Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkineen tässä 800 megahertsin käyttöönotossa ja taajuushuutokaupassa on kyse hyvin positiivisesta asiasta: pääsemme mobiilitekniikalla isoihin nopeuksiin, yli 20-kertaistuu nykyinen vähimmäistaso, ja kattavuus on, voi sanoa, lähes 100-prosenttinen, kun puhutaan niistä alueista, missä ihmiset Suomessa asuvat. Eli nimenomaan haja-asutusalueiden kannalta ollaan nyt saamassa merkittävä ratkaisu. Erittäin hyvä asia oli se, että tämä taajuus ylipäätään saatiin käyttöön ja pystyttiin Venäjän kanssa asioista neuvottelemaan.

Valiokunnassa siis on suhtauduttu kaikkineen tähän asiaan varsin positiivisesti ja isona kuvana ollaan todellakin viemässä eteenpäin Suomea tietoyhteiskuntana ja kehittämässä meidän mahdollisuuksiamme tällä toimialueella ja ennen kaikkea parantamassa kansalaisten palveluita.

Kiinnitän tässä esittelypuheenvuorossani huomiota ainoastaan niihin kohtiin, jotka valiokunta erikseen nosti omassa mietinnössään esille.

Valiokunta käsitteli varsin perusteellisesti tätä taajuushuutokaupasta todennäköisesti aiheutuvaa kilpailutilannetta. Mahdollistahan on, että huutokaupassa taajuudet voivat päätyä kahdelle tai kolmelle operaattorille, mutta varsin todennäköistä on, että ne päätyvät kahdelle operaattorille. Huutokaupasta saatava summa, arviolta noin 100 miljoonaa euroa, on varsin huomattava myöskin valtiolle, ja sehän maksetaan 5 vuoden aikana ja tulot tuloutetaan valtion talousarvioon.

Kilpailullisesta vaikutelmasta valiokunta oli jossain määrin huolissaan siitä, onko tämä yhteys niin merkittävä, että jos se kahdelle toimijalle ajautuu, niin onko seurauksena se, että me olemme menossa duopolimalliin näillä markkinoilla. Tässä asiaa arvioitiin myös siitä näkökulmasta, mitä esimerkiksi päivittäistavarakauppamarkkinoilla on tapahtunut.

Tilanne on kuitenkin varsin erilainen, koska tällä hetkellä toimijoita on useita ja on kolme isoa toimijaa. Tällä hetkellä on jo myös käytössä 2,6 gigahertsin taajuusalue, jossa toimilupien haltijoina ovat Elisa, TeliaSonera, DNA ja Finnet-liiton jäsenyritysten omistamat Datame Oy:t. Lisäksi meillä on lähiaikoina tulossa 700 megahertsin taajuus käyttöön, joten valiokunnan enemmistö päätyi siihen, mihin myös Kilpailuvirasto omassa lausunnossaan viittasi, että todennäköisesti vaikutukset kuluttajahintoihin ja kilpailun heikentymiseen, vaikka tämä menisi kahdelle toimijalle, eivät olisi kovin suuria. Mutta koska tästä ei voida olla varmoja, valiokunta liitti tähän mietintöönsä lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että taajuushuutokaupan vaikutuksista toimialan kilpailuun ja kuluttajahintojen kehittymiseen tehdään analyysi ennen 700 megahertsin taajuusalueen matkaviestintoimilupien myöntämistä ja analyysin tulokset otetaan huomioon 700 megahertsin taajuuksia jaettaessa."

Suomeksi sanottuna tämä siis tarkoittaa sitä, että ennen kuin 700 megahertsin taajuutta jaetaan, tehdään markkina-analyysi siitä, mikä on kilpailutilanne, mikä on vaikutus ollut kuluttajahintoihin, ja tämän analyysin tulokset sitten vaikuttavat siihen, millä tavalla 700 megahertsiä jaetaan. Jos huomattavia vaikutuksia ei ole ollut ja kilpailutilanne on säilynyt kuluttajan kannalta hyvänä, niin tämän analyysin tuloksia ei ole syytä ottaa huomioon 700 megahertsin taajuutta jaettaessa. Mutta jos tämmöistä duopolikehitystä on tullut ja jos se on nostanut kuluttajahintoja, niin siinä tapauksessa tämän analyysin tulokset on syytä ottaa huomioon, kun tuota seuraavaa yhteyttä jaetaan. Tämä oli siis se ylivoimaisesti suurin asia, joka valiokuntakuulemisessa tuli esille.

Sen lisäksi muutamista yksittäisistä asioista vielä muutama sananen.

Taajuusalueella toimivista radiomikrofoneista keskusteltiin varsin paljon. Nämähän ovat monille taide- ja kulttuurilaitoksille tärkeitä asioita, ja kaluston vaihdosta aiheutuu kustannuksia: liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan Suomessa on noin 60 000 langatonta mikrofonia ja vastaavaa laitetta, jotka toimivat 800 megahertsin alueella.

Huutokaupattavat toimiluvat langattoman laajakaistan tarjoamiseen tulevat voimaan vasta 1.1.2014 alkaen, joten radiomikrofonit voivat toimia alueella toimilupakautensa loppuun asti. Siitä huolimatta valiokunta kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että kustannukset, jotka aiheutuvat näitten mikrofonien vaihdosta, ovat varsin huomattavia. Aiemmin oli esillä se, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan lisättäisiin 5,4 miljoonaa euroa korvaamaan näitä aiheutuneita kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan sisälly vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että selvitetään pikaisesti mahdollisuus korvata osittain tai kokonaan taajuusalueen muutoksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset luvanvaraisten radiomikrofonien käyttäjille.

Taajuusalueen häiriöttömästä käytöstä käytiin myöskin keskustelua sekä toisaalta siitä, mitkä ovat mahdolliset vaikutukset televisiokuvaan. Tässä suhteessahan operaattoreilla on omat vastuunsa.

Käytiin myöskin keskustelua siitä, miten raja-alueella lähellä Venäjän rajaa yhteydet toimivat. Tämän asian osalta saadun selvityksen mukaan täysin kattavan matkaviestinverkon rakentaminen 800 megahertsin taajuusalueella on mahdollista ilman erillistä taajuuskoordinointia 55 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Riippuen maantieteellisestä kohdasta raja-alueella voidaan langattomien laajakaistaverkkojen tukiasemat rakentaa 12—20 kilometrin etäisyydelle rajasta ja verkon asiakkaat pystyvät käyttämään päätelaitetta 4—12 kilometrin etäisyydellä rajasta. Lisäksi tiedetään, että näiden taajuuksien käyttötarkoitukset Venäjällä ovat muuttumassa ja se osaltaan tulee helpottamaan tätä asiaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuitenkin korostaa Venäjän rajan läheisyydessä nyt käsiteltävänä olevan taajuusalueen kannalta katveessa asuvien henkilöiden ja alueen elinkeinoelämän yhtäläistä tarvetta nopeille ja häiriöttömille langattomille laajakaistapalveluille.

