Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä viisi lakialoitetta liittyvät kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin, ja totean lyhyesti näistä.

Siinä ensimmäisessä, lakialoitteessa n:o 101, esitetään, että lapsivähennys kunnallisverotuksessa palautettaisiin, siis palautettaisiin vähennykseksi kunnallisverotuksessa. Meillähän oli aikaisemmin lapsivähennys kunnallisverotuksessa, se poistettiin, ja tällä hetkellä Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa verotetaan lapsiperheitä yhtä lailla, samalla lailla kuin lapsettomia. Katsomme, että lapsiperheitä tulisi suosia verotuksessakin, ja sen takia tätä 1 000 euron lapsivähennystä esitämme. Rahassa tämä merkitsisi veronmaksajaa kohti noin 250 euroa vuodessa yhtä alaikäistä lasta kohti. Summa tuntuu pieneltä, mutta jos perheessä on pari kolme alaikäistä lasta, niin silloin se on jo merkittävä, ja se on osoitus siitä, että yhteiskunta haluaa lapsiperheitä tukea.

Toinen lakialoite, lakialoite n:o 102, koskee dieselautoja. Kun energian hinta ja varsinkin dieselöljyn hinta on tänä vuonna, ja varsinkin tänä vuonna, rajusti noussut, ja kun myöskin jotkut tutkimukset osoittavat, että dieselauto rasittaa ilmastoa vähemmän kuin bensiiniauto — ei sen takia, että siihen sisältyisi vähemmän päästöjä, mutta kun sen kulutus on pienempi kuin bensiiniauton kulutus — niin jo ilmastosyistä olisi hyvä suosia pikkasen paremmin näitä dieselautoja. Me esitämme, että henkilö- ja pakettiautojen diesel- eli käyttövoimaveroa alennettaisiin 10 prosentilla.

Sitten lakialoite n:o 106, tuloverolain muuttaminen, koskee perusvähennystä. Tänä syksynä on paljon keskusteltu juuri siitä, että tuloveronkevennykset eivät auta kovinkaan paljon pientuloisia, ja se, mikä auttaisi, olisi perusvähennyksen korottaminen. Hallitus vastaa tähän, että se sisältyy hallitusohjelmaan ja perusvähennystä tullaan korottamaan 2 000 euroon nykyisestä 1 480 eurosta vuonna 2010. Nyt on syytä muistaa, että tämä perusvähennys, 1 480 euroa, on vuodelta 1992. Silloin sillä oli merkitystä ja se oli tuntuva pientuloisille, mutta jokainen ymmärtää, että mikäli 16 vuoteen ei ole tehty minkäänlaista korjausta siihen, niin sen merkitys on vähentynyt.

Tämä maksaa aika paljon. Ja jos se nostetaan, niin kuin esitämme, 2 500 euroon, niin se maksaisi toista sataa miljoonaa euroa vuodessa, mutta se myöskin poistaisi sen suuren eron, joka tänä päivänä vallitsee eri tulonsaajien kesken. Otan nyt yhden esimerkin. Esimerkiksi 6 000 euron tulosta eläkeläinen maksaa veroa noin 2 prosenttia, palkansaaja maksaa noin 6 prosenttia, omaishoitaja maksaa saman suuruisesta tulosta 10 prosenttia ja työtön maksaa työttömyyskorvauksesta 20 prosenttia. Siis 2, 6, 10, 20, nämä ovat noin-lukuja, saman suuruisesta tulosta. Ei tätä voi oikein oikeudenmukaisena pitää. Ja niin kuin sanoin, perusvähennyksen korottaminen auttaisi nimenomaan näitä, joiden veroprosentti on yllättävän korkea pienestäkin tulosta.

Sitten lakialoite n:o 104, eli päiväjärjestyksen 9) asia, koskee varainsiirtoverolakia ja tuota pörssiveroa, josta niin paljon on puhuttu. Totean nyt lyhyesti, että tänäkin päivänä Helsingin arvopaperipörssissä tehtiin noin 50 000 kauppaa, 50 000 kauppaa. Kauppojen yhteisarvo on suurempi kuin tämän päivän bruttokansantulo. Jos tuollaisia määriä tehdään, niin on päivänselvä asia, että se on sama raha, joka siirtyy taskusta toiseen moneen, moneen kertaan saman päivän aikana, ja loppupäässä on aina joku, joka häviää, ja ennemmin tai myöhemmin, siis ennemmin tai myöhemmin sen tappion maksavat veronmaksajat. Sen me näimme nyt myöskin tällä hetkellä.

