4) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006 oli hyvin
selkeä ja puuttui erinomaisen tärkeään
asiaan. Oikeusasiamies itse omassa kirjoituksessaan toi esiin mahdollisuuden
perustaa tämmöinen kansallinen ihmisoikeusinstituutio,
joka on käytössä monissa muissa maissa.
Tällaisella instituutiollahan on tai sillä tulee
olla Pariisin periaatteiksi kutsuttujen kansainvälisten
suositusten mukaan itsenäinen ja riippumaton asema, elikkä sitä ei
sillä tavalla pidä perustuslakivaliokunnan mielestä kytkeä etenkään
eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan. Jos tämmöinen
perustetaan, niin se voi tietenkin olla samoissa tiloissa, mutta
oikeusasiamiehellä on valvontavelvollisuus ja tämä ihmisoikeusinstituutio
on sitten hieman toisenlainen organisaatio.
Todennäköistä on, että me
tarvitsemme jonkinlaisen koontijärjestelmän, instituution,
johon kootaan kaikki tällä hetkellä toimivat
järjestöt, valtuuskunnat, neuvottelukunnat,
asiamiehet, jotka ihmisoikeusasioita täällä käsittelevät,
koska tällä hetkellä ne ovat erittäin
hajalla ja hajanaisia. Meillähän on
lapsiasiavaltuutettu, meillä on syrjintävaltuutettu,
vähemmistövaltuutettu ja monia muita tämän
tyyppisiä organisaatioita, jotka toimivat erillisinä ja
irrallisina, ja kaikkien näiden tavoitteena on valvoa Suomessa
Suomen ihmisoikeustoimintaa ja ihmisoikeustilannetta.
Sen lisäksi tietenkään ei pidä unohtaa,
että oikeusasiamiehen lisäksi myös valtioneuvoston
oikeuskanslerilla on monien ihmisoikeuksien alalla omaa toimivaltaa,
nimenomaan kanteluitten käsittelyssä, mutta etenkin
valtioneuvoston avustajana. Nämä rakenteet ovat
Suomessa niin hajanaisia, että oikeusasiamiehen oma kannanotto
ja keskustelualoite siitä, että tämmöinen
instituutio, ihmisoikeusinstituutio, Suomeenkin ehkä perustettaisiin,
on erinomainen, ja se täytyisi meidän ottaa vakavasti
ja ryhtyä pohtimaan, miten me tämän järjestämme,
koska yhteistyö on mahdollista ja sitä pitää kehittää tarvittavan
tiedon kokoamisessa ja analysoinnissa samoin kuin erilaisten selvitysten
ja raporttien laadinnassa.
Perustuslakivaliokunta nimenomaisesti korostaa tässä omassa
lausunnossaan, että jos instituutio perustetaan, niin sen
järjestämisvaihtoehtoja harkittaessa on kiinnitettävä huomiota
siihen, että instituution mahdollinen luominen ei saa merkitä heikennystä eduskunnan
oikeusasiamiehen nykyiseen asemaan tai voimavaroihin taikka oikeusasiamiehen
tehtäviin ja toimivaltuuksiin valvoa perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumista. Tämä täytyy tietenkin jatkossa
muistaa.
Toinen asia, mihin haluaisin tässä tämän
ihmisoikeusinstituution lisäksi kiinnittää huomiota,
on tämä telepakkokeino- ja peitetoiminnan valvonta.
Nehän kuuluvat myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.
En niinkään puutu telepakkokeinoihin, koska ilmeisesti
tässä asiat ovat jokseenkin kunnossa.
Mutta voi kysyä nyt tämän Helsingin
huumepoliisin kiistan aikana ja sen innoittamana, onko jotain korjattavaa
peitetoiminnan lainsäädännössä,
ja jos on, niin se tietenkin täytyisi sitten hoitaa jollakin
konstilla. Paitsi että valtioneuvosto, hallitus, asiaa
käsittelee, niin tarpeen on, että myös
eduskunta sitten jossakin muodossa antaa omia ohjeitaan siitä,
minkälaisia uusia mahdollisuuksia poliisin toiminnalle,
peitetoiminnalle, voidaan antaa. Valvonnankin näissä tapauksissa täytyy
olla kattavaa, koska kukaanhan ei tällä hetkellä,
koska asia on kesken, tiedä, mikä näissä Helsingin
huumepoliisin joukkoirtisanomisissa ja tutkinnan järjestämisessä on
takana. Siinä mielessä tämä asia
on tulevaisuudessa jatkossa syytä tietenkin selvittää.
