7) Laki työntekijäin eläkelain 8 §:n
muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
ja valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
muuttamisesta
Irja Tulonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän lakiesitykseni olen
laatinut sen vuoksi, että en hyväksy sitä periaatetta,
että maan hallitus kävelee eduskunnan yli. Tämä on
enemmänkin oikeudenmukaisuuskysymys kuin raha-asia. Sen tähden
halusin tehdä tästä lakialoitteen. Tiedän, että asiasta
on tehty hyvin monta talousarvioaloitetta, itse asiassa kaikista
eduskuntaryhmistä, jopa vihreiden ed. Pulliainen, eilen
kuulin, on tehnyt talousarvioaloitteen tästä.
On turha toistaa tämän esityksen taustoja.
Tiedämme sen, että ne 123 eläkeläistä,
joilta pohjaosa on (Ed. Hyssälä: 122 000!) — niin,
oikein, ed. Hyssälä, 122 000 eläkeläistä — joilta
on kahteen kertaan yhteensovitettu perusosa, kokevat sen epäoikeudenmukaisena,
ja mielestäni eduskunnan täytyisi tämä asia
korjata.
Tiedän, että sosiaali- ja terveysvaliokunta
on ensi viikolla keskustelemassa ja vaatimassa tästä selvitystä.
Olen tänään jutellut valiokunnan puheenjohtajan
Marjatta Vehkaojan kanssa asiasta. Valitettavasti hän joutui
lähtemään maakuntaan eikä päässyt
mukaan keskustelemaan asiasta. Olisin jopa halunnut siirtää lakiesitystäni
niin, että myös valiokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja
olisi voinut olla läsnä tässä keskustelussa,
mutta se vain nyt on niin, ettei ensi torstaina ole istuntoa, joten
tämä on tänään meillä käsittelyssä.
Uskon kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuin vuoreen.
Sen jäsenet ovat tehneet ansiokasta ja hyvää työtä koko
tämän vaalikauden ja todella luotan siihen, että heiltä riittää voimia kyselyyn,
tiedusteluun ja myöskin tuomaan selkeitä vaihtoehtoja.
Me emme tarvitse mitään vaihtoehtoja, vaan me
tarvitsemme hallituksen esityksen, jossa tämä ongelma
korjataan. Itse olen aika toiveikas ja uskoisin kyllä,
että hallitus tällaisen esityksen tuo. Olen varmasti
oikeastaan kaikille ministereille kertonut oman kantani ja sanonut
hyvin selkeästi sen, että jos hallitus oli hautajaisissa
asian suhteen, niin niihin hautajaisiin ei eduskunta tule mukaan.
Luulen, että olemme tästä aika paljon
samanmielisiä.
Esitän lakialoitteessani varovasti — voidaan ajatella
muutenkin — että ensi vuonna hallintokulut, samalla
lailla kuin ministeri Maija Perhon esityksessä oli budjettiriihessä,
otetaan budjettiin ja vuonna 2003 ruvetaan palauttamaan ja maksamaan
takaisin liikaa perittyjä pohjaosan leikkauksia. Minulle
sopii tietysti myöskin aikaisempi ajankohta, mutta olen
ehkä liian kauan ollut politiikassa ja ymmärrän
realismin. Olen mukana kaikissa niissä hankkeissa, jotka
edesauttavat, että saamme tämän asian
niin sanotusti pois päiväjärjestyksestä ja
näiden eläkeläisten, jotka kokevat tämän
nimenomaan epäoikeudenmukaisuuskysymyksenä, asiat
sillä tavalla positiivisesti hoidettua.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä enemmän tätä asiaa pohdiskelee,
sitä vakuuttuneemmaksi tulee, että tässä tehtiin
vuonna 95 perustavaa laatua oleva virhe, jota ei olisi pitänyt
tehdä. Tällä hetkellä tämä hallitsee
kaikkea poliittista keskustelua eikä mitään
järkevää kehityskeskustelua enää kansalaisten
piirissä voida tehdä, koska mukaan tulevat juuri
ne henkilöt, jotka ovat tässä edunmenettäjinä olleet.
Kiinnitän huomiota tässä lakialoitteessa — samalla
kun olen samaa mieltä asian kanssa ja olen todellakin tehnyt
myöskin talousarvioaloitteen, jolla tämä momentti
voidaan aukaista — tekstiosaan, että hallitus
hylkäsi ministeri Perhon esityksen ja päätti
ja niin poispäin. Minä tänä päivänä viimeksi
meidän ministereiltämme kysyin, miten tämä asia
on. He väittävät nyt kovasti, että kaikki
ratkaisut ovat olleet hallituksessa yksimielisiä. Minä toivon,
että ed. Tulonen on oikeassa ja meidän ministereillämme
on tämmöinen muistikatkos.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä noihin perusteluihin
ja muutenkin ed. Tulosen puheenvuoroon. Niin minulla kuin monella
muullakaan edustajalla ei ollut mahdollisuutta allekirjoittaa tätä lakialoitetta,
mutta olen allekirjoittanut vastaavat ed. Rajamäen ja ed. Kosken
aloitteet. Niin kuin täällä tuotiin esille, tähän
asiaan liittyen on erittäin paljon tehty kirjallisia kysymyksiä aiemmin
ja nyt sitten laidasta laitaan eri puolueitten aloitteita, kun tasan
kaksi viikkoa sitten selvisi niin ministeri Perhon kuin pääministerin
suulla, että hallitus ei aio tätä asiaa hoitaa.
