Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesitykseni olen laatinut sen vuoksi, että en hyväksy sitä periaatetta, että maan hallitus kävelee eduskunnan yli. Tämä on enemmänkin oikeudenmukaisuuskysymys kuin raha-asia. Sen tähden halusin tehdä tästä lakialoitteen. Tiedän, että asiasta on tehty hyvin monta talousarvioaloitetta, itse asiassa kaikista eduskuntaryhmistä, jopa vihreiden ed. Pulliainen, eilen kuulin, on tehnyt talousarvioaloitteen tästä.

On turha toistaa tämän esityksen taustoja. Tiedämme sen, että ne 123 eläkeläistä, joilta pohjaosa on (Ed. Hyssälä: 122 000!) — niin, oikein, ed. Hyssälä, 122 000 eläkeläistä — joilta on kahteen kertaan yhteensovitettu perusosa, kokevat sen epäoikeudenmukaisena, ja mielestäni eduskunnan täytyisi tämä asia korjata.

Tiedän, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on ensi viikolla keskustelemassa ja vaatimassa tästä selvitystä. Olen tänään jutellut valiokunnan puheenjohtajan Marjatta Vehkaojan kanssa asiasta. Valitettavasti hän joutui lähtemään maakuntaan eikä päässyt mukaan keskustelemaan asiasta. Olisin jopa halunnut siirtää lakiesitystäni niin, että myös valiokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja olisi voinut olla läsnä tässä keskustelussa, mutta se vain nyt on niin, ettei ensi torstaina ole istuntoa, joten tämä on tänään meillä käsittelyssä.

Uskon kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuin vuoreen. Sen jäsenet ovat tehneet ansiokasta ja hyvää työtä koko tämän vaalikauden ja todella luotan siihen, että heiltä riittää voimia kyselyyn, tiedusteluun ja myöskin tuomaan selkeitä vaihtoehtoja. Me emme tarvitse mitään vaihtoehtoja, vaan me tarvitsemme hallituksen esityksen, jossa tämä ongelma korjataan. Itse olen aika toiveikas ja uskoisin kyllä, että hallitus tällaisen esityksen tuo. Olen varmasti oikeastaan kaikille ministereille kertonut oman kantani ja sanonut hyvin selkeästi sen, että jos hallitus oli hautajaisissa asian suhteen, niin niihin hautajaisiin ei eduskunta tule mukaan. Luulen, että olemme tästä aika paljon samanmielisiä.

Esitän lakialoitteessani varovasti — voidaan ajatella muutenkin — että ensi vuonna hallintokulut, samalla lailla kuin ministeri Maija Perhon esityksessä oli budjettiriihessä, otetaan budjettiin ja vuonna 2003 ruvetaan palauttamaan ja maksamaan takaisin liikaa perittyjä pohjaosan leikkauksia. Minulle sopii tietysti myöskin aikaisempi ajankohta, mutta olen ehkä liian kauan ollut politiikassa ja ymmärrän realismin. Olen mukana kaikissa niissä hankkeissa, jotka edesauttavat, että saamme tämän asian niin sanotusti pois päiväjärjestyksestä ja näiden eläkeläisten, jotka kokevat tämän nimenomaan epäoikeudenmukaisuuskysymyksenä, asiat sillä tavalla positiivisesti hoidettua.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä enemmän tätä asiaa pohdiskelee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee, että tässä tehtiin vuonna 95 perustavaa laatua oleva virhe, jota ei olisi pitänyt tehdä. Tällä hetkellä tämä hallitsee kaikkea poliittista keskustelua eikä mitään järkevää kehityskeskustelua enää kansalaisten piirissä voida tehdä, koska mukaan tulevat juuri ne henkilöt, jotka ovat tässä edunmenettäjinä olleet.

Kiinnitän huomiota tässä lakialoitteessa — samalla kun olen samaa mieltä asian kanssa ja olen todellakin tehnyt myöskin talousarvioaloitteen, jolla tämä momentti voidaan aukaista — tekstiosaan, että hallitus hylkäsi ministeri Perhon esityksen ja päätti ja niin poispäin. Minä tänä päivänä viimeksi meidän ministereiltämme kysyin, miten tämä asia on. He väittävät nyt kovasti, että kaikki ratkaisut ovat olleet hallituksessa yksimielisiä. Minä toivon, että ed. Tulonen on oikeassa ja meidän ministereillämme on tämmöinen muistikatkos.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä noihin perusteluihin ja muutenkin ed. Tulosen puheenvuoroon. Niin minulla kuin monella muullakaan edustajalla ei ollut mahdollisuutta allekirjoittaa tätä lakialoitetta, mutta olen allekirjoittanut vastaavat ed. Rajamäen ja ed. Kosken aloitteet. Niin kuin täällä tuotiin esille, tähän asiaan liittyen on erittäin paljon tehty kirjallisia kysymyksiä aiemmin ja nyt sitten laidasta laitaan eri puolueitten aloitteita, kun tasan kaksi viikkoa sitten selvisi niin ministeri Perhon kuin pääministerin suulla, että hallitus ei aio tätä asiaa hoitaa. Tämän suuntaisia epävirallisia viestejä ja selityksiä tuli hyvinkin paljon hyvin monenlaisia jo pitkin tätä vuotta. Ehkä on totta, että joittenkin kohdalla, jos ja kun, niin kuin toivon ja uskon, tämä asia hoidetaan, mahdollisesti se ei parantaisi taloudellista tilannetta, ei toisi lisämarkkoja, mutta totta kai silloin näitten henkilöitten kohdalla on meneteltävä toisin.

