Minna Sirnö /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Tänään eräs pankkimies totesi valtiovarainvaliokunnassa, että ahneelle rahalle tehdään vääristä sijoituksista nopeita ratkaisuja. Tätä aikaa ehkä tällä hetkellä kuvaakin se, että nopeat ja kalliit ratkaisut löytyvät hyvinkin nopealla aikataululla myös hallituksen työkalupakista silloin, kun kyseessä on ahnaan rahan liikkeet. Valitettavan usein näihin nopeisiin ja kalliisiin ratkaisuihin maksumiehiksi ovat löytyneet ne pienituloisimmat suomalaiset, jotka itse eivät talleta eivätkä pysty säästämään pankkeihin suunnattomia summia, jotka eivät sijoita, eivätkä myöskään keinottele.

Haluttomuus kestävien ratkaisujen tekemiseen sen sijaan juuri näitten ihmisten kohdalla on ollut leimallista hyvin pitkään. Tilapäiset ratkaisut, joilla on pikkuhiljaa hivutettu kaikista pienituloisimpien elämänlaatua ehkä muutaman euron kerrallaan eteenpäin, ovat valitettavasti osoittautuneet riittämättömiksi, koska useimmiten se euro eteenpäin on jo syöty kolme euroa taaksepäin. Eli valitettavasti tällä hetkellä tilanne on se, että Stakesin kohtuullisen tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki tulonsiirtojen varassa olevat ovat selkeästi jääneet miinukselle tulokehityksestä jo useampien vuosien ajan, jopa useampien kymmenien vuosien ajan.

Erityisen vaikea asema, jopa miinusmerkkinen tulokehitys, on ollut kahdella erityisryhmällä tulonsiirron saajien kohdalla. Toinen niistä on selkeästi syrjäytyneet nuoret miehet ja toinen on yksinäiset, pelkällä kansaneläkkeellä elävät naiset, joitten toimeentuloa, toisin kuin syrjäytyneiden miesten, ei todennäköisesti ole edes minkäänlaista mahdollisuutta tulevaisuudessa parantaa. Olen ymmärtänyt, että tarkoitus ei ole luoda kansaeläkeläisille jotakin uutta bonusjärjestelmää, jolla kansaneläkkeen rinnalle taattaisiin toimeentulon takaava järjestelmä. Kansaneläkeläiset ovat myös iso ryhmä, jolla ei ole mahdollisuutta jonkin ekstratyön tai muun tulon kautta parantaa toimeentuloansa.

Itse asiassa näiden ihmisten puolesta puhuminen on keskeistä juuri nyt, koska olemme ilmiselvästi kansainvälisen taantuman kynnyksellä. Itse toivon totisesti, että meidän viime lamassa käyttämämme, näin jälkikäteen ajatellen täysin vääräoppiset keinot leikata menoista laman alla, eivät toteutuisi tulevaisuudessa niin, että jälleen kerran leikkauslistalla ovat pitkäaikaissairaat, työttömät, kansaneläkeläiset tai lapset.

Valitettava tosiasia nimittäin on, että näitten kyseisten ryhmien kohdalla lama jatkuu edelleenkin. Heillä ei koskaan ole ollut niitä hyviä aikoja. Valitettavaa myös on, että nämä kyseiset leikkaukset ihmisten perusturvasta ja lapsista näkyvät tällä hetkellä kustannuksina meidän sairaanhoidossamme, mutta ennen kaikkea ehkä myös henkisinä kustannuksina mielenterveyskuntoutujien puolella. Ja jos rehellisiä ollaan, otaksun, että aika moni suomalainen on joutunut päättämään päivänsä pelkästään siitä ahdingosta, että ei tule toimeen.

Nyt käsillä oleva aloite on osa vasemmistoliiton huomattavasti laajempaa pakettia, jossa eduskuntaryhmämme ehdottaa toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien yhtenäistämistä ja tu- loköyhyyden vähentämistä. Vähimmäisturvan osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ottanut linjakseen sen, että kaikki perusturva nostettaisiin nykyisen kansaneläkkeen tasolle ja verottomana. Tähän liittyvä lakipaketti on osina tullut jo tänne eduskuntaan käsittelyyn ja osa on vielä tulossa.

Tämän lisäksi erityisesti tässä laissa ehdotamme sitä, että kansaneläkettä myös nostetaan 100 eurolla 1.7. lukien. Tämän kyseisen kansaneläkkeen 19 §:n muuttamista koskevan esityksen tarkoituksena on siis, että vuoden 2009 alusta kaikki vähimmäisetuudet nostetaan yksinäisen henkilön täyden kansaneläkkeen kuukausitasolle, ja sitten 1.7. eteenpäin tähän tulisi 100 euron tarkistus. Kaiken kaikkiaan siis kansaneläkkeisiin olisi tulossa ensi vuoden aikana vasemmistoliiton esityksestä yhteensä 124,40 euron korotus kuukaudessa.

Lisäksi vasemmistoliitto uskoo ihmisen itsemääräämisoikeuteen ja siihen, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus päättää omista tuloistaan riippumatta siitä, mitkä hänen puolisonsa tai asuinkumppaninsa tulot ovat. Niinpä vasemmistoliitto tässä esityksessään myös esittää, että kansaneläkkeeseen liittyvä puolisoharkinta, puolisosyrjintä, jätetään historiaan, ja puolisot riippumatta toisen tulon muodostuksesta saavat täyden kansaneläkkeen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Sirnön aloitteessa on kaksi hyvää asiaa. Tässä on se ajatus, että tässä jatketaan loogisesti sitä, mitä hallitus esitti opintotuen osalta, jotta puolison tulot eivät vaikuttaisi opintotukeen. Tässä tapauksessa jokaiselle annetaan oikeus omaan eläkkeeseen. Myös työmarkkinatukipuolella pitäisi tämä tehdä, niin silloin me pääsemme semmoiseen linjakkaaseen ratkaisuun näissä. Odotan, että sitten vakavasti myös otetaan tämä esitys. (Ed. Zyskowicz: Jokainen välittäköön vain itsestään, ei puolisostaan!)