Tämmöinen vaatimaton pörssivero, 0,1 prosenttia, tuottaisi näillä näkymin noin 300 miljoonaa, ja silloin on otettu huomioon, että kaupankäynti pikkasen vähenisi, mutta kolmisensataa miljoonaa on aika realistinen arvio. On väitetty, että silloin pörssi siirtyy Suomesta pois. Siihenkin voisi tehdä kysymyksen: Mitä vahinkoa siitä olisi? Tiedän kyllä, mikä vahinko olisi: meklarin palkkiot jäisivät saamatta, ja sen kautta myöskin verotuloja jäisi saamatta. Eli kyllä siitä nyt jotain vahinkoa olisi, mutta kyllä keinottelu tämän päivän maailmassa on mennyt niin pitkälle, että jotakin pitäisi tehdä. Ei siinä voi olla mitään järkeä, että näin suuria määriä kauppoja samasta paperista, voi sanoa, tehdään noin monta kertaa päivässä. Voi kysyä, mitä esimerkiksi yhteiskunta olisi hyötynyt, jos pörssi olisi suljettu niinä päivinä, milloin turbulenssi oli kaikkein vahvin. (Ed. Pulliainen: Se on Venäjän malli!) — Se on myöskin monen muun maan malli. Suomessa on myöskin otettu käyttöön se, että jos arvopaperin — taisi olla pörssisäännöissä vielä joitakin vuosia sitten — kurssi muuttui enemmän kuin, taisi olla, 10 prosenttia päivässä, niin keskeytettiin kaupankäynti, ja näin tapahtuu tänä päivänä monessa maassa.

Viimeinen lakialoite n:o 10 koskee lähinnä omaishoitajia. Ja kun tuossa mainitsin, että omaishoitajien verotus on selvästi ankarampi kuin esimerkiksi palkansaajan ja eläkeläisen verotus, siis samasta summasta verotetaan ankarammin, niin en minä ole vielä huomannut, että löytyisi tästä talosta kansanedustajaa, joka pitäisi tätä oikeudenmukaisena. Aina kun tästä on puhuttu, on niin kuin myönnetty, että eihän se saa olla niin, eikä se voi olla niin, että omaishoitaja maksaa enemmän veroa kuin esimerkiksi se, joka saa palkkansa jostakin muusta.

Mistä tämä johtuu? Joo, se johtuu siitä, että omaishoitaja ei saa tehdä tulonhankkimisvähennystä. Ansiotulovähennyksen hän saa tehdä, mutta hän ei saa tehdä tulonhankkimisvähennystä. Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille palkansaajille riippumatta siitä, onko niillä ollut tämmöisiä tulonhankkimiskuluja vai ei. Jos niillä on ollut matkakustannuksia ja ammattiyhdistysmaksuja jne., silloin nämä ovat vähennyskelpoisia, mutta jos niillä ei ole ollut mitään tällaista, niin silloin ne saavat, kuten esimerkiksi kansanedustaja. Kansanedustaja saa tulonhankkimisvähennyksenä tällä hetkellä 620 euroa, vaikka ei ole mitään tulonhankkimisesta johtuvia kuluja, joita ei olisi eduskunnan taholta korvattu.

Meidän mielestämme omaishoitajan työ on arvokasta työtä, ja hänelle kuuluu meidän mielestämme tulonhankkimisvähennys siinä kuin se myönnetään muille tulonsaajille. Katsomme myöskin, että tämä 620 euroa on aika pieni vähennys, ja siinä saman tien esitämme, että se korotettaisiin 800 euroon, ja silloin siitä hyötyisivät kaikki ne, joilla ei ole varsinaisia tulonhankkimiskuluja, jopa kansanedustajat. Nyt joku voisi sanoa, että puhun omassa asiassa, kun kansanedustajan tulonhankkimisvähennys nousisi myöskin 620 eurosta 800:aan, mutta meille sen merkitys on varmasti paljon pienempi kuin se on omaishoitajille, joille se olisi, niin kuin jo monta kertaa olen yrittänyt sanoa, erittäin tärkeä.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis mainitsi, että kansanedustaja saa tulonhankkimisvähennystä, mutta minulla on ainakin se käsitys, jota tiettävästi on verotuksessani noudatettu, että koska me saamme kulukorvauksen, me emme ole oikeutettuja tulonhankkimisvähennykseen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joo, voi olla, että ed. Lauri Oinonen on oikeassa. Minulla oli se käsitys, että se tulee kaikille. Sehän olisi aivan oikein, jos me emme sitä saisi, mutta en muista, että jossakin todettaisiin, että me emme sitä saa. Mutta ilmeisesti ed. Oinonen on oikeassa. (Ed. Oinonen: Ainakaan minä itse en sitä saa!)

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken ed. Kallis puhui omaishoitajien verotuksesta, ja olen kyllä aivan prikulleen samaa mieltä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Puutun ensimmäiseen aloitteeseen n:o 101. Minusta asiat pitää laittaa aina oikeisiin mittasuhteisiin. Kun Suomessa ollaan huolissaan milloin mistäkin asioista — onko pussikoi kuolemassa sukupuuttoon tai joku nilviäinen tuolla — ja samanaikaisesti sitten, kun katsotaan syntyvyystilastoja, tässä on viime vuosina käynyt sillä tavalla, jotta ei tarvitse hyvin kauas mennä tulevaisuuteen, kun tämä alkuperäisväestö tulee Suomesta häviämään. Siis tällä hetkellä me vannotaan täällä sen nimeen, jotta tänne pitää tulla ulkomailta työvoimaa. Siinä mielessä tämä aloite on erittäin hyvä.