Ehkä selvittäjä on sitten eduskunnan
oikeusasiamies omassa kertomuksessaan tai sitten hallitus antaa
siitä asiasta jonkinlaisen selvityksen eduskunnalle.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Kiinnitän huomioni siihen, että perustuslakivaliokunta ei
ole käsittelyn aikana kuullut turvallisuusviranomaisten
eikä sisäministeriön toimijoiden näkemyksiä.
Se on minusta vahinko. Ensinnäkin salaisten pakkokeinojen
Salpa-järjestelmähän luotiin 2004—2005,
joka huomattavasti näiden telepakkokeinojen ja salaisten
pakkokeinojen osalta järjesti valvonnan myöskin
mahdolliseksi ja myöskin lainmukaisemmaksi poliisinkin
osalta.
Mutta toinen asia, mikä on erittäin vakava,
on se, että viime kaudella teimme esityksiä peitetoiminnan
kehittämisestä ja myöskin peitetoimintaan
osallistuvan poliisimiehen anonyymitodistamisen mahdollistamiseksi.
Me emme tajua tänä päivänä,
miten kovan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan
etulinjassa työskentelevät poliisimiehet meidän
kansalaisten turvallisuuden puolesta. Heidän ja heidän
läheistensä turvallisuus pitää myöskin
varmistaa näiden tehtävien hoitamisessa. Tältä osin
meidän lainsäädäntömme
tai, sanotaan, näiden poliisimiesten ja turvallisuutemme
puolesta itsensä likoon laittavien miesten ja naisten oikeudet
turvallisuuteen myöskin pitäisi arvioida. Tältä osin
on edellisen kauden ministeriaikanani tekemiäni esityksiä,
joista toivoisi, että ne tulisivat nyt oikeusministeriön
taholla läpikäytyä. Nimittäin
tältä osin on selvästi ongelmia, jotka
saattavat näkyä turvallisuuden heikkenemisenä.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää,
että perustuslakivaliokunta asettuu kannattamaan kansallista
ihmisoikeusinstituutiota. Ongelma tässä on se,
että eduskuntaryhmät, puolueet, eivät
ole kylliksi sitoutuneet tähän ajatukseen. Mutta
ensi huhtikuun alussa on tarkoitus järjestää seminaari,
jossa tätä asiaa pohditaan ja jossa toivottavasti
myöskin sitten vauhditetaan tämän asian
konkreettista toteutumista. Tämän seminaarin järjestäjiä ovat
muun muassa eduskunnan ihmisoikeusryhmä ja Ihmisoikeusliitto.
Sitten, arvoisa puhemies, toiseksi haluaisin kiinnittää huomiota
apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen
huomioihin vankien perusoikeusongelmista. Vankiloiden peruskorjauksiin
tarvitaan yhä lisää määrärahoja.
Vaikka nyt vankeinhoitoon sinänsä onkin saatu
jonkinlainen kuoppakorotus, niin meillä on vielä näitä perusoikeuksia
loukkaavia olosuhteita, paljusellejä, ja niistä pitää päästä mahdollisimman
pian eroon.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Ensiksi olisin kysynyt, onko tässä tilanteessa, mahdollista
esittää kysymyksiä eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Toinen varapuhemies:
Kyllä on mahdollista.
Kiitos. — Olisin kysynyt, herra puhemies, sellaista
asiaa, joka ei oikeastaan tullut tuossa meidän perustuslakivaliokunnan
kuulemisessa esille. Miten paljon sanotaanko nyt rikolliset, jotka
myöhemmin on tuomittu tai joita epäillään
rikoksista, esimerkiksi huumerikoksista, valittavat teille nimenomaan
viranomaisten ja poliisin toiminnasta? Minä tässä yritän
etsiä syytä tähän tämänhetkiseen
Helsingin poliisilaitosta vaivaavaan pulmaan elikkä näihin
huumepoliisien joukkoirtisanoutumisiin.
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio
Arvoisa puhemies! Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa vastausta,
en osaa sanoa, missä määrin. Mehän
emme seuraa kantelijoita, vaan viranomaistoimintaa. En todellakaan
pysty tuohon vastaamaan.
