Ympäristöministeri Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ympäristön hyvä tila ei ole itsestäänselvyys. Meille suomalaisille niin rakkaat vesistöt ja vehreät niityt vaativat säilyäkseen määrätietoisia suojelutoimia. Hallitus edistää pitkäjänteistä, vastuullista ja kestävää ympäristönsuojelupolitiikkaa.

Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen sekä hygieenisen lähiympäristön turvaaminen on hallitukselle tärkeää. On selvää, että näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan toimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Luonto ei anna tilaa vapaamatkustajille.

Suomen sisä- ja rannikkovesien rehevöityminen on lisääntynyt merkittävästi 1950-luvulta lähtien. Meistä jokainen on nähnyt rehevöitymisen seurauksena samentuneet vesistöt ja lisääntyneet sinileväkukinnot. Suomi on runsaiden vesivarantojen maa, ja erityinen rikkautemme ovat suuret ja puhtaat pohjavesivarannot, joista maailmalla on jo alati kasvava pula. Näiden varantojen ylläpitäminen edellyttää määrätietoisia toimia. Edes Suomessa ei ole varaa tärvellä kaivovesien laatua.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseen ryhdyttiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Monissa laaja-alaisissa taustaselvityksissä ja tutkimuksissa todettiin haja-asutuksen jätevesien kuormituksen vähentämisen tarve sisävesien ja lähiympäristön tilan parantamiseksi. Suomessa haja-asutuksen fosforipäästöt ovat toiseksi suurin kuormituslähde maatalouden jälkeen. Hajakuormituksen merkitys ei siis kokonaisuutena ole vähäinen.

Samaan aikaan, kun asetusta haja-asutuksen jätevesien käsittelystä valmisteltiin, hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätös Itämeren suojeluohjelmaksi. Päätöksessä edellytettiin haja-asutuksen kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistusta tehostettavaksi tarvittavilla säädöksillä päästöjen enimmäismäärästä, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä ja parhaan käytännön noudattamisesta. Nämä yleisemmät tavoitteet sanelivat omalta osaltaan sen, millaisiksi puhdistusvaatimukset hajajätevesiasetuksessa oli tarpeen asettaa.

Ympäristöministeriön vetämä laaja-alainen työryhmä laati ehdotuksen ympäristönsuojelulain tarkoittamaksi asetukseksi. Työryhmän työskentelyssä kuultiin monia sidosryhmiä, ja työssä käytettiin hyväksi laajojen yhteistyöhankkeiden tuloksia sekä kokemuksia muista maista ja niissä suoritettuja tutkimuksia. Suomi ei tehnyt päätöstä haja-asutuksen jätevesien tehostamistoimista yksin, vaan samankaltaisia puhdistusvaatimuksia on voimassa muun muassa Ruotsissa ja Saksassa.

Haja-asutuksen jätevesiasetuksella ohjataan kiinteistöjen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä niin, että pohjavesien, vesistöjen ja lähiympäristön hyvä tila voidaan saavuttaa. Jotta yksittäisten kiinteistöjen tehostamistoimet eivät muodostuisi kohtuuttomiksi, asetukselle asetettiin huomattavan pitkä siirtymäaika. Uusissa rakennuksissa määräykset astuivat voimaan jo vuoden 2004 alusta.

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyä koskevien säännösten oikean toimeenpanon suurin ongelma ovat väärät tiedot ja suoranainen pelottelu, jota asian ympärillä ilmenee. Epätietoisuus ja virheelliset käsitykset käyvät hyvin ilmi myös tänään käsiteltävästä välikysymyksestä.

Kenties yleisemmin esitetty väärä väittämä koskee sitä, että asetus edellyttäisi jonkin tietyn puhdistuslaitteiston asentamista. Näin ei ole, vaikka välikysymyksessäkin tällaiseen viitataan. Säädökset jätevesien käsittelystä määrittävät puhdistustehon, eivät sitä, millä teknisellä tavalla tuo puhdistusteho saavutetaan. Järkevin toteutustapa riippuu kiinteistöstä ja käytettävän veden määrästä sekä kiinteistöllä jo olevan jätevesijärjestelmän ominaisuuksista. Monesti oman kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän yksinkertainen perusparannus on riittävä.

Asetuksen puhdistustehovaatimukset pohjautuvat laajoihin empiirisiin selvityksiin. Kiinteistön ominaisuuksista riippuen on löydettävissä useita eri tapoja toteuttaa ne. Maaperäkäsittelyn parantaminen, siis saostuskaivoratkaisu yhdistettynä maaperäsuodatukseen tai imeytykseen, on laajasti käyttökelpoinen ratkaisu. Umpisäiliö voi olla hyvä vaihtoehto, jos kiinteistön vedenkulutus on kohtuullisen vähäinen.

Välikysymyksessä esille nostetut pienpuhdistamot ovat vain yksi toteuttamistapa. Niiden tarve korostuu sellaisilla tonteilla, joille maaperäkäsittely ei sovellu tai jotka sijaitsevat pohjavesialueilla.

Pienpuhdistamojen eurooppalainen CE-standarditestaus tullee pakolliseksi koko unionin alueella vuoden 2013 aikana. Tällä hetkellä CE-testaus on laitevalmistajille vapaaehtoinen. Testausraportin perusteella asiantunteva suunnittelija pystyy arvioimaan, millainen laite kiinteistölle soveltuu. On syytä kannustaa laitevalmistajia testauttamaan tuotteensa jo nyt ja saattamaan testausraportit asiakkaiden punnintaan. Näin voidaan varmistaa mahdollisimman oikeat valinnat niissä tilanteissa, joissa tarvitaan pienpuhdistamoa.

Erityisesti vapaa-ajanasunnoille voi suositella kuivakäymäläratkaisua. Jätevesien käsittely ilman vessavesiä on huokeampaa ja yksinkertaisempaa ja kompostoiva kuivakäymälä muutoinkin ekologinen ratkaisu.

Jätevesiasetuksen on arvioitu koskevan noin 300 000 kiinteistöä, joista osalla asiat olivat kunnossa jo asetuksen voimaan tullessa. Vielä on jäljellä arviolta 200 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä, joilla parantamistoimia ei ole tehty. Kaiken kaikkiaan noin 10—15 prosenttia vanhoista kiinteistöistä on saattanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen vaatimalle tasolle. Pitkäjänteistä työtä on välttämätöntä jatkaa.

Jätevesimääräysten toimeenpanon kokonaiskustannuksista liikkuu julkisuudessa toinen toistaan huimempia lukuja. Myös välikysymyksessä erheellisesti viitattuun 2,5 miljardin euron tasoon päästään vain, jos ajatellaan jokaisen kiinteistön tarvitsevan kymppitonnin laitteiston saavuttaakseen asetuksen edellyttämän puhdistustason. Näin yksiselitteinen tai karu asia ei todellisuudessa ole. Valtaosalle kiinteistöjä sopii kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi ratkaisuvaihtoehto. Tämän hetken arvion mukaan jätevesiasetuksen toimeenpanon kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 800 miljoonasta miljardiin euroon.

Välikysymyksessäkin esitetään jätevesiasetuksesta luopumisen tuottavan sen suuruusluokan säästöt, että niillä pantaisiin koko Itämeri kerralla kuntoon. Tämä virheellinen käsitys perustuu väärään tietoon. 2,5 miljardin euron Itämeri-rahalla viitataan Itämeren suojelukomission esillä pitämään summaan. Se ei kuitenkaan ole Helcomin esittämä kertainvestointi Itämeren pelastamiseksi vaan tarkoittaa vuosittaisia lisäkustannuksia Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Haja-asutuksen ravinteiden vähentäminen on paikallista vesistöjen suojelua. Vanha tekniikka puhdistaa jätevesistä vain murto-osan, ja heikosti käsiteltynä niiden laskeminen ojiin johtaa väistämättä rehevöitymiseen. Jätevesisäännösten taustalla on oman talousvesikaivon ja lähiympäristön suojeleminen, mutta myös vesistökuormitukseen on välttämätöntä puuttua kaikissa lähteissä vesistöjen tilan parantamiseksi. Teollisuudessa jätevesimääräyksiä on tiukennettu määrätietoisesti vuosikymmeniä. Teollisuuden nykyiset kuormitusluvut ovat pienemmät kuin haja-asutuksen.

Suurin ravinnekuormituksen lähde on maatalous, ja myös siellä on pitkäjänteisesti parannettu vesiensuojelutoimia sekä vähennetty lisäravinteiden levitystä maahan. Lannanlevitys pellolle tapahtuu tilakohtaisen luvituksen perusteella, ja uusien ympäristöohjeiden mukaisesti lannanlevitysnormeja on tiukennettu. Hallitus on lukuisissa eri yhteyksissä linjannut sitoutumisensa maatalouden vesiensuojelutoimien edelleen tehostamiseen.

Yhdyskuntajätevesien puhdistamisessa on niin ikään tehty pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, joka jatkuu. 4,3 miljoonaa suomalaista on sellaisten puhdistamojen piirissä, joissa jätevesien puhdistusteho on fosforin osalta noin 96 prosenttia. Typen osalta yli 70 prosentin puhdistusteholla käsitellään jo yli kahden miljoonan asukkaan jätevedet. Joillakin puhdistamoillamme, kuten Helsingin Viikinmäen puhdistamolla, päästään lähes 90 prosentin typenpoistolukuihin.

Yhdyskuntajätevesiä on jo pitkään, eduskunnan suosiollisella tuella, pyritty johtamaan siirtoviemäreitä pitkin heikkotehoisilta, pieniltä puhdistamoilta isompiin ja tehokkaampiin puhdistamoihin. Samoin pääsääntönä on, että puhdistamoiden vaatimuksia tarkastellaan aina ympäristölupien uusimisen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Ympäristöhallinto on jakanut oikeaa tietoa koko jätevesiasetuksen toimeenpanon ajan, jotta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin ja epävarmuudesta johtuvat pelot hälvenisivät. Lienee ilmeistä, että tämä tieto on julkisuudessa jäänyt uhkakuvien maalailun ja skandaaliotsikoinnin varjoon.

Ympäristöhallinto on julkaissut useita esitteitä kiinteistönomistajien käyttöön sekä yksityiskohtaisempia oppaita, joiden avulla on haluttu helpottaa erityisesti kuntien ympäristö- ja rakennusvalvonnan työtä. Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy myös kattava sivusto haja-asutuksen jätevesistä ja informaatiota eri puhdistusmenetelmistä. Tästä huolimatta säännösten toimeenpano on edennyt hitaahkosti ja kiinteistönomistajien epätietoisuus on mahdollistanut myös aggressiivisen markkinoinnin, joka on joissain tapauksissa saattanut johtaa liialliseen tai väärään investointiin. Hallitus toteuttaa tänä syksynä joukon toimenpiteitä, joiden avulla erityisesti ikäihmisiä uhkaavat kohtuuttomuudet voidaan välttää ja voidaan kannustaa järkevällä tavalla toteutettavia jätevesi-investointeja.

Hallitus on antanut eduskunnalle ympäristönsuojelulain muutosesityksen, jonka käsittely aloitetaan täällä tänään myöhemmin. Esityksen mukaan sellaiset kiinteistöt, joiden haltijat ja vakinaiset asukkaat ovat täyttäneet lain voimaan tullessa 68 vuotta, vapautetaan jätevesiasetuksen toimeenpanosta ilman erillistä hakemusta. Tämä vapautus on perusteltua erityisesti kiinteistön odotettavissa olevan käyttöiän lyhyyden vuoksi. Jos kiinteistö myöhemmin siirtyy nuoremman sukupolven haltuun, palaavat jätevesien käsittelyvaatimukset voimaan.

Lakimuutoksella selkeytetään myös perusteita, joilla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää viiden vuoden lisäajan kiinteistölle jätevesiasetuksen velvoitteista. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa on olennaista huomioida kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulottuvalla alueella, kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät sekä kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus tai muu niihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Ympäristöministeriössä valmistellaan myös asetuksen siirtymäaikaan kahden vuoden pidennystä. Näin ollen jätevesikäsittelyn tehostamistoimien tulisi olla kiinteistöllä suoritettuna vuoden 2015 loppuun mennessä. Pidennys on tarpeen, jotta muun muassa käynnisteillä oleva neuvontajärjestelmä ehtisi mahdollisimman monen haja-asujan tueksi. On syytä huomioida, että jo olemassa olevassa asetuksessa on mahdollisuus lykätä jätevesitoimia neljällä vuodella. Tämä edellyttää asukkaalta sellaisen perustellun ilmoituksen lähettämistä kuntaan, jossa hän selventää toimien kalleutta ja teknistä vaativuutta kiinteistön haltijalle sekä sitä, että ympäristölle aiheutuva kuormitus on vähäistä.

Jätevesien käsittelyn järkevöittämiseksi ja oikean tiedon vahvistamiseksi hallitus panostaa valtakunnallisen neuvontajärjestelmän kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen ympäristöministeriölle osoitettiin miljoonan euron määräraha, ja vastaava summa sisältyy myös ensi vuoden talousarvioesitykseen. Ympäristöministeriö koordinoi tätä kiinteistökohtaista neuvontajärjestelmää, jossa eri järjestöt organisoivat käytännön neuvonnan. Neuvojien pätevyys varmistetaan neuvojille suunnatulla koulutuksella. Myös kuntien ympäristö- ja rakennusvalvonta kutsutaan mukaan koulutustilaisuuksiin, sillä joutuvathan kiinteistön omistajat hakemaan kunnalta toimenpideluvan järjestelmälle, jonka päättävät toteuttaa.