Nimittäin tässä puututaan siihen asiaan, jotta täällä palkittaisiin siitä, helpotettaisiin niiden lapsiperheiden asemaa, kun tulisi tämmöinen tonnin vähennys, joka vuonna 1992 poistettiin, ja minusta se oli virheliike silloin. Sen takia minä näen tämän ed. Kalliksen ja hänen ryhmänsä aloitteen hyvin tärkeäksi. Tosin tämä sotii sitä ajatusta vastaan, mitä verotuksen puolella on tehty, että siellä vähennyksiä on poistettu. Niin kuin tiedämme, tavoitehan on poistaa kaikki vähennykset ja yksinkertaistaa sillä tavalla, että kertaheitolla, mitä on pidätetty, se olisi kaputt, jotta ei palauteta eikä makseta lisää.

Minusta kuitenkin vastavirtaan pitää aina uida, ja olen kannattamassa tämän tyyppistä ajattelua, jotta pitää asettaa kyseenalaiseksi jotkut linjat, mitkä on olemassa. Tässä on yksi semmoinen pieni väre, joka pitäisi saada korjattua siten, jotta tuetaan sitä, jotta Suomessa nämä perussuomalaiset — ei siis puolueena, mutta nämä, jotka täällä niemellä ovat asuneet — tekisivät lapsia enemmän.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen esittelemät lakialoitteet ovat kaikki varsin kannatettavia, ja kun täällä salissa on tänäänkin penätty sen perään, että asioille on taloudellista katetta, niitä tuloja, niin nämähän perustuvat kaikki kd:n vaihtoehtobudjettiin, joten näille on myös rahoitushanat olemassa.

Kiinnitän nyt tässä kohdassa huomiota ensimmäiseen lakialoitteeseen lapsivähennyksestä. Aivan kuten ed. Lahtela toi esiin, meillä keskustelussa nousee aika ajoin kansalaisten keski-iän nousu vahvasti esiin. Toisaalta me puhumme jatkuvasti työvoimapulan uhkasta. Näitä varjoja vasten näenkin, että lapsiperhepolitiikka on meillä jatkuvasti aliarvostettua. Myönnän toki, että aina hetkittäin hallitusohjelmissa tehdään pieniä korjauksia ja koetetaan paikata esimerkiksi lama-ajan aikaisia isoja lommoja, mutta todellisesti lapsiperheiden eteen ei vahvaa linjausta ja korjauspolitiikkaa tehdä.

Lisäksi näen tämän aloitteen voiman siinä, että meillä Suomessa reilusti 130 000 lasta elää eurooppalaisen köyhyysrajan alapuolella. Se on hyvä muistaa. Haluan vielä korostaa myös sitä näkökulmaa, että eurooppalaisia lasten ja lapsiperheiden etuja vertailtaessa Suomi ei ollenkaan ole niin glooriallisessa tilassa kuin meillä usein täällä korostuu, kun me pidämme omia etujamme hyvinä. Suomalainen tukipolitiikka on semmoista keskivertoa ja jopa vähän sen alapuolella.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä 1 000 euron lapsivähennys, jota tässä esitetään, jonka verovelvollinen voisi kokonaistulostaan vuosittain vähentää, olisi tuntuva apu lapsiperheille. Nythän hallituksen toimesta lapsilisää kolmannesta lapsesta lähtien korotettiin 10 eurolla, ja muun muassa sosialidemokraattien mutta varmasti monen muunkin puolueen mielestä tämä olisi pitänyt kohdentaa jo ensimmäisestä lapsesta lähtien, ja toki siellä yksinhuoltajien osalta tämä 10 euron korotus tulee. Mielelläni tällaista lakiesitystä olen kannattamassa.

Tietenkin tässäkin lakiesityksessä uskon, että allekirjoittajat, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä, olettavat, että jos ja kun tämä lakiesitys etenisi, niin tämä veromenetys sitten kompensoitaisiin kunnille. Me kaikki tiedämme, että monessa lapsiperheessä on työttömyyttä ja tätä kautta tilanne on vielä hankalampi. Toki, kun lapset kasvavat, ollaan kouluiässä ja ollaan menossa vielä toiselle asteelle, silloin erittäin voimakkaasti nämä menot kasvavat liittyen muun muassa vaatetukseen ja sitten lukiossa on ostettava oppikirjat jne., niin että tilanne on entistä hankalampi. Tietysti olisin toivonut, että lapsilisä sidottaisiin indeksiin, ja hallituspuolueista muistaakseni sen kokoomus juuri lupasi ennen vaaleja, mutta tästäkään lupauksesta ei sitten pidetty kiinni. Eli lämpimästi kannatan tätä lakiesitystä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen ensiksi lakialoitetta n:o 101 näillä valtiopäivillä. Mielestäni on aivan oikein, että lapsivähennys palautettaisiin verotukseen. Lapsiperheiden talous on tiukoilla. Yleensä lapsiperheillä on jo sen verran verotettavaa tuloa kuitenkin silloinkin, vaikka tulot olisivat vähäiset, että verovähennyksen kauttakin voidaan taloudellista tilannetta auttaa. Toivon lakialoitteelle n:o 101 myönteistä jatkokäsittelyä.