Toinen asia, mikä tässä on merkittävä, on, että nostetaan tätä vähimmäistasoa satasella. Sehän tarkoittaa, että näillä ihmisillä se menisi kulutukseen, ei sillä tavalla, niin kun nyt hallitus tekee, jotta keventää veroja isotuloisilta. Niistä osa hukkautuu varmasti muualle kuin kulutukseen, no ei hukkaudu, sanotaan, että ne laitetaan joihinkin sijoituksiin, koska nyt ovat osakkeet kohtuullisen halpoja, ja tietysti talletetaan pankkiin, jos ei laiteta osakkeisiin. Mutta nämä ihmiset käyttäisivät ne todennäköisesti kulutukseen, mikä lisäisi sitten sitä. Meillä tulee olemaan ostovoimasta kyse, ja ihmiset käyvät jemmaamaan sukan varteen, mutta nämä pienituloiset kyllä käyttäisivät kaikki sitten siihen, jotta rattaat pyörisivät Suomessa.

Sen takia tämä aloite on hyvä ja odotan kyllä, että tämä vakavasti otettaisiin. Ihmettelen, kun tähän ei ole kerätty muita kuin vasemmistoliiton kansanedustajien nimiä, koska uskon, että ainakin demareista osa olisi laittanut tähän nimensä.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun muistan vuoden 2003 vaalit, niin silloin keskustan vaaliteemana oli kansaneläkkeen pohjaosan palautus. Tällä hetkellä, tänä vuonna, jos tämä pohjaosa olisi olemassa, niin eläkeläiset saisivat 650 miljoonaa euroa enemmän rahaa, 650 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus koskettaa tänä vuonna 600 000:ta eläkeläistä, ja tämä kumuloituu niiden vuosien aikana, joina tätä leikkausta on tehty. Tämä aloite on erinomaisen hyvä. Tämä on hyvin pieni kustannus verrattuna siihen, minkä verran näitä leikkauksia on tehty. Keskusta nimenomaan tuli voittoon vaaleissa lupaamalla pohjaosaa takaisin. Tämä oli yksi tämmöinen jippo.

Sitten sanoisin toisen asian, mikä oli esillä, kun tehtiin suurta eläkeuudistusta vuonna 2005. Silloin oli esillä se, että kun on olemassa pienelle työeläkkeelle jääviä ihmisiä — ja se raja on 1 154 euroa tällä hetkellä, kun sinä saat kansaneläkkeen lisäosaa, sen jälkeen sitä lisäosaa ei saa — niin kansaneläkelakiin pitäisi tehdä muutos, että ihmiset saisivat 63-vuotiaana kansaneläkkeen, jotta kaikki voisivat käyttää sitä joustavaa eläkeikärajaa, mikä tällä hetkellä on. Sitä ei ole myöskään tänne saliin koskaan tuotu, ja siitä on valiokunta tehnyt jopa lausuman aikoinaan.

Sitten se, mikä tässä on hyvää, on, että tässä on tämä puolisoharkinnan poisto. Siinä on hallitus ottanut askeleita. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että hallitus on tehnyt esityksen siitä, että kunnallisveron eläketulovähennyksessä ensi vuonna ei ole puolisokytköstä, vaan se on sama, onko yksinäinen tai onko puoliso tai perhe. Se on erinomaisen hyvä asia, ja hallitus on tehnyt siinä kohtaa hyvää politiikkaa. Mutta se, mikä on suurin ongelma näille pienille kansaneläkeläisille, on edelleen se, että kansaneläkeindeksi tulee antamaan vuonna 2009 noin 4,6 prosenttia ja kansaneläkeindeksiin on sidottu työmarkkinatuki, toimeentulotuki, kansaneläke, ja inflaatio jyllää 5 prosentin luokkaa, eli nämä ihmiset köyhtyvät koko ajan, heidän taloutensa heikkenee. Eli on monta asiaa, mitä pitäisi tehdä. Ihmettelen keskustan politiikkaa, että on näin suuren potin annettu mennä, ja tämä oli vielä vaalilupaus.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Marjaana Koskisen puheenvuorossa oli monta ansiokasta kohtaa, mutta siinä vaan unohtui se, että sosialidemokraatit itse olivat leikkaamassa juuri tämän kansaneläkkeen pohjaosan ja viemässä juuri sitä, mistä te puhuitte, että se pitäisi palauttaa sitten takaisin. Nyt on kuitenkin pystytty myös nostamaan kansaneläkettä tämän vuoden alussa, kuntakalleusluokkakysymys toi siihen toisen lisän. On toteutettu indeksikorotukset, ja samalla lailla nyt sitten tulevan vuoden alussa vastaavasti indeksikorotukset tuovat lisää myös kansaneläkeläisille. On pakko todeta, että kokoomuksen kanssa hallituksessa olemme saaneet tämän aikaan. Teidän kanssanne, kun yritettiin vastaavia kansaneläkkeen tasokorotuksia, se ei onnistunut millään, ei onnistunut ollenkaan. Ed. Koskinen, miksi näin?