Tämän suuntaisia epävirallisia viestejä ja selityksiä tuli
hyvinkin paljon hyvin monenlaisia jo pitkin tätä vuotta.
Ehkä on totta, että joittenkin kohdalla, jos ja
kun, niin kuin toivon ja uskon, tämä asia hoidetaan,
mahdollisesti se ei parantaisi taloudellista tilannetta, ei toisi
lisämarkkoja, mutta totta kai silloin näitten
henkilöitten kohdalla on meneteltävä toisin.
Itse myös kiinnitän samaan asiaan kuin ed. Pulliainen
huomiota. Kun lakialoitteen tekstiä lukee, täällä tosiaan
on perusteluissa, että hallitus hylkäsi ministeri
Perhon jne. En toista tätä. Tietysti en ole ollut
läsnä siinä hallituksen kokouksessa,
budjettiriihessä, mutta olen saanut vähän samanlaisia
viestejä, että sinne on tuotu selvityksiä,
mutta ei varsinaista esitystä. Tässä lakialoitteessa
tavallaan hiukan henkii se, että kokoomus olisi ollut valmis
asian hoitamaan, mutta eivät sitten muut puolueet. Täällä kyselytunnilla
ainakin selkeästi tuotiin esille se, että kaikki
hallituspuolueet, ministerit, olivat samassa rivissä ja
yksimielisesti torjuivat tämän asian hoitamisen.
Mutta uskon myös henkilökohtaisesti, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta saa tukea hallituspuolueitten ryhmänjohtajilta,
ja totta kai jo budjetin lähetekeskustelussa edustajat
laidasta laitaan totesivat, että tämä asia
on hoidettava, oli malli mikä hyvänsä.
Tietysti toivon, että pystyttäisiin jo ensi vuoden
alusta kompensointia suorittamaan. On varmasti myös totta,
että kun tehdään yksittäisten
kansalaisten kohdalta päätöksiä,
niin nopealla aikataululla niitä ei voi tehdä,
mutta sitten maksatus tulee tehdä siinä mielessä takautuvasti.
Olen myös realisti: ei ole realistista odottaa, että kompensointi
hoidettaisiin vuosia taaksepäin, mutta pääasia
on nyt, että ratkaisu saataisiin aikaiseksi ja todella
tämä oikeudenmukaisuuskysymys hoidettaisiin kuntoon.
Toinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuoron pituus enintään 1 minuutti.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Perho sen selityksen mukaan, jonka
hän on antanut meille ryhmässä, kun olemme
häntä tästä asiasta kuulustelleet — nimittäin
ryhmä oli edellyttänyt, että hän tekee
tämän esityksen budjettiriihessä — esitti, mutta
ei sitten jättänyt eriävää mielipidettä.
Hän ei saanut kannatusta muilta ministereiltä,
ja hän totesi meille, että riihessä ei
ole tapana jättää pöytäkirjaan
eriäviä mielipiteitä.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva aloite
on tehty tärkeästä asiasta. Harmi, ettei
minullekaan ollut tarjottu tilaisuutta allekirjoittaa sitä.
Onneksi samasta aiheesta on tulossa myös demariedustaja
Kari Rajamäen talousarvioaloite sekä demariryhmämme
niin sanottu yhteisaloite, toimenpidealoite, joka on ed. Valto Kosken
nimissä. Näissä tärkeissä yhteisissä sosialidemokraattisissa
hankkeissa olen molemmissa mukana.
Olen vahvasti sitä mieltä, että niin
sanottu pohjaosan kaksinkertainen leikkaus on korjattava. Siksipä mukanaolo
tällaisissa yhteisissä hankkeissa tuntuu aina
hyvältä ja on selkeä mielenilmaus, vaikka
kaikki me tässä salissa tiedämme sen
tosiasian, ettei vaikkapa tällaisella lakialoitteella asiaa
hoideta kuntoon, mutta mielipiteen ilmaisuna nämä ovat
hyviä.
Erinomainen asia on myös se, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta on jälleen reagoinut asiaan yksimielisesti.
Moni on siis tällä hetkellä samalla asialla,
ja hyvä niin, sillä selvää on,
ettei yksi kansanedustaja tai edes pieni joukko samanmielisiä edustajia
saa mitään asioita tässä talossa
piskuisella joukkovoimalla muuksi muuttumaan.
Muutama sana asian edistymisestä eduskunnassa: Niin
sanotun kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatiomallia hallitukselta
edellytti jo aiemmin sosiaali- ja terveysvaliokunta omassa lausumassaan.
Tuon lausuman jälkeen, jota minulla oli ilo olla tekemässä tuolloin
valiokunnan varsinaisena jäsenenä, odotin monen
muun kansanedustajan lailla hallitukselta esitystä kompensaatiomalliksi.
Aikaahan eduskunta antoi hallitukselle kuluvan vuoden loppuun, joten
ainakin itselleni tuli täytenä yllätyksenä kaksi
viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla asiasta vastaavan ministerin
Maija Perhon toteamus, ettei asialle olla tekemässä mitään.
Hallitus oli ministeri Perhon mukaan näin yksimielisesti
budjettiriihen yhteydessä päättänyt.
Synkeä viesti ei ole kiirinyt ainakaan omiin korviini,
ja tunnustan, että olin pettynyt. Kesällä päätetty
asia kuultiin vasta syksyllä ja silloinkin vasta kysyttäessä.
