Täysistunnon pöytäkirja 97/2003 vp

PTK 97/2003 vp

97. TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2003 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

9) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan: Annettu 2.9.2003

 

Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on illan toinen kertomusmietintö käsittelyssä. Kun edellisessä kertomuksessa on kysymys hallituksen ja hallinnon omasta käsityksestä siitä, mitä he omasta mielestään ovat tehneet, tässä on sitten Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus käsittelyssä eli tässä on kysymys riippumattomasta ja ulkopuolisesta tilintarkastuksesta ja toiminnan tarkastuksesta, jonka tuottamat tulokset saattavat sitten olla ehkä kriittisempiäkin kuin miten hallinto itse arvioi itseään. Näiden tarkoituksena on totta kai myös toimia eduskunnan apuna budjettiprosessissa arvioitaessa budjetin määrärahoja ja sitä, mitkä poliittisesti asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja mitkä eivät, ja toisaalta tietenkin ihan niitä kysymyksiä, onko tilit pidetty oikein.

Valtiontalouden tarkastusvirastohan siirtyi eduskunnan yhteyteen perustuslain nojalla. Tämän uudistuksen oli tarkoitus nimenomaan korostaa sitä, että — muuttivat siis valtiovarainministeriön yhteydestä — tämä tarkastustoiminta olisi aikaisempaa riippumattomampaa ja että tämä tarkastustoiminta myös paremmin palvelisi eduskunnan tarpeita. Se kertomus, jota tämä mietintö käsittelee, on toinen Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle antama kertomus.

Sanon seuraavan asian paperista, että sanon sen täsmällisesti: "Tarkastusvirasto on katsonut, että tilintarkastuskertomuksessa valtion tilinpäätöksestä esiin tuodut puutteet eivät olennaisuuden periaate huomioon ottaen olisi esteenä valtion tilinpäätöksen vahvistamiselle, mikäli tällainen menettely olisi olemassa." Eli tämän tilintarkastuksen osalta tämä on varmasti tärkein huomio. Tässä kertomuksessa kielteisen laillisuuskannanoton saaneita tilivirastoja on paljon, mutta nämä kielteiset laillisuuskannanotot koskevat yleensä taloudenhoidon joitain osa-alueita, ja kysymys on järjestelmien epätäydellisyydestä tai ikään kuin siitä, että järjestelmät eivät ole niin hyviä kuin niiden pitäisi olla, mutta kyse ei ole varsinaisesti valtion varojen väärinkäytöstä.

Tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen Valtiontalouden tarkastusvirastossa on tarkoitus palvella toisiaan. Ne kriteerit, joita käytetään siinä, kun valitaan tarkastuskohteita, ovat asioiden taloudellinen merkitys, se että tuotetaan uutta ja mielenkiintoista tietoa, talousarvion noudattamisen varmistaminen sekä myös asian merkitys eduskunnan kautta. Eduskunnan kannalta tietenkin on myös tärkeää, mitä itse asiassa useissa näissä kertomusmietinnöissä valtiovarainvaliokunta on korostanut, että olisi tärkeää, että käsiteltäisiin suuria linjoja ja merkittäviä asioita. Välillä näyttää siltä, että ikään kuin suuret ja pienet asiat näissä kertomuksissa sekoittuvat toisiinsa liiaksi tai niitä ei ole niin helppo erottaa sieltä.

Valiokunta on kiinnittänyt myös eduskunnan huomiota itseensä eli todennut, että kun tämä Vtv:n sijainti eduskunnan yhteydessä on kuitenkin sen verran uusi asia, on varmasti myös niin, että eduskunta voisi itse hyödyntää esimerkiksi näitä raportteja, joita on laadittu toiminnantarkastuksissa, ja näitä raportteja myös eri erikoisvaliokunnat valtiovarainvaliokunnan lisäksi voisivat hyödyntää ehkä jopa nykyistä paremmin.