Aivan viimeisenä asiana nostan esille Yleisradion julkisen palvelun tarjonnan taajuusalueilla. Asiantuntijakuulemisessa tämä asia nousi esille, ja koska kyse on 20 vuodeksi luovutettavista taajuuksista, niin voi olla, että myöskin julkisen palvelun tarjoajalla on käyttöä näille taajuuksille. Mutta tietenkin on kohtuullista niitä kohtaan, jotka ovat näitä tuettuja taajuuksia ostamassa, että tätä käyttöä ei tietenkään voida tehdä ilmaiseksi, jolloin valiokunta päätyi omana kantanaan siihen, että Yleisradion julkisen palvelun tarjonnan merkitystä ja mahdollisuutta toteuttaa palvelu kohtuullisin kustannuksin tulevaisuudessa myös nyt huutokaupattavan taajuusalueen toimilupakaudella tulee vielä harkita.

Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa huutokauppalaissa on kysymys 4G-taajuuksien huutokauppaamisesta teleyrityksille. Erittäin arvokkaat ja halutut langattomalle laajakaistalle varatut taajuudet 800 megahertsin taajuusalueella on jo myönnetty operaattoreille useassa Euroopan maassa. Valtioneuvosto teki maaliskuussa periaatepäätöksen siitä, että 800 megahertsin taajuusalue huutokaupattaisiin vuoden 2013 aikana.

Esitys on osa hallituksen aktiivista taajuuspolitiikkaa. Hallituksen ohjelman mukaan taajuuspolitiikassa huomioidaan suomalaisen kulttuurin ja viestintäpolitiikan tarpeet tavoitellen samalla taajuuksien tehokasta käyttöä aikaisempia kokemuksia hyödyntäen. Edellisellä hallituskaudella taajuuksien tehokasta käyttöä pyrittiin edistämään ensimmäisellä, vuoden 2009 taajuushuutokaupalla, josta saadut kokemukset ovat positiivisia.

Taajuuksien kaupallistamisen pääasiallisena tavoitteena ei ole rahan kerääminen. Tavoitteena on taajuuksien tehokkaan käytön varmistaminen. Taajuudesta on valmis maksamaan eniten se taho, joka pystyy käyttämään sitä hyväkseen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Mallin keskeisenä etuna on myös prosessin läpinäkyvyys ja selkeys, kun ainoastaan taajuuksista maksettava hinta ratkaisee, kenelle tuo toimilupa myönnetään.

Kyseessä on viestintäpoliittisesti tärkeä hanke. Tavoitteena on saada lähes jokaiselle suomalaiselle, 99 prosentille väestöstä, nopea mobiililaajakaistayhteys viimeistään vuoteen 2019 mennessä. Liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään todennut, että se pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Huutokaupattavalle taajuusalueelle operaattorit voivat rakentaa niin sanottuja 4G-verkkoja. Tällaiset seuraavan sukupolven matkaviestinverkot mahdollistavat nykyistä nopeampien mobiililaajakaistayhteyksien tarjoamisen. Tekniikalla voidaan saavuttaa jopa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien nopeuksia ja palvelulaatutasoja. Tämä edistää kilpailua etenkin haja-asutusalueilla. 4G-tekniikkana käytettävän LTE-tekniikan todelliset hyödyt tulevat esille nimenomaan leveillä taajuuskaistoilla. Operaattorin hallussa oleva taajuuskaistan leveys on suorassa suhteessa siihen, kuinka nopeita yhteyksiä operaattori voi loppuasiakkaalle tarjota. Esityksellä onkin haluttu varmistaa, että operaattori voi halutessaan saada käyttöönsä riittävän leveän taajuuskaistan, joka mahdollistaa tiedon nopeamman siirtämisen, liikkuvan kuvan ja tarjoaa näin ollen merkittäviä etuja kuluttajalle.

Lakia on käsitelty hyvin ja perusteellisesti liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lain käsittelyssä nousi esiin huoli, että valittu taajuusjakomalli vaikuttaisi haitallisesti kilpailutilanteeseen markkinoilla. Valittu huutokauppamalli synnyttäisi hintakilpailua erityisesti haja-asutusalueilla, mikäli riittävän nopeat langattomat yhteydet alkaisivat kilpailla kiinteiden laajakaistaverkkojen kanssa. Huutokaupan tarkoituksena on erittäin nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien rakentaminen koko valtakunnan alueelle, mutta erityisesti haja-asutusalueille olisi saatava nopeita langattomia yhteyksiä, jotka voisivat kilpailla useimmiten melko kalliiden kiinteiden yhteyksien kanssa, joita operaattorit eivät kaupallisin perustein välttämättä halua haja-asutusalueille edes rakentaa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on esityksestä antamassaan mietinnössä lausunut, että eduskunta edellyttää, että taajuushuutokaupan vaikutuksia toimialan kilpailuun ja kuluttajahintojen kehittämiseen seurataan ja tehdään analyysi ennen 700 megahertsin taajuusalueen matkaviestintoimilupien myöntämistä ja analyysin tulokset otetaan huomioon 700 megahertsin taajuuksia jaettaessa. Tällaisen selvityksen tekeminen on mielestäni erittäin tärkeää, ja kiitän siitä myöskin valiokuntaa.

Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on edistää merkittävästi tietoyhteiskuntamme kehittymistä. Myös huutokaupan tuloista on merkittävää kansantaloudellista hyötyä. Erittäin arvokkaille ja rajallisille taajuuksille, joilla operaattorit harjoittavat kannattavaa liiketoimintaa, asetetaan lähtöhinta, joka takaa, että taajuuksista saadaan valtion budjettiin vähintään 100 miljoonan euron tulot. Huutokauppa olisi tarkoitus järjestää alkuvuodesta 2013. Laki onkin nyt syytä saattaa voimaan aikailematta, jotta huutokaupan valmistelut voidaan aloittaa.

Haluan erityisesti kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa asian nopeasta käsittelystä, siihen hienolla tavalla paneutumisesta, arvokkaasta vuoropuhelusta. Tulos on tärkeä, eli nyt edetään aikataulussa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on tosiaan erittäin tärkeä hanke. Langattomia laajakaistoja tarvitaan tulevaisuudessa. Tämän me olemme kyllä kaikki tiedostaneet, ja asian käsittely on muutenkin ollut varsin perusteellista.

Se, mikä tässä asiassa on kuitenkin ollut silmiinpistävän paljon esillä ja herättänyt keskustelua, on nimenomaan se, muuttaako tämä kilpailutilannetta. Tästä on käyty, sanotaanko, myös värikkäitä keskusteluja valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Mutta joka tapauksessa valiokunnan enemmistö päätyi tähän hallituksen esityksen linjaan, että huutokaupattava alue voidaan jakaa kahdelle toimijalle, jolloin me näimme asian toisin ja totesimme, että tämä heikentää kilpailutilannetta niin paljon, että se on huomattavasti merkittävämpi asia kuin kahdelle jakamisen tuoma nopeusetu. Jos nyt tämä alue jaetaan vain kahdelle, kuten hallitus haluaa, kilpailutilanne tulee tosiaan heikkenemään. (Raimo Piirainen: Ei sitä jaeta!) — Edustaja Piirainen sanoi, ettei sitä jaeta: ok, eihän sitä jaeta, mutta huutokaupassa on todennäköistä, että se jakaantuu kahdelle.