Kari Rajamäki /sd:
Puhemies! En todella huhtikuun jälkeen enää ole
vastannut sisäministeriön toiminnasta, mutta haluan
sanoa kyllä muutaman asian ed. Ukkolan puheenvuoron johdosta.
On erittäin tärkeätä, ja korostin
sitä aina, että poliisin toiminnan pitää olla
lainmukaista. Mutta tässä tilanteessa, mikä nyt
on syntynyt kovan, järjestäytyneen rikollisuuden
torjunnan näkökulmasta, ihmettelen kyllä sisäministeriön
ja hallituksen hiljaisuutta, jos on viime kesästä lähtien
selvitelty tiettyjä asioita.
Poliisin toimintakyvyn näkökulmasta olisi
pitänyt nämä asiat ottaa käsiin
ja yhdessä poliisin kanssa selvittää niin,
että poliisin toimintakyky ei häiriinny näin
vakavan rikollisuuden torjuntakysymyksen osalta kuin tässä asiassa.
Tältä osin on laskettu ajelehtimaan tämä ongelma
liian pitkälle, ja se näkyy nyt näin
vakavana myös torjuntakykyyn liittyvänä kysymyksenä ja
myös poliisien oikeusturvan kannalta vaarallisena asiana.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeusinstituutin osalta on hyvä,
jos eduskuntakin on asiassa aktiivinen. Itse ajattelen niin, että kun
hallitus antaa ihmisoikeusselontekonsa, jonka kotimaisen osuuden
valmistelu on meillä oikeusministeriössä alkanut,
niin viimeistään siinä vaiheessa myös
hallituksella pitää olla linjaus tähän
perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja eduskunnan oikeusasiamiehen
esille ottamaan tärkeään kotimaiseen
ihmisoikeusinstituuttiasiaan.
Sitten taas, kun on lehtitietojenkin mukaan arveltu, että esitutkinta
käynnistyy, niin on päivänselvää,
että oikeusministeri ei silloin puutu asiaan kyllä millään
tavalla, koske kymmenen metrin kepilläkään.
Oikeusvaltiossa silloin, kun riippumattomat elimet tutkivat ja selvittävät,
niin oikeusministeri vaikenee.
Toinen varapuhemies:
Kysymys koskee tehtyjä lainsäädännön
muutosehdotuksia edelliskaudelta, mistä ed. Rajamäki
kysyi. Onko niiden valmistelu missä vaiheessa?
Puhemies! Itse asiassa viime vaalikaudella lakivaliokunta vaati,
että esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilaki, koko kolmen
lain paketti, on kirjoitettava uudelleen, ja eduskunta hyväksyi
sen lopulta yksimielisenä pontena. Vaalikauden lopussa
oikeusministeriö yhdessä sisäministeriön
kanssa asetti sitten työryhmän koko tätä kolmen
lain pakettia valmistelemaan. Se työ on hyvässä vaiheessa,
lähes viikoittain kokoontuu osa. Työn moraali
on huippua. Sieltä ovat valmistumassa jo ensimmäiset
paperitkin tässä vielä alkukeväästä.
Näillä näkymin työ pysyy aikataulussaan
tai lähes aikataulussaan eli ensi syksyn lopulla, noin
vuoden päästä tästä hetkestä, meillä on
todennäköisesti sen Ilkka Raution johtaman työryhmän
papereita jo luettavana.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että tuli esille
nimenomaan tämä, että käytiin
läpi sisäministeriön ja oikeusministeriön
välillä yhteisen työryhmän toimesta
nimenomaan ne hankalammat asiat, ne jätettiin yhteiseen
valmisteluun. Siinä oli kyse nimenomaan peitetoiminnan
käytännön edellytysten varmistamisesta ja
muun muassa peitetoimintaan osallistuvien henkilöiden todistamisen
anonyymisuojasta.
Sanon nyt ihan suoraan, että niin kovien ja vakavien
rikoksien selvittämisessä kuin tiedän
peitetoimintaa tehneiden poliisimiesten toimineen pitää yhteiskunnan
pystyä poliisien asema ja myöskin suojelu järjestämään.
He panevat itsensä ja läheisensä likoon
meidän turvallisuutemme puolesta. Minä toivon,
että oikeusministeri ei lykkää tätä sen
ison vyyhdin mukana jonnekin ensi vuoden syksyyn vaan että yritettäisiin
keväällä jo tältä osin
käydä läpi, mitä käytännön edellyttämiä korjauksia
voidaan tehdä.
Keskustelu päättyi.