Sitten lakialoitteessa n:o 103 on tuotu esille sitä epäkohtaa, että jos ihminen joutuu vaikkapa työttömäksi tai yhtä lailla joutuu pitkäaikaiselle sairauslomalle ja menee hakemaan uutta veroprosenttia, niin monelle onkin yllätys, että tämä veroprosentti on korkeampi kuin työssä ollessa. Tätä on selitetty sillä, että silloin ei ole näitä tulonhankkimisvähennyksiä, mitä on työssä ollessa. Mutta minä näkisin, että kun tämmöinen kielteinen ilmiö, työttömyys tai pitkäaikainen sairaus, kohtaa, niin kyllä silloin verotuksessakin tulisi voida toimia sillä tavalla, että verotus alenee eikä suinkaan kiristy. Sen takia toivon, että valiokunta löytää tähän jatkokäsittelyssä soveltuvan mallin, millä oikeudenmukaisuutta voidaan toteuttaa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kommentoin tässä ensiksi näitä ed. Kalliksen tuloverotusta koskevia lakialoitteita, ensinnäkin tätä lakialoitetta n:o 101 lapsivähennyksen palauttamisesta. On hyvä, että ollaan lapsiperheiden asialla, ja tämä tietysti, että verotukseen palautettaisiin nämä lapsiin liittyvät vähennykset — meillähän oli käytössä kunnallisverotuksen lapsivähennyksen lisäksi myös valtionverotuksessa lapsenhoitovähennys — olisi tämmöistä hyvää yleistä hedelmällisyyden edistämispolitiikkaa. Sitä varmaan ed. Kallis tässä ajaa takaa. Nämä kuitenkin poistettiin silloin 1990-luvun alkupuolella. Silloin olivat kristillisdemokraatitkin hallituksessa ja ministeri Kankaanniemikin oli esittämässä näiden poistamista.

Tavoitteena on ollut jo pitkään yksinkertaistaa verotusta. Mielestäni suorat tuet, lapsilisät, johtavat kuitenkin oikeudenmukaisempaan politiikkaan, kun ne pidetään määrältään ajan tasalla ja kohdistetaan sitten hyvin useampilapsisiin perheisiin. Mielestäni tämä suoran tuen linja lapsilisien kautta, kun sitä käytetään kunnolla, on ihan hyvä linja.

Sitten voisin kommentoida tätä perusvähennysasiaa. Siinähän ed. Kalliksen ero hallitukseen verrattuna on ainoastaan ajoitus. Hän ehdottaa, että sitä toteutettaisiin nyt, ja hallitus toteuttaa sen 2010. Siinä nyt ei ole mitään kovin luovaa tässä esityksessä. No, ehkä käytän toisen puheenvuoron sitten näistä muista asioista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti näiden ed. Kalliksen esittelemien lakialoitteitten johdosta.

Ensinnäkin lapsivähennyksestä kunnallisverotuksessa. Tästä ed. Kiviranta jo totesi tämän historiapuolen, että tämä on ihan hauskaa, että ensiksi poistaa ja sitten palauttaa. Sillä tavalla on saavutettu bernsteinilainen ilmiö elikkä jatkuva liiketila, joka on politiikan polttoainetta, ja eipä siinä mitään. Minä tätä kommentoin paitsi tällä tavalla vähän ilkeämielisesti niin myöskin vähän toisella viisiin.

Nimittäin kun oli tilaisuus olla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenenä 12 vuotta, niin silloin tämä lapsivähennyksen käyttöönotto kunnallisverotuksessa tuli, olisikohan se juuri tullut — kristillinen liitto silloin ja sitten nyt kristillisdemokraatit — teidän taholtanne. Elikkä siis se nokanvalkaisu tässä asiassa alkoi jo ehkä aikaisemmin, tai sitten se oli joku toinen ryhmä, joka toi sen esille.

Muistan oikein hyvin, kuinka Työmarkkinalaitoksen valtuuskunnassa tämä aloite herätti erittäin näpäkän reaktion välittömästi, että tällaiselle tielle ei nimenomaan pitäisi lähteä sen takia, että kuntien verotulot laskevat, ja että sen sijaan pitää mennä lapsilisien tietä, jolloinka se asia on kunnallisesti parempi ratkaisu. Siinä sitten todella piikiteltiin meikäläisen suuntaan kotiseudun puolesta, että teidän alueellannehan pitäisi tälle olla aivan erikoista toisaalta puoltamista ja toisaalta voimakasta vastustusta, kun meillä on sellaisiakin perheitä siellä, että on viitisentoista lasta jnp., joilla on hyvin merkittävä demografinen merkitys näissä kuntayhteisöissä, eli asialla on monta puolta. Elikkä voitaisiin ajatella, että tämä olisi sellainen erkkiliikasoperaatio — Erkki Liikanenhan aikoinaan demaripoliitikkona lupasi kolminkertaistaa lapsilisät — niin silloin ei tarvitse edes mietiskellä tällaisia kunnallisia lapsivähennysasioita ollenkaan.

Sitten tästä käyttövoimaveroalesta dieselautoihin. Nyt taitaa käydä sillä tavalla, että meillä tapahtuu aivan kerta kaikkiaan perustavaa laa- tua oleva uudelleenarviointi koko tässä autojen uusimisoperaatiossa. Se on Amerikassa jo alka- nut, autot eivät mene enää kaupaksi ollenkaan, se kuulemma tällä viikolla koskettaa jo näitten länsiylijäämäautojen vientivaikeuksia Venäjänmaalle Suomen kautta ja muita reittejä pitkin jnp. Silloin kun tästä taantumasta, jos sitä nyt uskaltaa sillä tavalla kutsua, lähdetään katsomaan, millä tavalla kestävällä tavalla näitä autoasioita hoidetaan, niin silloin tämä vaihtoehto pitää pitää mielessä, että mikä on ympäristöpoliittisesti se paras mahdollinen ratkaisu sillä hetkellä olevan teknisen ymmärryksen mukaan.

