleen
ja kauempaa joudutaan käymään leipä hakemassa
ja hankkimassa toinen asunto mahdollisesti toiselta paikkakunnalta,
jota asuntoa työnantaja ei maksa. Se ei ole niin kuin meillä kansanedustajilla,
että me saamme kulukorvauksien yhteydessä kompensaation
siitä vuokrasta. Mutta on hyvin paljon duunareita, jotka
käyvät pitkänkin matkan päässä töissä,
täällä Pääkaupunkiseudulla
muun muassa, ja hankkivat itselleen kämpän. Se
ei ole minusta oikein, kun sitä ei pysty vähentämään
verotuksessa. Tämä pitäisi saada ehdottomasti
näin sen lisäksi, että meillä on
matkakustannusvähennys. Osin siinäkin on vähän
ongelmia ollut kauempaa työskentelevien osalta, mutta tämä on
selkeä epäkohta, miksi sitä kämppää,
vuokra-asuntoa, joka joudutaan hankkimaan työn takia nimenomaan,
ei voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä.
Toivon mukaan nyt jatkossa hallitus ottaa opikseen tästä ja
valmistelee tämän tyyppisen esityksen, kun se
ei tullut ensi vuonna tähän verolainsäädäntöön
mutta seuraavalle vuodelle sitten.
Tässähän on sillä tavalla
hassu asia, niin kuin ed. Jari Koskinen totesi, jotta kokoomuksen
vaalitavoitteet kyllä toteutuvat tässä tuloveroalen myötä.
Se tässä ihmetyttääkin. Sen
takia laitoin tämän tuulimyllykravatin, jotta
on tämä merkillinen juttu, jotta molemmat suuret
hallituspuolueet olivat sitä mieltä näissä vaalikampanjoissaan ja
brosyyreistä voi lukea, jotta palvelut ensin ja sitten
katsotaan, jos sinne veroalen puolella jotain jää.
(Ed. S. Lahtela: Onko puhuja samaa mieltä?) Nyt on haluttu
sitten mennä niin pitkälle oppositiota vastaan,
kokoomusta vastaan, jotta on toteutettu jopa ei nyt ihan saman kokoisia mutta
lähelle samoja tavoitteita, mitä kokoomus vaalikampanjassaan
tavoitteli. Lipposen kahdessa hallituksessa, jos en ihan väärin
muista, ei yhtenäkään vuotena kaikkiin
tuloluokkiin, myös suurimpiin tuloluokkiin, tehty samaa
prosentuaalista alennusta, vaan se ylin tuloluokka sai himpun pienemmän
alennuksen. Mutta punamultahallituksessa ollaan niin avokätisiä,
että kaikissa pannaan samalla prosentilla alennukset ja
sillä sipuli. Se katetaan kaiken lisäksi valitettavasti
nyt velanotolla. Minusta se ei ole tämmöistä tervettä maalaisjärkipolitiikkaa,
vaikka olisi odottanut, että punamultahallitukselta löytyy
maalaisjärkeä erityisen vahvasti jo taustastaan
lähtien. Mutta huomenna sitten äänestellään
näistä (Ed. S. Lahtela: Tukeeko puhuja hallitusta?)
ja saa nähdä, miten tapahtuu tuossa. Todennäköistä on,
että hallituksen esityshän menee läpi.
Toivon mukaan lisää veronalennuksia ei sitten
vaan missään tapauksessa mene läpi, mitä kokoomus
esittää täällä.
Kun katsoo tätä tuloverotaulukkoa kaiken kaikkiaan,
niin kuitenkin kyse on siitä, jotta ylimmässä tuloluokassa
on sen verran hyvät tulot, jotta luulisi, jotta sillä kyllä jo
pärjää, jottei enää lisää tienestiä tarvitse.
Sen takia väitän, jotta ne rahat, vaikka sitten
veroja alennetaankin siellä, eivät tule siihen
kulutukseen, joka oli hallituksen tavoite, saada kulutuskysyntää lisää.
Se raha menee sijoitukseen tai sitten ulkomaanmatkoihin, jotka sitten
eivät välttämättä hyödynnä meidän
kansantalouttamme. Sen takia painopisteen olisi pitänyt
olla nimenomaan sen oloinen, jotta olisi tehty pienemmät
korotukset, niin kuin edustajat vasemmistoliitosta ovat muuten puhuneet
ja tehneet vastalauseenkin tähän, ja ne rahat käytetty
ennen siten, jotta olisi ulotettu vaikka tämä ansiotulovähennys
sinne työttömien ulottuville ja myös
eläkeläisten puolelle, koska tässähän
ne pieneläkeläiset ja työttömät
jäävät siltä osin paitsi, jotka
eivät yllä valtion verotaulukon piiriin. Sen takia
olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi hallitukselle,
jotta jatkossa olisi inhimillisempää politiikkaa
eikä tämmöisiä älyttömiä veroaleja,
jotka loppujen lopuksi köyhä kansa tulee maksamaan.
Tapani Mäkinen /kok:
Arvoisa puhemies! Työttömyys on pahin uhka
suomalaiselle yhteiskunnalle. Se aiheuttaa muun muassa syrjäytymistä.
Se vaarantaa hyvinvointipalvelujen rahoituksen. Tämän
vuoksi hallitusohjelmassa onkin asetettu tavoitteeksi 100 000
uuden työpaikan luominen vaalikauden loppuun mennessä.
Nyt tästä tavoitteesta ollaan erittäin
pahasti jäljessä. Elokuussa oli 5 000
työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vaikka viime aikoina tunnuslukuja on tullutkin työllisyyden
paranemisesta, niin tosiasiassa kotiin jääneitä ihmisiä,
opiskelemaan menneitä ihmisiä, erilaiseen koulutukseen menneitä ihmisiä on
yhä enemmän, elikkä tosiasiallisesti
työttömyys on pahentunut.
Työttömyyden vähentämiseksi
on aiemmin käytetty useita keinoja. Tuloverotusta on nyt myös
kevennetty. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei
kuitenkaan ole kyetty oleellisesti vähentämään. Suomeen
on syntynyt ihmisryhmä, joka on työtön
suhdanteista riippumatta. Heille ei ole löytynyt töitä 90-luvun
nousukaudenkaan aikana. Selvitysten mukaan eri koulutustason saaneiden suomalaisten
työllisyysaste 90-luvun alussa oli suunnilleen sama. Laman
alkaessa kaikkien ryhmien työllisyys laski selvästi.
90-luvun jälkipuoliskolla työllisyys on selvästi
myös parantunut kaikkien muiden paitsi vähiten
koulutettujen osalta. Heille ei enää löytynyt
uusia työpaikkoja.
Jos pitkäaikaisesta rakennetyöttömyydestä oikeasti
halutaan päästä eroon, tarvitaan uusia
toimenpiteitä. Useat puolueet ennen vaaleja lupasivat,
että tällä vaalikaudella alennetaan matalan tuottavuuden
tehtävissä työnantajakustannuksia, jotta
vähän koulutetuille tarjoutuisi uusia työpaikkoja.