Nyt hallituksen suuren saappaan kuva selässäni
jatkan muiden samalla asialla olevien kanssa taistelua asian korjaamisen
puolesta. Onneksi joukkoa on paljon ja se on herättänyt
ryhmien puheenjohtajat. Luottamukseni asian korjaamiseksi onkin
nyt ennen kaikkea asian tiimoilta valpastuneiden hallitusryhmien
puheenjohtajien toimissa. Jos, ja itse asiassa sanon kun, asia halutaan
korjata, se tehdään ja onnistuu vain laajalla poliittisella
tuella eli eri hallitusryhmien yhteistyöllä.
Toivoisin voivani päättää asiasta
puhumisen näihin toiveikkaan myönteisiin sanoihin.
Sitä en kuitenkaan voi tehdä, sillä ed.
Tulosen lakialoitteen teksti on hämmentävä.
Aloitteen perustelun viimeisen kappaleen lopussa sanotaan — sanon sen
siitä huolimatta, että äsken saatiin
ed. Kokkosen kommentti asiaan: "Ministeri Perho esitti budjettineuvottelujen
yhteydessä työeläkkeiden pohjaosaleikkauksen
kompensoimista. Hallitus hylkäsi ministeri Perhon esityksen
ja päätti, että asiaan ei enää palata.
Tämä hallituksen päätös
ei ole eduskunnan tahdon mukainen."
En itse ole ollut paikalla budjettineuvotteluissa enkä tiedä,
mitä siellä on ohimennen, ohi pöytäkirjan,
puhuttu, mutta saamani tiedon ja näkemäni pöytäkirjan
mukaan ed. Tulosen teksti tapahtumien kulusta on virheellinen. Muistan
lukeneeni asiasta kutakuinkin seuraavaa: ministeri Perho esitteli
hallitukselle erilaisia vaihtoehtoja pohjaosan kompensoimiseksi.
Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä,
että esiteltiin selvityksen vaihtoehtoja, niitä,
joita on nähty täällä eduskunnassakin.
Ei esitetty tiettyä kompensaatiomallia, joka sitten vielä hylättiin,
kuten ed. Tulonen aloitteen perusteluissa kertoo.
En tiedä, miten väärä informaatio
on kokeneen edustajakollegan aloitteeseen joutunut, mutta toivon
pikaista oikaisua asiaan, jollei ed. Tulosella ole asiasta jotain
muuta, meiltä muilta salattua tietoa, joka olisi tässä hyvä kuulla,
esimerkiksi jos jokin kompensaatiomalli on esitelty, niin mistä kompensaatiomallista
on ollut kyse. Ylipäätään tämä vastaanotto
hallituksessa olisi hyvä tietää, sillä me
kaikki joudumme vastaamaan näihin asioihin kentällä.
Tällaisen viestin tuominen lakialoitteeseen on mielestäni
aika kova paikka, kun minkäänlaista eriävää mielipidettä ei
kyseiseltä ministeriltä ole kirjallisesti nähtävissä.
Korjauksen haluaisin siksi, että täysin virheellinen
muoto ja tieto ei leviäisi eteenpäin esimerkiksi
lehdistöön ja sitä kautta eläkkeensaajille, jotka
kaiken tämän asiaan liittyneen pyörityksen,
soutamisen ja huopaamisen jälkeen ovat enemmän
kuin oikeutettuja tässä vaiheessa vähintään
oikeaan tietoon. Lisäksi mielestäni myös kokoomusministeri
Perhon olisi syytä kantaa asiassa vastuunsa hallituksen
yhteisestä huonosta päätöksestä,
johon eduskunta toivottavasti yhteisvoimin tekee muutoksen ja toteuttaa
oman alkuperäisen tahtonsa päättämällä kaksinkertaisen leikkauksen
kompensaatiosta. Asia on eduskunnan käsissä.
Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni myöskin
demarieduskuntaryhmästä kerännyt nimiä,
mutta ed. Virpa Puistolta sain viestin, että te teette oman
ehdotuksenne. On ihan hyvä, että jokainen ryhmä tekee
omansa. Silloin hallitus saa selkeän kuvan siitä tahtotilasta,
joka eduskunnassa on.
Mitä tulee arvosteluun, kun ed. Karhu tekstistä sanoi,
että "soutaa ja huopaa", niin ehkä se nyt on niin,
että ed. Karhu nyt vähän soutaa ja huopaa.
Minä olen saanut sen kaltaisen tiedon, että ministeri
Perho todella esitti sen vaihtoehdon, esimerkiksi sen mallin, että kompensaatio
toteutetaan hakemuksesta. Hän esitteli summat, paljonko
pitää olla valtion budjettiin kokonaisuutena,
ja sen jälkeen hallitus ei hyväksynyt näitä esityksiä.
Pääministeri Lipponen, näin kuulin, veti yhteen
asiat ja totesi, että tähän asiaan ei
palata. Mielestäni pääministeri Lipponen
on sen myöskin kyselytunnilla ja joissakin muissakin yhteyksissä sanonut.
Näen aika saivarteluna tämän asian,
koska tiedän, että Maija Perho oli todella pettynyt
asiasta, koska hän oli tehnyt paljon töitä.
(Puhemies koputtaa) Toivoisin, etteivät tässä eduskunnassa, kun
me kuitenkin haluamme tämän asian hoitaa, sitten
yksittäiset kansanedustajat lähde nyt saivartelemaan
ja viemään asiaa aivan eri raiteille. (Puhemies
koputtaa) Minulle sopii ihan mikä vain, mutta toivon todella,
että tätä viedään yksimielisesti
eteenpäin ja yhdessä yritetään,
että jokainen hallituksen jäsen yrittää.