Sitten vielä tämä pörssikauppavero. Ed. Bjarne Kallis, aivan oikein, kiinnitti huomiota siihen, että veronmaksajahan nykyisin maksaa sitten loppukädessä tämän kaupanteon hinnan, aivan oikein. Silloin varmasti sille veronmaksajareppanalle tulee mieleen, että pörssikauppavero edes toisi vähän takaisin, elikkä minusta on tullut nyt viime päivinä tässä suhteessa ed. Kalliksen politiikan voimakas kannattaja, ei mitään muuta. Nimittäin oli erittäin mielenkiintoista se, että tämän viikon yleiseurooppalainen tulos oli se, että harmaan ja mustan talouden kuriin saamiseen ruvettiin kiinnittämään jopa valtionjohtajien toimesta huomiota ja pidettiin kokouksia jnp. Se on fantastinen juttu. Ja nyt, kun vielä sitten nämä muut asiat ovat, niin kuin ed. Kallis tässä totesi, niin sitten siitä seuraa se, että nyt pitää katsoa tämä balanssi, ja silloin tämän laatuiset aloitteet ovat erittäin paikallaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Nämä kaikki viisi lakialoitetta perustuvat kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin 2009. Pari viikkoa sitten käsiteltiin osa meidän lakialoitteistamme tämän budjettivaihtoehdon mukaan, mutta nyt osa on tänään.

Totean heti ensimmäiseksi, että täällä perusteluissa sanotaan, että näiden veromuutosten aiheuttama tulonmenetys kunnille korvataan täysimääräisesti, jos meidän ehdotuksemme menevät toteutukseen asti. Eli ei tarvitse kunnissa pelätä eikä ed. Pulliaisenkaan Kevassa, että kuntien talous romahtaisi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin takia.

Täällä on vähän muisteltu menneitä, ja totean, että kyllä se ihan totta on, että 1990-luvun alussa Ahon hallitus teki monta merkittävää suurta verouudistusta ja yksi oli se, jonka sisällä tämä lapsiperheiden verotuksen muutoskin tapahtui. Tavoite oli yksinkertaistaa verotusta, ja niin myös tapahtui. Vähennyksistä poistettiin likipitäen kaikki, ei aivan kaikkia mutta melkein kaikki, ja lapsiperheiden osalta oli tavoitteena suorat tulonsiirrot lapsiperheille eli lapsilisien korottaminen. Valitettavasti tämä veropuolen uudistus meni läpi, mutta lama iski sitten tähän etuuspuoleen ja niitä lapsilisiä ei ollut mahdollista silloin korottaa, niin kuin halu ja tarkoitus oli. Ei ole sen jälkeenkään mikään hallitus lapsilisiä merkittävästi korottanut, ja niinpä lapsiperheiden asema, vähätuloisten lapsiperheiden asema, on valitettavan huono tänä päivänä tässä maassa.

Mitä sitten tulee näitten keinojen käyttämiseen, ed. Kiviranta totesi, että on parempi käyttää kuitenkin lapsilisäjärjestelmää kuin verotusta. Tässä on tietysti sellainen valinnan paikka, ja molemmissa on hyvät puolet, molemmissa on huonot puolet. Lapsilisäjärjestelmän tuntuva parantaminen tai siis lapsilisien voimakas korottaminen tuo myös kaikkein hyvätuloisimmille lapsiperheille valtiolta rahaa, eivätkä ne ole kaikkein suurimmassa tarpeessa saada suoria tulonsiirtoja valtiolta. Tältä puolelta katsoen voi todeta, ettei se lapsilisien korottaminenkaan siis ole kohdennuksena ihan järkevä. Kun taas sitten lapsiperheitten verovähennys, mitä tässä ensimmäisessä lakialoitteessa esitetään, kohdistuu ansiotuloihin, ja jos perheellä on ansiotuloja ja lapsia, niin se on aika hyvä, että tällaista perhettä palkitaan siitä, että se hankkii tuloja ja sitten kasvattaa lapsiaan. Eli meillä on jopa ongelmana jossain määrin tämä työssä käyvien perheiden köyhyys. Sitä voitaisiin ehkä tällä lieventää. Mutta totean, että vaihtoehtobudjetissa kristillisdemokraatit esittävät myös lapsilisien indeksikorotusta ja sitomista indeksiin pysyvästi. Sekin toisi, jos se tehtäisiin ensi vuoden alusta, lapsiperheille lisää tuloja.

Kaikki nämä verotukseen kohdistuvat muutokset, mitä esitämme, ovat hallituksen esitykseen nähden veropolitiikan suunnan muuttamista, tarkistamista. Me emme aja, niin kuin täältä vaihtoehtobudjetista ilmenee, yleisiä tuloveronalennuksia siinä mitassa kuin hallitus niitä roiskii, niin kuin on totuttu sanomaan. Meillä lähtökohta on, että inflaatiotarkistukset tehdään ja muutoin veronkevennykset kohdennetaan lapsiperheille ja kotitalouksille, muun muassa ulottamalla kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöitten korjaushankkeisiin, ja sitten haluamme näitä suoria perhetukia parantaa, ja toisaalta haluamme myös esimerkiksi vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon, omaishoitoon kohdentaa. Veteraaneille, jotka hallitus on unohtanut lähes täysin, haluamme antaa lisäystä, paremman aseman kuin tällä hetkellä on.