Tämä asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan,
myös Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan työnantajakustannuksia
alennetaan vuodesta 2004 alkaen. Kuitenkin elokuun budjettiriihessä päätettiin
siirtää uudistuksen aloittaminen ainakin vuodella;
halutaan selvittää.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä nyt ei
ole enää aikaa odotella. Tämän
vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen yrittäjän
työvoimakustannusten alentamisesta työntekijän
palkkatason mukaisesti. Aloite perustuu niin sanotulle Holmin—Vihriälän-mallille,
jota ainakin, kuten totesin, ennen vaaleja kaikki porvaripuolueet
kannattivat, ja nyt tehty lakialoite perustuu tästä kehitetylle
mallille, joka on aiempaa mallia huomattavasti yksinkertaisempi ja
tehokkaampi.
Lakialoitteessa me esitämme siis työnantajalle
työntekijästä aiheutuvien kustannusten,
siis palkka- plus sivukulujen, pienentämistä pienipalkkaisten
työntekijöiden osalta. Esitettävässä mallissa
työnantaja saa oma-aloitteisesti tehdä tietyn
suuruisen vähennyksen verotilitystensä yhteydessä.
Kuten totesin, hallitus on tuloverotusta keventänyt ja
tällä on pyritty työllisyystilanteen
parantamiseen. Jos ollaan aivan rehellisiä, niin — niin
kuin hallitus hallitusohjelmaansa on kirjoittanut — se
ei yksin riitä. Sen takia on käsittämätöntä,
että hallitus on päättänyt siirtää tämän
kokeilun aloittamisen hamaan tulevaisuuteen. Hallitus ei ymmärrä ja
valiokunnan enemmistö valitettavasti ei ymmärrä tämän
kokeilun mahdollistavan uusien työpaikkojen syntymisen.
Olemme viime päivinä, arvoisa puhemies, myöskin
uutisista havainneet niitä selvityksiä, että kokeilemalla
työnantajan sivukulujen portaittaista alentamista aidosti
ja oikeasti olisi mahdollisuus työllistää,
mahdollisuus synnyttää uusia työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että jos työntekijä saa
10 euron korvauksen tehdystä työstä,
hän keskimäärin saa ehkä käteen
7 euroa. Työnantaja kuitenkin joutuu tosiasiallisesti lomakorvaukset,
sairasloma-ajan korvaukset, lomarahat ym. kulut huomioon ottaen
maksamaan yli 20 euroa tästä tehdystä työstä.
Suomessa on 220 000 yritystä. Toki siinä joukossa
on Nokia ja muut suuryritykset. Tosiasiallisesti 98 prosenttia näistä yrityksistä
on
kymmenen työntekijää tai alle työllistäviä.
93 prosenttia niistä yrityksistä työllistää kolme
tai alle kolme työntekijää. Näiden
yritysten kynnys työllistää lisää on
erittäin korkea. Se on niin korkea, että tänä päivänä paljon
puhuttu työn ja arjen yhteensovittaminen on yrittäjälle
käytännöllisesti katsoen mahdoton yhtälö siitä näkövinkkelistä,
että saataisiin lisää laatuaikaa, jaksettaisiin
paremmin, aikaa perheen kanssa ja sitä kautta voimia työn
tekemiseen. Yrittäjä joutuu tänä päivänä viettämään
kohtuuttoman pitkän ajan työnsä parissa
sen takia, että kynnys työllistää on
viety niin pitkälle.
Kokoomuksen lakialoite tähtää nimenomaan siihen,
että yrityksille aidosti luodaan mahdollisuus työllistämiseen,
uusien työpaikkojen synnyttämiseen, siihen, että tällä hetkellä yksi,
kaksi tai kolme henkilöä työllistävä yritys
voisi kenties työllistää edes yhden työntekijän
lisää. Tämä hallituksen päätös
siirtää tätä asiaa on siinäkin mielessä käsittämätön,
koska kuitenkin hallitus omissa selvityksissään,
laskelmissaan ja puheissaan uskoo uusien työpaikkojen syntyvän
juuri pk-sektorille ja siellä nimenomaan sille mikrosektorille.
Tämä esitys pohjaa mahdollisuudet ja antaa rohkaisun
ja kädenojennuksen suomalaisille yrityksille, yrittäjille,
elinkeinoelämälle, työllistämisen
lisäämiseen.
Arvoisa puhemies! Tältä osin, kuten totesin, en
käsitä hallituksen näkemystä kuin
myöskään valiokunnan enemmistön
näkemystä. (Ed. Itälä: Se oli
hyvä puhe!)
Reijo Laitinen /sd:
(Ed. Zyskowicz: Samaa ei voi sanoa tästä!)
Arvoisa puhemies! Mitäpä sitä nylkemään,
ennen kuin on kaadettukaan.
Ed. Mäkisen puheenvuoro tietyiltä osin oli ihan
kannatettava, mutta kyllähän siinä unohtui se,
että kokoomus on kuusitoista vuotta ollut hallituksessa
ja kuinkahan paljon sinä aikana välilliset työvoimakustannukset
ovat alentuneet ja mitenkä on käynyt yhteisö-
ja pääomaverotuksen. Sitähän
on vain nostettu kokoomuksen hallituksen ollessa. Toki me olemme
olleet kyllä siinä mukana yhdessä sitä savottaa
tekemässä. Tämä lähihistoriakin
kannattaa kyllä muistaa, ennen kuin puhuu suulla suuremmalla
täällä.
Tämä verouudistus on oikeastaan vuosikymmeniin
solidaarisin. Ne verouudistukset, mitä on tehty menneinä vuosina,
ovat olleet painotukseltaan suurituloisia suosivia. Siinä mielessä kokoomus
kyllä saa sulan hattuunsa. Niissä hallituksissa,
missä kuudentoista vuoden aikana on mukana ollut, kokoomus
on näissä asioissa kyllä kohtalaisen
hyvin pärjännyt.
Mutta tämä uudistus kohdistuu nimenomaan pieni-
ja keskituloisten verotuksen keventämiseen. Tavoitehan
tässä tietenkin on se, että luodaan lisää kulutuskysyntää ja
sitä kautta, kun ostovoima kasvaa, se tulee suoraan kulutukseen
ja turvaa entisestään meidän aika korkealla
tasolla olevaa kotimarkkinaamme. Hyvä näin. Ed.
Uotila ei ole enää salissa, mutta hänen
täytyisi myöskin muistaa se, että vasemmistoliitto
oli sekä Lipposen ykkös- että kakkoshallituksen
aikaan tekemässä silloisia veroratkaisuja, jotka
eivät painotukseltaan olleet kyllä ihan sen suuntaisia kuin
olisi toivonut. Tämä on paljon oikeudenmukaisempi.
Me olemme tehneet ja nyt tekemässä merkittäviä,
hyvinkin massiivisia tuloveronkevennyksiä, yli miljardi
euroa. Kun täällä on kannettu huolta siitä,
miten kuntatalous sitten selviää, niin lähtökohtahan
tässä on se, että menetykset tämänkin kautta
kunnille täysimääräisesti korvataan.