Toinen varapuhemies:
Kuuluuko tämä naputus sinne? — Ei
kuulunut? (Eduskunnasta: Hyvin kuuluu!)
Saara Karhu /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeastaan puutuin tähän
viimeiseen lauseeseen aloitteessa juuri sen takia, että edustajakollega
on katsonut aiheelliseksi ottaa sen tähän ja aloittaa
tämän saivarteluksi nimeämänsä toimen.
Viime viikonvaihteessa olin Tammelan torilla — olemme kummatkin
Pirkanmaalta kotoisin — ja siellä sain kuulla
kyllä, että tämän koko kurjuuden
takana on ministeri Lipponen eikä kukaan muu. Jos kerran
hallitus on yhteistuumin asian päättänyt,
silloin mielestäni asian takana on koko hallitus eikä siitä sitten
ole syytä pestä ketään pois
sen kummemmin joillain asioilla, joita kenties on rivien välissä puhuttu. Ministeri
Perho ei itse reagoinut tähän asiaan kyselytunnin
aikana. Hän otti myös osuutensa syistä,
ja sen takia ihmettelen tekstissä olevaa tietoa. Tästä syystä nostin
sen esiin.
Liisa Hyssälä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tässä keskustelussa
sitä aktiivisuutta, jolla hallituspuolueitten kansanedustajat
haluavat tätä asiaa nyt hoitaa. Olisin toivonut,
että sitä samaa aktiivisuutta olisi ollut vuosina
96, 97, 98 ja 99 ja 2000, jolloin kaikkina näinä vuosina
olemme tätä kyseistä asiaa käsitelleet,
koska kaikkina näinä vuosina olemme leikanneet
pohjaosaa. Kaikkina näinä vuosina juuri nämä ihmiset
ovat joutuneet tästä asiasta kärsimään.
Pohjaosan leikkaus on koskettanut 420 000:ta suomalaista
eläkeläistä, ja vain osa heistä,
123 000, mikä on paljon, on joutunut tämän
kahteen kertaan leikkauksen uhriksi.
Itse kysyin tätä asiaa syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla
toissa torstaina. Silloin saamani vastauksen mukaan pääministeri
vahvisti kyselytunnilla, että mikään
hallitusryhmä ei budjettiriihessä siis irronnut
tästä päätöksestä eikä halua
irtautua. Nämä olivat pääministerin
sanat. Hallituksen linjasta ei näin ollen ole epäselvyyttä: päätettiin,
että tämä asia on loppuun käsitelty,
ja piste. Tämän tiedonhan me saimme. Myös
se tieto on tullut esille, että hallituspuolueitten puheenjohtajista
muodostunut niin sanottu kopla päätti budjettiriihessä,
että kaksinkertaisen pohjaosan leikkauksen korjausta ei
tehdä. Tämä on todellakin murheellinen
luku suomalaista eläkepolitiikkaa ja myös parlamentarismin
historiaa. Nyt en tietenkään voi muuta kuin toivoa,
että tämä korjaus menisi läpi.
Mutta ihmettelen kaikkinensa näitä käänteitä,
joita tässä todella on ollut.
Nyt toivon, että kun näitä malleja
tulee, sitten pystytään kehittämään
niin varma malli, että se tyydyttää näitä eläkeläisiä ja
että siinä ei olisi ainakaan kovin paljon virheitä.
Leikkaaminenhan oli kovin helppoa. Napin painalluksella eduskunnan
enemmistö on kaikkina näinä vuosina tämän leikkauksen
tehnyt, mutta pelkäänpä, että palauttaminen
ei ole yhtä helppoa, vaan että virheitten mahdollisuudet
ovat suuret. Silloin kysytään oikeudenmukaisuutta,
tasa-arvoa, varmasti perusoikeuksia, jopa lakia. Oikeusjuttuja tämä varmasti
poikii, jos tätä ei pystytä kunnolla
hoitamaan.
Pohjaosan poistohan on ollut alkuaan virhe, isku pohjoismaista
mallia vastaan, jossa kaikki maksavat kansanvakuutusmaksua ja kaikki
saavat etuutta. Tämä malli on myös ollut
perustana sille, että rahoitus on saanut suuren hyväksyttävyyden.
Kaikki maksavat, kaikki saavat etua. Silloin se on ollut laajasti
tämän järjestelmän hyväksyttävyyden
kannalta positiivinen asia. Nyt tilanne on todellakin toinen.
Jos ajatellaan, mitä nämä leikkaukset
ovat merkinneet, nykyrahassa koko pohjaosan poistaminen on noin
500 markkaa, jos ajatellaan, että siihen olisi tullut joitakin
indeksitarkistuksia, ainakin 460—500 markkaa. Joku eläkeläinen
oli sen tarkasti laskenut ja lähetti minulle kirjeen. Uskon
sitä. Valtion ja kuntien työntekijöillä,
terveydenhuollon henkilöstöllä, siivoojilla,
opettajilla, kirjastonhoitajilla, liikennevälineiden kuljettajilla,
poliiseilla jne. se menetys on saattanut olla yhden kuukauden eläke
vuodessa. Kukapa haluaisi menettää kuukauden palkkaansa,
kuukauden eläkettään?