Itse myös kiinnitän samaan asiaan kuin ed. Pulliainen huomiota. Kun lakialoitteen tekstiä lukee, täällä tosiaan on perusteluissa, että hallitus hylkäsi ministeri Perhon jne. En toista tätä. Tietysti en ole ollut läsnä siinä hallituksen kokouksessa, budjettiriihessä, mutta olen saanut vähän samanlaisia viestejä, että sinne on tuotu selvityksiä, mutta ei varsinaista esitystä. Tässä lakialoitteessa tavallaan hiukan henkii se, että kokoomus olisi ollut valmis asian hoitamaan, mutta eivät sitten muut puolueet. Täällä kyselytunnilla ainakin selkeästi tuotiin esille se, että kaikki hallituspuolueet, ministerit, olivat samassa rivissä ja yksimielisesti torjuivat tämän asian hoitamisen.

Mutta uskon myös henkilökohtaisesti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta saa tukea hallituspuolueitten ryhmänjohtajilta, ja totta kai jo budjetin lähetekeskustelussa edustajat laidasta laitaan totesivat, että tämä asia on hoidettava, oli malli mikä hyvänsä. Tietysti toivon, että pystyttäisiin jo ensi vuoden alusta kompensointia suorittamaan. On varmasti myös totta, että kun tehdään yksittäisten kansalaisten kohdalta päätöksiä, niin nopealla aikataululla niitä ei voi tehdä, mutta sitten maksatus tulee tehdä siinä mielessä takautuvasti. Olen myös realisti: ei ole realistista odottaa, että kompensointi hoidettaisiin vuosia taaksepäin, mutta pääasia on nyt, että ratkaisu saataisiin aikaiseksi ja todella tämä oikeudenmukaisuuskysymys hoidettaisiin kuntoon.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Perho sen selityksen mukaan, jonka hän on antanut meille ryhmässä, kun olemme häntä tästä asiasta kuulustelleet — nimittäin ryhmä oli edellyttänyt, että hän tekee tämän esityksen budjettiriihessä — esitti, mutta ei sitten jättänyt eriävää mielipidettä. Hän ei saanut kannatusta muilta ministereiltä, ja hän totesi meille, että riihessä ei ole tapana jättää pöytäkirjaan eriäviä mielipiteitä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva aloite on tehty tärkeästä asiasta. Harmi, ettei minullekaan ollut tarjottu tilaisuutta allekirjoittaa sitä. Onneksi samasta aiheesta on tulossa myös demariedustaja Kari Rajamäen talousarvioaloite sekä demariryhmämme niin sanottu yhteisaloite, toimenpidealoite, joka on ed. Valto Kosken nimissä. Näissä tärkeissä yhteisissä sosialidemokraattisissa hankkeissa olen molemmissa mukana.

Olen vahvasti sitä mieltä, että niin sanottu pohjaosan kaksinkertainen leikkaus on korjattava. Siksipä mukanaolo tällaisissa yhteisissä hankkeissa tuntuu aina hyvältä ja on selkeä mielenilmaus, vaikka kaikki me tässä salissa tiedämme sen tosiasian, ettei vaikkapa tällaisella lakialoitteella asiaa hoideta kuntoon, mutta mielipiteen ilmaisuna nämä ovat hyviä.

Erinomainen asia on myös se, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on jälleen reagoinut asiaan yksimielisesti. Moni on siis tällä hetkellä samalla asialla, ja hyvä niin, sillä selvää on, ettei yksi kansanedustaja tai edes pieni joukko samanmielisiä edustajia saa mitään asioita tässä talossa piskuisella joukkovoimalla muuksi muuttumaan.

Muutama sana asian edistymisestä eduskunnassa: Niin sanotun kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatiomallia hallitukselta edellytti jo aiemmin sosiaali- ja terveysvaliokunta omassa lausumassaan. Tuon lausuman jälkeen, jota minulla oli ilo olla tekemässä tuolloin valiokunnan varsinaisena jäsenenä, odotin monen muun kansanedustajan lailla hallitukselta esitystä kompensaatiomalliksi. Aikaahan eduskunta antoi hallitukselle kuluvan vuoden loppuun, joten ainakin itselleni tuli täytenä yllätyksenä kaksi viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla asiasta vastaavan ministerin Maija Perhon toteamus, ettei asialle olla tekemässä mitään. Hallitus oli ministeri Perhon mukaan näin yksimielisesti budjettiriihen yhteydessä päättänyt. Synkeä viesti ei ole kiirinyt ainakaan omiin korviini, ja tunnustan, että olin pettynyt. Kesällä päätetty asia kuultiin vasta syksyllä ja silloinkin vasta kysyttäessä.