Tärkeää on myös lisätä kuntiin suuntautuvaa ohjausta jätevesisäädösten toteuttamisessa. Kunnilla on toimeenpanossa keskeinen rooli, sillä kunnassa voidaan ympäristönsuojelumääräyksillä määrittää lievempiä tai tiukempia päästörajoja. Kuntien tulee myös päivittää viemäriverkoston kehittämistä koskevat suunnitelmansa, jotta kiinteistöjen kahdenkertaiset investoinnit voidaan välttää. Samoin on kunnan tehtävä myöntää kiinteistökohtaiset poikkeamisluvat. Kahden vuoden siirtymäajan jatko antaa myös kunnille lisäaikaa tehdä hajajätevesiasetuksen toimeenpanon kannalta keskeiset ratkaisut. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kunnille ohjeistusta, jossa huomio halutaan kiinnittää kuntien joustomahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä kuntalaisten tasavertaiseen kohteluun eri puolilla Suomea.

Jätevesijärjestelmän toteuttamiseen on mahdollista saada myös tukea. Erityisesti pienituloisimpien haettavissa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran sosiaaliperusteinen jätevesiavustus, jonka suuruus on 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Kiinteistöillä tehtävistä jätevesijärjestelmien asennus- ja korjaustöistä on mahdollista saada myös kotitalousvähennystä verotuksessa.

Arvoisa puhemies! Hallitus katsoo, että haja-asutuksen jätevesiasetuksen lähtökohdat ja päämäärä vastaavat hyvin ympäristönsuojelun edellyttämää kestävää tasoa. Asetuksen toimeenpanossa on sen sijaan ollut huomattavia ongelmia, joiden ratkaisemiseen on panostettu ja tehostetusti panostetaan. Työtä oman lähiympäristön ja yhteisten vesistöjemme hyvän tilan turvaamiseksi on tehtävä kaikilla sektoreilla. Hallitus antoi eduskunnalle Itämeri-selonteon reilu vuosi sitten. Olimme tuolloin yhtä mieltä siitä, että Itämeren suojelukomissio Helcomin suojeluohjelma tulee laittaa toimeen täysimääräisenä. Yksi tämän ohjelman toimenpiteistä on haja-asutuksen jätevesien kuormituksen vähentäminen.

Välikysymys on opposition järein työkalu. On sinänsä erinomaista, että vaalikauden kääntyessä loppusuoralle myös oppositio kiinnittää huomiotaan ympäristökysymyksiin. On harmillista, että tämän tavoitteena on kuitenkin ympäristönsuojelun heikentäminen.

Välikysymyksen tavoitteena on jätevesiasetuksen kumoaminen. Kumoaminen olisi yhdessä hyväksymiemme ympäristöpoliittisten linjausten vastaista, ja se kaiken lisäksi aiheuttaisi erittäin hankalan tilanteen niille haja-asutusalueiden asukkaille, jotka ovat vaadittavat parannustoimenpiteet jo tehneet. Välikysymyksen allekirjoittajat ovat vaatimuksellaan viemässä Suomen ympäristönsuojelulainsäädäntöä tältä osin takaisin 1960-luvulle.

Välikysymys on myös jälkiviisastelun erikoinen huipentuma. Puheena olevat säädökset ovat olleet voimassa liki seitsemän vuotta. Sinä aikana eduskunnassa on lukuisia kertoja keskusteltu ympäristönsuojelulaista ja erilaisista vesiensuojelutavoitteista, mutta tätä ennen välikysyjille ei ole kirkastunut vaatia jätevesiasetuksen kumoamista. Yhtä ainutta laki- tai toimenpidealoitetta välikysymyksen allekirjoittajat eivät asiasta myöskään ole tehneet.

Niille viemäriverkostojen ulkopuolella asuville suomalaisille, jotka tällä hetkellä pohtivat jätevesikäsittelyn tehostamista omalla kiinteistöllään, puheet kumoamisesta ovat karhunpalvelus. Hallitus haluaa auttaa oikeiden ja järkevien tehostamistoimien tekemistä eikä sekoittaa mieliä poliittisesti tarkoituksenhakuisella kosiskelulla. Hallitus haluaa jättää tuleville sukupolville puhtaat uimavedet, puhtaat juomavedet ja hyvän ympäristön tilan. Kutsun kansanedustajakollegoita mukaan pitkäjänteiseen ympäristötyöhön.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka olisimme kuulleet tämän puheen, minkä ministeri Lehtomäki piti, me olisimme kyllä välikysymyksen tehneet. Vaikka te olisitte puhunut kuukausi sitten näin, niin me olisimme välikysymyksen tehneet. Miksi me olemme välikysymyksen tehneet? Joo, sen takia, että tämä jätevesiasia on ollut kesän ja syksyn suurin kysymys siellä, missä kansanedustajat ovat liikkuneet. Emme me tätä huvin vuoksi tee, mutta jos se tulee lähes joka tilaisuudessa vastaan ja jos esittäjänä on henkilö, jota se koskee, niin on se nyt merkillistä, jos en minä lupaa, että minä otan tämän asian esille syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla. Ja jos ei se vastaus, mikä silloin saadaan, ole meidän mielestämme riittävä, me ryhdymme sitten muihin toimenpiteisiin.

Kun katsoo, mitä lehdet ovat tästä kirjoittaneet, on ollut sellaisia otsikoita kuin "Sutena syntynyt". Maan kolmanneksi tai neljänneksi suurimmassa päivälehdessä oli pääkirjoitus "Jätevesiasetus syntyi sutena". (Ed. Pulliainen: Sehän on hyvä asia!) "Vuosisadan puhallus", "Vuosisadan huti", nämä ovat olleet pääkirjoitusten otsikoita. No, on se merkillistä, jos näin kirjoitetaan ja näin väitetään, mikäli oppositio ei siihen puuttuisi, kun hallitus ei puutu.

Suurelta yleisöltä ja nimenomaan niiltä henkilöiltä, joita tämä koskee, on tullut mielipidesivuille kirjoituksia varmasti satoja. Joskus päivälehden mielipidesivu on ollut täynnä kirjoituksia, jotka ovat koskeneet jätevesikysymystä. Annetaan ymmärtää, että nämä henkilöt eivät tunne lainsäädäntöä. Kyllä minä vaan luulen, että tuntevat, kun ovat suunnitelleet jätevesiratkaisua omaan kiinteistöön ja keskustelleet viranomaisen kanssa ja tulleet sitten siihen tulokseen, että tämähän on liian kohtuuton meille. Sen takia he kääntyvät meidän kansanedustajien puoleen, ja meidän tehtävämme on toimia.

Ei oppositio ole pelotellut kansaa, mutta olen kyllä huomannut, että aika moni hallituspuolueen kansanedustaja on yrittänyt parhaansa siinä, että kansa olisi siinä uskossa, että tämä on kauhea. Ja miksi pelottelisimme? Mitä intressiä meillä olisi pelotella kansaa? Ei minkäänlaista. Mutta kansa ei ole ainoa, joka on reagoinut. Kyllä ministerit ja myöskin kansanedustajat ovat reagoineet. Jos entinen ministeri Jan-Erik Enestam sanoo, että hän ei olisi tällaista asetusta antanut, jos hän olisi tiennyt, mitä se merkitsee, ja sanoo, että on tullut höynäytetyksi, se on aika rankkaa tekstiä ministeriltä. Mitä sanoo tahtopoliitikko Väyrynen? Hän puhui "monimutkaisesta ja ympäristönsuojelun kannalta kyseenalaisesta lainsäädännöstä". Hän pitää Ruotsin mallia parempana ja perustelee, että siinä on luovuttu typpipäästöjen vähentämisvaatimuksesta alueilla, jotka eivät ole vesistöjen läheisyydessä. Onko ministeri Väyrynen pelotellut kansaa tällä? — Kyllä, te nyökkäätte, että on. Jaha, uutta minulle. Minulla on se käsitys, että ministeri Väyrynen, joka on seurannut tätä lainsäädäntöä, on tullut siihen tulokseen, että Ruotsin tapainen lainsäädäntö olisi kaikkien kannalta parempi ratkaisu.

Aika mielenkiintoista oli lukea myöskin otsikko "Jätevesiasetus historian surullisin esimerkki". Historian surullisin esimerkki. En minä usko, että kansanedustaja Rantakangas on halunnut olla populisti, en minä usko, että hän on yrittänyt pelotella. (Välihuutoja) Minä luulen, että hän on sitä mieltä, että jätevesiasetus on historian surullisin, koska hän perustelee myöskin ja toteaa, että ei siinä ole mitään perustetta. Sillä rahalla olisi saatu Itämerta ja lähivesistöjä suojeltua paljon tehokkaammin, ei kokonaan, vaan paljon tehokkaammin.

En halua sanoa, mitä kaikkea ed. Hemmilä ja ed. Hoskonen ovat televisiossa suoraan kansalle todenneet tästä jätevesiasetuksesta. (Ed. Hemmilä: Sano vaan!) Te saatte itse tulla toistamaan, mitä te olette televisiossa lausuneet, mutta ei se ole kyllä mitenkään kaunista tämän jätevesiasetuksen kannalta.

Omasta vaalipiiristäni lähes kaikki keskustan edustajat ovat tavalla taikka toisella antaneet ymmärtää, että tämä on onneton asetus. En tiedä, ovatko he halunneet pelotella kansaa vai mistä se johtuu. Minä luulen, että he ovat vilpittömästi tulleet siihen tulokseen, että tämä ei ole hyvä ratkaisu. Edustajat Lasse Hautala ja Marja Tiura, te toivotte, että asetus kumottaisiin. Teillä on mahdollisuus, huomenna ilmeisesti, äänestää sen puolesta. (Eduskunnasta: Perjantaina!) — No, perjantaina sitten. Tällä viikolla, niin ollaan nyt joka tapauksessa yhdestä asiasta yksimielisiä.

Det är ganska märkligt att riksdagsledamöter och ministrar så starkt har kritiserat den här avloppsvattenreningsfrågan. Jag har nämnt här vilka riksdagsledamöter och ministrar som har kommit med starka uttalanden, men samma gäller också riksdagsledamöter från Svenska folkpartiet. Jag läste att riksdagsledamot Nylund fördömer den här förordningen, och jag har samma åsikt. Förordningen innehåller inte sådant som den borde göra för att vi skulle få en bättre och renare miljö. Därför utgår jag ifrån att riksdagsledamot Nylund allt fortfarande är av samma åsikt som han var när han gav utlåtandet till pressen.

Kyllä on tullut tietenkin paljon lievempiäkin lausuntoja, että no, ei se ole hyvä, ei ole hyvä, mutta kun se nyt on hallituksen esitys. Ei se ole hyvä, ei ole hyvä, mutta pikku pakko kuitenkin hyväksyä. Kysyn uudelleen, ovatko nämä ministerit ja kansanedustajat tarkoittaneet sitä, mitä ovat lausuneet.

Mutta jos jätämme nämä henkilöt, joita se koskee, jos jätämme ministerit ja kansanedustajat ja katsomme, mitä asiantuntijat ovat lausuneet.

Monet asiantuntijat eri aloilta ovat jotakin lausuneet. Talousasioista hyvin perillä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas — mitä hän on sanonut? Onko hän mahdollisesti pelotellut, onko hän ollut populisti, kun hän on sanonut, että asetus on kallis yhteiskunnallinen ratkaisu ja kustannustehoton, kallis yhteiskunnallinen ratkaisu ja kustannustehoton, (Ed. Zyskowicz: Kuka sitä omaa nimeään nyt toistaisi!) että se on heikosti valmisteltu tapa vähentää päästöjä vesistöön ja edelleen että tulisi vielä vakavasti harkita hajajätevesiä koskevan sääntelyn toteuttamista Ruotsin mallin mukaan.

Minä olen ymmärtänyt, että valtiosihteeri Sailas nauttii suurta arvostusta tässä salissa, ja jos sen tason henkilö toteaa, että tämä on kustannustehoton, se on heikosti valmisteltu, niin kyllä se pitää ottaa vakavasti.

Valtiovarainministeriön budjettisihteeri Päivi Valkama: " - - kuormituksen rajoittaminen tulee haja-asutusalueilla kalliimmaksi kuin jätevesien puhdistaminen taajamissa tai maataloudessa".

Molemmat ovat veronmaksajien palkkalistalla. Jos he alkavat lausua sellaista, mikä ei pidä paikkaansa, niin kai meidän pitäisi puuttua asiaan. (Eduskunnasta: Toinen välikysymys siitä!)

Ympäristökeskuksen tutkija Seppo Knuuttila arvioi, että asetuksen kustannukset ovat yhtä suuret kuin — no joo, nyt tulee tämä, mitä ei kannata lukea, koska se ei pidä paikkaansa, mutta kuitenkin — hän on sitä mieltä, että kustannukset, mitkä syntyvät, kun asetus toteutetaan, tulevat aivan liian kalliiksi.

Itämeren asiantuntija Marjukka Porvari: "Jätevesiasetus on johtamassa Itämeren kuormituksen kasvuun, järjettömiin, kustannustehottomiin investointeihin sekä haja-asutusalueen - - pientuloisen väestön kohtuuttomaan kohteluun." Aika kovaa tekstiä. Kovaa tekstiä valtiosihteeriltä, kovaa tekstiä budjettisihteeriltä, kovaa tekstiä ympäristökeskuksen tutkijalta, kovaa tekstiä Itämeren asiantuntijalta, ja kai meidän pitää luottaa siihen, mitä he lausuvat.