Nimittäin, kun on ajateltu, että tästä saadaan pikkasen enemmän rahaa valtion taskuun, niin eihän tämä huutokauppa tule toteutumaan mitenkään sen jälkeen, kun kolmannelta toimijalta loppuu raha. Eiväthän ne kaksi huutajaa enää sen jälkeen kilpaile toisiansa vastaan. Eli tuo perustelu on aivan turha.

Nopeushyöty, jota käsitellään toisena perusteena, on sekin turha suhteessa siihen, mikä on se kilpailutilanteen menetys. Nopeus pystytään korjaamaan tulevilla tekniikoilla. LTE-tekniikka, jolla yhdistetään eri taajuusalueita ja joka kehittyy, tulee takaamaan sen, että nopeus ei tule olemaan mikään rajoittava tekijä myöhemmässä vaiheessa.

Tosin olemme myös tässä nopeustilanteessa huolestuneita siitä, pysäyttääkö tämä rajattomaksi sanotun valokuitutekniikan rakentamisen. Käykö valokuitutekniikka nyt sitten omaan ansaansa tämän langattoman tekniikan yleistyessä?

Sitten tähän langattomaan tekniikkaan liittyy vielä väittämiä terveysvaikutuksien osalta. On olemassa tutkimuksia, joita yhteiskunta ei niin sanotusti hyväksy — niitä ei ole sitten käsiteltykään sen tarkemmin. Näitä pitäisi käsitellä ja tutkia enemmän ennen kuin tehdään mitään isompia virheitä. Valokuiturakentamiseen tätä ongelmaa ei liity.

Mutta takaisin tuohon kilpailutilanteeseen. Nythän kaupan alalla on kaksi toimijaa, ja tästä tilanteesta pyritään eroon sen aiheuttaman kilpailutilanteen puuttumisen vuoksi. Nythän esimerkiksi jos asiakas, jolla on laajakaista, haluaa vaihtaa toiseen toimijaan — palvelun jonkin huonouden, hinnan tai jonkun muun takia — niin jos ja kun hallitus haluaa, että vain kahdella toimijalla on nämä nopeat yhteydet, siinä kohtaa kilpailijana ei ole kuin yksi vaihtoehto. Kilpailutilanne siis tulee heikkenemään huomattavasti, ja loppukäyttäjä joutuu tämän maksumieheksi.

Jos me nyt teemme sen tilanteen tosiaan, että vain kahdelle käyttäjälle menee tämä alue, niin sitä ei myöhemmin enää pystytä korvaamaan. Kilpailutilanne muuttuu tässä vaiheessa niin epäedulliseksi muille toimijoille kuin näille kahdelle, että sitä ei enää paikata ja tästä tulee vain kahden toimijan temmellyskenttä loppukäyttäjän kärsiessä.

Me jätimme tästä tietysti vastalauseen, ja siinä on myös pykäläesitys, joka sitten korjaisi tämän tilanteen kilpailutilanteen säilyttämiseksi ja loppukäyttäjän eduksi.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti sitten pistää 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppaan, niin että laajakaistan käyttöön tämä taajuus tulisi tulevaisuudessa. Hyvä niin. Me tarvitsemme tulevaa teknologiaa parempien laajakaistojen hyödyntämiseen, sen nopeuteen ja kapasiteettiin myöskin. Mutta me keskustan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet emme ole aivan samalla taajuudella ministerin ja hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa siitä, miten tämä taajuushuutokauppa oikein toteutetaan.

Esitys lähti siitä, että nämä myöntämisperusteet on lakiesityksessä räätälöity koskemaan vain kahta toimijaa. Tämä herättää suurta mielenkiintoa kuluttajien ja myöskin kilpailuasetelman suhteen. On selvää, että toivon, että hallituksen tärkein viesti ei ole se, että voiton maksimointi on se, joka viestintäpolitiikkaa ohjaa. Tarkoitus on kääriä valtion kassaan viiden vuoden aikana nuo 100 miljoonan euron tulot tästä tulevasta huutokaupasta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu periaatteita siitä, että terveen kilpailun edistämisohjelmaa toteutettaisiin laajalti eri hallintokunnissa. Ja on selvää, että yli kymmenen vuoden toimiva telekilpailu päättyy omalta osaltaan ja siirrymme kahden vahvan toimijan malliin, mikäli tämä huutokauppa toteutetaan vain kahden operaattorin edessä.

On selvää, että markkinoilla kahden toimijan kilpailu tulee näkymään kuluttajan kukkarossa. Odotettavissa on se, että kuluttajahinnat nousevat, mikäli kahden kesken pystytään sopimaan tulevista hinnoista. (Arto Satonen: Ei saa sopia!) Mietintöön on kirjattu kyllä lausuma siitä, että luvattaisiin myöhemmin tuo 700 megahertsin taajuus huutokaupattavan sitten useammalle toimijalle, mutta se ei auta tähän tilanteeseen. Olemme kuulleet, että tuon 700 taajuuden huutokaupan toteuttamisajankohdastakin ollaan paljolti toimijakentässä monta mieltä siitä, milloin se pitäisi toteuttaa, ja näkökentässä on, että se ei aivan varmasti lähitulevaisuudessa tule toteutumaan. Siksi on syytä tehdä päätöksiä ajassa eikä siirtää niitä tulevien tai sitä seuraavien hallitusten päätöksentekoon. Pidämme siis välttämättömänä, että toimiluvan myöntäminen useammalle kuin kahdelle toimijalle tehdään mahdolliseksi jo tässä yhteydessä, tässä huutokaupassa.

Arvoisa puhemies! Pidämme myös tärkeänä, että näiden langattomien yhteyksien, laajakaistojen lisäksi pidämme tekniikassa mukana myöskin valokuituyhteyksien rakentamista. Taajuushuutokaupassa on tietysti kyse nyt siitä, että me haluamme Suomessa olla laajakaistojen edelläkävijöitä ja antaa mahdollisuuden laajempaankin kuin tähän yleispalveluvelvoitteen toteutumiseen. Mutta olen silti huolissani siitä, kuinka tämä tuleva taajuushuutokauppa kohtelee eri puolilla asuvia ihmisiä. Yleispalveluvelvoitteen toteutuminen on tärkeää, ja meidän pitää asettaa operaattoreille tiukkoja toimilupaehtoja siitä, että koko Suomi pääsee tietoyhteiskuntaan osalliseksi ja näiden hyvien ja toimivien laajakaistaverkostojen piiriin.