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä myös siihen aikaan tehtiin kansaneläkkeeseen tasokorotus. Se oli 12 euroa kuukaudessa eli se oli pienempi, jos muistatte, ed. Rossi. Mutta sanoisin sen, että keskustan vaalilupaus vuonna 2003, jotta tultiin hallitukseen, oli se, että kansaneläkkeen pohjaosa palautetaan. Se oli jopa hallitusohjelmaan kirjattu, sen asian selvittäminen, vuoden 2003 hallitusohjelmaan. Mitä keskusta on tehnyt sen asian eteen? Kaiken kaikkiaan leikkaus tälle vuodelle on 650 miljoonaa euroa, kumulatiivinen leikkaus on yli 2 miljardia euroa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Rossi toi esille, tämän hallituksen aikana on tehty kansaneläkkeisiin korotus. Kuntakalleusluokkamuutos lisäsi entisen toisen kalleusluokan alueen jäädessä pois myös kansaneläkkeitä ja indeksikorotus tulee. Nämä ovat kyllä tietysti siihen perusongelmaan nähden, että kansaneläkkeet ovat pieniä, suhteessa pieniä, mutta suunta on ollut oikea ja on kuitenkin merkittävää, että tähän suuntaan on haluttu lähteä.

On hyvä, että kansaneläkkeistä voidaan tässä nyt puhua. Katson asiaa nimenomaan niin, että jos nuori ihminen menettää työkykynsä syystä tai toisesta ja joutuu jäämään lähes kansaneläk- keen varaan tai pelkästään kansaneläkkeen varaan, niin on aivan totta se, että hänen taloudellinen tilanteensa tulee olemaan hyvin surkea, koska kansaneläke ei valitettavasti indeksikehityksen vuoksi seuraa palkkatasoa. Tässä on semmoinen ongelma, jolla luodaan nuorelle ihmiselle kansaneläkkeen varassa hyvin ikävä tulevaisuus. Minä toivon, että näihin kysymyksiin jatkossa voitaisiin kiinnittää huomiota.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä vasemmistoliiton aloite sisältää oikeastaan kaikki ne ongelmat, jotka meillä tämän päivän kansaneläkkeeseen sisältyvät. Niitä on valtavan paljon, valitettavasti. Jos menneisyydestä puhutaan, niin kyllä kaikki puolueet näyttävät olevan vastuussa näistä. Vasemmistoliitto oli hallituksessa silloin, kun kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus pantiin liikkeelle, ja siitä lähtien. No, me emme ole olleet, mutta kaikki nämä vanhat luutuneet puolueet ovat olleet.

Mitä sitten tulee tähän esityksen sisältöön, niin tämä on oikea ja kannatettava. Kansaneläkkeisiin tulee nyt ensi vuonna 4,6 prosentin indeksitarkistus, mutta jos ajatellaan normaalin kansaneläkeläisen kuluja, niin hän maksaa ruuasta ja asumisesta suhteellisesti eniten, eli hänen tuloistaan menee suuri osuus niihin, ja ne ovat nousseet paljon enemmän kuin 4,6 prosenttia. Eli todellisuudessa tältä vuodelta siirtyy aikamoinen reaalinen leikkaus kansaneläkkeisiin ensi vuodelle ja eteenpäin siitä, ja se jää sinne pohjaan aina, niin kuin ovat jääneet ne vanhat leikkauksetkin ja jälkeenjäämiset.

Kun nyt indeksiin vaikuttavat muun muassa autot ja kodin tekniikka, niin ei niitä vanhempi väki joka vuosi osta vaan ajaa sillä vanhalla Ladalla ehkä. Näin ollen tämä pitäisi ottaa tässä indeksissä huomioon eli kansaneläkeindeksi pitäisi korjata vastaamaan kansaneläkeläisen kulutusta eikä olla sellainen kuin se tänä päivänä on. Mutta tämä aloite ansaitsee kyllä ihan kiitoksen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Indeksikorotukset tehdään jälkikäteen. Sehän tarkoittaa, että sitä ennen eläkeläinen on tehnyt vyöhön useamman reiän, kun se on joutunut kiristämään vyötä, ja sitten saa jälkikäteen sen pienen korjauksen, josta on todettu, että se on pienempi kuin kustannusten nousu.

Sitten tässä kun puhutaan, jotta puolueet ovat jotain tehneet, minusta puolueissa on yksilöitä, ihmisiä. Ja kyllä minä ihmettelen tässä salissa, miten on semmoista laumasieluisuutta olemassa. Jos tuntee jonkun asian vääräksi, niin miksi tekee niin kuin laumasielu ja painaa semmoista nappia, mistä kokee, että se on väärin? Sen takia jokainen menköön itseensä, eikä sanota, jotta nyt tuo tai tuo puolue on jotain tehnyt.