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen toteaa, että se on järkyttävän kallis, totaalista resurssien hukkakäyttöä. No, pitääkö tuohon väitteeseen uskoa? Vaikkei uskoisi kaikkeen ja sataprosenttisesti joka sanaan, niin kyllä nämä lausunnot ovat kuitenkin sellaisia, että ei voi olla reagoimatta.

Kyllä tilastot ilmeisesti ovat myöskin osoittaneet, että typenpoisto puhdistamoissa on selvästi edullisempaa kuin typenpoisto näissä muissa laitteissa. On laskettu, että typenpoisto haja-asutusalueella tämän asetuksen mukaisella tavalla maksaisi 200 euroa kilolta, kun puhdistamoissa hinta on 20 euroa kilolta.

Nämä lausunnot osoittavat, ettei jätevesilainsäädäntö täytä niitä vaatimuksia, mitä lainsäädännölle yleisesti pitäisi asettaa. Se ei ole selkeä, kun pitää varata miljoona euroa vuodessa sen tulkintaan ja neuvontaan. Ajatelkaa, jos meidän pitäisi jokaisen lain kohdalla varata rahaa, jotta voitaisiin neuvoa kansalaisille, mitä laki pitää sisällään. Säädämme parisataa lakia vuodessa, 200 miljoonaa neuvontaan vuodessa. Siis jo se, että osoittaa miljoonaa euroa neuvontaan, on osoitus siitä, että laki ei ole selkeä, ja kyllä kai meidän pitää aina selkeään lainsäädäntöön pyrkiä.

Se ei ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen. Esimerkki siitä: Kaukana vesistöistä sijaitsevilla kotitalouksilla on ankarampi puhdistusvaatimus kuin esimerkiksi on kunnallisilla puhdistamoilla merenrantakaupungeissa. Esimerkiksi Porissa, Haminassa, Joensuussa — vain kolme esimerkkiä — kunnallisessa puhdistamossa on alhaisempi puhdistustaso kuin mitä vaaditaan kotitaloudelta, joka ehkä sijaitsee kaukana vesistöstä. (Ed. Korkeaoja: Porissa on nyt ihan uusi!) — Kuulen, kun ed. Korkeaoja huutaa, että Porissa on ihan uusi. Minun tietoni perustuu siihen, mitä on lehdessä ollut, ja siinä on todettu ... (Ed. Pulliainen: Sehän on aina oikeassa!) — Ei välttämättä ole aina oikeassa, mutta siinä oli luettelo puhdistustehosta eri kaupungeissa. Mutta jos minä olen väärässä, niin poistetaan tuo ja jätetään kuitenkin Hamina ja Joensuu ja kymmenen muuta kuntaa siihen.

Kansalaiset ovat eri asemassa, kun toisia vapautetaan velvollisuudesta, vaikka päästöt olisivat jopa suuremmat kuin niissä kotitalouksissa, joita ei vapauteta. Esimerkkejä tästä löytyy, no, ei nyt vaikka kuinka paljon, mutta runsaasti. Siis laki ei ole selkeä, laki ei ole oikeudenmukainen ja kohtuullinen ja laki ei ole sen tavoitetta ajatellen kustannustehokas, vaan todella kustannustehoton, niin kuin aikaisemmin olen todennut.

Hallituksen esittämät muutokset eivät poista ongelmaa. Ne lykkäävät ongelman mutta synnyttävät myöskin uusia ongelmia. Jos minä olen ymmärtänyt oikein ... Otetaan nyt konkreettinen esimerkki: Kaksi kotitaloutta vierekkäin. Toisessa molemmat puolisot ovat täyttäneet 68 vuotta, talous kunnossa, oikein hyvä. Naapuritalossa toinen on 68 vuotta ja toinen 67 vuotta ja 11 kuukautta ja köyhä. Kummalle myönnetään lykkäystä? (Ed. Kalli: Köyhälle! — Ed. Korkeaoja: Molemmille!) — Tämän hallituksen esityksen mukaan sille, missä molemmat ovat täyttäneet 68 vuotta, automaattisesti. Ilmeisesti tämä toinen voi saada, jos on niin köyhä kuin ed. Kalli antaa ymmärtää. Mutta joka tapauksessa tämmöisiä tapauksia tulee syntymään ja ne synnyttävät myöskin, sanoisinko, epäsopua, ja lainsäädännön tarkoitus ei varmastikaan voi olla sellainen.

Kaiken tämän esittämäni jälkeen ehdotan, arvoisa puhemies, että eduskunta hyväksyy seuraavan perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä tarkoittavan lausuman:

"Eduskunta toteaa, ettei hallitus aio korjata jätevesilainsäädännön ilmeisiä epäkohtia, vaan pikemminkin lisää lainsäädäntöön uusia, tulkinnanvaraisia säännöksiä. Tämän johdosta eduskunta ehdottaa, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin jätevesiasetuksen kumoamiseksi ja uuden, hyötysuhteeltaan paremman ja oikeudenmukaisemman lainsäädännön toteuttamiseksi vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Antti Kaikkonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme juuri, että ed. Kallis on kirjoittanut välikysymystä osin lehtiotsikoiden perusteella. Tämä juuri kuvaa käsissämme olevaa tilannetta hyvin.

Merkittävä ongelma keskustelussa olevan seitsemän vuotta sitten annetun jätevesiasetuksen suhteen on valtaisa määrä vääriä käsityksiä. Yleinen luulo on, että joka mummon ja papan on nyt pakko hankkia kymppitonnin laitteistot. Välikysymyksen tekijät ruokkivat näitä vääriä käsityksiä vastuuttomalla tavalla.

Siitä huolimatta tahdon kiittää välikysymyksen tekijöitä siitä, että tämä keskustelu antaa tilaisuuden oikaista näitä vääriä väitteitä, joita on julkisuudessa esitetty ja myös välikysymyksessä. (Ed. Pentti Oinonen: Kyllä kansa tietää!) Ja sosialidemokraateille voi antaa kiitoksen siitä, että he eivät tähän jäteveden hämmentäjien joukkoon ole pahemmin yhtyneet.

Välikysymys, arvoisa puhemies, vilisee asiavirheitä, eikä se tarjoa vaihtoehtoa hallituksen esitykselle. Asetuksen kustannuksista esitetään välikysymyksessä miljardiluokan virhe. Välikysymyksessä esitetään uutta jätevesilakia mutta ei kerrota sille sisältöä. Ed. Kallis, te olette kaunopuheinen kritiikin esittäjä, mutta missä on teidän vaihtoehtonne? Oletteko te piittaamaton ympäristöstä? Haluatteko te paluuta vanhaan? Missä oikein menevät rajat? Voiko jäteöljyn kaataa maahan, voiko vaarin vanhan hetekan viskata jokeen?

Arvoisa puhemies! On todettava, että keskustan eduskuntaryhmä ei ole ollut täysin tyytyväinen jätevesiasetukseen, saatikka siitä tiedottamiseen. Voi suoraan sanoa, että tiedotuksessa on epäonnistuttu. Myös itse asetuksen sisältöön keskusta on vaatinut muutoksia, jotka nyt ovatkin etenemässä. (Ed. Zyskowicz: Keneltä se on niitä vaatinut?) Asetukseen saadaan nyt tarvittu annos maalaisjärkeä.

Keskustan eduskuntaryhmä on kantanut huolta Enestamin asetuksen puutteista, ja ryhmämme on vaatinut joustoa ja kohtuullisuutta etenkin pienituloisten ja iäkkäiden ihmisten jätevesivaatimuksiin. Ympäristöministeri Lehtomäki on toiminut ryhmämme edellyttämällä tavalla. Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan talousvesien käsittelyn järjestämisestä voisi saada vapautuksen muun muassa korkean iän, pitkäaikaisen työttömyyden, sairauden tai muun sosiaalisen esteen vuoksi. 68 vuotta täyttäneet vapautetaan vaatimuksista. (Ed. Tennilä: Mikäs eläkeikä se 68 on?) Lisäksi kaikille kiinteistöille annetaan kahden vuoden lisäaika laittaa jätevesiasiat kuntoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Kiinteistön haltijan omalla, perustellulla ilmoituksella toimeenpanoa voi myöhentää neljällä vuodella eli vuoden 2019 loppuun. Käytännössä aikaa on siis hoitaa asiat kuntoon koko tämä vuosikymmen. Jos kunnan suunnitelmissa on yhteisviemärin rakentaminen lähivuosina, kiinteistön ei tarvitse tehdä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsissä on nyt, hyväksymmekö me nämä muutokset. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä näin pitää tehdä.

Selvyyden vuoksi toistan: Keskustan eduskuntaryhmän ja ympäristöministeri Lehtomäen ansiosta vaatimuksia nyt helpotetaan ja ihmisille annetaan aikaa selvittää omaan kiinteistöönsä kohdistuvat yksilölliset muutostarpeet.

Asiallista neuvontaa erilaisista jätevesiratkaisuista tarvitaan kyllä kipeästi. Hallitus onkin osoittamassa lisärahoitusta neuvontaan ensi vuodelle. On erittäin tärkeää, että neuvonta on puolueetonta ja helposti saatavissa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on perusteltua, että rantaan rajoittuvilla kiinteistöillä ja pohjavesialueilla jäteveden puhdistus hoidetaan hyvin. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä kuntien pitää käyttää mahdollisuuttaan helpottaa puhdistusvaatimuksia muilla kuivanmaan alueilla. Jos vesistöjä ei ole lähimaillakaan, ei ole mielekästä vaatia tiukkaa puhdistustehoa. Tässäkin kohtaa tarvitaan kunnilta maalaisjärjen käyttöä.

Kuntien tulisi tehdä päätökset ripeästi, ja asukkaille tulisi selkeästi tiedottaa, mikä puhdistusteho vaaditaan milläkin alueella ja minkä verran kunnat aikovat laajentaa viemäriverkostojaan. Ihmisillä pitää olla tieto siitä, onko omalle alueelle lähivuosina tulossa kunnan viemäri. Näin vältytään tuplainvestoinneilta.

Oma harminsa on ollut joukko myyntimiehiä, jotka ovat ainakin kuulopuheiden perusteella lähes pakkomyyneet vempaimiaan. Myös laitteistojen toimivuudessa on ilmennyt parantamisen varaa. Keskustan eduskuntaryhmä painottaa riittävän viranomaisvalvonnan merkitystä siinä, että kuluttajille ei voi myydä, mitä sattuu.

Sinänsä näitä paljon puhuttuja pienpuhdistamoja tarvitaan vain pienessä osassa kiinteistöjä. Jos kysymyksessä on vaikkapa kesämökki ilman juoksevaa vettä, ei mitään uusia toimenpiteitä tarvita. Vakituisissa juoksevan veden asunnoissakin usein riittää nykyisen jäteveden puhdistamisen tarkastus tai pieni perusparannus. Sakokaivoratkaisu ja maaimeytys on toimiva malli useimmissa kiinteistöissä. Oikea ratkaisu kuhunkin paikkaan löytyy kiinteistön sijainti huomioiden asianmukaisen neuvonnan avulla.

Ihmisiä hämmentäneen väärän tiedon leviämisestä ovat vastuussa eräiden laitekauppiaiden ja osin lehdistön lisäksi myös jotkut poliittiset päättäjät, jotka ovat kauhistelleet tilannetta ottamatta tarkemmin selvää, mikä on asetuksen tosiasiallinen sisältö. Tämän talon, eduskunnan, väellä kuitenkin pitäisi olla oikeaa tietoa käytettävissä. (Ed. Kallis: Miksi ne pelottelevat?) Olisi toivottavaa, ed. Kallis, että poliittisista syistä ei levitettäisi väärää tietoa ja vääriä käsityksiä. (Ed. Kallis: Minkä takia levitetään?) Tämä on erityisen tärkeää juuri niiden maaseudun ihmisten kannalta, joita tämä asetus koskee.

Jätevesimääräyksiä ei ole annettu maaseudun kiusaksi. Tavoitteena on turvata haja-asutusalueiden ihmisille puhdas kaivovesi ja lähiympäristö sekä vesistöjen suojelu. Viime viikolla professori Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston bio- ja ympäristötekniikan laboratoriosta muistutti, että merkittävä määrä suomalaisia saattaa nauttia vuosittain ulosteperäistä vettä. Haluavatko välikysymyksen allekirjoittajat todella, että näin jatketaan? (Ed. Kallis: Minkä takia pelotellaan?)

Myös taajamien asukkaille on tullut ja tulee jatkossakin kustannuksia, kun kaupungit joutuvat investoimaan entistä tehokkaampiin puhdistamoihin ja siirtoviemäreihin. Keskustan mielestä kuntien tulee tehostaa kunnallisten puhdistamoidensa toimintaa ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa vesihuoltoverkostojaan. Eduskuntaryhmämme edellyttää, että uusiin siirtoviemärihankkeisiin osoitetaan ensi vuodelle lisää rahoitusta. Vesihuoltohankkeiden edistäminen on meille tärkeä asia myös ensi vaalikaudella. Vesihuoltoverkostot pitää laittaa tällä vuosikymmenellä kuntoon, ja se on sitten siinä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Jätevesiasioiden kuntoonlaitto edellyttää nyt monelta meistä suomalaisista huomiota ja monelta käytännön toimenpiteitäkin. Siitä on kuitenkin lopulta hyötyä meille itsellemme ja naapureillemme, mutta kyse on myös siitä, että jätevesien käsittelyyn tehdyt investoinnit ovat vastuunkantoa tulevistakin sukupolvista. Kyse on ihmisten terveydestä ja luontoarvojen kunnioittamisesta. Keskustan eduskuntaryhmä toivoo, että kaikki voisivat nyt olla näissä talkoissa mukana.