Nyt hallituksen suuren saappaan kuva selässäni jatkan muiden samalla asialla olevien kanssa taistelua asian korjaamisen puolesta. Onneksi joukkoa on paljon ja se on herättänyt ryhmien puheenjohtajat. Luottamukseni asian korjaamiseksi onkin nyt ennen kaikkea asian tiimoilta valpastuneiden hallitusryhmien puheenjohtajien toimissa. Jos, ja itse asiassa sanon kun, asia halutaan korjata, se tehdään ja onnistuu vain laajalla poliittisella tuella eli eri hallitusryhmien yhteistyöllä.

Toivoisin voivani päättää asiasta puhumisen näihin toiveikkaan myönteisiin sanoihin. Sitä en kuitenkaan voi tehdä, sillä ed. Tulosen lakialoitteen teksti on hämmentävä. Aloitteen perustelun viimeisen kappaleen lopussa sanotaan — sanon sen siitä huolimatta, että äsken saatiin ed. Kokkosen kommentti asiaan: "Ministeri Perho esitti budjettineuvottelujen yhteydessä työeläkkeiden pohjaosaleikkauksen kompensoimista. Hallitus hylkäsi ministeri Perhon esityksen ja päätti, että asiaan ei enää palata. Tämä hallituksen päätös ei ole eduskunnan tahdon mukainen."

En itse ole ollut paikalla budjettineuvotteluissa enkä tiedä, mitä siellä on ohimennen, ohi pöytäkirjan, puhuttu, mutta saamani tiedon ja näkemäni pöytäkirjan mukaan ed. Tulosen teksti tapahtumien kulusta on virheellinen. Muistan lukeneeni asiasta kutakuinkin seuraavaa: ministeri Perho esitteli hallitukselle erilaisia vaihtoehtoja pohjaosan kompensoimiseksi. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että esiteltiin selvityksen vaihtoehtoja, niitä, joita on nähty täällä eduskunnassakin. Ei esitetty tiettyä kompensaatiomallia, joka sitten vielä hylättiin, kuten ed. Tulonen aloitteen perusteluissa kertoo.

En tiedä, miten väärä informaatio on kokeneen edustajakollegan aloitteeseen joutunut, mutta toivon pikaista oikaisua asiaan, jollei ed. Tulosella ole asiasta jotain muuta, meiltä muilta salattua tietoa, joka olisi tässä hyvä kuulla, esimerkiksi jos jokin kompensaatiomalli on esitelty, niin mistä kompensaatiomallista on ollut kyse. Ylipäätään tämä vastaanotto hallituksessa olisi hyvä tietää, sillä me kaikki joudumme vastaamaan näihin asioihin kentällä. Tällaisen viestin tuominen lakialoitteeseen on mielestäni aika kova paikka, kun minkäänlaista eriävää mielipidettä ei kyseiseltä ministeriltä ole kirjallisesti nähtävissä.

Korjauksen haluaisin siksi, että täysin virheellinen muoto ja tieto ei leviäisi eteenpäin esimerkiksi lehdistöön ja sitä kautta eläkkeensaajille, jotka kaiken tämän asiaan liittyneen pyörityksen, soutamisen ja huopaamisen jälkeen ovat enemmän kuin oikeutettuja tässä vaiheessa vähintään oikeaan tietoon. Lisäksi mielestäni myös kokoomusministeri Perhon olisi syytä kantaa asiassa vastuunsa hallituksen yhteisestä huonosta päätöksestä, johon eduskunta toivottavasti yhteisvoimin tekee muutoksen ja toteuttaa oman alkuperäisen tahtonsa päättämällä kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatiosta. Asia on eduskunnan käsissä.

Irja  Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni myöskin demarieduskuntaryhmästä kerännyt nimiä, mutta ed. Virpa Puistolta sain viestin, että te teette oman ehdotuksenne. On ihan hyvä, että jokainen ryhmä tekee omansa. Silloin hallitus saa selkeän kuvan siitä tahtotilasta, joka eduskunnassa on.

Mitä tulee arvosteluun, kun ed. Karhu tekstistä sanoi, että "soutaa ja huopaa", niin ehkä se nyt on niin, että ed. Karhu nyt vähän soutaa ja huopaa. Minä olen saanut sen kaltaisen tiedon, että ministeri Perho todella esitti sen vaihtoehdon, esimerkiksi sen mallin, että kompensaatio toteutetaan hakemuksesta. Hän esitteli summat, paljonko pitää olla valtion budjettiin kokonaisuutena, ja sen jälkeen hallitus ei hyväksynyt näitä esityksiä. Pääministeri Lipponen, näin kuulin, veti yhteen asiat ja totesi, että tähän asiaan ei palata. Mielestäni pääministeri Lipponen on sen myöskin kyselytunnilla ja joissakin muissakin yhteyksissä sanonut.

Näen aika saivarteluna tämän asian, koska tiedän, että Maija Perho oli todella pettynyt asiasta, koska hän oli tehnyt paljon töitä. (Puhemies koputtaa) Toivoisin, etteivät tässä eduskunnassa, kun me kuitenkin haluamme tämän asian hoitaa, sitten yksittäiset kansanedustajat lähde nyt saivartelemaan ja viemään asiaa aivan eri raiteille. (Puhemies koputtaa) Minulle sopii ihan mikä vain, mutta toivon todella, että tätä viedään yksimielisesti eteenpäin ja yhdessä yritetään, että jokainen hallituksen jäsen yrittää.