Ed. Rossille sen verran voisi todeta, jotta kysehän on siitä, pidetäänkö lupaukset vai ei. Ei voi mennä minkään taakse, vaan jos on luvattu jotain, se pidetään. Silloin ei voi sanoa, jotta nuo ovat tehneet ja nuo ovat tehneet, vaan silloin kun on luvattu jotain, sitten ryhdikkäästi seisotaan sen takana. Muistan, että ministeri Hyssälä lupasi 300 euroa kansaneläkkeisiin korotusta, ja ei sitä ole näkynyt. Ainakin silloin jaettiin semmoisia brosyyrejä, joissa oli ministerin kuva ja 300 euroa luvattiin. Odottaisin kyllä, jotta nyt joku senkin lupauksen sitten lunastaisi.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu ei nyt varmaan hirveän pitkään johda parempaan suuntaan, mutta silti uskallan sen sanoa, että jos kansaneläkkeistä puhutaan ja mietitään eduskunnassa, mitkä ovat kansaneläkepuolueita, niin kyllä keskusta on ollut aina se, joka on pitänyt huolta ja pyrkinyt tekemään kaikkensa kansaneläkkeiden korottamiseksi. Ehkä jos toinen puolue pitää nimetä isoista puolueista, se on vasemmistoliitto. Mutta sosialidemokraateilta ei ole niinkään tullut tähän apua. Teillä on ollut ihan muut tavoitteet. Siinä mielessä on turha syyttää kyllä keskustaa siitä, että me emme olisi tehneet kansaneläkeasioiden puolesta kaikkea mahdollista. Aina kun hallitusohjelmaa kasataan, se on myös yhteinen ratkaisu, jonka perusteella sitten toteutetaan ohjelmaa, ja nyt eletään niillä eväillä, mitkä tällä hetkellä on. Joka tapauksessa nyt on toteutettu kansaneläkkeisiin korotuksia ja tällä linjalla jatketaan eteenpäin. Toivottavasti sosialidemokraatit, te olette mukana myös — ette te, edustajat Koskinen ja Lahtela yksistään vaan koko teidän ryhmänne, koska sehän tämän asian ratkaisee — tukemassa myös pienten eläkkeiden korottamista.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On aika mielenkiintoista kuulla, kun edustajat täällä syyttävät toisiaan ja muita puolueita vaalilupausten pettämisestä. Kyllä minä muistan vaalit 1999. Silloin kyllä puolueet kilpailivat siitä, kuka antaa parhaan tarjouksen eläkeläisille. Sama oli vielä vuonna 2003, ja siitähän on tullut ministeri Hyssälä tunnetuksi, kun hän lupasi 300 euroa. Vaaleissa 2007 ei tullut enää niin paljon lupauksia, mutta tällä vaalikaudella pääministeri Vanhanen on ilmoittanut, että vuonna 2011 tai 2012 nostetaan 100 eurolla. Kyllä näitä lupauksia annetaan hirveän paljon. Ymmärrän, että eläkeläisten luottamus poliitikkoihin on mennyt, kun vaalilupaukset toisensa jälkeen petetään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on mielenkiintoisia puheenvuoroja noin tieteellisesti. Ensinnäkin viimeksi mainitussa puheenvuorossa tuli hyvin selväksi, että me tarvitsemme lupausindeksin, jolla seurata, millä tavalla lupausindeksi ennakoi sitä, mitä tulee tapahtumaan. Sehän on yksi keskeinen osa markkinataloudessa.

Erikoisesti minua kiinnosti ja viehätti suorastaan ed. Lauri Oinosen — joka nyt purjehtikin paikalle — äskeinen puheenvuoro, koska hän ei nyt sanonut, niin kuin käsikirjoituksessa on aina lukenut "tämä on loistava, hyvä aloite, ja minä toivon, että siitä tulee lainsäädäntöä". Se keskeinen sanoma puuttui ed. Lauri Oinosen puheenvuorosta täydellisesti. Te olette taantumassa, arvoisa ed. Lauri Oinonen, ei teistä ole enää juuri mihinkään.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Paineita tulee tässä sitten, kun ed. Pulliainen viittasi näitten puheenvuorojen edustavuuteen ja erinomaisuuteen, mutta allekirjoittaneella ei ollut mahdollisuutta kuulla aiempia puheenvuoroja, mitkä liittyivät tähän lakialoitteeseen. Toki lämpimästi tätä kannatan. Tuon tässä esille toki monen muun ryhmän ohella juuri ne henkilöt, jotka kansaneläkkeellä elävät tai joilla on kansaneläke ja pieni työeläke. Kyllä viimeisen vuoden aikana heidän tilanteensa on, voi sanoa, yleisesti erittäin paljon heikentynyt. Me jokainen tiedämme, mitenkä energian hinta vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, liikkumiseen. Monella on myös asunto, omakotitalo, ja myös lämmityskustannukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Toki sitten, mistä myös paljon tässä talossa on puhuttu ja tänäänkin, ruoka on kallistunut, eli kaiken kaikkiaan elämiseen liittyvät menot ovat voimakkaasti kasvaneet, mihin ei välttämättä voi vaikuttaa. Eikä tämä 100 euroakaan tietysti mikään iso summa ole, mutta kun me tiedämme, millä summilla eläkkeitä on korotettu, niin toki tämä siinä mielessä on merkittävä. Todella lämpimästi kannatan, että tässä asiassa voitaisiin liikkua eteenpäin. Nyt on muistettava, että kun veronalennuksista puhutaan, tuloveronkevennyksistä, niin toki tätä ryhmää muun muassa ne eivät koske ollenkaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Pulliaisen innoittamana haluan todeta, että varmasti tämä aloite tulee saamaan asianomaisessa valiokunnassa sen perusteellisen käsittelyn, minkä valiokunta asiassa hyväksi näkee. On hyvä, että kansaneläkkeistä käytämme täällä puheenvuoroja. Tämä on tärkeä asia. (Naurua)

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinosen puheenvuoroon olisi varmaan ollut ihan hyvä lopettaa tämä keskustelu tällä erää.