Arto Satonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kaikkien etu, niin ihmisen kuin ympäristönkin, että jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti. Ympäristöstä huolehtiminen on meidän jokaisen tehtävä, ja uskon, että me kaikki haluamme vaalia lähiympäristöämme. Jokainen tietää omasta elinympäristöstään, kuinka tärkeitä puhtaat kaivovedet ja uimarannat ovat. Siksi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen tarkoitus on perusteltu. Kuitenkin käytännössä on valitettavasti mennyt liian monta asiaa pieleen.

Keskustan ja sosialidemokraattien punamultahallituksen aikaisen jätevesiasetuksen aiheuttamat lieveilmiöt ovat anteeksiantamattomia. Ihmiset ovat saattaneet tehdä tuhansien eurojen tarpeettomia investointeja, koska heille ei ole kerrottu, mikä olisi riittävä ratkaisu kullekin kiinteistölle. Luottamusta eivät myöskään herätä pienpuhdistamojen toimintakyvystä esitetyt testitulokset, joiden mukaan suuri osa laitteista ei pääse vaadittuihin puhdistustuloksiin. Moni haja-asutusalueen asukas ja kesämökkiläinen on saanut tuskailla myös laitteistossa ilmenneiden vikojen kanssa. Moni kysyykin, onko maaseudun asukkaista ja kesämökkiläisistä tehty koekaniineja.

Nykyinen hallitus on lähtenyt korjaamaan punamultahallituksen jätevesiasetuksen sudenkuoppia. Tosin ympäristöministeriössä asiaan olisi voitu puuttua jo aikaisemminkin. Korkeaan ikään ja heikkoon taloudelliseen asemaan liittyvät helpotukset antavat asetuksen toimeenpanoon joustavuutta. On hyvä, että myös kunnallisen viemäriverkoston laajentaminen otetaan huomioon. Ei ole mitään järkeä vaatia kiinteistökohtaisia ratkaisuja niiltä, joiden kiinteistö lähivuosina liitetään kunnallisen viemäriverkoston piiriin.

Enemmän kuin tervetulleita ovat määrärahat, jotka on osoitettu kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Kahden vuoden pidennys siirtymäaikaan osaltaan varmistaa, että asiantuntevalle neuvonnalle on aikaa eikä kansalaisten tarvitse tehdä hätiköityjä päätöksiä heille suurista investoinneista.

Jo asetuksen hyväksyneen edellisen hallituksen olisi pitänyt huolehtia siitä, että asiantuntevaa neuvontaa olisi ollut saatavilla kattavasti ympäri maan heti asetuksen voimaan tullessa. Vaikka voimassa on ollut kymmenen vuoden siirtymäaika ja monessa kiinteistössä ei ole vielä ryhdytty uusimaan jätevesijärjestelmää, ovat asetuksen vaatimukset koskeneet uudisrakennuksia vuodesta 2004 lähtien. Pelkona on, että liian monelle kiinteistölle on rakennettu toimimattomia tai kyseisen kiinteistön tarpeisiin ylimitoitettuja järjestelmiä isolla rahalla. Tästä ei hyödy kiinteistön omistaja, mutta ei siitä hyödy ympäristökään. Ympäristönsuojelussakin on tärkeää varmistaa kustannustehokkuus eli se, että kansalaisille koituvat kustannukset ovat järkevässä suhteessa saavutettuun ympäristöhyötyyn.

Jotta laitteita hankkivien kuluttajansuoja voidaan taata, on syytä määrätä laitevalmistajille velvollisuus testauttaa laitteistonsa virallisella taholla ja myös julkistaa testitulokset. Näin kuluttajat voisivat varmistua, että ovat hankkimassa toimivaa ja vaatimukset täyttävää laitteistoa. Laitteistojen keskeneräistä kehitystyötä ei aikoinaan riittävästi otettu huomioon asetuksen valmistelussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että jos jotain määrätään, tulee olla tarjolla myös keinot, joiden avulla määräykset voidaan täyttää. Näin taataan, että lainkuuliaiset kansalaiset voivat luottaa lainsäädännön oikeudenmukaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Kaikille jätevesijärjestelmän hankkiville on taattava mahdollisuus saada asiantuntevaa neuvontaa kotikunnastaan. On hyvä, että nykyinen valtioneuvosto on ottanut vahvan kannan siihen, että kansalaisten tasavertainen kohtelu varmistetaan. Näin olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun asetuksesta punamultahallituksessa päätettiin. (Kristillisdemokraattien ryhmästä: Miksi vasta nyt?)

Toimeenpanossa tulee myös huolehtia siitä, että vaatimukset ovat yksittäisen kotitalouden kannalta kohtuullisia huomioiden kiinteistön todellinen ympäristökuormitus ja sijainti. Kysymyksen kohtuullisuudesta ovat herättäneet esimerkiksi kotitalouksille asetetut typenpoistokriteerit, sillä monella sisämaassa sijaitsevalla kunnallisella jätevedenpuhdistamolla nämä vaatimukset ovat olleet löyhemmät. Ja tässä perusteena on ollut nimenomaan sijainti sisämaassa, missä typpikuormitus ei ole päässyt vahingoittamaan Itämerta toisin kuin rannikolla, missä vaatimukset ovat tiukemmat.

Paljon on ollut kritiikkiä, että asetus on tehty valtioneuvoston tasolla, jolloin eduskunta ei ole päässyt siihen vaikuttamaan. Nyt ympäristönsuojelulain muutoksen yhteydessä voidaan tarkastella asiaa valiokuntakäsittelyssä syvemmin ja ottaa paremmin huomioon käytännön arjen taso ja ne epäkohdat, joihin on törmätty. Toki punamultahallituksen aikaansaannos pakottaa kysymään, paraneeko tämä enää edes korjauksella vai onko asetus kuin se entisen alokkaan asento, että pitää tehdä kokonaan uusi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että valiokuntakäsittelyssä vielä perusteellisesti punnitaan jätevesiasetuksella saavutettavien ympäristöhyötyjen ja toisaalta kansalaisille koituvien kustannusten välisen suhteen oikeudenmukaisuutta.

Arvoisa puhemies! Vesien suojelu on meille tärkeä asia, ja kuormitusta tulee vähentää hyödyntämällä hyviä käytäntöjä niin maataloudessa kuin asutuksessakin. Erityisesti Itämeren suojelun osalta on välttämätöntä, että Suomen toimien lisäksi kaikki rantavaltiot sitoutuvat kantamaan vastuunsa Itämeren tilasta.

Me kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että parhaat tulokset ympäristönsuojelussa saadaan ihmisiä kannustamalla ja tekemällä ympäristöfiksut valinnat helpoiksi ja houkutteleviksi. Valitettavasti jätevesiasetuksen toteutus on ollut kaukana kannustavuudesta ja helppoudesta. On pikemminkin aiheutettu paljon harmia ja päänvaivaa sekä turhaa rahanmenoa. Oli jo korkea aika puuttua havaittuihin epäkohtiin.

Pauliina Viitamies /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisillä on hätä. Suomalaisilla, tavallisilla maaseudun ihmisillä on hätä. He kokevat, että heidän elämäänsä ja asuinolosuhteitaan ei ymmärretä. Jätevesiuudistuksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta keinot ja toteutus perin onnetonta. On käynyt ilmi, että useat tuhannet ihmiset ovat tulleet suorastaan harhaanjohdetuiksi siinä, kenen ja missä tilanteessa toimenpiteisiin on täytynyt ryhtyä. Uudistuksen toteuttamisen vaikeus on ollut siinä, että jo alun perinkin puolitekoinen säädös on jätetty oman onnensa nojaan ja vasta paljon myöhemmin sen laatimisesta on julkaistu ympäristöministeriön ohjekirja, jonka avulla tavallisen ihmisen olisi tullut osata tehdä oikeanlaisia ratkaisuja. Satojentuhansien ihmisten elämää koskeva uudistus on tehty siten, että on asetettu kovia vaatimuksia, ilman että on kerrottu, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa. Herää kysymys, miksei asiaa ole ryhdytty korjaamaan silloin, kun ensimmäiset viestit epäselvistä määräyksistä ovat ministeriön suuntaan tulleet.

Meille sosialidemokraattisille kansanedustajille on näitä epätoivoisten ihmisten viestejä tullut paljon. Neuvonta on näyttänyt jääneen erilaisten pienpuhdistamokauppiaiden varaan. Iäkkäät, haja-asutusalueella asuvat pienituloiset eläkeläiset kokevat tulleensa yhteiskunnan taholta huijatuiksi, kun heiltä edellytetään raskaita toimenpiteitä omien talous- ja jätevesiensä puhdistamiseksi, kun samaan aikaan naapurissa olevan maatalon lietteet ovat pienemmän tarkkailun alla. Näiden ihmisten tuntemukset on helppo jakaa. (Ed. Zyskowicz: Niin, sellaisen asetuksen te teitte, kantakaa vastuuta!) Kannamme huolta ympäristöstä mutta myös haja-asutusalueella asuvista ihmisistä. Vesistönsuojelun näkökulmasta on tärkeää, että asia hoidetaan koko maassa kuntoon, mutta sen tulee tapahtua yhdenvertaisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Tiedämme myös sen, että suomalaiset hyväksyvät ympäristönsuojelun, mutta ihmisten pitää tietää, mitä kulloinkin heiltä vaaditaan ja miten yhteiskunta on siinä mukana.

Arvoisa puhemies! Koko yhteiskunnan tulee kantaa vastuu vesistöjen puhtaana säilymisestä. Taakkaa ei pidä kaataa yksin haja-asutusalueella asuville pienille kotitalouksille, vaan myös suurimman kuormittajan eli maatalouden osallisuutta täytyy pystyä pienentämään. Tiedämme, että maa- ja metsätalouden osuus vesistöpäästöistä on yli 70 prosenttia. Maataloudelle maksetaan tänä vuonna ympäristötukea 372 miljoonaa euroa. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen väliraportissa toukokuulta 2010 ehdotetaan, että ympäristötuen vaikuttavuutta lisättäisiin räätälöimällä tuen tavoitteet, toimenpiteet ja tukitasot alueellisesti ja lisäksi tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti. Tämä raportti on hyvä työkalu, ja sen mukaan kaikki ympäristötukea saavat tilat pitäisi velvoittaa tekemään tilakohtainen ympäristönhoitosuunnitelma, jossa kartoitettaisiin tilan luontoarvot sekä merkittävimmät ympäristöriskit. Tätä tavoitetta me sosialidemokraatit tuemme, ja olisimme toivoneet hallitukselta nopeita toimenpiteitä tämän tavoitteen edesauttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintalinja pitää edelleen sisällään monia ongelmallisia asioita. Jo perusasetelma on väärä, kun henkilön pitäisi itse osata hakea poikkeusmenettelyä. Lähtökohtana tulee olla, että kun mahdollisuudet vapautuksen saamiseen ovat ilmeiset, vapautus myönnetään kunnan toimenpitein. Jatkossa tulee kunnan myös vapauttaa toimenpiteistä ne kiinteistöt, joiden alueella rakennetaan viemäriverkko seuraavien kuuden vuoden sisällä. Korostamme, että ei voi olla tarkoituksenmukaista, että laki toimii ainoastaan silloin, kun siitä voi poiketa. Korostamme myös, että asian aktiivinen selvittämisvastuu tulee olla viranomaisella, ei yksittäisellä kuntalaisella itsellään.

On syytä todeta, että kotitalouksille asetetut vaatimukset ovat hallituksen muutosesityksen jälkeenkin kovat. Typen osalta vaatimus on tiukempi kuin sisämaassa sijaitsevien kuntien puhdistamoilla. Viemäriverkkojen ulkopuolella asuu noin miljoona ihmistä, ja asetus koskee kaikkia haja-asutusalueella olevia asuinrakennuksia. Kuitenkaan kaikki ihmiset eivätkä talotkaan ole samanlaisia. Kaikissa rakennuksissa ei ole juoksevaa vettä, eivätkä kaikki kiinteistöt sijaitse vesistöjen äärellä. Jotkut asuvat maalla ympäri vuoden, toiset muutaman viikon kesällä. Ei ole oikein vaatia lähtökohtaisesti kaikilta yhtä raskaita toimenpiteitä. (Ed. Manninen: No eihän sitä vaaditakaan!) Tämä hallituksen muutosesitys ei siis ratkaise niitä ongelmia, joita asetukseen ja sen soveltamiseen liittyy.