Saara Karhu /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan puutuin tähän viimeiseen lauseeseen aloitteessa juuri sen takia, että edustajakollega on katsonut aiheelliseksi ottaa sen tähän ja aloittaa tämän saivarteluksi nimeämänsä toimen. Viime viikonvaihteessa olin Tammelan torilla — olemme kummatkin Pirkanmaalta kotoisin — ja siellä sain kuulla kyllä, että tämän koko kurjuuden takana on ministeri Lipponen eikä kukaan muu. Jos kerran hallitus on yhteistuumin asian päättänyt, silloin mielestäni asian takana on koko hallitus eikä siitä sitten ole syytä pestä ketään pois sen kummemmin joillain asioilla, joita kenties on rivien välissä puhuttu. Ministeri Perho ei itse reagoinut tähän asiaan kyselytunnin aikana. Hän otti myös osuutensa syistä, ja sen takia ihmettelen tekstissä olevaa tietoa. Tästä syystä nostin sen esiin.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tässä keskustelussa sitä aktiivisuutta, jolla hallituspuolueitten kansanedustajat haluavat tätä asiaa nyt hoitaa. Olisin toivonut, että sitä samaa aktiivisuutta olisi ollut vuosina 96, 97, 98 ja 99 ja 2000, jolloin kaikkina näinä vuosina olemme tätä kyseistä asiaa käsitelleet, koska kaikkina näinä vuosina olemme leikanneet pohjaosaa. Kaikkina näinä vuosina juuri nämä ihmiset ovat joutuneet tästä asiasta kärsimään. Pohjaosan leikkaus on koskettanut 420 000:ta suomalaista eläkeläistä, ja vain osa heistä, 123 000, mikä on paljon, on joutunut tämän kahteen kertaan leikkauksen uhriksi.

Itse kysyin tätä asiaa syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla toissa torstaina. Silloin saamani vastauksen mukaan pääministeri vahvisti kyselytunnilla, että mikään hallitusryhmä ei budjettiriihessä siis irronnut tästä päätöksestä eikä halua irtautua. Nämä olivat pääministerin sanat. Hallituksen linjasta ei näin ollen ole epäselvyyttä: päätettiin, että tämä asia on loppuun käsitelty, ja piste. Tämän tiedonhan me saimme. Myös se tieto on tullut esille, että hallituspuolueitten puheenjohtajista muodostunut niin sanottu kopla päätti budjettiriihessä, että kaksinkertaisen pohjaosan leikkauksen korjausta ei tehdä. Tämä on todellakin murheellinen luku suomalaista eläkepolitiikkaa ja myös parlamentarismin historiaa. Nyt en tietenkään voi muuta kuin toivoa, että tämä korjaus menisi läpi. Mutta ihmettelen kaikkinensa näitä käänteitä, joita tässä todella on ollut.

Nyt toivon, että kun näitä malleja tulee, sitten pystytään kehittämään niin varma malli, että se tyydyttää näitä eläkeläisiä ja että siinä ei olisi ainakaan kovin paljon virheitä. Leikkaaminenhan oli kovin helppoa. Napin painalluksella eduskunnan enemmistö on kaikkina näinä vuosina tämän leikkauksen tehnyt, mutta pelkäänpä, että palauttaminen ei ole yhtä helppoa, vaan että virheitten mahdollisuudet ovat suuret. Silloin kysytään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, varmasti perusoikeuksia, jopa lakia. Oikeusjuttuja tämä varmasti poikii, jos tätä ei pystytä kunnolla hoitamaan.

Pohjaosan poistohan on ollut alkuaan virhe, isku pohjoismaista mallia vastaan, jossa kaikki maksavat kansanvakuutusmaksua ja kaikki saavat etuutta. Tämä malli on myös ollut perustana sille, että rahoitus on saanut suuren hyväksyttävyyden. Kaikki maksavat, kaikki saavat etua. Silloin se on ollut laajasti tämän järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta positiivinen asia. Nyt tilanne on todellakin toinen.

Jos ajatellaan, mitä nämä leikkaukset ovat merkinneet, nykyrahassa koko pohjaosan poistaminen on noin 500 markkaa, jos ajatellaan, että siihen olisi tullut joitakin indeksitarkistuksia, ainakin 460—500 markkaa. Joku eläkeläinen oli sen tarkasti laskenut ja lähetti minulle kirjeen. Uskon sitä. Valtion ja kuntien työntekijöillä, terveydenhuollon henkilöstöllä, siivoojilla, opettajilla, kirjastonhoitajilla, liikennevälineiden kuljettajilla, poliiseilla jne. se menetys on saattanut olla yhden kuukauden eläke vuodessa. Kukapa haluaisi menettää kuukauden palkkaansa, kuukauden eläkettään?

