Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymykseni on valtiovarainministeri Kataiselle. Maailman katseet ovat suunnattuina nyt Kööpenhaminassa joulukuun alussa alkavaan ilmastokokoukseen. Aika paljon tulee riippumaan Euroopan unionin tarjouksesta kehitysmaille, mikä tunnelma ilmastokokouksessa on ja mitkä ovat tulokset siellä. Siinä mielessä kaikki seurasivat viimeisintä Ecofin-kokousta, ja yleisesti arvioitiin, että siellä päästäisiin johonkin tulokseen ja EU:n valtiovarainministerit sopisivat jostain paketista, mutta näin ei tapahtunut.

Missä nyt on vika? Eivätkö EU:n valtiovarainministerit ole sitoutuneita EU:n ilmastotavoitteisiin, vai mikä tässä Ecofin-kokouksessa meni pieleen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siinä tosiaankin meni aika paljon pieleen sen takia, ettei saatu yhteisiä päätelmiä aikaiseksi. Siitä ei ole kysymys, kun siellä oli kaksi leiriä, etteikö kumpikin leiri olisi tavallaan ollut sitoutunut tähän rahoitukseen. Luvuista ei oikein kukaan halunnut erityisesti puhua muuta kuin sillä tasolla, mitä komissio on omassa tiedonannossaan aikaisemmin esittänyt suhteessa köyhimpien maiden rahoitukseen. Tämä lienee Suomen hallituksenkin yleinen kanta, että ei vielä täsmennetä kaikkea. Pidetään hyvänä tätä komission tiedonantoa.

No, mikä se tilanne sitten oli. Se oli se, että Puolan johdolla kahdeksan muuta maata, Keski- ja Itä-Euroopan maata, olivat sitä mieltä, että EU:n pitäisi sopia sisäisestä taakanjaostaan ennen muita linjauksia ja me muut olimme taas sitä mieltä, että ei sovita. Tämä kulminoituu siihen riitaan, että otetaanko taakanjaossa huomioon maakohtaisia päästöjä vai ei. Puolan johdolla ollut maaryhmä oli sitä mieltä, että ei, vaan pelkästään bruttokansantulo on se, jonka mukaan pitäisi jakaa päästöt. Tästä siellä riideltiin. Ei valitettavasti päästy eteenpäin, mutta töitä puheenjohtaja Ruotsin johdolla tehdään niin, että pääministereillä ja presidenteillä olisi jotakin valmista ennen huippukokousta.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Viittasitte tuohon komission tiedonantoon ja monissa kansainvälisissä arvioissa on jopa tätä EU:n komission paperia pidetty vaatimattomana suhteessa niihin tarpeisiin, mitä varmasti tuolla Kööpenhaminassa tulee esiin.

Miten tässä nyt käy, voiko ilmastosopimus tai Kööpenhaminan tulokset kaatua EU:n tarjouksen vähäisyyteen vai kompastuuko EU omiin kengännauhoihinsa tässä prosessissa? Vai onko EU valmis venymään siihen, että saadaan kunnon tulos Kööpenhaminasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Komissio toi nämä luvut pöytään eli sata miljardia vuonna 20 kansainvälistä rahoitusta kaikkeen, josta unionin osuus olisi tietty osa, 10—30 miljardia, ja sitten erikseen vielä katsotaan, mikä siitä tulee valtioiden budjetista, mikä tulee markkinoilta. Ajatus tässä oli se, että kehitysmaiden puolelta nyt sitten saataisiin reaktioita näihin ensimmäisiin lukuihin ja mielellään ennen tätä EU:n huippukokousta nyt lokakuun lopussa, jotta unioni voisi tehdä oman uskottavan tarjouksensa. Omin silmin katsottuna valitettavan vähän on itse asiassa tullut reaktioita näihin pöydällä oleviin lukuihin. Mutta tämän keskustelun pohjalta tietysti unioni valmistautuu siihen, että tämän lokakuun huippukokouksessa voisimme tarjouksen tehdä ja kun kerran tarjous tehdään, niin sen jälkeen sitten lopullisissa neuvotteluissa ei siitä enää kovin paljoa tietysti liikuta. Lähtötilanteessahan haarukka kovimpien vaatimusten ja maksajien välillä oli erittäin suuri. Minä toivon, että tämä haarukka on huomattavasti pienentynyt.