Huolissani olen siitä, että langattomia yhteyksiä pidetään tässä etupainotteisina, kun tiedämme, että kiinteä laajakaistayhteys koko Suomeen olisi se mahdollisuus siihen, että myöskin siellä haja-asutusalueella ja kauempanakin maaseudulla puhelimen lisäksi joku muukin yhteys toimisi. Kun siis jotakin verkkoa kerätään pois, esimerkiksi kun nämä puhelimet otetaan käsittelyyn, niin pitää olla varmuus siitä, että se teknologia toimii moitteettomasti joka puolella Suomea. Peräänkuulutan sitä, että kun operaattoreille pistetään tiukkoja toimilupaehtoja, niin myös valtio vastaa siitä pienestä väestömäärästä ja peitealueesta, johon kaupallisella toiminnalla ilmeisesti emme Suomessa koskaan saa laajakaistoja toimimaan.

Lopuksi otan esille tulevan taajuusalueen häiriöiden minimoimisen.

Valiokunnan mietinnössä tuotiin esille tämä Kaakkois-Suomen ja itärajan erityistilanne, ja toivon, että tähän erityisesti puututaan, kun huutokauppaa sitten toteutetaan, sillä Venäjällä tuo 800 megahertsin taajuusalue on ilmailun radionavigointijärjestelmien käytössä. Suomen ja Venäjän tekemä taajuusalueen käyttöä koskeva sopimus ei kata tällaisia asemia. Tämä rajoittaa laajakaistan käyttömahdollisuuksia etenkin Kaakkois-Suomessa ja itärajalla, paikoitellen jopa 100 kilometriä rajasta, sekä aiheuttaa taajuuskoordinoinnin tarvetta tätäkin pienemmän matkan päässä. Lisäksi Suomen on otettava huomioon myös Venäjän puoleinen tv-toiminta. Saman taajuuden käyttäminen voi aiheuttaa vastaanottimissa häiriöitä, ei vain tietysti tuolla rajalla vaan myöskin muualla.

Poikkeuksellisen laajoista ja suurista katvealueista johtuen Kaakkois-Suomessa ja itärajalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että siellä asuvilla on mahdollisuus käyttää televisiota, radiota ja tietokonetta. Tarvittaessa asia tulee hoitaa ylläpitämällä rinnakkaisjärjestelmiä niin kauan, että se homma hoituu.

Valiokunnassa kiinnitettiin huomiota myös radiomikrofonien poistumiseen tältä taajuudelta ja niiden kustannusten korvaamiseen. Valiokunnan mietintöön kannanotoksi tuli se, että selvitetään, voidaanko näitä kustannuksia jotenkin valtiolta kustantaa ja näille toimijoille laittaa, mutta itse näen tärkeänä, että me huolehdimme siitä, että kun tämä 800 megahertsin taajuus otetaan siihen 4G-tekniikan käyttöön ja näitä radiomikrofoneja on tulossa käyttökelvottomiksi valtava määrä — ja puhun tässä yhteydessä luvallisten mikrofonien asemasta — niin korvauksen täytyy tulla valtion kukkarosta. Kuten edellä jo totesin, tästä huutokaupasta on odotettavissa 100 miljoonan euron tulot valtiolle. Olisi kohtuullista, että valtio korvaisi nämä langattomien mikrofonien käyttötaajuudet tai niiden virittämiset uudelleen niin, että se summa — olkoon se 5,4 miljoonaa euroa, tai mikä se nyt sitten onkaan — tulisi joko opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai sitten jostakin toisesta ministeriöstä, mutta tärkeintä on se, että ministerit koordinoivat sen, että mikrofonien korvaukset tulevat käyttäjille täysimääräisesti, tulivatpa ne sitten minkä ministeriön hallinnonalan budjetista tahansa.

Arvoisa puhemies! Täten me keskustan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet jätimme tähän hallituksen esitykseen ja valiokunnan mietintöön vastalauseen numero 1, ja siellä on sitten pykälämuutosesitys 4 §:ään, joka koskee toimiluvan myöntämistä.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuon käsittelyn aikana ilmeni kaksi huolta, joihin itsekin yhdyin, ja aika pitkää pohdintaa kävin kahden teeman ympärillä, ja ne molemmat koskivat kuluttajan etua tässä tilanteessa, jossa nyt kaupataan tuota uutta taajuusaluetta. Lähinnä se liittyi tähän pohdintaan, tulisiko taajuusalueen huutokaupattava slotti olla 2 x 10 vai 2 x 15. Nyt, kun näyttää siltä, että tämä huutokauppa todennäköisesti johtaa kahden toimijan malliin tällä uudella taajuusalueella, tuo kilpailunäkökulma asiakkaan kannalta on huolestuttanut.

Toinen, joka tästä seuraa, on se, että huutokauppahinta on mille tahansa yhtiölle varsin kova: pohjahinta 100 miljoonaa euroa. Mihin tuo hinta sitten päätyykään, niin näiden yhtiöiden tulee vielä kyetä investoimaan tämän verkon rakentamiseen. Sekään ei ole asiakkaan etu, jos tuo rakentaminen ei ole kovin nopeaa.

Itse asiassa haluan tässä puheenvuorossa nostaa esille kaksi asiaa liittyen tähän taajuushuutokauppalakiin. Aloitan siitä, että on erittäin hyvä, että tuossa taajuushuutokauppalaissa on 13 §, joka näihin toimiluvan ehtoihin liittyen velvoittaa toimiluvan haltijan poistamaan toiminnastaan muulle määräysten mukaiselle radioviestinnälle aiheutuvat häiriöt sekä korvaamaan näiden häiriöiden poistamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämä pykälä on todella tarpeen. Tälläkin hetkellä näitä häiriöitä televisiolähetyksissä on. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla on alueita, joilla tälläkään hetkellä televisiolähetykset eivät moitteetta näy, koska matkaviestinten taajuudet ja lähetinten voimakkuudet häiritsevät televisiolähetysten näkymistä. Antenniasentajat ovat siellä ongelmissa, koska on uusia kiinteistöjä, joihin on asennettu uudet laitteistot, mutta niitä ei vain millään asennustoimenpiteillä oikein kunnolla saada toimimaan, koska lähetinten tehot matkaviestinnässä ovat niin voimakkaita. On hyvä, että tässä yhteydessä nyt tämän 800-alueen huutokaupan seurauksena olevat häiriöt velvoitetaan korjaamaan ja korvaamaan niiden poistamiskustannukset, mutta samansuuntainen lainsäädäntö olisi tarpeen myös muiden kuin tämän 800-alueen aiheutuneista häiriöistä.