Kun tämä siirto eduskunnan yhteyteen tapahtui, niissä keskusteluissa tämä siirto oli jollain tavalla ehkä katkera pala valtiovarainministeriölle tai he olivat hieman huolissaan siitä, millä tavalla tämä uudistus nyt vaikuttaa heidän yhteyteensä, siihen millä tavalla valtiovarainministeriön ja tarkastusviraston välit toimivat. Vielä vuosi sitten, kun käsiteltiin tätä Vtv:n kertomusta, valtiovarainministeriön kommentit olivat melko kriittisiä ja happamia, mutta tänä vuonna ollaan selvästi jo paremmassa tilanteessa ja vuoropuhelu on kehittynyt myönteiseen suuntaan, ja valiokunta pitää tätä asiaa tärkeänä ja hyvänä. Myös tässä mietinnössä on itse asiassa viitattu tähän talousarviolakiin ja niihin uudistuksiin, joita talousarviolaki tuo muassaan.

Eräänä asiana tässä mietinnössä on myös mainittu, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt esiselvityksen ja aloittanut tarkastuksen liittyen sisäasiainministeriön toimitilahankintoihin. Kyseisessä kertomuksessa on tehty toiminnantarkastuksia liittyen valtion hankintoihin, ja kuten ehkä julkisuudestakin olette seuranneet, sisäasiainministeriön kohdalla nämä toimitilahankinnat ovat herättäneet erilaista kritiikkiä ja niiden tietojen perusteella, mitä Valtiontalouden tarkastusvirastolla on ollut, he ovat päätyneet aloittamaan tästä asiasta tarkastuksen. Valiokunta pitää tätä asiaa hyvänä ja katsoo, että tämä tarkastus varmasti tulee tässä asiassa myös palvelemaan eduskunnan tiedonsaantitarvetta.

Tässä mietinnössä on myös käsitelty kysymystä, josta puhuin jo edellisen mietinnön kohdalla, eli tulosohjauksen puutteellisuutta. Myös tässä kohtaa on mainittu laskentatoimi ja laskentatoimen kehittymättömyys. Tässä on käsitelty erikseen työvoima- ja elinkeinokeskuksia, jotka ovat näissä laskentatoimiasioissa ja kielteisten laillisuuskannanottojen määrissä olleet eräänlainen murheenkryyni ja joita on käsitelty näissä mietinnöissä aikaisemminkin. Itse asiassa kolmetoista työvoima- ja elinkeinokeskusta on saanut huomautuksia. Se on varmaan ihan selvää tässä salissa oleville, että osa näistä työvoima- ja elinkeinokeskusten ohjaamisen ongelmista liittyy siihen, että niitä ohjataan kolmesta ministeriöstä, ja valiokunta ottaa sellaista kantaa, että tätä ohjausta tulisi yhtenäistää niin, että tämä ohjauksen monimutkaisuus ei enää siltä osin vaikeuttaisi te-keskusten toimintaa.

Toisaalta kuulemisen aikana meille on myös vakuutettu, että laskentatoimen puutteiden korjaamiseksi on tehty asioita. Te-keskukset itse ovat nähneet tilanteensa niin, että kun ne ovat aloittaneet, ne ovat keskittyneet enemmän tuloksen tekemiseen ja kysymys laskentatoimesta ja siitä, onko sitten kaikki kustannukset oikein raportoitu, ei ole ollut niin keskeinen. Mutta tietenkin voi olla sitä mieltä, että on vaikea loppujen lopuksi arvioida sitä, tekeekö tulosta tai saako aikaan niitä tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, jos ei kuitenkaan pystytä seuraamaan, kuinka paljon työntekijöiden ajasta tai kuinka paljon resursseista on sitten mennyt minkäkin tavoitteen saavuttamiseen.