Eduskunta on tässä myös esittänyt
todellakin lausuman, että tämä asia tulee
hoitaa. Nyt useimmat eduskuntaryhmät tekevät ensi
vuoden budjettiin näitä aloitteita. Myös
keskustan eduskuntaryhmä esittää ensi
vuoden talousarvioon määrärahaa leikkauksen
kompensoimiseksi. Me olemme joka vuosi joulukuussa äänestyttäneet pohjaosasta
emmekä ole saaneet tukea. Tänä vuonna
varmasti tapahtuu se historiallinen asia, että keskusta
jälleen kerran äänestyttää ja
nyt saamme koko eduskunnan tuen. Se kesti monta vuotta, mutta on
mukava sekin päivä nähdä.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Arvoisa puhemies! Aioin myös nousta puhujakorokkeelle
puhumaan tästä asiasta. Mutta kun olen kuunnellut
edellisiä puheenvuoroja, tuli semmoinen tunne, että ehkä en
osallistu tähän saivartelukeskusteluun, vaan totean
selkeästi, että pohjaosan kaksinkertainen leikkaus
on sellainen epäoikeudenmukaisuus, että se on
korjattava. Me olemme viimeksi tänään
valiokunnassa käsitelleet asiaa taikka päättäneet
siis uudemman kerran, että me tästä hankimme
selvityksen ja ryhdymme tätä erillisenä asiana
käsittelemään. Tämä on
valiokunnassa varsin yksimielinen tahto, että näin ryhdytään
toimimaan. Itse olen tehnyt tästä raha-asia-aloitteen.
Puhuttiin myös siitä, että kun me
teemme valtiovarainvaliokunnalle lausuntoa ensi vuoden budjettiin,
niin kun tämähän vaatii Valtiokonttorin
hallintokustannuksia, onko se asia, josta pitää siinä lausua.
Mutta tämä nyt valtiovarainvaliokunnan asianomaisissa
jaostoissa varmasti tiedetään.
Tämähän on sellainen asia, niin kuin
puhuttu, että tässä pitää hallituspuolueiden
yhdessä löytää ratkaisu. Olen
todella iloinen, että meiltä löytyy nyt
tätä halua molemmin puolin salia, niin kuin sitä on
kyllä tässä salissa löytynytkin.
Siinä mielessä meille kaikille oli kyllä erittäin
valitettava se budjettiriihessä tehty päätös.
Siinä vain oli niin, että hallituksen ministerit
eivät tunne tätä asiaa niin hyvin kuin
me olemme eduskunnassa joutuneet tähän paneutumaan.
Tämä koskee, niin kuin olen moneen kertaan sanonut,
pääasiassa pienipalkkaisia kunnan ja valtion työntekijöitä,
jotka ovat joutuneet jäämään
työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Vaalikaudella 1995—99 toimeenpantiin
erittäin mittavat valtiontalouden leikkaukset. Se suuri kiista
kävi siitä, että nuo leikkaukset kohdennettiin
pääsääntöisesti ja
lähes ainoastaan pienituloisiin suomalaisiin: työttömiin,
opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja eläkeläisiin.
Suurin osa eläkeläisistä menetti kansaneläkkeen
pohjaosan. Näin tapahtui jo silloinkin, kun työeläke
oli varsin pieni. Suuttumus on eläkeväen taholta
ollut aiheellista. Osa eläkeläisistä on
todellakin menettänyt tuon pohjaosan tosiasiassa kahteen
kertaan yhteensovituksen vuoksi.
Nyt eläkeläisten kapina onneksi ja lopulta
tuntuu yltävän myös eduskuntaan siinä laajuudessa, että nyt
on lupa odottaa tulosta. Hyvä, että näin asia
lähtee ratkeamaan. Tekniikkahan tällaisiin korjauksiin
ja vääryyksien oikaisemisiin löytyy, jos
poliittinen tahto on riittävän voimakas. Leikkaukset
voidaan panna nopeasti toimeen. Se ei ole kuin deleten painamista
näköjään tietokoneohjelmissa
tiettyjen summien osalta, mutta kun tätä asiaa
pitää korjata, totta kai jokin taho nostaa tekniikan
esille, kun ei halua asiaa ratkaista. Tekniikka löytyy,
jos tahtoa on olemassa. Kun eduskunta on tästä kerran
jo päättänyt ja vaalit ovat nyt lähellä,
uskon, että poliittista tahtoa on todella myös
riittävästi, ja koetetaan sitä tahtoa
kaikki olla nostattamassa.
Me olemme todellakin mukana kaksinkertaisen leikkauksen korjaamisessa.
Näemme nimittäin, että se antaa sitten
mahdollisuuden palata ylipäätäänkin
kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukseen. Totta kai hyvitys
pitää antaa myös niille pienituloisille
eläkeläisille, jotka ylipäätään
menettivät tämän kansaneläkkeen
pohjaosan leikkauksen vuoksi. Eli kun kaksinkertaista leikkausta nyt
hoidetaan, sitten pitää hoitaa myöskin
hyvitys kaikille niille pienituloisille eläkeläisille,
jotka ovat viime vuosina eläkkeistään
menettäneet. Sehän käy päinsä joko
palaamalla pohjaosaan tai vaikkapa niin, että kansaneläkkeisiin
tehdään uusi tasokorotus riittävän
suurena, mutta koko asia pitää käsitellä.
Nyt on tämä vaihe menossa ja tässä olemme
kaikki mukana.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag har förståelse
för pensionärernas kritiska reaktioner och hör
till dem som undertecknat den här motionen. Kompensationen är
motiverad även om den dubbla nedskärningen inte
drabbar dem som har de lägsta pensionerna.