Me sosialidemokraatit puolestaan esitämme: säädöksistä tehdään selkeästi erilaiset riippuen siitä, onko kiinteistö vesistön äärellä vai kuivalla maalla, kunta velvoitetaan huolehtimaan vapautukseen oikeutettujen ihmisten tilanteesta, kunnat tekevät selkeät suunnitelmat viemäriverkostojen rakentamiseksi, yhteiskunta osallistuu pienituloisten viemärikustannuksiin nykyistä vahvemmin ja mikäli toinen talouden aikuisista on täyttänyt 65 vuotta, heidät vapautetaan toimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! (Ed. Manninen: Syntyy lumeavioliittoja!) Ympäristöjärjestöt ovat antaneet nykyiselle hallitukselle maininnan Suomen ympäristökielteisimpänä hallituksena. Jätevesiuudistuksen huono toteutus ei tätä arvosanaa paranna. Valtion määrärahat esimerkiksi ympäristötöiden tekemiseen ovat pienentyneet vuosi vuodelta, ja tämä on ollut omiaan hankaloittamaan kuntien mahdollisuuksia tehdä viemärisuunnitelmiaan, ja niiden toteuttaminen on rahojen puuttuessa viivästynyt. Mikäli kunnilla olisi selkeät suunnitelmat siitä, mitkä siirtoviemärit toteutetaan esimerkiksi seuraavien 5—10 vuoden aikana, olisi haja-asutusalueiden jätevesiasiakin ihan toisella tolalla.

SDP sen sijaan on esittänyt toistuvasti lisärahoitusta ympäristöministeriön tutkimuksen, kehittämisen ja suunnittelun määrärahoihin ja ympäristötöihin, sillä mikäli kuntien toimintaresurssit olisivat asianmukaisella tasolla, olisi useamman ihmisen ollut jo aikoja sitten mahdollista liittyä kunnan viemäriverkostoon sen sijaan, että ovat joutuneet nyt rakentamaan omia järjestelmiään.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit vaadimme, että hallitus selvittää, miten jo tehdyt, tarpeettomiksi osoittautuneet ja epäonnistuneet jätevesijärjestelmien kustannukset hyvitetään niihin investoineille silloin, kun kuluttajasuojalain edellytykset kaupan purkuun tai korvaukseen eivät täyty. Kohtuuttomalta tuntuu, että tämän sotkun maksumiehiksi jäisivät yksin virheinvestointeja tehneet kansalaiset.

SDP ei ole mukana välikysymyksessä, koska asia on nyt eduskunnan käsissä. Kannanotot monien edustajien, myös hallituspuolueiden taholta, ovat olleet sen suuntaisia, että on ilmeistä, että eduskunta voi ottaa paremmin vastuun asian korjaamisesta. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymistä tarkoittavan lausuman:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole reagoinut jätevesiuudistuksessa ilmenneisiin epäkohtiin riittävän nopeasti eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Merja Kyllönen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli ilo huomata, että edustajakollega Satonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmä tuki vahvasti opposition välikysymystä. Toivottavasti tämä asettuu myös äänestykseen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on allekirjoittanut välikysymyksen, koska jätevesiasetus saattaa perukoiden ihmiset ja muut viemäriverkostojen ulkopuolella asuvat kohtuuttomaan tilanteeseen. Asetus on tuottanut kymmenientuhansien eurojen liittymis- ja rakennusmaksuja ja tuottaa edelleen huolen sanktioista, hädän taloudellisesta tilanteesta ja runsaan epätietoisuuden.

Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien parantamisessa on eletty markkinavoimien kulta-aikaa, jossa kansalaisten oikeusturva on kadonnut. Valtioneuvoston asetuksessa säädettiin siis haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisesta. Kukaan tässä maassa ei ole kyseenalaistanut ajatusta luonnon ja vesistöjen suojelusta. Päinvastoin, suomalaiset ymmärtävät ympäristön merkityksen. Valitettavasti vain tämän asetuksen toteutus heitettiin markkinavoimien haltuun, asetettiin normit mutta jätettiin ratkaisut kaupallisuuden varaan. Meidän poliitikkojen on helppo heilua päätöksenteon pyhätössä kertomassa, että kyllä kunnat voisivat määräyksillään paikallisista olosuhteista riippuen vahvistaa asetuksen vaatimuksia lievempiä toimenpiteitä tarkastellen asuinpaikan sijaintia vesistöjen ja pohjaveden suhteen. Näin ei kuitenkaan arjessa tapahdu, ja se kertoo karua kieltä siitä, kuinka lepikkoon tämän asetuksen toteuttaminen on mennyt. Onko meillä poliitikoilla ymmärrystä ja ennen kaikkea nöyryyttä, että me korjaisimme tämän virheen, puhaltaisimme nämä markkinajuhlat poikki ja katsoisimme jätevesiasian kokonaisuutena uudelleen kuntien kanssa toimivassa yhteistyössä kansalaisten oikeusturvan varmistaen?

Arvoisa puhemies! On helppo astua tuleen toisten rahapussilla, mutta kun tuleen astutaan näin merkittävässä kysymyksessä kuin vesistönsuojelu, on toteutuksen oltava ministeriön eikä markkinavoimien hallussa. Tavoitteena oli parantaa vesistöjen tilaa. Pienpuhdistamovertailut kertovat korutonta kieltä tavoitteen toteutumisesta. Jos kahdeksasta tutkitusta laitteistosta vain yksi täyttää ajoittain asetuksen ravinnepäästörajat ja seitsemän muuta ei, voi syystä epäillä hankintojen tarpeellisuutta. Perusteluina huonolle testimenestykselle on esitetty talvea ja vaihtelevia ilmasto-olosuhteita, mutta yllättäen Suomessa on pitkä talvi ja vuodenaikojen vaihtelu.

Testit ovat osoittaneet, että asetuksen vaatimus orgaanisen aineen poistamiseksi on helppo saavuttaa. Sen sijaan fosforivaatimus, 85 prosenttia, onkin jo vaativampi. Jotta vaatimus toteutuisi, pitäisi kotitalouden jätevesien olla norminmukaisia tai puhdistamon kemikaaliannoksen reilusti vahvempi. Mikäli raja laskettaisiin esimerkiksi 75 prosenttiin, vaatimus voitaisiin saavuttaa pienpuhdistamoilla tehdassäätöisillä, turvallisilla kemikaaliannoksilla, eikä liiallinen kemikaalien käyttö tappaisi puhdistamoiden biologista prosessia.

Arjessa juuri typenpoiston vaatimus, 40 prosenttia, on haasteellisin. Typenpoisto on riippuvainen prosessin lämpötilasta ja lietteen iästä. Talvisin asetuksen vaatimus toteutuu erittäin harvoin ja lietteenpoisto keskeyttää usein koko prosessin. Käytännössä on mahdotonta valmistaa pienpuhdistamoa, jossa asetuksen typenpoistovaatimus toteutuisi tasaisesti ympäri vuoden. Asetuksen vaatimuksissa siis eletään toiveajattelun varassa, kun asetukset ja lait pitäisi säätää faktatietojen varassa ja mahdollisuuksien rajoissa. Jos hyvä typenpoisto ei talviaikaan toimi kunnallisilla puhdistamoillakaan, niin onko asiallista vaatia sitä yksityisiltä kansalaisilta? Eli jos rajoista ei haluta tinkiä, niin olisi realistisempaa soveltaa asetukseen lievennettyjä määräyksiä.

Ja muistutan, että puhdistamojen tulisi toimia ajatuksella: aina ja iankaikkisesti. Miten varmistetaan puhdistamon toiminta, kuka valvoo, että laitteistot huolletaan ja kalliita kemikaaleja lisätään tarpeen mukaan? Jääkö asetus näin vain kuolleeksi kirjaimeksi? Lisäksi kysymys fosforin keräämisestä talteen tulevaisuuden käyttöä varten jäi pohtimatta kokonaan. Eikö pula fosforista ole jo täyttä todellisuutta?

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö pitää kynsin ja hampain kiinni jätevesiasetuksesta jopa ympäristönsuojelulakia muuttamalla. Ympäristönsuojelulakiin lisätään sosiaalipoliittista lainsäädäntöä. Miksei virheellistä asetusta korjata, vaan sitä pyritään ulkopuolelta paikkaamaan? Onko eduskunnassa aiemmin törmätty tilanteeseen, jossa asetus muuttaa lakia, kun lain pitäisi olla määräävässä asemassa? Nyt jätevesiasetus vie päättäjiä kuin pässiä narussa. Virkamiesvalta lienee tässä valtakunnassa niin äärimmäisen vahva, että koko poliittisen koneiston on oltava rähmällään sen edessä.

Surkuhupaisinta koko tässä lakiuudistuksessa näyttää olevan, että esitetään esimerkiksi yli 68-vuotiaille vapautusta, mutta jos samassa taloudessa asuu vaikka alle 68-vuotias puoliso, niin jo vain emännälle tai isännälle on oma postuumikarsina rakennettava asioiden toimittamista varten. Puhutaan kyllä kauniisti kohtuuttomasta ja vähäisestä, mutta sitähän ei kukaan kerro, mikä lie kohtuutonta tai vähäistä. Sosiaaliset suoritusesteet, kuten vähävaraisuus ja pienituloisuuskin, tulevat jatkossa ympäristönsuojeluviranomaisten arvioitavaksi. Ilmeisesti valtion tuottavuusohjelma tulee varmistamaan sen, että myös sosiaalitoimen kokonaispalvelut saadaan jatkossa ympäristöministeriön pienpuhdistamoita valvovasta palveluautosta, joka kiertää maakunnissa tirpomassa pihkatappeja kansalaisten takapuoliin, kun asetuksen autuutta ei ole kyettykään toteuttamaan tai puhdistamo on pakkasella tukkiutunut.

Kansalaiset, älkää siis peljätkö, eihän ole vaaraa kellään, tässä vain teidän rahoilla leikitellään. On aika viheltää peli poikki, katsoa valtakunnallisesti, mitä vesistöjen varsilla ja pohjavesien läheisyydessä todellisuudessa tarvitsee tehdä, mikä on fosforin talteenoton kannalta järkevintä ja tarpeellista, miten aidosti järkitoimilla turvataan vesistöjen tila. Meidän on annettava tutkimusyhteisöille ja ammattilaisille aikaa kehittää laitteistot, jotka kestävät myös Suomen ilmasto-olot, ja meidän on korvattava toimimattomia laitteistoja ostaneille kansalaisille heidän vahinkonsa, koska muutoin tätä sotkua ei voida kunnialla hoitaa. Ihan kaikkia asetuksia ja lakeja ei pidä sokeasti hyväksyä, vaan kyllä täytyy ensin varmistua myös niiden järkevästä toteutuksesta.

On surullista kuulla siitä, kuinka tarvitaan neuvontaa. Lauri Tarastin ryhmä esitti 5:tä miljoonaa vuodessa kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Nyt budjetissa on 1 miljoona, mihinkähän se sitten riittää, puhumattakaan uusien siirtoviemärihankkeiden aloittamisesta. Siihen ei ole varattu euroakaan.

Edellä mainittuun viitaten katson, ettei hallituksen vastaus tyydytä, ja kannatan ed. Kalliksen ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Timo Juurikkala /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruskysymys haja-asutusalueiden jätevesiasiassa on, että vuosikymmenten takainen asutusjätevesien puhdistustapa on auttamatta vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaatimustasoa. Tätä on vaikea kristillisdemokraattien, perussuomalaisten tai vasemmistoliittolaistenkaan kiistää. Ympäristönormit ovat tiukentuneet kaikilla elämän osa-alueilla — ja hyvä niin.

Kansalaisten oman lähiympäristön eli kaivojen, uimarantojen ja muiden lähivesien suojelu on hajajätevesiasetuksen päätavoite. Lähiympäristön puhtauden, terveellisyyden ja hyvän hygienian luulisi olevan meille kaikille yhteinen tavoite.

Edelleen käytössä olevat vanhat sakokaivosysteemit poistavat vain pienen osan asutusjätevesien sisältämistä ravinteista, happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista. Niinpä haja-asutuksen jätevedet aiheuttavat ravinne- ja bakteeripäästöjä pintavesiin; juuri näitä päästöjä vähennetään haja-asutuksen jätevesiä koskevalla sääntelyllä.

Kenties pintavesiäkin isompi on kysymys puutteellisen puhdistuksen aiheuttamasta uhkasta pohjavesille. Jätevesien saastuttama pohjavesi on aiheuttanut lukuisia vesiperäisiä epidemioita Suomessa. Jätevesien vaikutuksesta kaivovesi voi muuttua käyttökelvottomaksi jopa vuosikausiksi. Tilanne on kestämätön, ja asia pitää saattaa kuntoon — ei suinkaan pidä kumota asetusta ja ristiä käsiä.

On myös muistettava, että lähivesien lisäksi haja-asutuksen jätevesipäästöillä on oma vaikutuksensa myös Itämeren rehevöitymiseen. Haja-asutus tuottaa Suomen fosforipäästöistä lähes 10 prosenttia, joten ihan mitättömästä määrästä ei kuitenkaan ole kyse.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että asetuksen tähänastinen toimeenpano ei saa puhtaita papereita. Tämä on tavallaan hyvä esimerkki siitä, mitä pitkät siirtymäajat lainsäädännössä voivat saada aikaan: toimeen tarttuminen on jäänyt puolitiehen myös — ja erityisesti — viranomaisneuvonnan osalta.

Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, että jopa monet kansanedustajat ovat sortuneet rienaamaan asialla ja sotkevat pyttyä entisestään. Tästähän ed. Kallis antoikin puolittain kattavan nimilistan jo keskustelun aikana. Tässä yhteydessä on annettava erityinen kiitos ympäristöministeri Lehtomäelle, joka on pitänyt päänsä kylmänä ja puolustanut ympäristöä jopa omien puoluetoveriensa julkisia hyökkäyksiä vastaan.