Eduskunta on tässä myös esittänyt todellakin lausuman, että tämä asia tulee hoitaa. Nyt useimmat eduskuntaryhmät tekevät ensi vuoden budjettiin näitä aloitteita. Myös keskustan eduskuntaryhmä esittää ensi vuoden talousarvioon määrärahaa leikkauksen kompensoimiseksi. Me olemme joka vuosi joulukuussa äänestyttäneet pohjaosasta emmekä ole saaneet tukea. Tänä vuonna varmasti tapahtuu se historiallinen asia, että keskusta jälleen kerran äänestyttää ja nyt saamme koko eduskunnan tuen. Se kesti monta vuotta, mutta on mukava sekin päivä nähdä.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Aioin myös nousta puhujakorokkeelle puhumaan tästä asiasta. Mutta kun olen kuunnellut edellisiä puheenvuoroja, tuli semmoinen tunne, että ehkä en osallistu tähän saivartelukeskusteluun, vaan totean selkeästi, että pohjaosan kaksinkertainen leikkaus on sellainen epäoikeudenmukaisuus, että se on korjattava. Me olemme viimeksi tänään valiokunnassa käsitelleet asiaa taikka päättäneet siis uudemman kerran, että me tästä hankimme selvityksen ja ryhdymme tätä erillisenä asiana käsittelemään. Tämä on valiokunnassa varsin yksimielinen tahto, että näin ryhdytään toimimaan. Itse olen tehnyt tästä raha-asia-aloitteen.

Puhuttiin myös siitä, että kun me teemme valtiovarainvaliokunnalle lausuntoa ensi vuoden budjettiin, niin kun tämähän vaatii Valtiokonttorin hallintokustannuksia, onko se asia, josta pitää siinä lausua. Mutta tämä nyt valtiovarainvaliokunnan asianomaisissa jaostoissa varmasti tiedetään.

Tämähän on sellainen asia, niin kuin puhuttu, että tässä pitää hallituspuolueiden yhdessä löytää ratkaisu. Olen todella iloinen, että meiltä löytyy nyt tätä halua molemmin puolin salia, niin kuin sitä on kyllä tässä salissa löytynytkin. Siinä mielessä meille kaikille oli kyllä erittäin valitettava se budjettiriihessä tehty päätös. Siinä vain oli niin, että hallituksen ministerit eivät tunne tätä asiaa niin hyvin kuin me olemme eduskunnassa joutuneet tähän paneutumaan. Tämä koskee, niin kuin olen moneen kertaan sanonut, pääasiassa pienipalkkaisia kunnan ja valtion työntekijöitä, jotka ovat joutuneet jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Vaalikaudella 1995—99 toimeenpantiin erittäin mittavat valtiontalouden leikkaukset. Se suuri kiista kävi siitä, että nuo leikkaukset kohdennettiin pääsääntöisesti ja lähes ainoastaan pienituloisiin suomalaisiin: työttömiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Suurin osa eläkeläisistä menetti kansaneläkkeen pohjaosan. Näin tapahtui jo silloinkin, kun työeläke oli varsin pieni. Suuttumus on eläkeväen taholta ollut aiheellista. Osa eläkeläisistä on todellakin menettänyt tuon pohjaosan tosiasiassa kahteen kertaan yhteensovituksen vuoksi.

Nyt eläkeläisten kapina onneksi ja lopulta tuntuu yltävän myös eduskuntaan siinä laajuudessa, että nyt on lupa odottaa tulosta. Hyvä, että näin asia lähtee ratkeamaan. Tekniikkahan tällaisiin korjauksiin ja vääryyksien oikaisemisiin löytyy, jos poliittinen tahto on riittävän voimakas. Leikkaukset voidaan panna nopeasti toimeen. Se ei ole kuin deleten painamista näköjään tietokoneohjelmissa tiettyjen summien osalta, mutta kun tätä asiaa pitää korjata, totta kai jokin taho nostaa tekniikan esille, kun ei halua asiaa ratkaista. Tekniikka löytyy, jos tahtoa on olemassa. Kun eduskunta on tästä kerran jo päättänyt ja vaalit ovat nyt lähellä, uskon, että poliittista tahtoa on todella myös riittävästi, ja koetetaan sitä tahtoa kaikki olla nostattamassa.

Me olemme todellakin mukana kaksinkertaisen leikkauksen korjaamisessa. Näemme nimittäin, että se antaa sitten mahdollisuuden palata ylipäätäänkin kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukseen. Totta kai hyvitys pitää antaa myös niille pienituloisille eläkeläisille, jotka ylipäätään menettivät tämän kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen vuoksi. Eli kun kaksinkertaista leikkausta nyt hoidetaan, sitten pitää hoitaa myöskin hyvitys kaikille niille pienituloisille eläkeläisille, jotka ovat viime vuosina eläkkeistään menettäneet. Sehän käy päinsä joko palaamalla pohjaosaan tai vaikkapa niin, että kansaneläkkeisiin tehdään uusi tasokorotus riittävän suurena, mutta koko asia pitää käsitellä. Nyt on tämä vaihe menossa ja tässä olemme kaikki mukana.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag har förståelse för pensionärernas kritiska reaktioner och hör till dem som undertecknat den här motionen. Kompensationen är motiverad även om den dubbla nedskärningen inte drabbar dem som har de lägsta pensionerna.