Ymmärrän eläkeläisten kriittisiä reaktioita. Kompensaatio
on perusteltu kansaneläkkeen perusosan kaksinkertaisen
leikkauksen johdosta, vaikkakaan kaksinkertainen leikkaus ei koskekaan
kaikista alhaisimpia eläkkeitä. Alhaisimpiin eläkkeisiin
minusta onkin syytä palata myöhemmin, eli kansaneläkkeen
korotukset on pidettävä mielessä vuoden
2003 budjettia ajatellen.
Värderade talman! Det finns anledning, anser jag,
att återkomma till de allra lägsta pensionerna
senare. En höjning av folkpensionen bör aktualiseras
med tanke 2003 års budget, men före det bör
den här orättvisan åtgärdas.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Eduskunta edellytti vuosi sitten, että hallitus
etsii kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaiseen leikkaukseen
kompensointimallin vuoden 2001 aikana ja että päätös
asian ratkaisuksi tehdään vuonna 2001. Tämän
jälkeen asia on siirtynyt eduskunnan vastuulle. Kansanedustajat
vastaavat eläkkeensaajille siitä, että oikeudenmukaisuus
toteutuu. Eduskunnalle ei riitä se, mitä ministerit
suullisen kyselytunnin aikana asiaan vastaavat, eivätkä myöskään
pöytäkirjamerkinnät valtioneuvoston kokouksesta.
Ed. Tulonen, te olette lakialoitteessanne tulkinnut pöytäkirjaa
väärin, ja sanamuoto, jolla te perustelette lakiesitystä,
nimenomaan ministeri Perhon esiintymisestä tässä asiassa,
on minunkin mielestäni väärin tulkittu.
Pöytäkirja on minulla tässä edessäni.
Tilanteessa, jossa kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on
hyvin vahva ja selkeä tahto ratkaista tämä asia
eläkkeensaajien eduksi, on minusta epäkorrektia,
että hallituspuolueen kansanedustaja tekee lakialoitteen
nimenomaan tässä tilanteessa. On syytä uskoa,
että eduskuntaryhmät, hallituspuolueiden ryhmät,
löytävät asiassa yhteisen selkeän
esityksen.
Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on aika
paljon tehty vastaavanlaisia lakialoitteita silloin, kun jokin asia
todella korpeaa. Jo edelliseltä kaudelta muistan monta
asiaa. Ehkä nyt on viisainta olla lyömättä toisia,
kun olemme kuitenkin samaa mieltä asiasta. Kyllä minun
täytyy sanoa, että tämä on minun
tapani reagoida siihen, kun puhujakorokkeelta äsken sanoin,
miten voimakkaasti koen tämän asian.
Kerroin juuri, että kaikki muutkin eduskuntaryhmät
ovat tehneet lakialoitteita, toivomusaloitteita, monia muita aloitteita.
Itse kun tämän silloin heti tein, ajattelin, että teen
todella lakialoitteen tästä, kun en tiennyt miten
sosiaali- ja terveysvaliokunta toimii. Tästähän
on aikaa, kun olen tehnyt tämän. Olen iloinen
siitä, että todella valiokunta, jonka työhön
luotan, kuten sanoin, (Puhemies koputtaa) on nimenomaan ottanut
asian sydämeensä ja tekee asian hyväksi
jotain.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. R. Hiltusen kannattaisi kyllä ensin
tutkia kaikki sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenten
tekemät lakialoitteet niin tältä kuin
viime syksyltä, ennen kuin ottaa kantaa siihen, että ei
ole korrektia tehdä lakialoitteita.
Tästä käsittelystä vielä toteaisin
ed. Karhulle, kun ed. Karhukin on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan
jäsen, että kyllä me valiokunnassa olemme
nostaneet tämän kissan pöydälle
välittömästi. Hallitusryhmien puheenjohtajat
joutuvat tässä muuttamaan kantaansa. He ovat nyt
jo muuttaneet kantaansa siitä, mikä heillä oli
aikaisemmin. Se, että me saamme tämän
asian loppuun hoidetuksi, edellyttää juuri sitä,
että me kansanedustajat olemme yhtenäisiä siinä ratkaisussa,
mikä tähän haetaan ja tehdään.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En tiedä, mitä ed. Stenius-Kaukonen äskeisellä viittauksellaan
tarkoitti, kun olen täällä koko ajan
nostanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan roolia tässä asiassa
moneen otteeseen. Se on luettavissa äskeisestä puheestani. Siitä on
kopio saatavissa varmaan ihan tuota pikaa.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Näin opposition edustajana on ollut
mielestäni surullista kuunnella tätä hallituspuolueiden
edustajien saivartelua tai sanotaanko keskustelua tästä asiasta,
jossa on kysymys eläkeläisistä ja heidän
epäoikeudenmukaisesta kohtelustaan, johon olisi pitänyt
puuttua, niin kuin oppositiosta on tehty aloitteita äänestykseen
saakka jo vuosia. Kun kaikki se tausta, mitä tämän
eteen on tehty muutaman vuoden aikana, otetaan keskusteluun, tätä saivartelua
tämä asia ei mielestäni enää ansaitse,
vaan nyt on kysymys eläkeläisten arvostuksesta.