Julkisen kohun ja protestien lietsonnan sijasta kansalaiset tarvitsevat tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Jätevesijärjestelmien suunnittelu on lvi-ammattilaisille kuuluva asia. Kenenkään ei pidä ostaa vedenpuhdistuslaitteita markkinoiden helppoheikeiltä ilman kiinteistökohtaista jätevesisuunnitelmaa. Ympäristöministeriö reagoi oikein tilanteeseen kutsuessaan järjestöjä mukaan neuvontapalvelujen järjestämiseen. Juuri näin on asiassa edettävä: rauhallisesti ja kiihkoilematta.

Julkisuudessa on toisteltu käsitystä, että hajajätevesiasetus edellyttää kaikilta jopa kymppitonnin hintaista pienpuhdistamoa. Tähän juuri tarvitaan neuvontaa ja ammattitaitoista suunnittelua. Varsin monissa tapauksissa asetuksen vaatimukset pystytään täyttämään yksinkertaisemmilla ja halvemmilla järjestelmillä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä terveen järjen käytön on oltava sallittua, ja siihen haja-asutuksen jätevesisääntely antaa myös mahdollisuuksia. Viranomaiset voivat tietyin edellytyksin soveltaa joustoja, kun kiinteistöjen vedenkäyttö on vähäistä tai edelleen vähenemässä tai jos tilanne kävisi kiinteistönhaltijalle muutoin kohtuuttomaksi. Hallituksen esittämä 68 vuoden ikäraja herättää kyllä kysymyksiä yhdenvertaisuuden toteutumisesta, esimerkiksi vaikkapa 67-vuotiaan mökkinaapurin näkökulmasta, mutta jätän tämän kysymyksen perustuslakivaliokunnan tutkinnan ja harkinnan varaan.

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden asumusten varustelutaso on oleellisesti muuttunut 50 vuodessa. Vesivessat, suihkut sekä pyykki- ja tiskikoneet ovat lukuisten kiinteistöjen ja nykyään jo kesäasuntojenkin vakiovarusteita. Runsas vedenkäyttö on arkipäivää, mutta valitettavasti kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ei ole pysynyt perässä.

Yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että meikäläisissä järjestelmissä sotketaan mustat eli käymälävedet samoihin putkiin ja säiliöihin harmaiden eli pesu- ja pyykkivesien kanssa. Näin saadaan syntymään suuri määrä pahasti likaantunutta vettä, jonka puhdistaminen on ison työn takana. Systeemi tuntuu järjettömältä, varsinkin kun muistetaan, että jätevedestä valtaosa on alun perin maailman puhtainta pohjavettä.

Uusissa rakennushankkeissa pitäisikin harkita sitä, että jätevesipuolella voitaisiin siirtyä jatkossa kaksoisvesijärjestelmään, jossa mustat ja harmaat jätevedet pidetään erillään. Ei vesien sotkemisen järjettömyys lopu ikinä, jollei muutosta ryhdytä määrätietoisesti ajamaan.

Monissa kohteissa kaikkein helpoin tapa on korvata vesivessa nykyaikaisella kompostikäymälällä. Kuivavessojen tuotekehittely on edennyt pitkälle, ja nykyisin ne ovat jo hyvin toimivia, siistejä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa vielä painottaa, että olemme vesiensuojelussa yhteisissä talkoissa. Vesien rehevöitymisen ja pohjavesien pilaantumisen estäminen ei voi olla vain yhdyskuntien ja yksittäisten asukkaiden tehtävä. Erityisesti maataloudessa on vielä paljon tekemistä vesistökuormituksen kääntämiseksi lasku-uralle.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit, ajat muuttuvat ja kehitys menee eteenpäin. Emme voi jättäytyä 1960-luvulle myöskään jätevesikysymyksissä. Jätenormien kiristyminen vuosikymmenten saatossa liittyy tietotason ja arvojen muutokseen, ei kiusanteon lisääntymiseen.

Nyt on aika kääriä hihat ja puhdistaa, mitä puhdistettavissa on. Vesivarojemme tila koskettaa meitä kaikkia.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Övergödningen av våra vattendrag är ett av de största miljöproblemen i vårt land. Glesbygdens avloppsvatten är den näst största inhemska källan till fosforutsläpp som belastar vattendragen. I glesbygden finns fortfarande över 300 000 fastigheter för året om boende utanför det kommunala avloppsnätet. Många av de 450 000 fritidsstugorna i Finland är i dag dessutom utrustade med disk- och tvättmaskiner och vattentoaletter.

Med stöd av miljöskyddslagen gav statsrådet därför 2003 en förordning om behandlingen av hushållsavloppsvatten i områden utanför vattenreningsverkets avloppsnät. Syftet med förordningen är viktigt, men tillämpningen av förordningen har visat sig vara svårare än man kunde ana.

Svenska riksdagsgruppen vill förbättra kvaliteten på våra sjöar och vattendrag. Vi vill också förhindra nedsmutsning av brunnar och stränder i vår närmiljö. Statsrådets mål att våra vattendrag ska uppnå en god ekologisk status 2015 håller vi fast vid. Även om mycket redan gjorts så är vi inte ännu nöjda med situationen. Att minska på utsläppen från bosättningen är ett viktigt mål som bör uppfyllas.

Den aktuella förordningen är bara ett av verktygen i det här arbetet. Andra praktiska åtgärder som vi varmt förespråkar är utbyggnaden av avloppsnätet, ibruktagandet av komposterande torrdass, framför allt i fritidsstugor, och en övergång till fosfatfria tvätt- och diskmedel.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kieltämään vuoteen 2012 mennessä fosfaattia sisältävien pesuaineiden myynnin. Monet Itämeren maat ovat tässä meitä edellä. Konetiskiaineet sisältävät edelleen usein rehevöitymistä aiheuttavien fosfaattien korkeita pitoisuuksia. Jos kaikki Itämeren ympärysmaat kieltäisivät fosfaattipitoisen pesuaineen käytön ja tehostaisivat samalla vedenpuhdistusta vesilaitoksilla, fosforipäästöt Itämereen pienenisivät 20 prosentilla, mikä olisi huomattava parannus nykytilanteeseen verrattuna.

Suomen tulee Helcomin puitteissa myötävaikuttaa siihen, että Itämeri palautuu hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä. Suomelta vaaditaan fosforipäästöjen vähentämistä 150 tonnilla vuodessa ja typen 1 200 tonnilla vuodessa. Tehdyssä kansallisessa toimintasuunnitelmassa Suomen on ollut vaikea saavuttaa asetettuja tavoitteita. Uudet ja tehokkaammat menetelmät ravinnepäästöjen vähentämiseksi ovatkin tarpeen. Mitään toimialaa ei voida jättää ottamatta huomioon.

Arvoisa puhemies! Suureksi ongelmaksi on vuosien myötä osoittautunut ympäristöviranomaisten puutteellinen tiedottaminen asetuksen käytännön soveltamisesta. Epäselvyyksiä on myös liittynyt eri toimenpiteiden tukeen. Markkinoilla saatavissa olleessa tekniikassa on havaittu puutteita, ja yhdessä viranomaisten heikon tiedottamisen, puutteellisen tiedon ja tekniikan huonon valvonnan kanssa nämä ovat johtaneet moniin ikäviin yllätyksiin ja käytännön ongelmiin kiinteistönomistajille, jotka ovat investoineet huomattavia summia tekniikkaan. Eduskunta on useaan kertaan todennut, että tiedottamista on tarpeen parantaa.

Hallitus on reagoinut arvosteluun. Selvitysmies Lauri Tarastin aiemmin tänä vuonna esittelemän selvityksen ja tekemien ehdotusten perusteella ympäristöministeri Lehtomäki on ehdottanut useita täsmennyksiä vuoden 2003 asetuksen soveltamiseen. Asetuksen kokonaan kumoaminen ongelmien vuoksi ei ole vaihtoehto muun muassa siksi, että monet ovat jo käyttäneet varoja pienpuhdistamojen ja muun uuden tekniikan hankintaan.

Hallitus ehdottaa nyt, että erityisissä tilanteissa aikaa tehokkaamman vedenpuhdistuslaitteiston asentamiseen voidaan pidentää viidellä vuodella ja iäkkäiden henkilöiden osalta tehdä poikkeus uuden tekniikan asentamisvaatimuksesta. Lisäksi hallitus on varannut resursseja neuvonnan ja tiedottamisen tehostamiseen. Hallitus on myös tehnyt mahdolliseksi kotitalousvähennyksen käyttämisen verotuksessa uuden tekniikan asentamistyöhön.

Värderade talman! Största delen av allt avloppsvatten från tätt bebyggda områden behandlas i dag i kommunala reningsverk. Reningseffekten vid reningsverken har ökat och ligger nu nationellt på 97 procent för organiskt material och 95 procent för fosfor. De största städerna såsom Helsingfors, Esbo och Åbo har infört effektiv rening av kväve och i takt med att miljötillstånd förnyas, också på annat håll, höjs kvävereningskravet för avloppsvatten.

Svenska riksdagsgruppen har under många år arbetat för att större resurser ska reserveras för utbyggnaden av vatten- och avloppsnätet. Budgetmedlen är otillräckliga också för 2011. Riksdagen bör se till att nya vatten- och avloppsnätprojekt också kan inledas nästa år. Vi anser att staten bör understöda utbyggnaden av avloppsnätet i större utsträckning än hittills så att en större del av avloppsvattnet också utanför stadskärnor kan behandlas i centraliserade reningsverk.

Situationen där fastighetsägare först är tvungna att investera i fastighetsvisa mini-reningsverk och några år senare blir tvungna att ansluta sig till ett nytt avloppsnät kan inte accepteras. Regeringen gör därför rätt i att förlänga tidsfristen också i de fall då ett projekt att bygga ut avloppsnätet för ett område är under arbete.

Med beaktande av de åtgärder regeringen vidtagit och med tanke på vikten av att minska belastningen på våra vattendrag och förhindra förorening av brunnar och stränder anser vi att interpellationen som behandlas inte är motiverad. Däremot stöder svenska riksdagsgruppen regeringens lagförslag om tillämpningen av förordningen som även är i remissdebatt här i dag.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että haja-asutusalueiden jätevesiasetus kumotaan, se ei korjaamalla parane. Maalaisjärkeä ei pidä kahlita siten kuin Jäätteenmäen hallitus vuonna 2003 asetuksella teki. On käsittämätöntä, että keskustajohtoiset hallitukset ovat pian seitsemän vuotta olleet täysin kuuroja ja välinpitämättömiä niiden vaatimusten suhteen, jotka maaseudun lainkuuliainen ja järkevä väestö on asiasta ilmaissut. Tätä ei pihtiputaan mummokaan ymmärrä, vaikka on viisas ja ympäristöystävällinen.

Eräs maaseudulla yksin kodissaan asuva emäntä kysyi pari vuotta sitten minulta, pitääkö hänen laittaa kuivalla maalla kaukana vesistöistä olevaan asuntoonsa kalliit jätevedenpuhdistuslaitteet. Röyhkeä kauppamies oli kertonut, että ne on pakko hankkia. Sanoin emännälle, että älä missään tapauksessa tee kauppoja. Kehotin häntä odottamaan ja katsomaan, tuleeko joku kiiltävänappinen hakemaan hänet käräjille ja sinetöimään vesihanat kiinni. Leski rauhoittui ja odottelee, mitä tuleman pitää. Harmi vaan, että hän on juuri sen ikäinen, että tuo pakko vielä uhkaa iskeä hänelle päälle. Rouva ministeri, mitä sanon tälle maalaisemännälle, kun tapaan hänet jälleen?

Arvoisa puhemies! Maaseudulla puhaltavat kylmät tuulet. Tiestön kunto rappeutuu, liikennepalveluita ajetaan alas. Muutkin palvelut heikkenevät ja etääntyvät. Kouluja suljetaan, postinjakelua harvennetaan. Kaikenlaisia veroja ja maksuja sen sijaan kiristetään. Juuri ne maalaisihmiset, jotka ovat raskaalla työllä rakentaneet tämän maan ja hyvinvoinnin, kärsivät eniten. Yhä useampi ihminen tässä maassa kokee, että alkaa olla rikos asua ja elää maalla. Kuin naulaksi arkkuun Kiviniemen hallitus pitää kynsin hampain kiinni järjettömästä jätevesiasetuksesta. Se on tiukkuudessaan tarpeeton ja kustannuksiltaan kohtuuton. Tuskin on väärin arvioitu, kun kyläparlamentissa todettiin, että kysymyksessä on suurin yksittäinen maaseutua autioittava hanke sotiemme jälkeen.

Ministeri Lehtomäen vastauksessa asialliseen ja tärkeään välikysymykseen huokuu edelleen hyinen viesti maaseudun ihmisille. Se antaa ymmärtää, että kaikki ihmiset laajalla maaseudulla haluavat tieten tahtoen saastuttaa oman elinympäristönsä. Tällainen ajatus on pöyristyttävä. Ei kukaan järkevä ihminen halua saastuttaa omaa pihapiiriänsä. On tainnut samea jätevesi nousta ministerien aivoihin asti. (Eduskunnasta: Kyllä!)

Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi viime keväänä valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä todetaan muun muassa: "Maaseutupolitiikkaa sen kaikilla aloilla tulee tehostaa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että selonteossakin uutena keinona esiin nostettu maaseutuvaikutusten arviointi sisällytetään ennakkotoimena kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia." — Tämä sama on sanottu eduskunnan ponnessa valtioneuvostolle.

Tuossa eduskuntakeskustelussa erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Leppä ja lukuisat muut keskustan mutta myös kaikkien muiden ryhmien edustajat painottivat maaseutuvaikutusten arvioinnin erityistä tärkeyttä. Missä on jätevesiasetuksen maaseutuvaikutusten arviointi? Ei missään. Kielteiset vaikutukset ovat mittavat, arviointia ei näy missään.