Toinen asia, jonka nostan tässä esille, koskee langattomia mikrofoneja. On arvioitu, että Suomessa on noin 60 000 langatonta mikrofonia tai laitetta, jotka tällä 800-alueella toimivat, ja 31.12.2013 ne laitteet eivät tällä taajuusalueella enää toimi. Tämä tulee olemaan erittäin suuri kysymys ja suuri ongelma. Näitä mikrofoneja käytetään studioissa, teattereissa, orkestereissa, festivaaleilla, ravintola- ja hotellialalla, seurakunnissa, kouluissa, ja myös monet yksityiset toimijat käyttävät langattomia radiomikrofoneja. Nyt kun huutokaupan tuotto on määritelty varsin korkeaksi ja valtio tällä huutokauppatoimenpiteellä aiheuttaa taajuusalueella nykyään luvallisesti toimiville tahoille kustannuksia, mielestäni on aivan välttämätöntä, että tämä asia korvataan, ja sen vuoksi liikennevaliokunnan käsittelyssä tuohon mietintöön lisättiin, että liikennevaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että selvitetään pikaisesti mahdollisuudet korvata taajuusalueen muutoksesta aiheutuvat kustannukset luvanvaraisten radiomikrofonien käyttäjille. Yhtenä esimerkkinä on vaikkapa vain Lahden kaupunginteatteri, jossa on arvioitu, että radiomikrofonien määrä tuollaisessa keskisuuressa teatterissa on niin suuri, että kustannukset saattavat nousta jopa 250 000 euroon, kun näitä laitteistoja sitten uusitaan. Tiedän, että viestintäministeri Kiuru on nopea ja jopa radioaaltoja nopeampi joissain tilanteissa, ja kysynkin ministeriltä tässä yhteydessä, oletteko jo ryhtyneet toimenpiteisiin selvittämään, miten tämä korvausjärjestelmä luodaan ja toteutetaan langattomien mikrofonien käyttäjille.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys radiotaajuuksien huutokaupasta annetun lain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain väliaikaisesta muuttamisesta käsittelee 800 megahertsin taajuuden huutokauppaa, ja tässä on meillä vielä tänä iltana käsittelyssä laajakaistahankekin, jolla on tarkoitus saada kiinteätä kuitua vedettyä valtakunnan tasolla vähän reippaammin. Tällä 800 megahertsin taajuusalueen huutokaupalla haetaan nimenomaan harvaan asutulle seudulle lisävolyymia. En usko, että tämä kovinkaan suurta merkitystä näyttelee markkinaehtoisesti toimivilla alueilla suurissa keskuksissa, missä kuitu on kumminkin huomattavasti nopeampi.

Valiokunta piti mietinnössään hyvin tärkeänä, että huutokaupattavien 800 megahertsin taajuuksia käyttävien mobiiliverkkojen vaikutuksia kansalaisten ja yritysten laajakaistaverkkojen käyttötarpeisiin seurataan aktiivisesti ja arvioidaan, miten hyvin ne pystyvät vastaamaan myös käyttäjien tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä on ennen kaikkea harvaan asutulla seudulla erittäin tärkeää, että päästään suurempiin nopeuksiin.

Täällä on esitetty tästä kilpailutilanteesta erilaisia näkemyksiä, että tässä olisi annettu vain kahdelle mahdollisuus. Tässähän on varmaan mahdollisuus huutaa vaikka neljä viisikin, kilpailla tästä, mutta tämä nyt menee vain niiden markkinaehtojen voimalla, että kenellä on fyrkkaa, niin se huutaa, ja ainakin Kilpailuviraston lausunnon mukaan virasto pitää erittäin tärkeänä sitä, että markkinaehtoista radiotaajuusallokointia 800 megahertsin taajuusalueella suoritetaan tällä tavalla, että saadaan kilpailun kautta sitä, sitä vastoin, että se annettaisiin lupaviranomaisten suorittamalla vertailulla ja harkinnalla. Siinä mielessähän tämä on nyt aito tilanne.

Arvoisa puhemies! Vielä sitten tästä, mikä tu-li valiokuntakuulemisessa esille. Tällä hetkellä erittäin merkittävä osa on eräällä operaattorilla Pohjois-Suomessa, ja siellä on 3—3,5G:n yhteyksiä tällä hetkellä, elikkä päästään niinkin suuriin tehoihin. Tulevaisuudessa tulee 700 megahertsin taajuusalue, ja sillä saadaan nämä 4G-yhteydet, niin että ei ole kovinkaan suuresta erosta kysymys.

Kun on epäilty, että tähän seuraavaan kilpailuun ei pääsisi käsiksi, niin tähän lisättiin tämä lausuma, että "eduskunta edellyttää, että taajuushuutokaupan vaikutuksista toimialan kilpailuun ja kuluttajahintojen kehittymiseen tehdään analyysi ennen 700 megahertsin taajuusalueen matkaviestitoimilupien myöntämistä ja analyysin tulokset otetaan huomioon 700 megahertsin taajuuksia jaettaessa".

Sitten on vielä epäilty säteilyvaikutusta. Tosin sillä voi sähköherkille ihmisille jonkin verran vaikutusta ollakin. Näistähän on erilaisia tutkimuksia. Varsinkin voimalaitostyössä ja suurien induktiokenttien lähellä toimivilla henkilöillä on todettu sillä olevan jonkinlaisia vaikutuksia. Mutta Säteilyturvakeskus toteaa, ettei tämän taajuusalueen käyttöönotto vaikuta merkittävästi väestön säteilyturvallisuuteen.

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan nostaa esille langattomat mikrofonit. Se on ennen kaikkea opetuksen tai kulttuurin ja OKM:n puolella erittäin tärkeä ala ja merkittävä rahasumma, 5,4 miljoonaa euroa, kertaluonteisesta määrärahasta on arveltu olevan kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Toivon, että tämän myös hallitus ottaa sitten vahvasti huomioon käsitellessään näitä asioita.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on monesti taipumus aliarvioida tulevaisuuden kehitystä erityisesti tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyen. Muistetaan 50-luvulla IBM:n entinen pääjohtaja, joka heidän ensimmäisen suurtietokoneensa valmistuttua sanoi, että viisi tällaista riittää koko maailman tarpeisiin, tai maailman menestynein it-nörtti Bill Gates, joka joskus 80-luvun alussa totesi, että uuden prosessoriteknologian myötä 256 kilotavun muisti tulee riittämään kaikille kaikkiin tietojenkäsittelytarpeisiin. No, pieleenhän nämä ennusteet menivät, ja nyt tiedetään, että muistia käytetään kymmeniätuhansia kertoja enemmän näissä nykyisissä pienissäkin tietokoneissa, prosessitehoista ja tietoliikennekapasiteetin kasvusta puhumattakaan.

Tämän takia on tärkeätä, että ei nyt aliarvioida myöskään näitä meidän tarpeitamme, ja siinä mielessä minun mielestäni on hyvä, että nämä 800 megahertsin taajuudella jaettavat kaistaparit ovat maksimissaan sen 2 x 15 megahertsiä, jotta voidaan ennustaa, että ostetaan kahden operaattorin toimesta tämä 2 x 30 megahertsiä -alue täyteen. Se varmistaa sen, että meillä on näissä olosuhteissa maksimikapasiteetti käytössä siinä vaiheessa, kun verkot otetaan käyttöön. Monet ovat toivoneet, että kaistaparien minimi- ja maksimimäärät voisivat olla 2 x 10 megahertsiä, jolloin taajuusalueelle mahtuisi kolme operaattoria todennäköisen kahden sijaan — edellyttäen tietysti, että nämä huudetaan tämän oletuksen mukaan — mutta uskon, että se ei ole teknisesti niin hyvä vaihtoehto tulevaisuutta silmällä pitäen kuin tämä, mitä tämä valiokunta lausuu ja mitä hallituskin esittää.