Mutta pakko on kuitenkin todeta, arvoisa puhemies, kun tuossa todettiin keskustan kannanotoista eräitä tekijöitä, että pääministeri Vanhanen on todennut sen ja se on keskustan kanta, että meillä on pyrkimyksenä saada sellainen takuueläkejärjestelmä, jossa meidän pienimmät eläkkeemme pystytään niin nostamaan, että ne kattavat toimeentulon. Tätä varten myös tämä Sata-komitea työskentelee, jotta me voimme tämän suomalaisen sosiaaliturvauudistuksen pystyä tekemään. Se on iso kysymys, ja siihen tarvitaan kaikkia eduskuntapuolueita yhteensäkin. Se on tavoite, joka meidän pitää saada aikaan. Se on inhimillinen tavoite, ja se on myös niiden pienten eläkkeiden saajien näkövinkkelistä ainoa oikea ratkaisu. Keskusta tekee tässä työtään, ja uskon, että tällä hallituskaudella saamme ihan oikeita ratkaisuja aikaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äsken oli erinomaisen arvokas puheenvuoro poliittisen tavoitteen kannalta, mutta siihen pitäisi mielestäni kytkeä se, mihin ed. Kankaanniemi äsken kiinnitti huomiota, että sitten kun ollaan indeksin kanssa tekemisissä, niin se indeksikori, jota seurataan, vastaa sitä kulutusrakennetta, joka tällä viiteryhmällä on. Muuten sillä teidän hienolla hankkeellanne, josta muuten luin juuri pääministerin ja puolueenne puheenjohtajan puheenvuorot, ei ole niin kuin sitä vaikuttavuutta, jollei siihen kytketä sitä, mitä ed. Kankaanniemi äsken juuri totesi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän ed. Pulliaista siitä, että hän kantaa huolta siitä, kuinka huonolta minusta tuntuu, kun minua ei ylistetty, ja väittäisin, että ed. Lauri Oinonen ei vieläkään ylistänyt minua eikä aloitettani, hän totesi vaan, että aloitteeni saa ansaitsemansa kohtalon.

Ed. Oinonen on oikeassa siinä, että hän nosti esiin ensimmäisessä puheenvuorossaan myös nämä nuoret pitkäaikaiseläkkeelle käytännössä joutuneet, joilla ei todellakaan ole minkäänlaista tulonnousukehitystä edessänsä. Samalla kuitenkin muistuttaisin, että elinikäodote keskuudessamme pitenee, että ne ihmiset, jotka elävät kansaneläkkeellä, elävät sillä huomattavasti pitempään kuin nyt, usein jopa pitempään kuin heidän potentiaalinen työuransa on koskaan ollut. Kyse on siis pitkäaikaisesta toimeentulon takaamisesta tänä aikana, jolloin kaikki elinkustannukset ovat nousseet rajusti. Ruuan hinta on noussut, asumisen hinta on noussut, kansaneläkeläisiä erityisesti koskevat lääkkeiden hinnat ovat nousseet, jopa niitten korvausperusteet ovat muuttuneet kansaneläkeläisille epäedullisemmaksi ja muut kustannukset ovat nousseet, ja samanaikaisesti jokaisessa kunnassa tehdään erilaisia toimenpiteitä, jolloin ne kotiin tuotavat palvelut muuttuvat yhä kalliimmiksi ja kalliimmiksi. Valitettavasti Vanhasen kakkoshallitus on omalta osaltansa tukenut tätä kehitystä, että juuri näille kansaneläkeläisille sinne kotiin tuotavat palvelut kallistuivat 1.8. pääosin kaikissa kunnissa siksi, että hallitus pakotti keräämään lisää maksuja tämän tyyppisistä palveluista, ja valitettavan useassa kunnassa ei muuten vaan ollut varaa maksaa sitä sakkomaksua, mikä oli kytkettynä valtionosuuksien leikkauksena tältä osin.

Eli tässä korotuksessa ei enää ole kyse muutamista euroista, mikä tarve kansaneläkkeessä on. Kukaan ei kiistä, ed. Rossi, etteivätkö Vanhasen ykkönen ja kakkonen olisi tehneet jonkin sortin eurokorotuksia, mutta ne korotukset oli syöty ennen kuin ne tulivat. (Puhemies: 2 minuuttia on täyttynyt!) Eli tarve on huomattavasti suuremmalle, ja siksi olemme tehneet kokonaispaketin, josta tämä kansaneläkkeen osuus on tänään täällä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Muun muassa näitten henkilöitten eli kansaneläkkeellä tai kansaneläkkeellä ja pienellä työeläkkeellä elävien aseman helpottamiseksi yksi erittäin käyttökelpoinen instrumentti on perusvähennyksen korottaminen, ja sen kaksinkertaistamista muun muassa esitetään sosialidemokraattien varjobudjetissa ensi vuodelle, ja tänään käsittääkseni on ed. Bjarne Kalliksen esitys ja koko kristillisdemokraattien ryhmän esitys samasta asiasta.

Tässä on sellainen työkalu, jolla voidaan merkittävästi kuitenkin tavallaan sitä käteenjäävää tuloa kasvattaa. Myönnän sen kyllä, että jos tulotaso liikkuu näissä summissa, mihin tässä tavallaan viittasin, niin joka tapauksessa näistäkin helpotuksista huolimatta — joista tietysti toivoisin, että hallitus tähän puuttuisi ja nopeuttaisi tätä perusvähennyksen korottamista ja kaksinkertaistaisi sen — eläminen on varsin haasteellista, koska energian hinta näillä näkymin on nousemassa jatkossakin hyvin voimakkaasti ja toisaalta myöskään ei ole näkyvissä, että ruuankaan hinta lähtisi laskemaan.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rossille vaan tästä takuueläkkeestä sanoisin sen, että siinä on hyvin suuria ongelmia. Jos ajatellaan, että 650 euroa on riittävä summa rahaa, ja jos verrataan sitä toimeentulotukilaskelmaan, niin se tarkoittaa sitä, että vuokra ei saa olla kuin 250 euroa kuukaudessa. Missä Suomessa on semmoisia kaupunkeja, joissa olisi pelkästään 250 euron asuntoja, asumiskustannukset olisivat sen verran? Täytyy pikkasen miettiä sitä, jos tekee tämmöisiä summarajoja. Meidän toimeentulotukemme on tällä hetkellä yksilökohtainen, ja siinä tehdään aina jokaisen henkilön normilaskelma, eikä se köyhyysraja ole 650:tä euroa siinä kohtaa. Se yksinäisen toimeentulotukinormi on 397 euroa. Jos puhutaan 650 eurosta, se tarkoittaa, että se on 253 euroa, mitä vuokraosuuteen tai asumiseen sen jälkeen jää.