Lukuisat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat puheissaan ja kirjoituksissaan jyrisseet poikkeuksellisen rajusti jätevesiasetusta vastaan ja vaatineet sen kumoamista. Riittääkö ministeri Lehtomäen selittely näille lukuisille edustajille, vai ovatko he suoraselkäisinä maaseudun ihmisten puolella? Se nähdään perjantain äänestyksessä, jossa äänestetään ei vain hallituksen luottamuksesta vaan ennen kaikkea maaseudun ihmisten oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta kohtelusta.

Arvoisa puhemies! Kertaamatta lukuja on muistutettava siitä, että ympäristönsuojelun näkökulmasta mittavat panostukset maaseudun yksittäisten talouksien jätevesiin ovat erittäin tehottomia. Asetus on huonosti valmisteltu, ja jopa silloisen ympäristöministeri Enestamin puheet harhauttamisesta ovat vakava viesti sen synnystä. Ne muutokset, joita hallitus nyt ehdottaa lakiin, eivät riitä korjaamaan asetuksen puutteita. Tulee uusia ongelmia ja epäselvyyksiä. Asetus on kumottava. Lainsäädäntömme antaa riittävät mahdollisuudet kuntien ja valtion terveys- ja ympäristöviranomaisille puuttua epäkohtiin, ja jos joiltain osin ei anna, niin tarkistettakoon lakia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä perää hallitukselta poliittisen vastuun lisäksi myös taloudellista vastuuta siitä, että kelvoton ja epäselvä asetus on johtanut monet kiinteistönomistajat kelvottomiin laitehankintoihin ja suuriin kustannuksiin. Miten hallitus korvaa näille ihmisille aiheuttamansa menetykset?

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä laati välikysymyksen maaseudun ja sen ihmisten puolesta. Kun näiden ääni ei muutoin kuulu Senaatintorin kivilinnaan, on siihen käytettävä järeintä poliittista asetta, välikysymystä. Eduskuntaryhmämme vaatii hallitusta vapauttamaan maaseudun ihmiset ylimitoitetuilta ympäristövaatimuksilta ja niiden sijaan lisäämään panostuksia Itämeren pelastamiseksi ja tuhansien saastuneiden järvien ja vesistöjen tilan parantamiseksi.

Eduskuntaryhmämme on tyytymätön hallituksen ylimieliseen vastaukseen ja kannattaa ed. Kalliksen tekemää lausumaehdotusta.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus pitää jääräpäisesti kiinni valuvikaisesta hajajätevesiasetuksesta, vaikka asiantuntijat pitävät linjaa järjettömänä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen on julkisuudessa ilmoittanut pitävänsä jätevesiremonttia kokonaisuudessaan suurena tuhlauksena. "Se on järkyttävän kallis, totaalista resurssien hukkakäyttöä", toteaa professori Ollikainen.

Ehdotetut kosmeettiset muutokset ympäristönsuojelulakiin eivät korjaa asetuksen perusongelmia, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat jopa huonontaa vesistöjen tilaa esimerkiksi saaristo-olosuhteissa. Sen sijaan tulkinnat ja muutokset vajaa seitsemän vuotta sitten annettuun asetukseen hämmentävät jo entuudestaan sekavaa tilannetta, joka tavalla taikka toisella koskettaa noin miljoonaa suomalaista.

Jätevesiremontin kokonaishinnaksi on eri lähteissä arvioitu noin 2,5 miljardia euroa, jos kiinteistökohtainen kustannus on keskimäärin 10 000 euroa, vaikka sitä nyt ei saisi täällä sanoakaan. (Ed. Korkeaoja: Eikä se pidä paikkaansa!) Tämä tarkoittaa sitä, että moneen mökkiin asennettava jätevesijärjestelmä saattaa olla arvokkaampi kuin itse rakennus. Lisäksi laitteiden vuotuisiin huolto- ja käyttökuluihin hupenee helposti jopa tuhat euroa vuodessa. Kustannukset ovat kohtuuttomat saatuihin hyötyihin nähden. Miten tähän pisteeseen on tultu? Miksi keskustavetoinen hallitus ympäristöministeri Lehtomäen johdolla katsoo tarkoituksenmukaiseksi näin ankaralla kädellä kurittaa maaseudulla asuvia ja mökkiläisiä?

Arvoisa puhemies! Kaikki lähti liikkeelle, kun ympäristönsuojelulaki tuli voimaan vuosikymmen sitten. Siinä asetettiin vesiviemäriverkostoihin liittymättömien kiinteistöjen talousjätevesille yleinen puhdistusvelvollisuus. Sen perusteella annettiin vuonna 2003 tämä surullisenkuuluisa asetus talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimuksista. Silloinen ympäristöministeri Enestam on julkisesti nyt antanut ymmärtää tulleensa harhautetuksi ministeriön virkamiesklikin toimesta.

Eduskunta ei ole missään vaiheessa voinut vaikuttaa hajajätevesiasetukseen, ja vieläkin on epäselvää, mitä asetuksella todellisuudessa tarkoitetaan. Epäselvä tilanne on johtanut kohtuuttomuuksiin, semminkin kun neuvonta on ollut olematonta.

Lipeväkieliset pönttökauppiaat ovat kierrelleet kolistelemassa mummonmökkien ovia. Liian kalliita, liian tehokkaita, mutta liian usein toiminnaltaan epävarmoja ja runsaasti huoltoa vaativia pienpuhdistamoita on myyty haja-asutusalueiden asukkaille jopa uhkasakoilla pelottelemalla. Hämmennystä on lisännyt julkisuudessa ollut tieto, että jätevesilietteet voisi kalkituksen jälkeen levittää omalle pellolle lukuun ottamatta herkkiä pohjavesialueita. Ja samaan aikaan, kun meikäläisellä jänkhällä vahditaan vessanvetämisiä, päästelee itänaapurin Suomen suuruinen suurkaupunki Pietari edelleen huomattavia määriä käsittelemätöntä kansantuotetta Itämereen. Suomalaisten osuus Itämeren — vai pitäisikö jo alkaa sanoa Länsimeren — fosforikuormittamisesta onkin vain parin promillen luokkaa.

Arvoisa puhemies! Kaikki tämä, myös täällä tänään käyty keskustelu, on hämmentänyt viemäriverkostojen ulkopuolella asuvia kansalaisia. Epäselväksi on jäänyt, onko hallituksen toimilla mitään todellista merkitystä vesistöjen suojelussa, kun asetuksen 4 § puhuu vain ympäristökuormituksesta. Kaukana vesistöstä olevien kolmen saostuskaivon kautta tuleva vesi ei todellisuudessa saastuta luontoa. (Ed. Korkeaoja: Eikä tarvita mitään puhdistamoja!)

Hämmentääkseen tilannetta lisää hallitus nyt esittää ympäristönsuojelulain muutosta, joka vapauttaisi yli 68-vuotiaat puhdistamopakosta. Mihin tämä ikäraja perustuu? (Ed. Tennilä: Keskustan uusi eläkeikäraja!) Ei ainakaan perustuslain 6 §:ään, jossa puhutaan yhdenvertaisuudesta lain edessä. (Ed. Tennilä: Ennen oli vain 65!) Tuleeko kunnille muutosesityksen kautta liikaa harkinnanvaraisuutta?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä järkevintä tässä tilanteessa olisi viheltää aikalisä. Epäonnistunut ja kohtuuton hajajätevesiasetus on vedettävä alas posliinipytystä. Hallituksen on reilusti todettava, että asian valmistelussa tapahtui 2000-luvun alussa virhe. Asetus on kumottava, asia palautettava ympäristöministeriöön kunnolliseen selvitykseen ja jatko on ratkaistava seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Periaatteena on oltava, että tällaiset kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin oleellisesti vaikuttavat säädökset tuodaan eduskunnan kautta lain tasolle vastaamaan elävää elämää.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä uudessa laissa on vesistöihin rajoittuvilla kiinteistöillä oltava nykyistä tiukemmat suojeluvelvoitteet, mutta harvaan asutuilla alueilla nykyisten saostuskaivojen tehokas käyttö riittäköön. Terveellä maalaisjärjellä päästään parempaan lopputulokseen ympäristön kannalta, ilman suuria taloudellisia uhrauksia.

Niille harhautetuille kansalaisille, jotka ovat jo ehtineet tehdä nykyasetuksen mukaiset puhdistamoinvestoinnit, on räätälöitävä kotitalousvähennystyyppinen järjestelmä, joka esimerkiksi seuraavien kolmen vuoden aikana kompensoisi menetettyjä euroja. Tämä on tärkeää kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan maaseudun tulevaisuudesta. Keskustapuolueen johtama hallitus on hajajätevesiasetuksella tietoisesti asettanut ja asettaisi edelleen kansalaisia eriarvoiseen asemaan. Hallitus ajaa kansalaisia kustannustehottomiin investointeihin ja kiihdyttää etenkin maaseudun pienituloisen väestön asuttamien sivukylien alasajoa, kun ainoa oikea politiikka olisi pyrkiä estämään sitä. Tämä on todellista vihervouhotusta.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Kalliksen, välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, puheenvuorosta on todettava, että se oli kyllä aika hämmentävä puheenvuoro. Teillä ei ollut mitään omaa. Te kävitte kyllä läpi kattavan katsauksen, mitä lehdet ovat kirjoitelleet tai mitä joku muu ihminen on sanonut, mutta ensimmäistäkään omaa ehdotusta tai ajatusta tähän puheenvuoroonne ei sisältynyt, ei yksinkertaisesti mitään omaa. (Ed. Pulliainen: Jos sellaisia ei ole!) Kun te kritisoitte myöskin sitä, että neuvontajärjestelmää käynnistetään, niin minä kysyn teiltä: Oletteko te maaseudun ihmisten puolella vai heitä vastaan? Ryhmäpuheenvuorossa ed. Kankaanniemi vakuuttaa, että olette maaseudun ihmisten puolella, niin kuin hallitus on. Nyt te voitte olla parhaiten ihmisten puolella tukemassa neuvontaa, jotta voidaan varmistaa, että tehdään oikeanlaisia investointeja. (Ed. Tennilä: Te olette huumori-ihmisiä!)

Ed. Satoselle kommenttina: jos teidän mielestänne ihmisille ei ole kerrottu, niin ympäristöministeriö on koko toimeenpanoajan pyrkinyt jakamaan oikeaa informaatiota sekä internetissä että perinteisten väylien kautta. Me emme ole myöskään halunneet lähteä muutostoimenpiteisiin hötkyillen, vaan kutsuin selvitysmiehen selvittämään, miksi toimeenpano on edennyt niin hitaasti, ja hänen ehdotuksensa perusteella on sitten myöskin tehty nämä esitykset, joita kävin tuossa puheenvuorossani läpi. Viittasitte uusiin kiinteistöihin ja siihen huoleen, että siellä olisi jotakin ylimitoitettua asennettu. Minulle ei ole tullut suoraan eikä välikäsien kautta ensimmäistäkään kritiikkiä tai huolestunutta palautetta uudisrakennuksista, ja se osoittaa, että kyllä nämä vaatimukset on täytettävissä, koska se on hyvin onnistunut vuodesta 2004 lähtien kaikissa uusissa rakennuksissa. Ympäristönsuojelulaki, johon viittasitte, ed. Satonen, on hallituksen yksimielinen lakiesitys, ja tullette kohtelemaan sitä sillä tavalla.

Ed. Viitamiehen ja SDP:n ryhmäpuheenvuoroon: Alusta lähtien on sanottu kaikille, että kun investointeja tehdään, niin ne pitää tehdä asiantuntevan suunnittelijan avulla, ihan niin kuin tässä jossain ryhmäpuheenvuorossa tulikin esille. Se on rakentamista, ja se on lvi-investointi, jota ei missään tapauksessa kannata tehdä ilman, että siihen saa asiantuntijan apua. No, pitäisikö sitten henkilön itse osata hakea näitä joustoja? Tietenkin voidaan lähteä siitä, että jos ihminen asuu omakotitalossa omalla kiinteistöllä, niin kyllä kai häneltä nyt jotakin voidaan itseltäänkin vaatia, ja lakiesityksen mukaan ikäihmiset vapautuisivat suoraan lain perusteella eli he eivät tarvitse siihen mitään muita erityisiä toimenpiteitä. Te esitätte, SDP, että säädökset ja puhdistustaso olisivat erilaiset erilaisilla alueilla, ja kyllä, kunnilla on mahdollisuus ympäristönsuojelumääräyksillä säätää myös lievemmästä puhdistustasosta. Minä ajattelen, että varmasti tämän ryhmäpuheenvuoron jälkeen, te, SDP, kaikkialla kunnissa, joissa olette päätöksenteossa mukana, huolehditte siitä, että kunnat käyttävät sitä järkevää joustomahdollisuutta, jota säädökset niille antavat.