Toisaalta, kun talouteen tulee dynamiikka ja sillä tavalla
lisätään ostovoimaa ja työllisyyttä,
niin kyllä se kuntataloudessa sitten näkyy.
Eläkkeensaajat ovat olleet hyvin hyvin kriittisiä.
Uskon niin, että yhdelle sun toiselle on palautetta tullut
siitä, minkä takia erittäin suuri kuluttajaryhmä,
yli miljoona eläkkeensaajaa, jätettiin nyt tässä tilanteessa
nuolemaan näppejään. Ne eläkkeensaajat,
joihin nyt tehtävät veronkevennykset kohdistuvat,
tulevat vasta viiveellä saamaan jotain hyötyä.
Mutta kyllä se kritiikki, mikä on tullut, on oikeutettua.
Tässä mielessä toivoisi, että hallituksen
puolelta voisi löytyä ymmärtämystä,
millä tavalla eläkkeensaajien ostovoimaa nostetaan.
Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että palkansaajien ostovoima
kasvaa ensi vuonna yli 4 prosenttia, noin 4,3—4,4 prosentin
verran, ja se on aika hyvä asia. Näin tietysti
täytyy toimiakin.
Itse olen ollut aika tavalla kriittinen näin merkittävien
veronkevennysten osalta ja juuri peilannut sitä julkisten
palvelujen tuottamiseen nähden, mutta kyllä täytyy
sanoa, että olen tukemassa tätä hallituksen
esitystä ja uskon siihen filosofiaan, mikä tähän
sisälle kytkeytyy.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että verojaoston
työskentely, mitä ed. Koskinen vetää,
tämänkin asian osalta on ollut erittäin
asiallista ja asioihin paneutuvaa, niin kuin muidenkin asioitten osalta.
Kohtalaisen yksituumaisestihan me veimme tämänkin
homman eteenpäin. Opposition rintamahan tässä hajosi.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tosiaan etukäteen vähän
epäilin ed. Laitisen puheenvuoron hyvyyttä, mutta
kyllä siinä kiistämättä oli
paljon hyviä elementtejä. Ed. Laitinen aivan oikein
kehui veronalennusten dynaamista vaikutusta talouteen, työllisyyteen,
vaikka sitten vähän ajan päästä sanoi,
että hän itse ei oikein ole tätä ajattelua
allekirjoittanut aikaisemmin. Mutta hyvä, että hän nyt
tuntui olevan vakuuttunut, että tämä työnteon
verotuksen keventämisen linja on se oikea linja. Haluan
rohkaista ed. Laitista ja hänen kaikkia kollegojaan ja
hallituspuolueiden kansanedustajia jatkamaan tällä linjalla
myös vuonna 2005, koska se on tärkeä ja
hyvä linja.
Herra puhemies! Tämän hallituksen keskeisin tavoite
on 100 000 uuden työpaikan luominen. Me oppositiossa
odotamme edelleen, milloin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla
on tarkoitus luoda näitä työpaikkoja.
Tämä hallituksen yritysverouudistuskokonaisuus
ei ainakaan luo niitä edellytyksiä, joilla yrittäjyyttä ja
työllisyyttä voitaisiin parantaa. Tämän
hallituksen aikana toistaiseksi on menetetty noin 16 000
työpaikkaa. Eli enää ei ole kyse siitä,
että 100 000 työpaikkaa neljän
vuoden aikana, vaan nyt on kyse siitä, että 116 000
työpaikkaa kolmen ja puolen vuoden aikana.
Herra puhemies! Milloin hallitus aikoo ryhtyä toimiin
työllisyyden edistämiseksi?
Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen arvioi nykyisen hallituksen verolinjaa
ja totesi, että se on solidaarisempi kuin edellisellä vaalikaudella.
En tiedä, mihin tämä perustuu. Mutta
ymmärrän kyllä, että kun muistelemme,
miten esimerkiksi demarit vaalien alla toimivat ja totesivat, että veronalennukset
murentavat hyvinvointiyhteiskunnan ja palveluita joudutaan karsimaan,
niin on suurta vaikeutta nyt hakea selityksiä, kun nykyinen
hallitus jatkaa juuri sillä linjalla, mitä kokoomus vaalien
alla esitti.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kyllä totta on se, että ne
veroratkaisut, mitä on menneinä vuosina tehty,
ovat olleet suurituloisia suosivia. Ei siitä pääse
yhtään mihinkään. (Ed. Zyskowicz:
Niin tämäkin!) Tämä on siinä mielessä solidaarisempi.
Se luo enemmän pieni- ja keskituloisille ostovoimaa ja sitä kautta
lisää kulutuskysyntää. Kyllä se
vaan näin on.
Yritysverotuksen osalta, ed. Zyskowicz, kyllä me palaamme
tähän asiaan. Mitään ehdotuksia
ei vielä ole, mutta niihin mahdollisiin ehdotuksiin saattaa
liittyä sellaisia asioita vielä, että se
vaatii meillä eduskunnassa pientä viilausta.
Mutta kun tätä hallitusta syytetään
nyt siitä, että tämän hallituksen
aikana on menetetty näin ja näin paljon työpaikkoja,
(Ed. Zyskowicz: Kyllä!) olkaapa nyt, ed. Zyskowicz, rehellinen.
Tosiasia on se, että edellisten hallitusten toimet kyllä vaikuttavat
siihen, missä me nyt olemme, ja se, miten tulevaisuudessa
asiat ovat, nähdään sitten, kun tämän
hallituksen toimenpiteet täysimääräisesti
purevat. Näin se on. Ollaan rehellisiä.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässähän on todella
mittavasta työn verotuksen keventämisestä kysymys
tänä ja ensi vuonna. Jos haetaan eroja, niin kuin
ed. Laitinen hakee, niin tässä on painotusta enempi
pienituloisiin, mitä menneinä vuosina. Tämä nykyhallituksen
verotuksen keventämisen linja on minusta dynaaminen ja
fiskaalisesti kurinalainen ja myöskin solidaarinen. Nämä kaikki adjektiivit,
herra puhemies, sopivat tämän mainion verolinjan
saatteeksi.
Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä pääsee kaunopuheisuudessaan
kohta niin korkealle, että joudutaan eduskuntatalossa kattoa
korottamaan. Niin kauniisti hän kuvailee niitä asioita.
Mutta ed. Laitiselle sen verran, että tämä taktiikka
on näköjään paljastunut tuossa
teidän vastauspuheenvuorossanne. Eli jos työllisyydessä mennään
takapakkia eli työpaikkoja häviää,
ilmeisesti tänään ja tästä eteenpäin
aina todetaan se, että se ei olekaan tämän
hallituksen syy, vaan niitten edellisten hallitusten syy. Hallitus
itse on asettanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa.
Hallitusohjelmaan on se kirjattu. Totta kai me seuraamme sitä,
työttömät seuraavat sitä ja kaikki
seuraavat sitä, miten tässä nyt käy.