Ymmärrän eläkeläisten kriittisiä reaktioita. Kompensaatio on perusteltu kansaneläkkeen perusosan kaksinkertaisen leikkauksen johdosta, vaikkakaan kaksinkertainen leikkaus ei koskekaan kaikista alhaisimpia eläkkeitä. Alhaisimpiin eläkkeisiin minusta onkin syytä palata myöhemmin, eli kansaneläkkeen korotukset on pidettävä mielessä vuoden 2003 budjettia ajatellen.

Värderade talman! Det finns anledning, anser jag, att återkomma till de allra lägsta pensionerna senare. En höjning av folkpensionen bör aktualiseras med tanke 2003 års budget, men före det bör den här orättvisan åtgärdas.

Rakel  Hiltunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunta edellytti vuosi sitten, että hallitus etsii kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaiseen leikkaukseen kompensointimallin vuoden 2001 aikana ja että päätös asian ratkaisuksi tehdään vuonna 2001. Tämän jälkeen asia on siirtynyt eduskunnan vastuulle. Kansanedustajat vastaavat eläkkeensaajille siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Eduskunnalle ei riitä se, mitä ministerit suullisen kyselytunnin aikana asiaan vastaavat, eivätkä myöskään pöytäkirjamerkinnät valtioneuvoston kokouksesta.

Ed. Tulonen, te olette lakialoitteessanne tulkinnut pöytäkirjaa väärin, ja sanamuoto, jolla te perustelette lakiesitystä, nimenomaan ministeri Perhon esiintymisestä tässä asiassa, on minunkin mielestäni väärin tulkittu. Pöytäkirja on minulla tässä edessäni.

Tilanteessa, jossa kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on hyvin vahva ja selkeä tahto ratkaista tämä asia eläkkeensaajien eduksi, on minusta epäkorrektia, että hallituspuolueen kansanedustaja tekee lakialoitteen nimenomaan tässä tilanteessa. On syytä uskoa, että eduskuntaryhmät, hallituspuolueiden ryhmät, löytävät asiassa yhteisen selkeän esityksen.

Irja  Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon tehty vastaavanlaisia lakialoitteita silloin, kun jokin asia todella korpeaa. Jo edelliseltä kaudelta muistan monta asiaa. Ehkä nyt on viisainta olla lyömättä toisia, kun olemme kuitenkin samaa mieltä asiasta. Kyllä minun täytyy sanoa, että tämä on minun tapani reagoida siihen, kun puhujakorokkeelta äsken sanoin, miten voimakkaasti koen tämän asian.

Kerroin juuri, että kaikki muutkin eduskuntaryhmät ovat tehneet lakialoitteita, toivomusaloitteita, monia muita aloitteita. Itse kun tämän silloin heti tein, ajattelin, että teen todella lakialoitteen tästä, kun en tiennyt miten sosiaali- ja terveysvaliokunta toimii. Tästähän on aikaa, kun olen tehnyt tämän. Olen iloinen siitä, että todella valiokunta, jonka työhön luotan, kuten sanoin, (Puhemies koputtaa) on nimenomaan ottanut asian sydämeensä ja tekee asian hyväksi jotain.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. R. Hiltusen kannattaisi kyllä ensin tutkia kaikki sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenten tekemät lakialoitteet niin tältä kuin viime syksyltä, ennen kuin ottaa kantaa siihen, että ei ole korrektia tehdä lakialoitteita.

Tästä käsittelystä vielä toteaisin ed. Karhulle, kun ed. Karhukin on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, että kyllä me valiokunnassa olemme nostaneet tämän kissan pöydälle välittömästi. Hallitusryhmien puheenjohtajat joutuvat tässä muuttamaan kantaansa. He ovat nyt jo muuttaneet kantaansa siitä, mikä heillä oli aikaisemmin. Se, että me saamme tämän asian loppuun hoidetuksi, edellyttää juuri sitä, että me kansanedustajat olemme yhtenäisiä siinä ratkaisussa, mikä tähän haetaan ja tehdään.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, mitä ed. Stenius-Kaukonen äskeisellä viittauksellaan tarkoitti, kun olen täällä koko ajan nostanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan roolia tässä asiassa moneen otteeseen. Se on luettavissa äskeisestä puheestani. Siitä on kopio saatavissa varmaan ihan tuota pikaa.

Leena   Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Näin opposition edustajana on ollut mielestäni surullista kuunnella tätä hallituspuolueiden edustajien saivartelua tai sanotaanko keskustelua tästä asiasta, jossa on kysymys eläkeläisistä ja heidän epäoikeudenmukaisesta kohtelustaan, johon olisi pitänyt puuttua, niin kuin oppositiosta on tehty aloitteita äänestykseen saakka jo vuosia. Kun kaikki se tausta, mitä tämän eteen on tehty muutaman vuoden aikana, otetaan keskusteluun, tätä saivartelua tämä asia ei mielestäni enää ansaitse, vaan nyt on kysymys eläkeläisten arvostuksesta.