Herra puhemies! Nostan tässä vain nyt näistä esille erikseen tosiaan tämän viimeisen lakialoitteen n:o 107 eli omaishoitajien kohtelun. Täällä esityksenä on enintään 800 euron määräinen tulonhankkimisvähennys, joka omaishoitajien osalta olisi kyllä erinomaisen hyvä, tarpeellinen, suorastaan välttämätön muutos tehdä jo välittömästi ensi vuoden alusta. Eilisessäkin puoluejohtajien vaalikeskustelussa omaishoitajien asema nousi esille, ja tietysti vähän tuntui, tai ei vallan vähän, vaan hyvin kolkolta se pääministerin toteamus, että lähimmäisenrakkaus on tärkeämpi vaikutin kuin se, että omaishoitajien taloudellista asemaa helpotettaisiin. Me olemme tästä siinä mielessä eri mieltä, että vaikka korostamme lähimmäisenrakkautta, niin emme katso, että naapurien tai omaisten pitäisi hoitaa pysyvästi omaistaan, sairasta, vammaista omaistaan, pelkän lähimmäisenrakkauden tuella. Kyllä heille kuuluu myös omaishoidon tuki, koska heidän työnsä on äärimmäisen arvokasta yhteiskunnalle. Valtiovarainministeri Katainen sanoi sitten taas tuossa eilisessä keskustelussa, että ne ovat talkoot, jotka ovat nyt tärkeät, eli ne kokoomuksen Toivotalkoot, ja talkootyöllä hoidetaan vanhukset omaishoitajien toimesta. Sekin on äärimmäisen kylmä viesti niille tuhansille ja taas tuhansille omaishoitajille, jotka tekevät arvokasta ja raskasta työtä lähimmäisensä hyväksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Jonkin verran kritiikkiä on tullut tästä lapsivähennyksen palauttamisesta. Haluan nyt todeta sen, ettei mitään väärinkäsityksiä syntyisi, että tämä on osa meidän perhepoliittista linjaamme. Perheitä voidaan tukea monella tavalla, voidaan verotuksen kautta tukea, voidaan tulonsiirroilla tukea ja voidaan myöskin maksupolitiikalla tukea. Me tuemme maksupolitiikalla. Esimerkiksi päivähoitomaksut ovat alhaisemmat kuin omakustannushinta, me annamme tulonsiirtoja, on lapsikorotuksia eri etuihin liitetty, on myöskin tietenkin lapsilisä, mutta me katsomme, että ei vain yhtä linjaa pidä valita vaan tarvitaan näitä kaikkia kolmea. Pitää verotuksessa pieniä porkkanoita antaa, pitää antaa maksupolitiikan kautta.

Olen huomannut, että esimerkiksi sosialidemokraatit ovat nimenomaan tähän maksupolitiikkaan kiinnittäneet paljon huomiota, kun he haluavat alentaa tai oikeastaan poistaa päivähoitomaksut, ja totta kai se auttaisi perheitä siinä, missä lapsilisän korottaminenkin auttaa, eli nämä kaikki liittyvät toisiinsa. Kaikki nämä tukevat lapsiperheitä, ja olisi väärin, jos valittaisiin vain yksi näistä kolmesta tukimuodosta tai suljettaisiin yksi pois.

Niin kuin esittelypuheenvuorossani mainitsin, ei taida olla Suomen lisäksi kovin monta muuta EU-maata, olisiko kaksi, Ruotsi ja Unkari, missä verotuksessa ei annettaisi lapsiperheille minkäänlaista etua. Muissa maissa on tulonsiirtoja, muissa maissa maksupolitiikan kautta autetaan perheitä ja myöskin verotuksen kautta. Meillä ei ole tietääkseni verotuksessa minkäänlaista etua lapsiperheille.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kommentoisin tätä ed. Kalliksen omaishoidon tuen verotusta koskevaa esitystä. Sinänsähän omaishoidon tuki on hyvin raskaasti verotettua useimmiten jo siitä syystä, että yleensä nämä omaishoidon tuen saajat ovat eläketulon saajia ja nimenomaan hyvin pienen eläketulon saajia. Kun siihen eläketulovähennyksen piirissä olevan eläketulon päälle tulee omaishoidon tuki, niin se on erittäin raskaasti marginaaliverotettua. Mielestäni parempi ratkaisu tähän asiaan kuin tämä ed. Kalliksen yleinen tulonhankkimisvähennyksen korotus olisi se, että omaishoidon tuki poikkeuksena yleisistä periaatteista säädettäisiin kokonaan verovapaaksi. Toivoisin, että hallituksen lähimmäisenrakkaus koskisi tältä osin myös omaishoitajia.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Tätä ed. Kivirannan tekemää äskeistä avausta on varsin helppo tukea. Olen elänyt lähellä omaishoitajia, niin niitä eläkkeensaajia kuin myös nuorta perheenisää, joka viidesti kuudesti yössä heräsi katsomaan, että oma sairas lapsi hengittää, ja sitten aamulla lähti 8:ksi kouluun. Omaishoitajajärjestelmässä on toden totta vielä paljon paikattavaa, ja sen takia lakialoite n:o 107 on eräs tienviitta, merkki sille, miten lähimmäisenrakkaus konkretisoituu omaishoitajia kohtaan myös täällä päätöksenteossa.