Mutta sitten sanoisin sen, että vuodesta 1995 lähtien on ollut se tilanne, että perusturva on jäänyt jälkeen 2 miljardia euroa, eli se tarkoittaa toimeentulotukea, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, kaikkia näitä etuuksia, joita kaikkein pienempituloiset ihmiset saavat.

Nyt edelleen tänään on keskusteltu siitä, että kun kansaneläkeindeksiksi on tulossa nyt 4,4 prosenttia, joka on vähemmän kuin inflaatioaste, niin tämä indeksi ei turvaa sitä, että ihmiset saisivat käyttöönsä sen rahan, että he pärjäisivät sen kanssa. Sen takia sosialidemokraatit ovat ehdottaneet, että indeksitarkistus olisi kaksi kertaa vuodessa, ja ovat myös liputtaneet sitä, että tätä ruokakoria katsottaisiin kokonaan uudestaan. Nythän on se tilanne, että kuluttajahintaindeksin sisällä ruuan hinnan osuus on alle 20 prosenttia, ja se on kyllä monta kertaa paljon suurempi perheessä kuin se alle 20 prosenttia. Ja se on aivan totta, että eläkeläiset eivät elektroniikkaan käytä niin paljon kuin siellä hintakorin sisällä on.

Mutta hallitus ei ole tuonut esitystä indeksin korin muutoksista, vaikka se on hallitusohjelmaan kirjattu. (Ed. Kankaanniemi: Se on viinan ja tupakan osuus!) — Näin on. 6 prosenttia on minun mielestäni tupakan osuus ja viina siihen päälle, se on paljon. Sieltä ei ole tullut hallituksen esitystä eikä muutosta. Hallitus voisi tehdä sen. Koko ajan se vastaus, kun me olemme kysyneet sitä, on se, että se on työmarkkinapoliittinen kysymys, ja sitä ei ole tuotu. Tämä on suuren luokan kysymys kansalaisten talouden kannalta. Tänään puhuttiin, että valtion tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa, mutta tavallisten kansalaisten kohdalla ei ole näin eikä ole haluttu tuoda tätä indeksitarkistusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä salaseurakomitea, mikä onkin, niin on hyvä, että sieltä tulee tuommoisia juttuja esille, kun muuten ei tule näköjään. Jos se 650 euroa olisi kansaneläke, niin se on se, josta ed. Rossi totesi, että sillä ihminen tulee toimeen. Sehän tarkoittaa myös sitä, jotta silloinhan toimeentulotukea täytyy nostaa 650:een euroon vähintään. Tietysti vielä tässä jo siihen mennessä, ennen kuin tämä tapahtuu, indeksitarkistuksia pitää katsoa, koska hinnat tulevat nousemaan näköjään aika vilkkaasti.

Siinä tapauksessa odottaisi, että tämä salaseurakomitea tekisi sitten esityksen kanssa siitä, jotta myös toimeentulotukea nostetaan, koska eihän siinä ole muuten mitään logiikkaa. Jos puhutaan siitä, jotta maksetaan ihmisille semmoista etuutta, jotta he tulevat sillä toimeen, niin minkä takia sitten kyykyttää ihmisiä ja luukuttaa sillä tavalla, jotta pitää mennä kerjäämään rahaa, kun senhän pitäisi tulla luonnostaan, jos ei ole muita tuloja. Se on viimesijainen toimeentulo sieltä, niin että toimeentuloluukulta saa luonnostaan sen 650 tässä hintatasossa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! On aika mielenkiintoista seurata, milloin nämä eläkelait ovat tulleet voimaan, milloin ne on säädetty. Heti sodan jälkeen tuli kansaneläkelaki, vuonna 1962 tulivat työeläkelait, vuonna 1970 tuli yleinen perhe-eläkelaki, ja aina 1990-luvulle saakka parannettiin näitä eläke-etuja, voi sanoa, ihan roimasti. Me olemme seuranneet sosiaalilainsäädännössä aika pitkälle Ruotsia. Pienellä viiveellä se, mitä on Ruotsissa tehty, on tullut Suomeen, ja 1990-luvulla alkoi myöskin Ruotsissa eläkkeiden leikkaus. Se tuli Suomeen, mekin leikkasimme.

Nyt kun pääministeri Vanhanen puhuu siitä takuueläkkeestä, niin takuueläke tuli Ruotsiin vuosi pari sitten, mutta samanaikaisesti poistettiin erittäin paljon merkittäviä etuja eläkelaista. Minä pelkään, että me tulemme seuraamaan Ruotsin mallia, ja se tarkoittaa sitä, että on ainakin yksi ryhmä, joka jo on jonkin verran menettänyt etujaan ja tulee menettämään yhä enemmän, ja se on lesket. Leskellä ei ole enää Ruotsissa minkäänlaista oikeutta eläkkeeseen eli leskeneläke on kokonaan poistettu. Jos katsomme, minkälainen on leskeneläke tänä päivänä Suomessa, niin se on paljon paljon huonompi kuin mitä se oli vielä 1990-luvun alkupuolella. Kysynkin, onko tämä kehitys hyvä vai huono. Minun mielestäni se on huono, koska edelleen me puhumme paljon lapsista ja leskistä ja yhteiskunnassa ovat juuri nämä ryhmät monesti suurissa vaikeuksissa silloin, kun pääelättäjä kuolee.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Perusongelmahan on, että se, joka on kansaneläkkeen tai pienten työ- tai yrittäjäeläkkeitten varassa, saa liian vähän eläkettä. Eivät ne riitä takaamaan toimeentuloa. Tämän vuoksi tarvitaan kyllä toimia, millä nämä epäkohdat voitaisiin korjata. On hyvä, että tämä aloite on synnyttänyt täällä tämmöisen keskustelun.