Toivon, että se, mitä on tullut esille, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut tämän vakavasti, tuottaa sen päätöksen, että tämä korjataan jo ensi vuonna ja että tämä saivartelu, onko se vuonna 2003, ei sinne saakka jatkuisi, vaan tahtotila tuottaisi sen, että vastataan epäoikeudenmukaisuuteen siten, että se korjataan mahdollisimman pian. Minusta tässä, niin kuin ed. Stenius-Kaukonen toi esiin, ei ole muuta kuin tehdään oikea ratkaisu.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kieltämättä tätä keskustelua kuunnellessa on tullut mieleen entinen tarina siitä, kun ammattipalokunta saapui paikalle sen jälkeen, kun amatööripalokunta oli jo sammuttanut tulipalon, että väärin sammutettu. Tärkeintä on kuitenkin se, että kun kyseessä on ollut virheellinen ratkaisu ja epäoikeudenmukaisuus, se on korjattava. Olen myöskin allekirjoittanut tämän aloitteen juuri siitä syystä, että en hyväksy tätä asiantilaa enkä myöskään sitä, että eduskunnan yli on kävelty tässä asiassa ehkä useammankin kerran.

Olemme omassa ryhmässämme hiillostaneet ministeri Perhoa kovasti tästä asiasta, ja tiedän, että hän on selvityttänyt asiaa hyvin perusteellisesti ja toden totta myöskin vienyt asian budjettiriiheen.

Ed. Karhu kyseli, miksi ministeri Perho ei tuonut esiin kyselytunnillakaan, mitä kaikkea hän tässä asiassa oli tehnyt. Se johtuu vain siitä, että ministeri Perho on hieman liian hieno luonne kehuakseen omia tekemisiään ja syyllistääkseen muita. Kuten aikaisemmin totesin, solidaarisuussyystä hän ei tätä halunnut täällä tehdä. Hän itse kertoi, että hän oli esittänyt, mutta jäi tässä asiassa yksin eikä jättänyt sitten eriävää mielipidettä, kun sellainen ei ole yleensä tapa budjettiriihessä eikä siellä myöskään yleensä äänestetä asioista.

Eduskunnan on tämä epäoikeudenmukaisuus korjattava mahdollisimman pian.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ministeri Perhon toimintaan tässä asiassa, hänellä olisi ollut hyvää aikaa tuoda tämä tieto eduskunnalle budjettiriihen jälkeen asianomaisena ministerinä. Voin kertoa, että avustajani otti yhteyttä ministeri Perhon avustajaan paljon aikaisemmin kuin tämä maaginen kyselytunti käytiin, jolloin asia tuli omaankin tietooni, mikä asioiden laita on. Silloin ministeri Perhon avustaja viittasi johonkin paperiin, joka oli jaettu kokoomusryhmälle, mutta hän ei ollut tietoinen, onko tämä paperi jaettavissa kaikille kansanedustajille, ja lupasi selvittää asiaa. Asia jäi siihen, ja sitten tuli kyselytunnin tieto. En tiedä, oliko tässä kokoomusryhmälle jaetussa paperissa tieto tästä budjettiriihen tuloksesta vai mistä, mutta itse en ole ollut tietoinen siitä eikä suuri osa eduskunnasta ollut tietoinen. Tämä olisi ollut ministeri Perhonkin syytä ottaa esiin ja tiedottaa se asianomaisena ministerinä eduskunnalle, jotta mekin olisimme tienneet, missä asiassa mennään.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olin budjettiriihessä ryhmän varapuheenjohtajana paikalla, tiedän tasan tarkkaan kaikki käänteet, joita tämän asian ympärillä tapahtui, mutta niitä nyt ei ole tarpeen kaikkia yksityiskohtaisesti käydä lävitse. Välittömästi budjettiriihen jälkeen laitoin omalle ryhmälleni tiedoksi, mitä tässä asiassa oli päätetty. Tämä asia oli myöskin julkisuudessa, joten ed. Karhu ei ehkä seurannut aikaansa riittävästi. Kyllä se muissakin tiedotusvälineissä oli esillä kuin Kansan Uutisissa.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran korostaa, että ministeri Perho ei ole niitä ihmisiä, jotka kertovat julkisuudessa, miten hyvä ihminen hän on ja miten huonoja muut ovat.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edustajakollegojen kiistaa kuunnellessa tuntuu aika huvittavalta, kun yritetään pestä käsiä. Hallitus on tehnyt päätöksen ja eduskunnan tahdon vastaisesti. Eduskunta on edellyttänyt määrättyjä asioita ja meitä ei ole kuultu. Silloin asia on meidän käsissämme. Turha teidän on jahkata keskenänne, vaan eduskunnalla pitää olla nyt rohkeutta viedä tämä asia läpi. Se tarkoittaa sitä, että hyvin laajasti hallituspuolueissa ollaan sitä mieltä. Talousarvioaloitteita asiasta on, en tiedä määrää, mutta niitä on aika monta ja eri hallituspuolueiden kansanedustajien tekemiä. Tahtotila on nyt ilmaistu meillä. Myös tämä lakialoite osoittaa sitä.