Kyllä minä herkeän ihmettelemään ed. Kankaanniemen tavoin sitä, millainen kylmä sydän on niillä, jotka odottavat, että kotona omaistaan hoitavat 24/7-sarjatyötä tekevät ihmiset tekevät sen täysin talkoilla tai — niin kuin täällä nyt on tänäänkin ilmentynyt — tiukemmalla verotuksella kuin muut. Kyllä me tarvitsemme vielä paljon ihan oikeita tekoja, ja todella jään katsomaan ja odottamaan ed. Kivirannan suuntaan, että tämä teidän verovapaa ajatuksenne lähtee lentoon varsin vauhdikkaasti, koska meillä ei oikeasti ole varaa hukata tätä nykyistäkään omaishoitajapolveamme.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallituspuolueesta ed. Kiviranta, joka on veroasiantuntija, lähtee tälle linjalle, koska tämä selvitysmies Elli Aaltonenkaan ei uskaltanut semmoista aloitetta tehdä, esitystä siitä verovapaudesta, koska Elli Aaltonen koki sen sillä tavalla, jotta se sotii niin vahvasti näitä kaikkia muita verolinjauksia vastaan, että hän jätti pois sen siitä. Siitä oli puhe, koska satuin tapaamaan hänet lentokoneessa, ja kun kysyin, tuleeko tämmöinen esitys, niin hän sanoi, että se on niin kuin toivoton tapaus. Mutta nyt kun hallituspuolueessa ja suurimmassa siis kaikista puolueista ollaan tätä mieltä, niin minusta ed. Kivirannalla on nyt iso vastuu siitä, jotta tämä omaishoidon verotus saataisiin tälle tolalle. Joskus aikanaan tein kysymyksen aiheesta, ja vastaus oli hyvin kylmä ja tyly: ei voi, ei voi. Sen takia tämä pitäisi nyt saada eteenpäin.

Sitten tähän lapsivähennykseen. Meidänhän pitäisi käydä, niin kuin ed. Kallis tuossa totesi, hyvin monia asioita tässä, lapsipoliittisia asioita, läpi ja katsoa, millä tavalla me saisimme syntyvyyden nousemaan. Joku tieteilijä väitti tuolla eduskunnan auditoriossa muutama vuosi sitten, jotta näillä etuisuuksilla ei ole hirveän paljon vaikutusta mutta on jonkun verran. Silloin kun katsottiin niitä tilastoja, niin oli tiedossa jo, että koko Eurooppa vanhenee. Olemmehan me nyt aika merkillisiä, kun me emme tee semmoista politiikkaa — jos kerta rahalla voidaan vaikuttaa, pienillä etuisuuksilla, siihen, jotta syntyvyys nousee, niin se meidän pitää tehdä — vaan me sanomme, että tuodaan muualta työvoimaa tänne. Se tarkoittaa, että jostakin tuolta hyvin erilaisista kulttuureista tuodaan tänne väkeä, ja tällä hetkellä siinä tilanteessa ollaan.

Mutta minä näkisin, että kyllä meidän pitää kantaa myös huolta siitä — tämä ei ole rasismia, vaan minä kannan huolta siitä — jotta tämä biodiversiteetti säilyy myös ihmisten keskuudessa, jotta tiedetään, että ei ajeta semmoista politiikkaa, jotta me hävitämme tämän alkuperäisväestön ja odotamme, että jostakin Kiinasta tai muualta tulee tänne porukkaa. Minusta tämä on semmoista hyvää keskustelua, joka voidaan tällä lapsipolitiikalla saada aikaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! On hyvin mielenkiintoista käydä pientä debattia ed. Kivirannan kanssa. Lapsiperheiden tukemisesta hän oli sitä mieltä, että on parempi, ettei se tapahdu verotuksen kautta vaan suorana lisänä. Nyt taas omaishoitajien kohdalla halutaan verotuksen kautta auttaa näitä omaishoitajia säätämällä omaishoitopalkkio verovapaaksi.

Meidän linjamme on kyllä "sekä — että": pitää antaa verohelpotuksia, mutta pitää myöskin huolehtia tulonsiirtojen suuruudesta.

Yritin pikkasen laskea, mitä tämä ed. Kivirannan esittämä malli maksaisi. Se on useita kymmeniä miljoonia euroja. Tämän vähennyksen tekemisen osalta ei ole kuin pari kolme miljoonaa euroa, mitä valtio menettäisi. Ja ottaen huomioon, että saattaa näillä omaishoitajilla olla myöskin muita tuloja, silloin palkkion tekeminen verovapaaksi suosisi kyllä niitä omaishoitajia, joilla on hyvät eläkkeet ja muita tuloja, kun taas meidän esittämämme vaatimaton korjaus auttaisi nimenomaan niitä omaishoitajia, joiden muut tulot ovat lähes olemattomat.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että omaishoitajien asia on tullut esille. Uskon, että valiokunnassa näitten aloitteitten pohjalta voidaan löytää ratkaisuja, millä tässä edetään. Näin luodaan poliittista tahtotilaa. Tämä on erittäin hyvä.