Toki tietysti useamman operaattorin toimiminen tälläkin taajuusalueella olisi lisännyt kilpailua ja ehkä siinä mielessä parantanut kuluttajan etua. Sen takia on tärkeätä, että nyt sitten, kun tämä 800 megahertsin alue rakennetaan ja nämä verkot tulevat käyttöön jne., seurataan sitten kilpailua ja sitä, miten tämä homma toteutuu, ettei käy sellaista hommaa, että kuluttajahinnat nousevat ja palvelun taso laskee vähän samaan tyyliin kuin meillä tuolla vähittäistavarakaupassa voi joidenkin tulkintojen mukaan olla käynyt. Eli tarkka analyysi siitä, miten tämä toimii, ja sitten tämän analyysin tulokset pitää huomioida siinä vaiheessa, kun 700 megahertsin taajuusaluetta sitten tulevaisuudessa otetaan käyttöön ja mietitään, millä sabluunalla se sitten operaattoreille jaetaan. Tärkeintä on kuitenkin se kuluttajan eli Suomen kansalaisten etu, ja se yksi asia, joka sen toteutumista edesauttaa, on se, että meillä toimii kilpailu näillä markkinoilla hyvin.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tietoyhteiskuntakehitys on ja tulee olemaan tulevaisuudessa kansalaisten arjen sujuvuuden sekä yritysten ja yhteisöjen toimivuuden kannalta yhä tärkeämpää. Tämän johdosta ja liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaisesti pidän esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Koko ajan on kuitenkin tärkeää muistaa, että sekä kuituteknologialla että mobiiliteknologialla on tilauksensa käyttäjien erilaisten käyttötarpeiden johdosta. Kiinteät laajakaistaverkot tarjoavat nopeutta, mobiiliverkot taas mahdollistavat liikkuvuutta yhteyksien käytössä. Nimenomaisesti kansalaisten mahdollisuuksien parantaminenhan on tavoitteena. Kun suunnitelmien mukaan keväällä 2013 huutokaupattavat 800 megahertsin taajuudet tulevat käyttöön, on erittäin tärkeää seurata ja arvioida aktiivisesti, kuinka hyvin ne vastaavat käyttäjien tarpeita silloin ja erityisesti tulevaisuutta silmällä pitäen.

Arvoisa puhemies! Suomi ja Venäjä ovat neuvotelleet taajuusalueen käytöstä raja-alueella jo vuosia. Liikenne- ja viestintävaliokunnan saaman selvityksen mukaan kattavan matkaviestinverkon rakentaminen 800 megahertsin taajuusalueella on mahdollista ilman erillistä taajuuskoordinointia 55 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Itsekin asun kuitenkin tuon 55 kilometrin sisällä, ja siellä asuu monia, kymmeniätuhansia ihmisiä. Siksi on todella tärkeää, että myös Venäjän rajan läheisyydessä asuville henkilöille ja elinkeinoelämän toimijoille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet nopeisiin ja häiriöttömiin langattomiin laajakaistapalveluihin. Nämä tarpeet täytyy huomioida suunniteltaessa verkon teknisiä ratkaisuja.

Valiokunnan kuulemisten aikana tuli esille, että suurin osa Suomessa käytössä olevista luvanvaraisista mikrofoneista toimii nykyisellään 800-taajuusalueella. 800-taajuusalueen siirtyminen matkaviestinverkkojen käyttöön tulee aiheuttamaan näille muutoksia ja rajoituksia ja pakottaa nykyiset käyttäjät siirtymään muille taajuuksille, mikä aiheuttaa vääjäämättömästi ylimääräisiä ja uusia kustannuksia. Erityisesti on huoli taide- ja kulttuurilaitoksille tulevista kustannuspaineista.

Arvoisa puhemies! Valiokunta otti lausunnossaan esille tarpeen arvioida vielä jatkossa, olisivatko taajuusalueen muutoksesta aiheutuvat kustannukset korvattavissa osittain tai kokonaan luvanvaraisten mikrofonien käyttäjien osalta. Teatterin ystävänä haluan sen vuoksi tuoda asian esille vielä tässä salissakin. Asia on relevantti myös muun muassa yhtyeiden, liikuntatuntien vetäjien sekä koulujen ja oppilaitosten osalta, tässä vain muutamia mainitakseni.

Radiotaajuuksien huutokauppa vaatii toteutuakseen nyt esitetyn lain, jotta huutokauppa saadaan todeksi. Jo valmistelu on vaatinut valmistelijoilta ison jumpan tähän mennessä. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaisesti esitys on tarpeellinen ja kannatettava, ja siihen vastaava ministeri Kiuru voi olla tyytyväinen. Nyt otetaan eurooppalaisittainkin suuria ja edistyksellisiä askelia kohti edelläkävijyyttä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelu on pitkälti noudatellut samaa kaavaa kuin valiokunnassakin. Haluaisin oikeastaan tässä vaiheessa puuttua vain yhteen asiaan, ja se oli se, kun edustaja Vehkaperä täällä oli huolissaan haja-asutusalueiden yhteyksistä. Niin minäkin olen huolissani, ja sen takia tätä esitystä voimakkaasti kannatankin, koska tämä on kyllä parasta, mitä haja-asutusalueille on tapahtunut todella pitkään aikaan, jos koskaan, näiden asioitten puitteissa.

Jos otan esimerkin omalta paikkakunnaltani eli Sastamalasta, joka on hyvin tyypillinen maaseutukaupunki, niin meillähän tilanne on tällä hetkellä se, että meillä on markkinaehtoisesti syntynyttä kiinteää verkkoa kaupungin ydinkeskustassa, jossa se on markkinataloudellisesti kannattavaa. Sen lisäksi, kun meillä on paikallinen puhelinyhtiö, joka on ollut aktiivinen toteuttamaan näitä kuituhankkeita siltä osin kuin niitä on valtion taholta ja maakunnan taholta lähdetty edistämään, siellä täällä haja-asutusalueella on lisäksi tätä kuituyhteyttä, mutta suurin osa haja-asutusalueesta on vailla näitä merkittäviä yhteyksiä, ja nyt hyvin nopeasti päästään sinne yli 20 megabitin yhteyksiin koko sillä alueella. Jos me olisimme jääneet odottamaan sitä, että se kuitu on vedetty joka ikiseen mökkiin pelkästään Sastamalankin alueella, niin se olisi kestänyt kyllä kymmeniä vuosia.