On tärkeää, että uusia työpaikkoja
syntyisi. Tällä hetkellä tilanne on,
niin kuin ed. Zyskowicz sanoi, että nyt ollaan miinus 16 000:ssa,
että on tullut pikkuisen vielä ylimääräistä kirittävää tulevien vuosien
ajaksi.
Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen varsinaisessa puheenvuorossaan
ikään kuin otti kokoomukselta puheoikeutta pois
edellisen vaalikauden vuoksi. Ensinnäkin on sanottava,
että sen vaalikauden tiukan linjan ansiosta valtiontalous
on siinä kunnossa, että on kestetty näitä vaikeita
aikoja, mutta esimerkiksi kokoomuksen vastalauseessa esitetyt toimet
pohjautuvat juuri työllisyyteen. Hallitus on itse asettanut
hallitusohjelmassaan tavoitteen 100 000 uudesta työpaikasta.
Ei sitä oikeutta meiltä voida pois ottaa, ettemme
voi tuota tavoitetta arvioida, esittää omia keinoja,
joilla työllisyyteen voitaisiin nopeasti ja purevasti puuttua.
Siksi kokoomus on tehnyt tämän aloitteen.
Vielä sanoisin, että jos Suomen taloudesta haetaan
positiivisia piirteitä, niin se on juuri tämä kotimarkkinoitten
veto tänä päivänä,
joka on se positiivinen piirre, jota nimenomaan tuloverotuksen alentamisella
tuetaan.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Koskisen tavoin ymmärrän
nyt, että jos työpaikkojen määrä vähenee,
se on edellisen hallituksen vika, jos työpaikkojen määrä lisääntyy,
se on nykyhallituksen ansio. Tietysti tällaistenkin silmälasien
kautta näitä asioita voi katsoa, mutta puhuin
kylmää faktaa. Työpaikkojen määrä Suomessa
lokakuusta 2002 lokakuuhun 2003 on vähentynyt 35 000
kappaletta. Työpaikkojen määrä tämän
hallituksen aikana on vähentynyt 16 000 kappaletta.
Tämän hallituksen keskeisin tavoite, tavoite,
joka on hyvä tavoite ja tärkeä tavoite,
on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden
aikana. Kysyn uudelleen: Milloin, ed. Laitinen, milloin tämä hallitus
ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joilla todella luodaan näitä uusia
työpaikkoja?
Sanon vielä, että työnteon verotuksen
keventäminen on oikea askel. Sitä kannatamme.
Nyt tehty yritysverouudistuskokonaisuus on huono ratkaisu, joka
ei edistä työllisyyttä ja yrittäjyyttä, ja,
oleellista, hallitus on torjunut sellaiset tärkeät keinot
työllisyyden edistämiseksi kuin kotitalousvähennyksen
kohentaminen tai yrittäjien työvoimakustannusten
alentaminen, joita kokoomus on esittänyt. Siis, ed. Laitinen,
milloin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työpaikkojen määrän lisäämiseksi,
kun tällä hetkellä työpaikkojen määrä vähenee?
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta vain ed. Laitiselle tästä ennennäkemättömästä solidaarisuudesta,
että tämä veronalennusesitys toki painottuu
prosenteissa jonkin verran pieni- ja keskituloisiin, mutta ei siinä profiilissa
kyllä ole mitään eroa edellisen hallituksen
tekemiin veronalennuspäätöksiin, jotka
prosentuaalisesti myös painottuivat pieni- ja keskituloisiin.
Sen sijaan tässä on eroa tämän
hallituksen kesällä tekemään
veronalennuspäätökseen, jossa tehtiin
tasa-alennuksia.
Olisin halunnut ehkä vain kysyä ed. Ala-Nissilältä,
mitä tarkoittaa tässä tapauksessa fiskaalisesti
kurinalainen, jos hallitus tekee veronalennuksia velkarahalla.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä kai tässä pitää uskaltaa
rehellisesti tarkastella, mitä tämä pitää sisällään.
Kyllä tässä veroratkaisussa tosiasiassa
käy sillä tavalla, että työttömät
ja pieneläkeläiset jäävät
kokonaan ulkopuolelle. He eivät hyödy tässä yhtään
euroa. Jos joku korostaa, että tämä on
hirveän hyvä, niin en ainakaan itse anna tälle
hirveän korkeata arvosanaa.
Yksi asia tässä häiritsee, kun katsoo
tätä kokoomuksen vastalausetta ja siinä todettuja
sanamuotoja, mikä on täällä aikaisemminkin
tullut muutenkin esille, ja se on tämä matalapalkkainen
työ. Kun kysehän on työvaltaisista aloista, niin
minusta tämä on jotenkin pilkkaa, alentavaa: se
on matalapalkkaista, se on huonompaa työtä. Meillä on
työvaltaisia aloja, ja siellä sattuu olemaan matala
palkka, mutta toivoisi, että tämän tyyppistä terminologiaa
ei käytettäisi eikä korostettaisi sitten
hallituksenkaan toimesta, kun aikanaan jotain malleja tuodaan, että meillä on tämmöinen
matalapalkkatyö, ja korostetaan, että sitä matalapalkkaista
työtä pitäisi saada enemmän
vielä tehdä. Minusta on työvaltaisista
aloista kyse, ja siellä tehdään hyvää ja
tuottavaa työtä. Toivon mukaan siellä vahvan
järjestötoiminnan ja ay-liikkeen toimesta saadaan
palkat joskus nousemaankin eikä kannusteta, että on
hyvä, että on matala palkka, pidetään
vaan matalalla palkat ja palkatkaa tämmöisiä ihmisiä lisää.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eiköhän sovita nyt
niin, ed. Zyskowicz, että vuoden päästä tähän
samaan aikaan arvioidaan, mitä tämä Vanhasen—Kalliomäen-hallitus
on saanut aikaan. Kyllä te hyvin tiedätte yhtä tavalla
kuin minäkin, että ne ratkaisut, mitä on
tehty edellisen hallituksen aikaan, vaikuttavat vielä tähän
päivään ja vaikuttavat vielä jonkin
verran tulevaisuudessa. (Ed. Zyskowicz: Kiinni veti! Vuoden päästä palataan!)
Totta on se, mitä ed. Häkämies sanoi,
että talous on vakautettu, ja se on hyvä aikaansaannos, ei
siitä pääse mihinkään.
Tällä ratkaisulla luodaan parempaa työllisyyttä.
Sekin on totta. Te tuette tätä ratkaisua, niin
kuin tuitte jaostossa ja tässä salissa, kun tätä käsitellään.
Se on yksi keino. Yritysverotuksen kautta varmasti päästään
eteenpäin sillä tavalla, että yritystoiminta
saa lisävauhtia ja sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja.
Eihän meillä ole vielä mitään
esitystä olemassakaan sen osalta, että voitaisiin
keskustella. Työllisyystavoitteen, 100 000 uutta
työpaikkaa, sen pitää olla kaikkien meidän
tavoite, myöskin kokoomuksen tavoite. Voisi kuvitella,
että kokoomus tukee sitä tavoitetta. (Ed. Zyskowicz:
Kyllä!) Näin voisin kuvitella. Mutta te maalaatte
sellaisia mustia pilviä taivaalle, (Puhemies koputtaa)
mitä ei ole olemassakaan. Minä katson kirkkain
silmälasein, en väritetyin.
Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu
on siirtynyt kokonaan työllisyysrintamalle, niin toivoisin,
että ed. Esa Lahtelan puheenvuoro liitettäisiin
oman puheenvuoroni alkuun ja siitä lähdettäisiin
liikkeelle.
Mietinnössä todetaan, että 90-luvun
puolivälistä alkaen on jatkettu samalla linjalla,
mikä oikeastaan on ollut periaatteessa tuhon tie, ei ole syntynyt
työtä, mutta mielestäni ei voi syntyä työtä,
kun samanaikaisesti kansalta puuttuu työhalu. Ei ole työhaluja.
Tähän ed. Esa Lahtelan ottamaan näkemykseen
alemman palkkatason, kovemman työllisyyden rintamasta,
missä joudutaan enemmän tekemään
työtä lantin eteen: Siellä ei vaan ole
tekijöitä. Työnantajat huolehtivat ja murehtivat,
mistä saisivat työntekijöitä.
Kysynkin nyt sekä uuden että vanhan hallituksen
edustajilta, missä on se tie, millä päästään
eteenpäin, että kaikki kansa haluaa töitä ja
pääsee töihin sen jälkeen, kun
työhalut on osoitettu.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomi ja muut EU-maat, niin kuin myöskin
USA, kaikki painivat saman ongelman kanssa, miten työllisyyttä voidaan
parantaa. Kaikki myöskin ovat valinneet saman tien. USA:ssa
alennettiin tuloveroa roimasti. Talouskasvu nousi 7 prosentilla,
mutta velkarahalla, valtionkassan kustannuksella. EU:ssa yritetään
ihan samaa. Siellä myöskin, Ranskassa ja Saksassa
varsinkin, alennetaan veroja. Suomessa alennetaan veroja ja nimenomaan
tuloveroa luottaen ja uskoen siihen, että tämä elvyttää kulutuskysyntää.
Kristillisdemokraateilla on aivan sama näkemys, mutta me
uskomme, että alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa
varmasti parannetaan kulutuskysyntää monessa monessa
ryhmässä ja se tulee muodossa taikka toisessa
takaisin valtion kassaan.
Eli näkemyseroja ei ole. Me kaikki uskomme, että veroja
alentamalla parannetaan kulutuskysyntää, mutta
keinot ovat erilaiset, ja te olette muuten molemmat väärässä.
Te katsotte liian paljon menneisyyteen, (Puhemies koputtaa) ja kokoomus
valitettavasti liian paljon uskoo siihen, että roimat tuloveronalennukset
parantavat kulutuskysyntää, mikä ei tule
tapahtumaan.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen täällä vertaili edellistä ja
tätä nyt tehtävää veroratkaisua
ja totesi, että edellisen hallituksen veroratkaisu oli enemmän
suurituloisia suosivaa, mutta ilmeisesti ed. Laitinen unohti, kuten
monet muutkin tässä keskustelussa usein unohtavat,
sen, että edellisen hallituksen veroratkaisuihin sisältyi
usein huomattava valtionveron alarajan nosto, ja tällä hetkellä alaraja
on jo yli 11 000 euroa. (Ed. Kallis: 15 markkaa vuodessa
aleni vero!) Tämä jos mikä suosii pienituloisia.
Ed. Laitinen varmaan tietää, että Suomessa
on erittäin suuri joukko pienituloisia, ihan palkansaajiakin,
mutta varsinkin eläkkeensaajia, jotka kuuluvat ihan tähän
ryhmään, joka ei maksa lainkaan valtionveroa.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Totta on se, että valtionverotuksen alinta
rajaa nostettiin ja sillä tavalla hyvin moni pienituloinen
tuli tilanteeseen, että valtionveroa ei tarvinnut maksaa
ollenkaan. Mutta kyllähän se alaraja edelleenkin
on hyvin hyvin alhaalla, eli se pitäisi nostaa vielä huomattavasti
korkeammalle, jotta sillä olisi jotain merkitystä.
Ed. Kallis on puhunut tästä elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamisesta, joka on sinänsä hyvä asia.
Ehkä ne ratkaisut olisi pitänyt silloin tehdä,
kun meidän verokantamme määriteltiin, kun
liityttiin Euroopan unioniin. Tässä on vaan se
yksi ongelma, että milläs me takaamme sen, että se
menee kuluttajan hyödyksi, ettei tämä moniportainen
välikäsi ota sitten omaa siivuaan siitä ja
käykin niin, että välttämättä sitten
eivät elintarvikkeiden hinnat alenekaan. Tämä on
se suuri probleema.
Mutta minun mielestäni seuraava ansiotulojen verotuksen
tarkistuskohta on tilanteessa, kun neuvotellaan työmarkkinaratkaisuista.
(Puhemies koputtaa) Se pitää kytkeä,
niin kuin on tehty tähän saakka monena kertana,
pitää kytkeä sitten tähän
kokonaisuuteen, jos on syntymässä semmoista mahdollisuutta,
että syntyy kokonaisratkaisu. (Puhemies koputtaa) Tänä päivänä se näyttää epätodennäköiseltä
johtuen
siitä, että niin äärettömän
villillä tavalla työnantajat ovat potkimassa työvoimaa
ulos siinä toivossa, että saisivat pörssikurssit
nousemaan, jotta syntyisi enemmän jaettavaa sitten sijoittajille,
ja tämä on tietenkin aivan väärin.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitiselle: Kokoomuksen mielestä työnteon
verotuksen keventäminen, siis tuloverotuksen keventäminen,
on oikea linja ja se tukee myös työllisyyden edistämistä.
Me kannustamme teitä jatkamaan sillä linjalla.
Meidän eromme, kokoomuksen ja hallituspuolueiden ero, on
tässä se, että kokoomus tuki tätä linjaa
jo ennen vaaleja, hallituspuolueet tukevat tätä linjaa
vasta vaalien jälkeen, mutta hyvä niinkin.
100 000 uuden työpaikan luomisen tavoite on hyvä tavoite.
Me tuemme tätä tavoitetta. Se on välttämätön
tavoite, jotta voidaan esimerkiksi hyvinvointipalveluita vahvistaa.
Mutta me emme pelkästään tue tätä hallituksen
tavoitetta, vaan myös esitämme keinoja, joilla
tätä tavoitetta voitaisiin lähestyä,
ja ennen kaikkea me kannustamme hallitusta ryhtymään
tarvittaviin keinoihin. Yksin työnteon verotuksen keventäminen
ei riitä, tarvitaan muita keinoja. Kysymys kuuluu hallitukselle
ja teille hallituspuolueiden kansanedustajille: Milloin nykyinen
Vanhasen hallitus ryhtyy näihin toimenpiteisiin työllisyyden
parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi? (Ed. Laitinen:
On ryhtynyt jo!)
Ed. Laitinen sanoi, että vielä ei voida arvioida tuloksia,
vasta vuoden päästä. Minulle tämä sopii.