Olisin sen verran osallistunut tähän, että olisiko ministeri Perhon jotakin pitänyt tehdä. Ministeri Siimes aina jättää eriävän mielipiteen monessa asiassa, jos ei voi jotakin asiaa hyväksyä. (Ed. Kokkonen: Ministeri Perho ei siimestele!) Minusta se ei ole mitään pahaa verta herättävää, vaan jos ihmiselle ei käy jokin ja haluaa viedä jonkin asian läpi — itse olen nimittäin semmoinen luonne, että jätän eriävän mielipiteen monessa tapauksessa tai painelen punaista nappia, kun olen sitä mieltä, etten voi hyväksyä ihan mahdottomia. Sen takia on turha jahkata sitä. Ministeri Perho on tämän hyväksynyt samalla tavalla kuin muutkin, ja sillä sipuli. Nyt vain hoidamme me tämän jutun, että poistetaan tämä epäoikeudenmukaisuus, korjataan se ja sillä sipuli. Pulinat pois tästä salista (Ed. Kokkonen: Kukahan täällä pulisee?) ja tehdään hyvä päätös. Ei petetä eläkeläisiä, nimittäin heille on annettu niin paljon toivoa viime joulun alla budjettikäsittelyssä päätetyllä lausumalla. Samaten on monissa puheissa annettu toivoa, että tämä hoidetaan. Nyt me sen hoidamme ja sillä sipuli emmekä enää jahkaa.

Saara  Karhu  /sd:

Arvoisa puhemies! Mitä nyt lausun, on vähän turhan vaatimatonta varsinaisen puheenvuoron aiheeksi, mutta kun vastauspuheenvuoroa ei enää saa, käytin tämän mahdollisuuden.

Olisin halunnut vastata äsken ed. Stenius-Kaukosen heittoon, että vaikka 20 vuotta itse toimittajana toimittuanikin luotan ja uskon toimittajien tietoihin ja siihen, mitä lehdissä on painettu, niin jotenkin tuntuu heppoiselta, kun tällaisessa talossa on töissä ja pitäisi olla kaiken tiedon lähteellä, jos joutuu lukemaan ja uskomaan vain sen, mitä lehdessä lukee. Uskoisin, että tiedon kuitenkin pitäisi tämän tyyppisessä talossa tulla jotain muuta kautta. Sen takia ajattelin vain lyhyen kommentin tähän asiaan sanoa.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan ed. E. Lahtelalle todeta, että me haluamme hoitaa tämän asian. Siksihän me täällä istumme ja huolellisesti vahdimme, että tämä tulee nyt käsittelyyn ja saamme nämä vakuutukset eri puolilta, myös sen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa tämän käsiteltäväkseen, me, jotka emme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istu.

Sitten haluan vielä todeta lopuksi, että en voi mitenkään suositella ministeri Perholle, että hänen pitäisi noudattaa samoja käytöstapoja, joita ed. E. Lahtela tai ministeri Siimes noudattavat.

Hannes  Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikki Lipposen hallituksen puolueet ovat pettäneet eläkeläiset moneen kertaan. Ne ovat antaneet jatkuvasti lupauksia, ja näyttää, että se lupausten sarja ja pettäminen jatkuu edelleen.

Kun hallituksen aitiosta pääministeri ilmoitti, että asia on loppuun käsitelty, niin seuraavalla viikolla ministeri Tuomioja ilmoittaa Tampereen torilla, että eiköhän me tämä asia hoideta. Kyllähän jo aidanseipäätkin nauravat tällaiselle politiikalle.

Teillä on ollut aikaa monet vaalit, olette luvanneet monta kertaa hoitaa asian, joka vuosi olette hyväksyneet ponsia, mutta todellisuudessa ei ole tapahtunut muuta kuin jatkuvaa eläkeläisten kiusausta. Enkä minäkään usko, että te pystytte tätä enää hoitamaan. Tässä maassa tarvitaan hallituksen muutos, ennen kuin eläkeläisten kohtelu saadaan asianmukaiseen kuntoon.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska näin pessimistiseen päätökseen tämä kipakka keskustelu ei voi hyvän asian ympärillä päätyä, mihin ed. Manninen sen halusi päättää.

Se, miksi me hallituspuolueidenkin kansanedustajat käymme nyt aika kiihkeästi tätä keskustelua, johtuu siitä, että meillä on yhteinen huoli, niin kuin myös opposition edustajilla, vastata kansalaisille kansanedustajina eduskunnan puolesta nyt tässä asiassa, eli vastata siitä, mitä viime vuonna edellytimme.

Miksi tämä on tärkeä? Se tuntuu olevan tärkeä myös niille eläkkeensaajille, joita tämä leikkaus ei ole koskenut. Siitä on tullut sen symboli, toteutetaanko oikeudenmukaisuutta ja arvostaako eduskunta itseään pitämällä lupauksistaan kiinni.

Eli, ed. Manninen, on syytä uskoa, että hallituspuolueet löytävät asiaan ratkaisun.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Puhemies! Yritin ed. Karhulle vain hienovaraisesti vihjata, että ehkä olisi voinut kysyä oman eduskuntaryhmän johdolta tai oman ministeriryhmän jäseniltä, niin olisi saanut tiedon tästä asiasta. Mitään muuta en äsken yrittänyt sanoa.

Samoin keskustelun päätöksenä, ettei se jäisi näin synkisteleväksi, kuin ed. Manninen esitti, toteaisin, että Tampereen toreilla ja myöskin turuilla eläkeläiset ovat valveutuneita ja pitävät kansanedustajansa valveilla. Se näkyy myös siitä, että täällä paikalla olevista kymmenestä kansanedustajasta neljä on tamperelaisia.