Eli siinä mielessä tämä on kyllä valtava eteenpäinmeno, eikä parane vähätellä myöskään sitä, mikä täällä opposition taholtakin tuotiin esille: mikä on se kustannus, jolla tähän pääsee mukaan. Vaikka se kuitu tulee, niin sillä on kuitenkin käyttäjälle varsin iso kustannus, että saa järjestelmän toimimaan omassa taloudessaan. Tässä päästään paljon pienemmillä kustannuksilla liikkeelle, ja osalle kuluttajista sekin on tärkeätä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämänkin taajuushuutokaupan jälkeen haja-asutusalueilla, maaseudulla, tämä langattomien yhteyksien epävarmuus ei poistu, ja en voi lähteä siitä olettamuksesta, vaan itse haluan edistää sitä, että ennen kaikkea tämä kiinteiden laajakaistojen, kuitujen olemassaolo näitten yhteyksien edellyttäjänä on se, johon meidän pitää tulevaisuudessakin panostaa. Mutta eihän tämä huutokauppa tietysti sitä pois sulje, ja toivon, että ministeri jatkaa sitä kehittämistyötä näiden kuituyhteyksienkin rakentamisessa.

Mutta olen huolissani tästä kilpailunäkökulmasta. Siis kaikkien operaattoreiden kilpailunäkökulmasta katsottuna on aika harhaanjohtavaa, että käperrytään tulevan, siis seuraavan, 700 megahertsin taajuusalueen huutokaupan taakse lupaamalla tai olettamalla, että seuraavat hallitukset tekevät viisaita päätöksiä avaamalla sitä kilpailua useammille toimijoille tulla mukaan rakentamaan laajakaistoja. Tämä on vähän samaa politiikkaa kuin perusväylänpidossa on todettu, että seuraavan hallituksen aikana sitten tehdään roima tasokorotus perusväylänpitoon ja sitten tiet ja radat ja satamat tulevat hoidettua. Ei siirretä tätä tilannetta seuraaville ja seuraaville, kun tehdään niitä päätöksiä tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa — erityisesti kokoomuksen eduskuntaryhmää katson — että täysin kotimaisessa omistuksessa olevan toimijan heikentäminen esimerkiksi tässä huutokaupassa sallitaan ilmeisesti ja tämä kilpailun vääristymä tulee maksatetuksi kuluttajilla.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nostan vielä yhden asian esille tuosta taajuushuutokauppalain 13 §:stä, joka velvoittaa siis operaattorit korvaamaan ja korjaamaan noita mahdollisia häiriöitä esimerkiksi televisiolähetysten kuvaan ja ääneen. Tuossa kuulemisessa kuultiin, että ministeriö aikoo asettaa operaattoreille toimilupaehtoihin velvoitteita neuvonnasta ja tiedottamisesta näiden asioiden suhteen.

On kuitenkin kuluttajan kannalta erittäin tärkeää, että silloin, kun näitä häiriöitä ilmenee ja korjaustarvetta on, kuluttaja ei itse joudu selvittämään, mistä nämä aiheutuvat. Sen vuoksi onkin välttämätöntä, että kuluttajille järjestetään vaivaton ja ilmainen menettely, yksi valtakunnallinen asiakaspalvelu, jonka kautta tämä kor-jausoperaatio sitten käynnistyy ikään kuin yhdellä soitolla tai yhdellä yhteydenotolla tuohon valtakunnalliseen asiakaspalveluun. Toimilupaehdoissa tulisikin velvoittaa nämä operaattorit yhdessä järjestämään tällainen menettely. Se on kuluttajan kannalta hyvä ja välttämätön järjestely.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Maaseudulla on pystyttävä asumaan ja yrittämään, ja tässä on tosiaan hyviä puolia, kuten aikaisemmassa puheenvuorossa sanoin. Meillä on ainoastaan painotuseroja, ja meidän painotuseromme on siinä, että kilpailutilanteen tarvitsee pysyä ja muun muassa nämä suomalaiset toimijat on pidettävä hengissä tavalla tai toisella.

Maaseudulla on kuitenkin aina ollut langattomien tekniikoiden kanssa ongelmia, myös johdollisten, mutta se seikka, mikä kuvaa sitä hyvin ja kuvaa sitä, että aina tarvitsee jatkaa kehittämistä, kehittymistä, on se lausahdus, joka kuultiin valiokunnan pöydän ympärillä: "Kunhan nyt edes puhelimet toimisivat." Se kuvaa hyvin tilannetta, mikä maaseudulla on tätä päivää ihan kaikesta kehityksestä huolimatta.

Myös nämä langattomat mikit, siitä en aikaisemmassa puheenvuorossa sanonut: Olen erittäin tyytyväinen siihen, että se on täällä mietinnössä sanottu ja nostettu hyvin esille. Sitä ovat oikeastaan valiokunnan kaikki jäsenet kovaan yhteishenkeen pyytäneet sinne.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Joitakin vastauksia esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin.

Ensinnäkin aloitan siitä, onko nyt tehty historiaa vai ei. Vastaus on, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja antoi tässä jo aikaisemmin ymmärtää: kyllä, nyt tehdään historiaa, koska yksinkertaisesti langattomien mobiiliyhteyksien käyttöönotolla me tulemme laajentamaan merkittävästi tavallisten kuluttajien mahdollisuuksia saada nopeita yhteyksiä. Minä uskon, että se, että eduskunta menee suomalaisten kuluttajien puolelle, kertoo, että tässä ajassa me haluamme käyttää teknologiaa juuri ihmisten hyödyksi, ja siksi vaihtoehtokysymykseen, teemmekö me tässä nyt tekoja tulevaisuuden puolesta vai emme tee, vastaus on: kyllä, me teemme niitä. Minä uskon, että tämä tulee olemaan tämän hallituskauden isoin historiallinen päätös, jonka me teemme viestintäpolitiikassa, ja sillä on valtava kantokyky: varmasti jälkikäteen, vuosina 2018—2019, katsotaan, millä ratkaisuilla pystyttiin luomaan Suomeen niin nopeat yhteydet.

Minä haluan vielä sanoa, että erityisesti niiden, jotka tukevat haja-asutusalueiden yhteyksien parantamista, pitäisi olla eturintamassa tukemassa tätä päätöstä ja erityisesti niillä ratkaisuilla, joita me esitämme, koska tällä mahdollistetaan se, että teknologian kehittyessä me saamme irti siitä leveydestä tällä taajuudella mahdollisimman paljon, mikä tulee takaamaan haja-asutusalueille myöskin erittäin kilpailukykyiset mobiilit vaihtoehdot. Näillä alueilla ei ole kaikilla ollenkaan minkäänlaista kilpailua, koska tosiasiassa ollaan yleispalveluvelvoitteen varassa.