Eräs ratkaisuehdotus tässä on, niin kuin mainittiin täällä, tämä keskustan taholta esille tuotu takuueläke. Se saattaisi olla yksi malli ratkaista asioita. Samalla näitä moninaisia, monimutkaisia ja vaikeasti ehkä eläkettä saavien käytössä olevia eri keinoja toimeentulon saamiseksi tulisi voida yksinkertaistaa siten, että olisi yksi raha, eläke, joka olisi riittävä.

On aivan totta, mitä ed. Sirnö sanoi, kun hän viittasi puheenvuorooni siitä nuoren eläkkeelle jäävän kohtalosta. Meillä ei enää kyllä tämmöistä näköalaa, mitä tällä hetkellä on, saisi olla. Siinä asiassa pitäisi saada oikeusvaltiossa ja hyvinvointivaltiossa kyllä parempi tulevaisuus henkilölle, joka pysyvästi jää jo nuorena eläkkeen varaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä vuosien saatossa olen kyllä paljon ihmetellyt sitä, että eduskunnassa käydään pääsääntöisesti keskustelua siitä, kuinka me voimme jakaa. Enemmän pitäisi kiinnittää aina huomiota siihen, kuinka me voimme tuottaa, jotta me voimme sitten jakaa. Tämä on se eräs asia, joka kaipaa kyllä meiltä jotain kohentamista. Samoin, kun täällä sanottiin, että hallitus on pakottanut keräämään maksuja, asiakasmaksulain myötä halutaan turvata tämän järjestelmän toimivuus jatkossakin. Naapurimaassamme aikoinaan yritettiin pitää leivän hintaa 50 vuotta paikallaan jäädytettynä ja siinä meinasi käydä niin, että koko leipä meinasi loppua. Siinä mielessä kyllä myös näiden kustannusten kattamisen täytyy ehdottomasti kulkea mukana.

Mikä on sitten oikea eläketaso, se on sellainen eläketaso, millä ihmiset tulevat toimeen. Minun mielestäni meidän pitää pystyä eduskunnassakin aidosti miettimään sitä, mikä on se järjestelmä ja kuinka se saadaan toimimaan — ne eurot kyllä löytävät sitten myös paikkansa — eikä myöskään etukäteen miettiä heti niitä asioita niin, miksi joku asia ei voisi toimia. Sanon vähän samalla lailla kuin ed. Tennilä kyselytunnin aikana, että älkää nipottako.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä ed. Rossin kanssa siitä, mistä itse asiassa valtiovarainministerikin taisi kyselytunnilla puhua kovaankin ääneen, että tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa. Mutta itse asiassa väittäisin, että aika suuri ideologinen kysymys on, kumpi on ensin, kana vai muna. Vasemmistoliitolle ovat yleensä olleet painavampia ne tarpeet, mitä on ollut yhteiskunnan kehittämiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen, eli ne menot, ja sitten on mietitty vasta, mistä ne tulot otetaan.

Valitettavasti näyttää siltä, että Vanhasen hallituksen viimeaikaiset veroratkaisut ovat puhuneet juuri toiseen suuntaan tai asiakaspalvelumaksuratkaisu, joka ei todellakaan paranna kotiin tuotavia palveluita, ei paranna kuntien taloutta vaan valtion taloutta, koska valtio perii käytännössä sen toista kautta pois. Nämä kaikki ovat olleet osoituksia siitä, että on tärkeämpää ollut ensiksi miettiä, kuinka paljon valtio haluaa tuloja, ja sitten miettiä, jääkö meille enää sitä hyvinvointia jaettavaksi niille ihmisille, jotka sitä tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tähän mennessä käydystä keskustelusta ja kuitenkin muistuttaa arvoisia kansanedustajia, että tämä minun aloitteeni on siis vain osa meidän ryhmäaloitteistamme, joita on koko joukko, perusturvaan liittyviä aloitteita, joista osa on jo tuotu ja osa on tulossa keskusteluun. Lisäksi meidän paketissamme on oleellisena osana ensi vuoden talousarvioon liittyvä budjetti. Siihen keskusteluun viitaten, mikä täällä käytiin kansaneläkkeen tasosta, tämä meidän esityksemme kokonaisuudessaan pitää sisällään idean siitä, että kaikki perusturva, kaikki syyperusteinen perusturva, nousee kansaneläkkeen tasolle, joka esityksemme mukaan 1.7. lähtien olisi se 682 euroa noin suunnilleen. Mutta se, mikä meillä on vielä bonusta tähän, on se, että samaan aikaan omana veroratkaisunamme esitämme, että tämän tyyppiset tulot ovat verovapaita eli käytännössä siis nykyisille kansaneläkeläisille ja muille jää koko joukko enemmän euroja käytettäväksi arkensa parantamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on yksi mielenkiintoinen piirre, koska yksikään puheenvuoro, jonka olen kuullut, ei ole sisältänyt sellaista ajatusrakennelmaa, joka oli täällä vielä esillä reilu kymmenen vuotta sitten, että kansanvakuutusjärjestelmä kerta kaikkiaan romutettaisiin aikansa eläneenä. Nyt meidän joukossammekaan ei ole yhtään sen vaihtoehdon puolustajaa. Sen vaihtoehdon puolustajat ovat jääneet tästä pois, varmaan katsoneet, ettei heidän ajatuksillaan ole kantavuutta, tai minkähän takia lie häippäisseet täältä.