Toivon, että se, mitä on tullut esille, kun
sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut tämän
vakavasti, tuottaa sen päätöksen, että tämä korjataan jo
ensi vuonna ja että tämä saivartelu,
onko se vuonna 2003, ei sinne saakka jatkuisi, vaan tahtotila tuottaisi
sen, että vastataan epäoikeudenmukaisuuteen siten,
että se korjataan mahdollisimman pian. Minusta tässä,
niin kuin ed. Stenius-Kaukonen toi esiin, ei ole muuta kuin tehdään oikea
ratkaisu.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kieltämättä tätä keskustelua
kuunnellessa on tullut mieleen entinen tarina siitä, kun
ammattipalokunta saapui paikalle sen jälkeen, kun amatööripalokunta
oli jo sammuttanut tulipalon, että väärin
sammutettu. Tärkeintä on kuitenkin se, että kun
kyseessä on ollut virheellinen ratkaisu ja epäoikeudenmukaisuus,
se on korjattava. Olen myöskin allekirjoittanut tämän
aloitteen juuri siitä syystä, että en
hyväksy tätä asiantilaa enkä myöskään
sitä, että eduskunnan yli on kävelty tässä asiassa
ehkä useammankin kerran.
Olemme omassa ryhmässämme hiillostaneet ministeri
Perhoa kovasti tästä asiasta, ja tiedän, että hän
on selvityttänyt asiaa hyvin perusteellisesti ja toden
totta myöskin vienyt asian budjettiriiheen.
Ed. Karhu kyseli, miksi ministeri Perho ei tuonut esiin kyselytunnillakaan,
mitä kaikkea hän tässä asiassa
oli tehnyt. Se johtuu vain siitä, että ministeri
Perho on hieman liian hieno luonne kehuakseen omia tekemisiään
ja syyllistääkseen muita. Kuten aikaisemmin totesin,
solidaarisuussyystä hän ei tätä halunnut
täällä tehdä. Hän itse kertoi,
että hän oli esittänyt, mutta jäi
tässä asiassa yksin eikä jättänyt
sitten eriävää mielipidettä, kun
sellainen ei ole yleensä tapa budjettiriihessä eikä siellä myöskään
yleensä äänestetä asioista.
Eduskunnan on tämä epäoikeudenmukaisuus korjattava
mahdollisimman pian.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä tulee ministeri Perhon toimintaan
tässä asiassa, hänellä olisi
ollut hyvää aikaa tuoda tämä tieto
eduskunnalle budjettiriihen jälkeen asianomaisena ministerinä.
Voin kertoa, että avustajani otti yhteyttä ministeri
Perhon avustajaan paljon aikaisemmin kuin tämä maaginen
kyselytunti käytiin, jolloin asia tuli omaankin tietooni,
mikä asioiden laita on. Silloin ministeri Perhon avustaja
viittasi johonkin paperiin, joka oli jaettu kokoomusryhmälle,
mutta hän ei ollut tietoinen, onko tämä paperi
jaettavissa kaikille kansanedustajille, ja lupasi selvittää asiaa. Asia
jäi siihen, ja sitten tuli kyselytunnin tieto. En tiedä,
oliko tässä kokoomusryhmälle jaetussa paperissa
tieto tästä budjettiriihen tuloksesta vai mistä,
mutta itse en ole ollut tietoinen siitä eikä suuri
osa eduskunnasta ollut tietoinen. Tämä olisi ollut
ministeri Perhonkin syytä ottaa esiin ja tiedottaa se asianomaisena
ministerinä eduskunnalle, jotta mekin olisimme tienneet,
missä asiassa mennään.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun olin budjettiriihessä ryhmän
varapuheenjohtajana paikalla, tiedän tasan tarkkaan kaikki
käänteet, joita tämän asian
ympärillä tapahtui, mutta niitä nyt ei ole
tarpeen kaikkia yksityiskohtaisesti käydä lävitse.
Välittömästi budjettiriihen jälkeen
laitoin omalle ryhmälleni tiedoksi, mitä tässä asiassa
oli päätetty. Tämä asia oli
myöskin julkisuudessa, joten ed. Karhu ei ehkä seurannut
aikaansa riittävästi. Kyllä se muissakin
tiedotusvälineissä oli esillä kuin Kansan
Uutisissa.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran korostaa, että ministeri
Perho ei ole niitä ihmisiä, jotka kertovat julkisuudessa,
miten hyvä ihminen hän on ja miten huonoja muut
ovat.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Edustajakollegojen kiistaa kuunnellessa
tuntuu aika huvittavalta, kun yritetään pestä käsiä.
Hallitus on tehnyt päätöksen ja eduskunnan
tahdon vastaisesti. Eduskunta on edellyttänyt määrättyjä asioita
ja meitä ei ole kuultu. Silloin asia on meidän
käsissämme. Turha teidän on jahkata keskenänne,
vaan eduskunnalla pitää olla nyt rohkeutta viedä tämä asia
läpi. Se tarkoittaa sitä, että hyvin
laajasti hallituspuolueissa ollaan sitä mieltä.
Talousarvioaloitteita asiasta on, en tiedä määrää,
mutta niitä on aika monta ja eri hallituspuolueiden kansanedustajien
tekemiä. Tahtotila on nyt ilmaistu meillä. Myös
tämä lakialoite osoittaa sitä.
Olisin sen verran osallistunut tähän, että olisiko
ministeri Perhon jotakin pitänyt tehdä. Ministeri
Siimes aina jättää eriävän
mielipiteen monessa asiassa, jos ei voi jotakin asiaa hyväksyä.