Viimeisenä asiana tässä mietinnössä on käsitelty talousarvion ulkopuolisten rahastojen tilintarkastusta, jotka eivät tällä hetkellä ole Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuksen piirissä. Näiden rahastojen taseiden loppusumma on 18,7 miljardia euroa, eli kysymys on hyvin suuresta omaisuusmassasta. Se on noin puolet itse asiassa siitä, mikä on valtion budjetin loppusumma. Sitä kautta tuntuisi luontevalta, että eduskunta myös näistä rahastoista saisi tietoa Valtiontalouden tarkastusviraston kautta. Eduskunta on tämän asian aiemminkin ottanut esiin, ja tarkastusvirasto itse on tiedustellut ministeriöiltä, jotka hallinnoivat näitä rahastoja, mitä mieltä he tästä uudistuksesta ovat. Ministeriöt ovat itse suhtautuneet tähän ehkä hieman nihkeästi ja pitäneet nykytilaa sopivana, mutta tässä mietinnössä kuitenkin todetaan, että rahastojen toiminta ja rahavirrat ovat kiinteässä yhteydessä talousarviotalouteen, jota tarkastusvirasto tarkastaa, ja valiokunta katsoo, että näiden ulkopuolisten rahastojen tarkastukseen tulee palata viimeistään siinä vaiheessa, kun talousarviolain yhteydessä käsiteltävän tilinpäätösuudistuksen mukaisesta tilinpäätösraportoinnista on saatu riittävästi kokemuksia.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kertomusta valtiovarain hoidosta on tarkoitus jatkossa kehittää todella tilinpäätöskertomuksen suuntaan. Tätä kehitystä tukee se, että tarkastusviraston tämänkertaisessa kertomuksessa ensimmäistä kertaa arvioidaan myöskin tilakertomusta kahden hallinnonalan, valtiovarainministeriön ja opetusministeriön, osalta.

Tässä kertomuksessa on valtiovarainvaliokunta arvioinut myöskin tarkastusviraston toimintaa viraston henkilökunnan kannalta. Kertomuksesta käy ilmi, että tarkastusviraston henkilöstön keski-ikä on hieman koko budjettivaltionhenkilöstön keski-ikää korkeampi ja niin sanottujen seniori-ikäisten osuus koko henkilöstöstä on varsin merkittävästikin suurempi kuin valtiolla yleensä. Kertomuksessa ei ole erikseen arvioitu viraston henkilöstön vaihtuvuutta, mutta saadun selvityksen mukaan tämä on viime vuosina ollut huomattavasti suurempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Merkittävänä syynä tähän on ollut Vtv:n henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyys.

Arvoisa puhemies! Tästä on nyt parina vuonna käyty keskustelua uskoakseni kansliatoimikunnassa ja myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa. On niin, että Vtv:n henkilökunta on jäänyt suhteessa koko eduskunnan henkilökuntaan eräiltä osin jälkeen. Toisaalta me tiedämme, että tarkastustyön vaativuus on varsin korkealla tasolla ja että pätevät ihmiset helposti ostetaan yksityiseen tilintarkastustoimeen jne. Minusta tämä Vtv:n asema ja palkkaus on tärkeätä nyt tänä tai ensi vuonna korjata, jos ja kun me aiomme saada riittävää osaamista Vtv:n toimintaan, joka on tietysti edellytys sille, että tarkastustoiminta tuottaa niitä tuloksia, joita sen odotetaan tuottavan.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään käsitellyt muun muassa tähän kertomukseen sisältyvää te-keskusten tulosohjauksen puutteellisuutta. Me kaikki muistamme, että aluehallinto koottiin aikanaan kolmen ministeriön alaisista yksiköistä. Jo alun pitäen oli nähtävissä, että kunkin hallinnonalan osalta kulttuuri oli aika lailla erilainen ja että tällainen yhteenliittäminen ei välttämättä tapahdu hetkessä. Se vaatii aikaa, se vaatii sitä, että te-keskuksissa on selkeä johto ja selkeä tavoite.

Mielestäni valtiovarainvaliokunta on mietinnössään osunut aika lailla oikeaan siinä, että näiden kolmen ministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön, osalta on välttämätöntä tiivistää yhteistyötä. Samalla on tärkeää toteuttaa yksi yhteinen tulosohjausasiakirja. Luulen, että tämä on ainoa selkeä mahdollisuus saavuttaa ne tulostavoitteet ja se yhteensopivuus, mitä aikanaan te-keskuksia muodostettaessa asetettiin tavoitteeksi.

On muistettava, että tällainen eri hallintokulttuurien yhteensovitus toki vie aikaa, mutta mielestäni tässä ollaan nyt hyvin onnistumassa pääosassa maata. Toki eräitä te-keskuksia varmaan vielä on jäljessä, mutta uskon, että tässä ollaan oikeaan suuntaan menossa.

Keskustelu päättyy.