Kiinni veti. Vuoden päästä tässä samassa
salissa arvioidaan, missä silloin ollaan, ja olen vakuuttunut,
että ellei hallitus ota käyttöön
uusia keinoja, tilanne ei ole lainkaan parempi kuin nyt.
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis täällä sanoi,
että kokoomus on väärässä ajaessaan
näitä roimia tuloveronalennuksia ja ne eivät
kuulemma lisää sitten kulutusta. Ihmettelen, mistä tämä ...
(Ed. Kalliksen välihuuto) — No, mitä sitten
ne eivät, työpaikkoja eivät lisää vai?
(Ed. Kallis: Velkarahalla!) Velkarahalla, aivan, mutta kyllä jokainen
penni, joka perheisiin tulee, vaikka niitä olisi tuhat
euroa kuukaudessa, aivan varmasti menee kulutukseen ja sitä kautta
lisää työpaikkoja, perheissä on
tällä hetkellä niin suuria tarpeita, joita
ei pystytä millään lailla edes tyydyttämään. Perheet
elävät ihan kädestä suuhun,
ja jokainen euro ja jokainen sentti, mitä sinne saadaan
tuloveronalennuksilla tuotua lisää, on erittäin
tarpeellinen. Minä ihmettelen ja toivon, että tämmöiset
keskustelut, että perheet ja ylipäätään suomalaiset
eivät tarvitsisi näitä tuloveronalennuksia,
vaan valtio tarvitsisi ne mieluumminkin omiin tarpeisiinsa, lopetettaisiin
täällä kokonaan.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua
ja erityisesti sitä, mitä täällä edustajat
Laitinen ja Ala-Nissilä sanoivat. Tuli vähän
mieleen sellainen vanha sananlasku, että "viimeksi uskoon
tulleet ovat kaikkein innokkaimpia seurakuntalaisia", kun he ovat
nyt oppineet tämän asian, että veronalennuksilla
tuodaan dynamiikkaa talouteen eikä romuteta hyvinvointivaltiota,
kuten vielä ennen vaaleja uskottiin.
Minä en tässä sen enempää puhu
enää tästä tuloveron laskemisesta,
koska siitä on jo paljon keskusteltu ja se on tosiaan sen
linjan mukaista, mitä kokoomus on esittänyt sekä ennen
että jälkeen vaalien. Ansiotulovähennyksen
korottaminen kunnallisverotuksessa on myöskin erinomainen
asia. Se nimenomaan kannustaa pienipalkkaisenkin työn vastaanottamiseen
suhteessa työttömyyskorvaukseen, ja tämä on
erittäin tärkeää, että tässä asiassa
päästään eteenpäin.
Hallituksen työllisyystavoite on 100 000 uutta
työpaikkaa, ja kuten tiedämme ja olemme kuulleet,
hallitus on 16 000 siitä jäljessä.
Ne ratkaisut, jotka viime päivinä on tehty, valitettavasti
vievät tätä tavoitetta entistä kauemmaksi.
Jos on tässä seurannut yrittäjiltä tullutta
palautetta, myöskin sitä, mitä TT:n puheenjohtaja
tänään kertoi, niin ei kyllä ole
olemassa niitä yrittäjiä, joista ministeri
Kalliomäki täällä aikaisemmin
kertoi, että kun yrittäjät ymmärtävät,
niin he tietävät, että tämä tehty
yritysveroratkaisu on erinomainen ratkaisu. En minä ainakaan
ole niitä omistajayrittäjiä tavannut.
(Ed. Laitinen: Pitäisi seurustella muittenkin kanssa kuin
suurpääoman!) — En minä puhu
täällä, ed. Laitinen, suurpääoman
puolesta. Minä puhun niitten ihmisten puolesta, jotka ovat
töissä näissä yrityksissä. — Tulen
itse sellaiselta paikkakunnalta, jossa koko kaupungin talouselämä perustuu
näihin yrityksiin, jotka työllistävät
50—200 henkilöä ja jotka ovat omistajayrittäjien
johtamia yrityksiä. Ne ovat hyvin menestyviä,
myöskin kasvavia yrityksiä. Niiden palveluksessa
on valtaosa yksityisen sektorin työpaikoista, ja jos siellä sitten
yrittäjä tekee sen päätöksen,
että hän siirtää toimintansa
muualle, niin yrittäjä menee ja hän pärjää varmaan
muuallakin, mutta mitä me teemme niille sadalle ihmiselle,
jotka jäävät työttömäksi
siellä paikkakunnalla? Tästä on kyse. Kyse
on nimenomaan siitä, millä keinolla päästään
työllistämisessä eteenpäin,
ja jo se, että asenne yrittäjäkentässä on
ollut hyvin negatiivinen, kertoo siitä, että ei
ole mahdollisuuksia odottaa, että tässä päästäisiin
positiivisella tavalla eteenpäin.
Mitä sitten tulee työnantajamaksujen alentamiseen,
olen surullinen siitä, että asia ei ole edennyt
sillä tavalla kuin kokoomuksen ryhmän jättämä lakialoite
olisi edellyttänyt. Muistan kuitenkin sen lähetekeskustelun
tässä salissa. Silloin kauppa- ja teollisuusministeri
Mauri Pekkarinen lupasi, että hallitus palaa tähän
asiaan ja tekee sille jotain. En tiedä, ilmeisesti meidän
täytyy siinäkin odottaa vuosi, toivottavasti ei
enempää kuin vuosi, että jotain rupeaa
tapahtumaan.
On itsestäänselvä, vaikka täällä ed.
Lahtela sanoi, ettei saa puhua matalan tuottavuuden aloista tai
matalapalkkaisista aloista, että joka tapauksessa me tarvitsemme
sellaisia työpaikkoja lisää. Me emme
enää pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa
sillä, että me pistämme lisää rahaa
aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten tämä hallitus on
tehnyt, 100 miljoonaa euroa lisää jo entisten siellä olevien
toimien lisäksi, ja että jälleen muistaakseni
noin 9 000 uudelle ihmiselle tarjotaan koulutuspaikka työvoimapoliittisessa
koulutuksessa. Me tiedämme, että ne todelliset
tulokset ovat hyvin pieniä, mitä sieltä on
saatavissa, nimenomaan sen lisäyksen antamat tulokset.
En arvostele sinänsä tätä järjestelmää,
vaan sitä, että en näe niitä lisäsatsauksia
enää millään lailla järkeväksi,
vaan olisi huomattavasti viisaampaa satsata tämä työnantajamaksujen
alentamiseen.
Korostan vielä sitä, että meidän
esityksemme mukaan kaikkein suurimman hyödyn tästä saisi se
työnantaja, joka työllistää ihmisen,
jonka bruttopalkka on kuussa 1 350 euroa. Juuri siinä kohdassa
tämä alennus olisi kaikkein suurin ja merkittävin.