(Ed. Kokkonen: Ministeri Perho ei siimestele!) Minusta se ei ole
mitään pahaa verta herättävää, vaan
jos ihmiselle ei käy jokin ja haluaa viedä jonkin
asian läpi — itse olen nimittäin semmoinen
luonne, että jätän eriävän
mielipiteen monessa tapauksessa tai painelen punaista nappia, kun olen
sitä mieltä, etten voi hyväksyä ihan
mahdottomia. Sen takia on turha jahkata sitä. Ministeri Perho
on tämän hyväksynyt samalla tavalla kuin muutkin,
ja sillä sipuli. Nyt vain hoidamme me tämän
jutun, että poistetaan tämä epäoikeudenmukaisuus,
korjataan se ja sillä sipuli. Pulinat pois tästä salista
(Ed. Kokkonen: Kukahan täällä pulisee?)
ja tehdään hyvä päätös.
Ei petetä eläkeläisiä, nimittäin
heille on annettu niin paljon toivoa viime joulun alla budjettikäsittelyssä päätetyllä
lausumalla.
Samaten on monissa puheissa annettu toivoa, että tämä hoidetaan.
Nyt me sen hoidamme ja sillä sipuli emmekä enää jahkaa.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Mitä nyt lausun, on vähän
turhan vaatimatonta varsinaisen puheenvuoron aiheeksi, mutta kun
vastauspuheenvuoroa ei enää saa, käytin
tämän mahdollisuuden.
Olisin halunnut vastata äsken ed. Stenius-Kaukosen
heittoon, että vaikka 20 vuotta itse toimittajana toimittuanikin
luotan ja uskon toimittajien tietoihin ja siihen, mitä lehdissä on
painettu, niin jotenkin tuntuu heppoiselta, kun tällaisessa talossa
on töissä ja pitäisi olla kaiken tiedon
lähteellä, jos joutuu lukemaan ja uskomaan vain
sen, mitä lehdessä lukee. Uskoisin, että tiedon
kuitenkin pitäisi tämän tyyppisessä talossa
tulla jotain muuta kautta. Sen takia ajattelin vain lyhyen kommentin
tähän asiaan sanoa.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan ed. E. Lahtelalle todeta, että me
haluamme hoitaa tämän asian. Siksihän
me täällä istumme ja huolellisesti vahdimme,
että tämä tulee nyt käsittelyyn
ja saamme nämä vakuutukset eri puolilta, myös
sen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa tämän
käsiteltäväkseen, me, jotka emme sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa istu.
Sitten haluan vielä todeta lopuksi, että en
voi mitenkään suositella ministeri Perholle, että hänen
pitäisi noudattaa samoja käytöstapoja,
joita ed. E. Lahtela tai ministeri Siimes noudattavat.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kaikki Lipposen hallituksen puolueet ovat pettäneet
eläkeläiset moneen kertaan. Ne ovat antaneet jatkuvasti
lupauksia, ja näyttää, että se lupausten
sarja ja pettäminen jatkuu edelleen.
Kun hallituksen aitiosta pääministeri ilmoitti, että asia
on loppuun käsitelty, niin seuraavalla viikolla ministeri
Tuomioja ilmoittaa Tampereen torilla, että eiköhän
me tämä asia hoideta. Kyllähän
jo aidanseipäätkin nauravat tällaiselle politiikalle.
Teillä on ollut aikaa monet vaalit, olette luvanneet
monta kertaa hoitaa asian, joka vuosi olette hyväksyneet
ponsia, mutta todellisuudessa ei ole tapahtunut muuta kuin jatkuvaa
eläkeläisten kiusausta. Enkä minäkään
usko, että te pystytte tätä enää hoitamaan.
Tässä maassa tarvitaan hallituksen muutos, ennen
kuin eläkeläisten kohtelu saadaan asianmukaiseen
kuntoon.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska näin pessimistiseen päätökseen
tämä kipakka keskustelu ei voi hyvän
asian ympärillä päätyä,
mihin ed. Manninen sen halusi päättää.
Se, miksi me hallituspuolueidenkin kansanedustajat käymme
nyt aika kiihkeästi tätä keskustelua,
johtuu siitä, että meillä on yhteinen huoli,
niin kuin myös opposition edustajilla, vastata kansalaisille
kansanedustajina eduskunnan puolesta nyt tässä asiassa,
eli vastata siitä, mitä viime vuonna edellytimme.
Miksi tämä on tärkeä? Se
tuntuu olevan tärkeä myös niille eläkkeensaajille,
joita tämä leikkaus ei ole koskenut. Siitä on
tullut sen symboli, toteutetaanko oikeudenmukaisuutta ja arvostaako eduskunta
itseään pitämällä lupauksistaan
kiinni.
Eli, ed. Manninen, on syytä uskoa, että hallituspuolueet
löytävät asiaan ratkaisun.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Puhemies! Yritin ed. Karhulle vain hienovaraisesti vihjata,
että ehkä olisi voinut kysyä oman eduskuntaryhmän
johdolta tai oman ministeriryhmän jäseniltä,
niin olisi saanut tiedon tästä asiasta. Mitään
muuta en äsken yrittänyt sanoa.
Samoin keskustelun päätöksenä,
ettei se jäisi näin synkisteleväksi,
kuin ed. Manninen esitti, toteaisin, että Tampereen toreilla
ja myöskin turuilla eläkeläiset ovat
valveutuneita ja pitävät kansanedustajansa valveilla.
Se näkyy myös siitä, että täällä paikalla
olevista kymmenestä kansanedustajasta neljä on
tamperelaisia.
Keskustelu päättyy.