Varmaan on niin, että tämä aloitteen malli, jota edellisissä puheenvuoroissa pidin hyvänä, on yksi vaihtoehto pohdittavaksi. Ed. Kivirannan esille tuoma malli on myös erittäin perusteltu elikkä verovapaus omaishoidon tuelle. (Ed. Kallis: Silloin vähennystä ei enää tarvittaisi!) Elikkä näin ollen tässä pitäisi löytää sellaiset toimivat mallit, millä edetään, koska omaishoidon tarve tulee ainakin voimakkaasti lisääntymään. Silloin on hyvin tärkeä asia, että olisi niitä ihmisiä, jotka ovat valmiit hoitamaan lähimmäistään.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! En pysty tietenkään suoralta kädeltä sanomaan tämän ed. Kalliksen tulonhankkimisvähennyksen korottamista koskevan ehdotuksen verohintaa, mutta tässähän korotettaisiin ihan yleisesti tulonhankkimisvähennystä yhden ryhmän asian hoitamiseksi, omaishoidon tuen asian hoitamiseksi. Ja minusta siinä kyllä ollaan aika kaukana tästä aiheesta, mistä tässä nyt puhutaan.

Minusta tässä tapauksessa verotuksen käyttäminen on järkevää. Totta kai omaishoidontuen korottaminen on myös hyvä tie, kun nimenomaan kysymys on suurelta osin eläketulon saajista, ja ei ole mielestäni taas sitten mielekästä ulottaa eläketulovähennystä omaishoidon tukeen. Järkevämpää olisi säätää yleinen verovapaus, joka koskisi sitten kaikkia omaishoidon tuen saajia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Jäi ehkä mainitsematta esittelypuheenvuorossani, että eihän tämä tulonhankkimisvähennyksen pykälän muuttaminen ja saman tien korottaminen koske yksinomaan omaishoitajia. Se koskee myöskin perhepäivähoitajia. Siis perhepäivähoitajat ja omaishoitajat eivät saa tätä tulonhankkimisvähennystä verotuksessa. He saavat kyllä ansiotulovähennyksen, sen he voivat tehdä, mutta eivät tulonhankkimisvähennystä. Ja juuri sen takia omaishoitajat ja perhepäivähoitajat maksavat samasta tulosta enemmän veroa kuin palkansaaja maksaa samansuuruisesta tulosta.

Ed. Kiviranta on oikeassa siinä, että hintalappua on vaikea määrätä tälle. Sanoin väärin, kun sanoin, että tämä maksaisi vain pari kolme miljoonaa. Se olisi muutama miljoona näitten omaishoitajien osalta, mutta sitten tulevat perhepäivähoitajat päälle ja saattaa tulla myöskin palkansaajia, joilla ei ole varsinaisia tulonhankkimiskuluja, vaan he saisivat suuremman tulonhankkimisvähennyksen. Eli korjaan arviotani johonkin 5—7 miljoonaan euroon.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Kivirannan kanssa kyllä vahvastikin samaa mieltä tästä asiasta. Ja sitten toiseksi ed. Kallikselle sanoisin kyllä, että näistä omaishoitajista on häviävän pieni joukko, kenellä on muuta tuloa kuin tämä. (Ed. Kallis: Eläketuloa niillä on aika monilla!) — Pieni.

Esko Kiviranta /kesk:

Herra puhemies! Ed. Kallis on oikealla asialla, kun hän on omaishoidon tuen saajien ja perhepäivähoitajien asialla, mutta täysin väärällä keinolla. Siis kysymyshän on siitä, että korotettaisiin kaikkien palkkatulonsaajien tulonhankkimisvähennystä, ja arvioni on, että tämä uudistus on huomattavasti kalliimpi kuin ed. Kallis viimeisimmässä, kohonneessa arviossaan äsken lausui.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Kyllä minä uskallan väittää, että lähes jokainen tai hyvin suuri osa palkansaajista kuuluu ammattiyhdistysliikkeeseen. Jo sen perusteella he voivat työmarkkinajäsenmaksunsa vähentää, ja silloin tällä korotetulla tulonhankkimisvähennyksellä ei ole mitään merkitystä. Tulonhankkimisvähennys, jota tässä esitetään, koskee vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole oikeutettuja siihen, ja siihen kuuluvat juuri perhepäivähoitajat ja omaishoitajat ja sitten lisäksi sellaiset palkansaajat, joilla ei ole lainkaan tulonhankkimiskuluja. Mutta minun mieleeni ei juuri tule palkansaajaa, jolla ei olisi tulonhankkimiskuluja.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ed. Laxellille muistuttaa siitä, että meillä tällä hetkellä koko omaishoitajakuviossa on paljon myös niitä omaishoitajia, jotka eivät tällä hetkellä saa mitään tukea ja silti tekevät ihan sitä samaa työtä. Tässä nyt ed. Kalliksen ja kd-ryhmän ehdotus ylipäätänsä on parantamassa omaishoitajien tilannetta ja asemaa. Hallitusta haluan siinä haastaa, että laajemminkin siinä on kyllä, voi sanoa, ihan kirveelle töitä.