Nimenomaan siihen tuloluokkaan ja tähän ryhmään
hallituksen toimenpiteiden myöskin soisi kohdistuvan ja
sitä kautta saavuttavan uutta dynamiikkaa talouteen ja
uusia työpaikkoja ja kääntävän
tämän Suomen viime aikoina hieman negatiiviseksi
muodostuneen talouskehityksen uudelleen positiiviselle uralle.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitinen varsinaisessa puheenvuorossaan
totesi, että tämä verouudistus on vuosikymmeniin
solidaarisin, koska se painottuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin.
Tuota väitettä en ota uskoakseni.
Valtiovarainministeri Kalliomäki esitellessään
budjettia totesi veronalennukset kylläkin saman suuntaisesti,
mitä ed. Laitinen väittää, mutta
hän totesi, että veronalennuksista suurin osa painottuu
pieni- ja keskituloisille, ja tarkensi sitä niin, että puolet
veronalennuksista menee alle 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseville,
eli siis puolet. Tuohon tuloluokkaan tai sen alapuolelle kuuluu
80 prosenttia tulonsaajista. Näin ollen puolet veronalennuksista
menee 20 prosentille väestöstä. Miten
voidaan silloin perustella, että tämä suosii
pieni- ja keskituloisia? Se väitehän on täysin
väärä.
Ed. Esa Lahtela osoitti rehtiyttä ja suoraselkäisyyttä todetessaan,
että työttömät ja eläkeläiset, jotka
eivät maksa valtionveroa, eivät hyödy
tuloveroasteikon alentamisesta senttiäkään.
Näin on, mutta sen lisäksi he eivät saa
alennusta myöskään kunnallisveroon ansiotulovähennyksen nousun
johdosta, jonka seurauksena kuitenkin veronalennusta myönnetään
392 miljoonaa euroa. Eli eläketuloa saavat runsaat miljoona,
sosiaaliturvan, työttömyysturvan varassa elävät
parisataatuhatta jäävät kaikkien näiden
alennusten ulkopuolelle.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Tästä veroratkaisusta on puhuttu,
että tämä on solidaarinen. Ed. Polvi
jo totesi, minkä aion itsekin todeta, että noin
miljoona suomalaista jää näiden veronalennusten
ulkopuolelle ja he ovat pienituloisia eläkeläisiä ja
työttömiä ihmisiä. He eivät tule
saamaan minkäänlaista veronalennusta, ja kuten
jo ed. Polvi totesi, suurin hyöty menee rahallisesti juuri
niille enemmän kuin 2 400 euroa kuussa ansaitseville
henkilöille.
Ed. Satoselle haluaisin huomauttaa, kun hän täällä puhui
kovasti yrittäjien ankeasta asemasta ja siitä,
että yrittäminen ei kannata ja yrittäjät
lähtevät, kun Suomessa heitä kohdellaan
näin kaltoin, että häneltä on
ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että tämä yhteisöveron
alennus, jota hallitus suunnittelee annettavaksi, on 600 miljoonan euron
potti, joka täysin vastikkeettomasti ollaan antamassa yrityksille.
Ei ensimmäistäkään työpaikkaa
tai ei ensimmäistäkään ehtoa
työllistämisestä tähän
ainakaan missään tähän asti
julkisuuteen tulleissa papereissa ole. Siis 600 miljoonan euron
potti. Valtava tulonsiirto täysin vastikkeettomasti yrityksille.
Ilmeisesti yritykset kuvittelivat, että niiltä poistetaan
kaikki vero ja vielä maksetaan sen jälkeen. En
tiedä, olisivatko ne sittenkään tyytyväisiä.
Tämähän on siis todella valtava tulonsiirto
ja vastikkeettomasti, ja täällä puhutaan,
että yrittäjiä kohdellaan nyt sitten
kaltoin. Kyllä minun mielestäni ainakin palkansaaja
pienestäkin palkasta joutuu maksamaan veroja. Ihmettelen myöskin
niitä verokapinallisia, jotka ovat Suomen suurituloisimpia
ja jotka eivät ole valmiita maksamaan veroja vaan pyrkivät
tekemään verokapinaa ja ovat televisiossa esillä siitä,
kuinka surkeasti heillä menee, kun joutuvat maksamaan osinkotuloista
veroa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa. Ensimmäinen: Miten
parannetaan pienituloisten asemaa? Toivon, ettei syyllistyttäisi
tuollaisiin populistisiin väitteisiin, että tuloveroa
alentamalla ollaan vahvasti pienituloisten puolella. Muistan viime
kaudella, että kun tämä alin luokka poistettiin,
mihin ed. Hemmilä viittasi, niin heidän veronsa
keveni 15 markalla vuodessa eli hyvällä yhdellä markalla
kuukaudessa. Ei pienituloisten asemaa paranneta tuloveronkevennyksillä.
Mutta pienituloisten asemaa voidaan kyllä veroratkaisulla
parantaa esimerkiksi laskemalla välillisiä veroja
ja varsinkin elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Sillä lailla
parannetaan pienituloisten asemaa.
Sitten toinen asia: Me kaikki olemme sanoneet, että meidän
pitää lisätä kotimaista kysyntää,
ja taas herää kysymys: Millä lailla parannetaan
kotimaista kysyntää parhaiten? Haluan käyttää sellaista
termiä kuin lisäkulutusvara. Kenellä on
suurin lisäkulutusvara? Kenellä on parhaat mahdollisuudet
nostaa omaa kulutustaan? Taas tullaan siihen ryhmään,
josta äsken puhuin. Tietenkin niillä, joilla on
huono kulutuskyky tällä hetkellä. Ja
taas löytyy se sama ratkaisu: veroratkaisun kautta ja nimenomaan
elintarvikkeiden arvonlisäveroa alentamalla parannetaan
niiden kulutusmahdollisuuksia ja saadaan parempaa kysyntää,
enemmän työllisyyttä.
Tämä on meidän linjamme. (Puhemies
koputtaa) Minä en ymmärrä, voiko kukaan
tätä vastustaa. Sitten työllisyyteen
...
Toinen varapuhemies:
(koputtaa)
Voiko edustaja ystävällisesti siirtyä puhujakorokkeelle.
No, jos on pakko.
(Korokkeelta) Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee sitten
työllisyyden parantamiseen, niin siinä yrittäjyyden
edistäminen on kaikkein tärkein asia. Jos ei ole
yrityksiä, niin ei ole myöskään työpaikkoja.
Tässäkin on helppo syyllistyä populismiin
väittämällä, että työnantajien
sivukulujen alentaminen parantaa työllisyyttä.
Jaksan epäillä ja uskallan epäillä sitä väitettä paitsi
siinä tapauksessa, että tehdään
huomattava helpotus sivukuluihin. Mutta jos 0,5 prosenttiyksiköllä,
1 prosentilla, 2 tai 3 prosentilla alennetaan sivukuluja, ei se
paljon tilannetta paranna. Tästäkin me olimme
aika yksimielisiä, kun totesimme, että sosiaaliturvamaksun
poistamisella työnantajilta eräissä Lapin
kunnissa — niiltähän poistettiin sosiaaliturvamaksu
kokonaan niin kuin työnantajilta, jotka toimivat eräissä saaristokunnissa — ei ole
kovin suurta merkitystä työllisyydelle. Se on lähinnä kosmeettinen,
ja sillä voi olla pieni kannustava merkitys, mutta mitään
suurta merkitystä työllisyydelle sillä ei
ole.