Mutta nyt kysytään laadun perään, kysytään oikeudenmukaisuuden perään ja ajassa elämisen perään. Tämä on aika hyvä asia, että keskustelu on siirtynyt tälle tasolle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi esille ajatuksen, joka on minulla ollut mielessäni. Juuri näin: kukaan ei ole täällä halunnut ajaa alas kansaneläkejärjestelmää. Aikoinaan, kun tulin eduskuntatyöhön, olin Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen varajäsen, ja kyllä silloin vielä kerrottiin, että oli esiintynyt ajatusta, että kansaneläkejärjestelmää pitäisi ajaa pois poissiirtyvänä järjestelmänä. Nyt tämmöistä ajatusta ei enää ole olemassakaan, elikkä me haluamme kehittää tätä järjestelmää. Tämä on erittäin myönteistä, ja tämä keskustelu on ollut myönteistä.

Mutta palaan vielä tuohon nuoren ihmisen kohtaloon. Jos vaikkapa opiskelija vaikka opintojen loppuvaiheessa tai tutkinnon suorittanut, akateemisen tutkinnon tai minkä tahansa tutkinnon suorittanut, nuori ihminen liikennekolarissa tai missä tahansa onnettomuudessa vammautuu, niin että ei ole ehtinyt työeläkettä muodostua, ei ainakaan paljon, tilanne on kyllä erittäin surkea tämän lähimmäisen kohdalla. Toivon, että tähän asiaan voidaan kiinnittää huomiota.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossille vielä. Hän totesi, että täällä halutaan jakaa, ei puhuta siitä, kuinka tuotetaan. Minusta nämä ovat kaksi eri asiaa, ja sitten pitää miettiä ja muistaa se kanssa, jotta näillä henkilöillä, jotka ovat joutuneet tahtomattaan mahdollisesti siihen tilanteeseen, että ovat pelkästään kansaneläkkeellä tai toimeentulotuella, ei ole sitä tuottamisen ajatusta. He eivät pysty hirveästi tuottamaan, ja sen takia meidän velvollisuutemme on hoitaa se, jotta nämä ihmiset jollakin tavalla elävät, siis inhimillistä elämää.

Siihen Raamatun ajatukseen en yhdy sillä tavalla, kun siellä sanotaan, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Me voimme jotain vaikuttaa niihin köyhiin, että heitä ei ole niin paljon ainakaan. Sitten on se toinen ajatus siitä, että jos sattuu olemaan kaksi ihokasta, niin toinen pitää antaa. Tämä hallitus ei kyllä anna sitä toista, elikkä se ottaa siltä köyhältä näköjään sen viimeisenkin ihokkaan pois. Näinpäin tässä vaan tapahtuu.

Sitten sanotaan täällä, että nyt on annettu jonnekin lisää. Kun katsoo ensi vuodelle niitä henkilömääriä, ketkä hyötyvät, ne ovat tosi pieniä, mutta näitä pidetään niin kuin kulisseina siinä, että kyllä annetaan. Mutta suurin osa jää paitsi yhtään mitään, kun katsoo veronalennuksia. Esimerkiksi työmarkkinatuella olevat eivät hyödy euroakaan. Sitten on paljon ihmisiä, jotka ovat pienillä tuloilla, he eivät hyödy yhtään tästä valtionveron alennuksesta. Päinvastoin tapahtuu siten, jotta kunnat nostavat veroja. Kun katsoo, miten moni kunta joutuu nostamaan veroja tai palvelumaksuja, niin sehän tarkoittaa, että niiden köyhien ihmisten asema tulee kurjistumaan.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Itse edustan kantaa, että jokainen ihminen on tuottava. Kaikkien tuottavuutta vaan ei ehkä voida mitata perinteiseen tapaan valtiovarainministeri-kamreerimaisesti rahalla. Katson, että hyvinvoiva kansaneläkeläinen on monellakin tapaa tuottava jäsen yhteiskunnassamme. Paitsi että hän tuottaa inhimillistä iloa läheisilleen ja tuttavilleen, hän todennäköisesti myös sillä, että hän pärjää, säästää kansantaloudelta paljon euroja.

Ed. Pulliainen nosti hyvän kysymyksen esille. Tosin itse pelkään tätä susi, susi -efektiä, että jos täällä aletaan huhuilla kansaneläkkeen lakkauttajien puolestapuhujia, niin joku vielä tänne ryntää hetken päästä. Mutta uskon todennäköisesti samalla lailla kuin ed. Pulliainen, että kansaneläke ei järjestelmänä todellakaan ole tiensä päässä. Ajat ovat sellaisia, että yhä enemmän näyttää olevan paineita niillä, joilla on, synnyttää tätä omalla rahalla ostettavaa eläkejärjestelmää, mutta niillä, joilla ei tällaista mahdollisuutta ole nyt eikä tulevaisuudessakaan, on varmasti tarve yhteiskunnallisesti yhdessä ja yhteisvastuulla taata eläke.

Toinen, mikä on todellisuutta oman sukupolveni ja nuorempien kohdalla: meillä kenelläkään ei ole sitä iloa, että olisimme saaneet 40 vuoden yhtenäisen työuran ja sitä kautta päässeet ansio-sidonnalla eläkkeitten makuun tai ylipäätänsä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan makuun täysipainoisesti. Itse en ehkä edusta parasta esimerkkiä omasta sukupolvestani. Väittäisin, että tämänhetkinen työni eduskunnassa, joka on siis pisin työsuhteeni aikuisiällä, on ehkä hyvinkin tuottoisa, mutta kohtalotoverini, jotka tekevät puolen vuoden, kolmen kuukauden työpätkiä neljän vuoden välein, eivät missään tapauksessa ole sitä ryhmää, jolta muun muassa kansaneläkkeen kaltaiset kultaiset pelastusrenkaat oltaisiin poistamassa.