Minä olen erittäin huolissani siitä, ymmärretäänkö tämä, kuinka merkittävästä päätöksestä on kysymys. Meille jää käytännössä yleispalveluvelvoitteen varaan noin 1 prosentti suomalaisista, jotka saattavat asua niin vaikealla alueella, että sinne kerta kaikkiaan ei näitä yhteyksiä nyt pystytty järjestämään. Olen itse omalta osaltani tehnyt hirvittävästi työtä sen eteen, että me nostamme tuota velvoitetta liittyen tuohon viime hallituskauden merkittävään päätökseen eli niin sanotusti perusoikeuksien kirjaamiseen. Niin sitä voisi ajatella, että perusoikeudet kirjoitettiin lakiin ja nyt sitten yleispalveluvelvoitteen nostamisessa tehdään valtavasti töitä sen eteen, että me voimme puhua 1 megan sijasta aivan toisenlaisista yhteyksistä: me tutkimme sitä, että me voisimme nostaa tuon yleispalveluvelvoitteen vähintään 10:een. Minä uskon, että näillä toimilla, mitä nyt tehdään, tuo tulee olemaan mahdollista. En osaa kuitenkaan vielä sanoa, milloin. Se antaa käsityksen siitä, että ensimmäistä kertaa siis markkinaehtoisesti toimiville yrityksille — tämä on lähes ennenkuulumatonta — me asetamme tällaisia peittovaatimuksia, ja minusta on tärkeää, että me teemme sen, koska se on erityisesti kuluttajien etu.

Mitä tulee sitten seuraavaan teemaan — kysyttiin näistä häiriöistä — niin ensinnäkin jo 2008 tehtiin päätös siitä, että me voisimme osoittaa tämän 800-taajuusalueen tähän käyttöön eli mobiiliviestintäkäyttöön. Nyt on tärkeää, että huomaatte aikaperspektiivin. Meni aika kauan ennen kuin me pystyimme sopimaan tästä asiasta taajuuskoordinaation kautta, ja olen erittäin iloinen, että kun aloitin kesän jälkeen, niin heti syksyllä me pystyimme sopimaan toisen naapurimaamme Venäjän kanssa tästä asiasta. Ja on hienoa, että me saimme ylipäänsä tämän päätöksen tänne eduskuntaan, se ei ole mikään itsestäänselvyys. Minusta on hienoa, että Venäjä ja Suomi tekivät yhteistyötä asiassa ja myöskin Venäjä omalta puoleltaan on sitoutunut siihen, että he tulevat ottamaan tämän verkon mobiiliviestinnän käyttöön. Se antaa meille takeen siitä, että häiriöt tulevat tietyllä aikavälillä poistumaan. Kuitenkin, kun he ilmanavigoivat vielä siellä, me tarvitsemme jonkinlaisen alueen, joka sitten toimii jonkinlaisena häiriöalueiden suodattimena, ja sitä kautta kuitenkin annetaan myös Venäjälle aikaa siirtyä tälle samalle 800-taajuudelle mobiilikäyttöön. Näin ollen oma luottamukseni siihen, että näin todella tapahtuu, on meidän kahdenvälisissä keskusteluissamme entisestään kasvanut, ja ne ovat vakuuttaneet minut siitä, että me olemme oikealla tiellä.

Toisaalta kysyttiin myöskin näistä häiriöistä, jotka liittyvät tämän taajuuden käyttöönottoon. On aivan selvää, että me joudumme myöskin, niin kuin me nyt jo velvoitamme toimilupaehdoissa... Esimerkiksi tänään olen ollut julkisuudessa siitä, koska meillä on toimintavarmuus tänään ollut teemana meidän isommalla foorumillamme. Kyllä meillä on nykyisissäkin toimilupaehdoissa jo edellytyksiä sille, että häiriötilanteisiin on vastattava ja sitä kautta suunniteltava jo etukäteen se, että näin ei pidä tulla tapahtumaan, ja kyllä tämän saman hyvän perinteen pitää jatkua myös näissä asioissa. Eli toimilupaehdoissa pitää asettaa velvoitteita, jotta näihin häiriöihin sitten myöskin operaattorit pystyvät vastaamaan.

Kysyttiin myöskin rahapuolesta, ja kuulin myöskin epäilyjä siitä, onko tämä tuotto liian korkea. Itse olen lukenut valiokunnan mietinnön, ja minusta siellä on hyvin perusteltu tätä tuottopuolta. On lähdetty siitä, että tuo tuotto siis suhteutetaan voimassaoloaikaan, mikä on erittäin tärkeää huomata. On hyvin pitkä voimassaoloaika, ja kun ne tuotot suhteutetaan, niin sitä kautta me saamme noin promillen kustannuksen vuosittaisesta liikevaihdosta. Kyllä minun pitää ihmetellä, jos se on liian korkea, kun katsotaan koko sitä aikaa, mihin me suhteutamme. Minusta meidän pitää myöskin nähdä se kokonaisuus, missä me elämme, ja sitä kautta pidän sitä kuitenkin kohtuullisena suhteessa niihin toteutuneisiin huutokauppoihin, joita maailmalla on järjestetty.

Myöskin, arvoisa puhemies, kysyttiin mikeistä. Niin kuin viimeksi keskustelimme railakkaasti jo näistä mikkiasioista, totean, että kun minulle esitettiin vaatimuksia siitä, että minä loisin korvausjärjestelmän, niin on hyvä sanoa, että meidän repertoaariimme ei kuulu tämä puoli. Me olemme tehneet valtavasti töitä siinä, että tämä asia olisi otettu huomioon. Nimittäin LVM esitti jo silloin tätä, kun olimme lausuntokierrokselle tuikkaamassa tätä luonnosta, luonnosvaiheessa oli tämä huoli jo esillä, ja olemme esittäneet esittelevänä ministeriönä tässä päätöksessä tätä sen ohessa, että otettaisiin huomioon myöskin radiomikrofonien kohtalo ja lähdettäisiin siitä, että noin 5 miljoonan, käytännössä tarkistuneen 5,4 miljoonan, lisämäärärahaa esitettäisiin OKM:lle, jotta tämä asia saataisiin järjestykseen. Nyt on kysymys vain laillisista mikrofoneista, joita on noin 10 prosenttia — 10 prosenttia on laillisia — ja tämä lupakausi tulee kestämään, niin kuin tiedätte, vuoden 2013 loppuun asti. Sen jälkeen me emme ole koskaan antaneet vakuuksia siitä, että siellä voisi joku jatkaa työskentelyä. Tämä on iso kysymys, kun mennään 700-taajuudelle, samalla tavalla, mikä on sitä tärkeää — edustaja Kopra kysyi tuossa aikaisemmin, mikä on se iso perspektiivi, jota me haluamme luoda, ja nyt pitää kyllä miettiä, mikä on se iso juttu. Valitettavasti tätä rahaa ei saatu. Eli käytännössä valtiovarainministeriö ei nähnyt sitä tarpeelliseksi vaan lähti siitä, että nämähän menevät vanhaksi, nämä luvat, ja sitä kautta ei voi antaa siitä mitään korvauksia, kun lupa vanhenee, ja sitä kautta tätä asiaa ei otettu enää periaatepäätökseen mukaan. Me oletimme tietysti omalta osaltamme, että OKM esittäisi tätä määrärahaa budjettineuvotteluissa, ja näin ei käynyt.