Minulla on kyllä se käsitys, että hallituksen yritysveropaketti,
joka on tulossa, saattaa kyllä vaikuttaa myönteisesti
yrittäjyyteen. Emme me voi kieltää, etteikö pienissä yrityksissä verotus kevenisi
huomattavasti, jos se laskee 29 prosentista 26:een, ja pienessä yrityksessä ei
juuri makseta osinkoa yli 90 000:ta euroa osakkeenomistajaa
kohti vuodessa. Kun, voi sanoa, 90 prosenttia kaikista pienyrityksistä kuuluu
tähän ryhmään, on väärin,
jos torjuisimme ja väittäisimme, että tällä ei
ole merkitystä työllisyydelle. Sillä on
varmasti merkitystä työllisyydelle. Pieni merkitys mutta
hyvin marginaalinen on pääomatulon veroprosentin
alentamisella 29:stä 28:aan. Se tulee koskemaan henkilöyhtiöitä ja
myöskin elinkeinonharjoittajia, ja taas puhutaan marginaalista, kun
puhutaan 1 prosentista.
Mutta yhteenvetona: Yrittäjyyden edistäminen
huomattavilla muutoksilla, huomattavilla helpotuksilla, on kyllä paras
tie työllisyyden kohentamiseen.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Satonen aikaisemmin totesi, jotta
minun aikaisemmin mainitsemani juttu matalapalkka-käsitteestä ei
olisi jotenkin oikein. Olen yhä edelleen sitä mieltä kovasti,
jotta se on määritelmävirhe tässä ja
siitä pitäisi luopua sillä tavalla, jotta
ei puhuta matalapalkka-aloista vaan puhutaan työvaltaisista
aloista, koska siinä on vissi ero nimittäin. Uskon
sillä tavalla, että työvaltaisilla aloilla
tulee olemaan mahdollisuus lisätä huomattavasti
työllisyyttä. Ei pyrittäisi pelkästään matalapalkka-aloilla
edistämään työllisyyttä vaan
kaiken kaikkiaan työvaltaisilla aloilla, joilla tehdään
paljon käsityötä. Niillä on
semmoinen potentiaalinen kasvun mahdollisuus siellä, ja
sen takia kaiken kaikkiaan niiden yritysten ongelmat pitäisi
katsoa, mitä siellä on tehtävissä.
Ed. Kallis aika hyvin totesi verraten Lapin ja eräiden
saaristokuntien sotumaksun alennukseen. Muistan hyvin, itse valiokunnassa
kun olin, että siellä Lapin te-keskuksen edustaja
totesi, että vaikka se sotumaksu poistetaan, todennäköisesti sillä ei
ole merkitystä eikä sinne synny oikeastaan uusia
työpaikkoja hirveästi. Se on niin kuin semmoinen
mieliala- ja mielikuvakysymys, että voi vähän
tulla mutta se jää vähäiseksi.
Se todistaa sen, jotta se malli, jotta sokeasti alennetaan sotumaksuja,
ei välttämättä anna yhtään
työpaikkaa lisää. Siihen pitää saada
tämmöinen hyvä mielikuva syntymään
siitä, semmoinen myönteinen mieliala, ja sitten
kytkeä se siihen työllistämiseen nimenomaan.
Kun firma työllistää lisää, sille
annetaan siitä niin kuin porkkana mutta ei sokeasti, koska
hyvin äkkiä valuvat ne vähät
eurot, mitä voidaan näihin käyttää,
hukkaan. Jotkut voivat työllistää, mutta
maksimaalista hyötyä tällä ei
tulla samaan. Sen takia nämä kaikki mallit, mitä tullaan
käyttämään, minusta pitäisi
kytkeä siihen työpaikkojen syntymiseen.
Mikko Kuoppa /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis puhui ruuan arvonlisäveron
alentamisesta, ja olen pitkälti hänen kanssaan
samaa mieltä. Ihmettelen sitä penseyttä,
millä täällä suhtaudutaan ruuan
arvonlisäveron alentamiseen, sillä kyllä tänä päivänä,
uskon niin, kilpailu on niin voimakasta myöskin elintarvikealalla,
että jos ruuan arvonlisäveroa alennetaan, se myöskin
tulee hintoihin. Monissa EU-maissahan ruuan arvonlisävero
on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa, ja monissa EU-maissa
myöskin ruuan hinta on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa.
Kyllä ruuan korkeaan hintaan osittain Suomessa vaikuttaa
myöskin korkea ruuan arvonlisävero. Näin
ollen ruuan arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi
erityisesti tietysti kaikista pienituloisimpia ihmisiä,
jotka eivät muutoin veronalennuksia saa, ja siinä mielessä se
olisi aivan oikean suuntainen veroratkaisu.
Mitä tulee vielä niin sanotun matalapalkkaisen
työn suosimiseen, kyllä Suomessa on aivan riittävästi
jo pienipalkkaisia ihmisiä, jotka tekevät suoraan
sanoen nälkäpalkalla töitä.
Meillä suurin ongelma on se, että pitäisi
saada palkkatasoa ylöspäin. Kuten ed. Esa Lahtela
täällä totesi, pitäisi suosia
myöskin kohtuullisesti palkattuja työntekijöitä,
mieluummin sinnepäin palkkakehitystä viedä kuin
lähteä hakemaan sellaista palkkatasoa, millä ihminen
ei tule toimeen. Ei se ole mikään kannustin, jos
tekee päivän työtä eikä sillä elä.
Kyllä palkan täytyy olla sellainen, että kun
työtä tehdään, sillä tulee
myöskin toimeen.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Kun tuloveroasteikkoa tarkastelee ja vertaa
sitä edellisen hallituksen tekemiin veroratkaisuihin, kyllähän
nämä kevennysprosentit ovat jokseenkin kymmenyksen
tarkkuudella samantapaisia ja tuo kevennysprosenttiprofiili on jokseenkin
saman tyyppinen kuin olivat edellisenkin hallituksen ratkaisut ja
eduskunnan päätökset.
Mutta mitä tulee sitten muuten koko tähän keskusteluun,
hallitushan lähtee jo ohjelmassaan siitä, että tällä vaalikaudella
valtio ottaa lisää velkaa. Nyt kun valtio suunnittelee
ottavansa lisää velkaa, tilannehan muodostuu sellaiseksi,
että aina kun tulee uusia päätöksiä,
kuten veronkevennyksiä, mitkä vähentävät
valtion tuloja heti ja suoraan, velkaa joudutaan ottamaan aina enemmän
ja enemmän. Siinä mielessä, mitä ed.
Kallis täällä on kritisoinut velkaelvytystä,
kyllä täytyy todeta, että ei maailmalta
monta kansantaloutta, monta valtiota löydy, joissa olisi
menestytty pitkän päälle velkaelvytyksellä.
Velkaelvytys on aika lailla huteralla pohjalla tapahtuvaa elvytystä.
Yleiskeskustelu päättyy.