Ed. Kyllönen, vasemmistoliitto on vuonna 2004 puoluekokouspäätöksellä todennut, että vasemmistoliitto pitää erityisen tärkeänä, ettei asetuksen tavoitteista lipsuta. Sittemmin vasemmistoliitossa ympäristöajattelu on valitettavalla tavalla murentunut. Mutta kun te puhuitte näistä pienpuhdistamoista ja kritisoitte niitä, niin Suomussalmellakin maaperä lienee valtaosilla alueita sellainen, että pienpuhdistamon lisäksi on paljon muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi tämä maaperäkäsittely. Biologinen prosessi vie oman aikansa, että se lähtee käyntiin, ja myöskin näillä isoilla puhdistamoilla on nähtävissä se, että se oman aikansa vie, että se puhdistusteho saavutetaan. Te esitätte sitä, että 75 prosenttia pitäisi olla mahdollinen fosforin poistossa. Minä toistan, että kunnilla on mahdollisuus lievemmästä tasosta eli 70 prosentista säätää, mutta, ed. Kyllönen, teidänkin maakunnassanne Kainuussa vain kaksi kuntaa on toistaiseksi käyttänyt tätä mahdollisuutta. Menette varmaankin nyt Suomussalmen valtuustoon ja huolehditte siitä, että Suomussalmi toteuttaa niitä joustomahdollisuuksia, joita asetuksella voidaan antaa. Ja eläkeläisväestön kannalta on mielenkiintoista, ed. Kyllönen, että te vastustatte hallituksen iän perusteella tapahtuvaa vapautusta. (Ed. Tennilä: Se on liian korkea!) Tämä on hyvin mielenkiintoista. Hallitus haluaa nimenomaan lyhyen kiinteistön odotettavissa olevan käyttöiän perusteella vapauttaa ikäihmiset, mutta näköjään te ette sitä voi hyväksyä.

Ed. Juurikkala, vihreitten ryhmäpuheenvuoroon liittyen: on juuri näin, että kaikkialla yhteiskunnassa ympäristönsuojelulainsäädäntö on mullistunut ja koko ajattelu 1960-luvun jälkeen, ja välikysyjät kuitenkin haluavat, että tällä sektorilla se olisi edelleen 1960-luvun tasolla.

Ed. Kankaanniemi, mitä sanotte sille naapurin emännälle, niin ensinnäkin kertokaa lämpimät terveiset toiselta maaseudun tytöltä, ja sitten todetkaa, että jos sillä kiinteistöllä on pitkäaikaista käyttöä odotettavissa, niin tämän vuosikymmenen aikana pikkuhiljaa alkaa hänkin katsoa, minkälaisilla uudistuksilla myöskin hänen talossansa nämä määräykset olisi mahdollista täyttää. Ei kukaan ajattele, että maaseudun ihmiset jotenkin haluaisivat saastuttaa, ei tietenkään, mutta on myös heidän etunsa mukaista, että toimenpiteillä huolehditaan, etteivät ainakaan omat talousvesikaivot saastu.

Ed. Vistbacka on huolissaan siitä, että muutokset ja keskustelu hämmentävät. Hän kyllä itse osallistuu oikein pitkällä kauhalla tähän puuron hämmennykseen. Kaikkialla parannetaan jätevesien käsittelyä. Siihen on satsattu kymmeniä ja satoja miljoonia euroja myös kaupungeissa ja taajamissa, tämä ei ole mikään erityinen maaseutuun kohdistuva asia. Olisi myös teiltä kiva kuulla, koskeeko tämä ehdottamanne korvausajattelu myös uudisrakennuksia, kaikkia niitä taloja, jotka on vuoden 2004 alun jälkeen tehty. Pitääkö niillekin ruveta korvaamaan sitä, että ovat tehneet kestävän, pitkäjänteisen satsauksen yhteiseen ympäristöön?

Puhemies! Hyvin lyhyesti vielä typenpoistosta, kun se tuli tässä esille aika monissa puheenvuoroissa, miksi nämä rajat on asetettu. Perusteena on siis paras, käyttökelpoinen teknologia, ja maaperäkäsittely ja puhdistamot pystyvät nämä typenpoistovaatimukset kyllä suorittamaan. Mitä tulee näihin taajamien ja kaupunkien putsareihin, niin isoissa putsareissa keskimäärin 66 prosenttia ja pienimmissäkin keskimäärin 34 prosenttia jo poistetaan. Eli vaikka sitä ei ole määräyksissä säädetty, niin tämä prosessi itsessään tuottaa keskimäärin vähintään 30 prosentin typenpoistoprosentin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totuuden kuuleminen tekee kipeää, huomasin sen. Miten te voitte väittää, etten mitään esittänyt? Minä esitin, että asetus hylätään. Minkä takia? Sen takia, että se ei ole selkeä. En minä vastustanut sitä miljoonaa, vaan minä perustelin, että on epäselkeä asetus, jos neuvontaan pitää satsata miljoona euroa. Tuliko tämä selväksi?

Minä esitin, että tämä laki on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen, ja otin esimerkkejä. Minä totesin, että se on kustannustehoton. Oliko väärin viitata suuriin asiantuntijoihin, jotka toteavat, että se on kustannuksiltaan tehoton, oliko? Kun te kuulitte, että laki on epäselkeä, kun te kuulitte, että se on epäoikeudenmukainen ja kohtuuton ja kustannustehoton, niin teidän pitäisi kumota se asetus ja antaa uusi asetus. Huomasin, että lähes samaa mieltä olivat kaikki muut paitsi keskustan edustajat.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuunnellessani kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa olin kyllä varsin hämmästynyt. Voi tuota käsien pesua ja vastuun pakoilua! Todella ihmettelen, että hallituspuolue käyttää tuon kaltaisen puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Ympäristöstä on huolehdittava, ja uskon, että suomalaiset ovat siihen myöskin valmiita. Tässä asetuksessa on monia puutteita. Itse haluaisin kiinnittää huomiota yhteen epäkohtaan. Meillä on aika paljon Suomessa sellaisia henkilöitä, yli 68-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat jo tehneet nämä jäteveden puhdistamiseen liittyvät investoinnit, osa hyvin kalliitakin investointeja. Nyt hallitus on tekemässä muutosesityksen, joka vapauttaa 68-vuotiaat näistä investoinneista. Miten te olette aikoneet kompensoida tai jollain lailla korvata näille ihmisille, jotka ovat jo nämä investoinnit tehneet, sen, että he ovat laittaneet aika paljonkin rahaa likoon ja sitä kautta ottaneet osa jopa lainaa ja nyt sitten joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin? Eli miten huolehditaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan huomauttaa ministerille sen, että ei ole suinkaan yksioikoista tulkita tätä muuttuvaa ympäristönsuojelulakia. Jos ajatellaan taloutta, jossa on 68-vuotiaat asukkaat: kansalaiset ovat odottaneet, että riittää, että talon omistaja on 68-vuotias. Jos hänen puolisonsa on esimerkiksi 55, niin silloinhan edellytetään uutta järjestelmää. Jälleen kerran käy nyt niin, että kentällä kiertää täysin päinvastaisia ajatuksia kuin mitä nyt lainsäädännöllä ollaan toteuttamassa. Surullista Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on se, että kun ollaan keskustaenemmistöisessä maakunnassa, niin toivoisin, että ministeri viestittäisi omalle puolueelleen, että viekää asiaa eteenpäin, koska minun valtani ei yksin oppositiopuolueen kansanedustajana näy siellä riittävän.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu informoinnista ja tiedottamisesta. Eräs asia, joka minua on hämmentänyt ja jonka lyhyesti 7 minuutin ryhmäpuheenvuorossa otin esiin, on kalkitus, eli sammutettua kalkkia laitetaan sinne lietteeseen, ja sen jälkeen kun happamuus on noussut suurin piirtein 12:een, niin sitten — on ainakin väitetty näin — bakteerit kuolevat ja se voidaan levittää pellolle. Miksei tällaista asiaa ole tuotu esiin sillä tavoin, että maakuntiin olisi tullut yrittäjiä, jotka tyhjentäisivät sitten nämä sakokaivot tällä tavoin? Silloin olisi säästytty tältä osin kaikilta näiltä ongelmilta.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin aivan sen alussa, että jätevesiasetuksen tarkoitus on perusteltu ja kaikkien suomalaisten velvollisuus on pitää hyvää huolta ympäristöstä ja vesiensuojelusta. Se kritiikki kohdistui siihen, että tämän asetuksen toimeenpanossa on kiistatta tapahtunut hyvin paljon virheitä.

Ministeri, kuulitte varmaan hieman huonosti ed. Satosen sen puheen kohdan, kun käsititte, että hän olisi arvostellut voimakkaasti näitä uudisrakennuksiin tulleita määräyksiä. Se oli samassa yhteydessä, jossa hän arvosteli yleensä tätä asetuksen epäonnistumista. Se kritiikki ei kohdistunut siihen.

Mutta, puhemies, ihan lyhyesti siitä, että on todellakin niin, että tällä neuvonnalla on erittäin suuri merkitys myöskin jatkossa, ja kun katsoo, millä tavalla maan eri puolilla tähän asti on onnistuttu, niin on erittäin huomattavia eroja. On toisia alueita, joilla tämä neuvontajärjestelmä on toiminut hyvin, ja siellä ei läheskään niin paljon ole ollut näitä ongelmia (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) kuin niillä alueilla, joilla ei ole onnistuttu.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmiset eri puolilla Suomea ovat aivan aiheellisesti ymmällään tästä asetuksesta syntyneestä hämmingistä. Asetuksen toimeenpano-ongelmien ei tietenkään soisi johtavan siihen, että tehdään ympäristön kannalta heikkoja ratkaisuja, koska kyse on myös meidän kaikkien kaivovesistä, pohjavesistä, lähivesistä. Mutta totta on se, että hallituksen olisi pitänyt ottaa paljon pontevampi ote neuvonnan ja informaation suhteen, koska nyt ihmiset ovat olleet tämän markkinameiningin armoilla.

Mutta päivän pohjanoteeraus kuultiin kyllä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Kokoomuksessa on valittu nyt näköjään ihan pysyväksi toimintatavaksi, että kätevästi kaksilla rattailla: ed. Satonen täällä kaipailee toimenpiteitä ja rahaa, joiden päällä puoluetoveri, valtiovarainministeri Katainen hallituksessa istuu. Hieman linjakkaampaa toimintaa odottaisin hallituspuolueelta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä hyvin, että sosialidemokraatit eivät halua muistella sitä, miten tämä jätevesiasetus on aikoinaan alulle pantu.

Mutta haluaisin tässä todeta myöskin ministeri Lehtomäelle sen, että se, mitä me olemme vaatineet, on perinpohjainen käsittely valiokuntatasolla. Eikö se ole aivan oikein, että valiokunta käy nämä perusteet hyvin tapauskohtaisesti läpi ja, kuten täällä on käynyt ilmi, myöskin sillä tavalla, mitkä ovat ne kiinteistön todelliset ympäristökuormitukset ja mitkä sitä kautta vaikutukset ympäristölle, ja avoimesti tarkastellaan sitä, miten päästään parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen? Tämä on se meidän keskeinen vaatimuksemme. On rehellistä myöntää, että tämän asetuksen tähänastisessa toteuttamisessa ei ole onnistuttu kiitettävällä tavalla ja sen vuoksi myöskin kritiikki on tässä asiassa paikallaan.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kuultu kyllä se, että kritiikkiä täällä osataan kyllä hyvinkin esittää, mutta aika vähän tuli ajatuksia siitä, miten ne jätevedet sitten oikein pitäisi hoitaa, mikä se vaihtoehto nyt sitten lopulta oikein on.

Puhemies! Muutama huomio kysymyksen allekirjoittajien puheenvuoroista.

Vasemmistoliitto. Ed. Kyllönen, te olette uusi edustaja täällä, enkä odota, että tietäisitte puolueenne vanhempia kantoja, mutta luulisi teidän vanhempien kollegoidenne tietävän puoluekokouskantanne. Se on tässä. Voin lukea sen teille. Ministerikin viittasi siihen. Vasemmistoliiton puoluekokous vuonna 2004: "Vasemmistoliitto pitää erityisen tärkeänä, ettei asetuksen tavoitteista lipsuta eikä siirtymäaikoja venytetä." Vasemmistoliitto on, arvoisa puhemies, seitsemän vuotta kannattanut asetusta ja näyttää nyt vastustavan sitä. (Eduskunnasta: He ovat tulleet järkiinsä!)

Kristillisdemokraattien kannasta ei ota selvää. Välillä kannatetaan, välillä vastustetaan. Se on varmaan sitä ekokonservatismia.

Perussuomalaiset. No, teillä on linja. Välillä se on patamusta, välillä se on hiilenmusta. En edes viitsi sanoa, minkä värinen tai hajuinen se tässä kysymyksessä on.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymyshän on siitä, että tämä asetuksen toimeenpano rappaa köyhiä ihmisiä. Mistä he saavat rahat tämmöisiin kalliisiin järjestelmiin? Te mainostatte sitä, että tässä valtio antaa Aran kautta avustusta pienituloisimmille jätevesijärjestelmiensä rakentajille. Kyllä, miljoona euroa tänä vuonna. Ajatelkaa, ed. Kaikkonen, miljoona euroa koko maahan. 300 taloutta sai sitä tänä vuonna, ensi vuodelle 2 miljoonaa eli 600 taloutta, ja kun 100 000 joutuu tämän tekemään, niin mitä se auttaa semmoinen miljoona? Laittakaa nolla perään ja puhukaa sitten köyhien puolesta jotakin, jos teillä kanttia riittää.

Mitä tulee tähän ikärajaan 68, niin mikä ikäraja se on? Onko se kepun uusi huuto kilpailussa tästä eläkeiästä? Vanhasella oli 65, ja nyt ympäristöministerillä jo 68. Mikä lienee Kiviniemen eläkeikäesitys? Onko se 70, jota jotkut ovat jo pyöritelleet? Kyllä sen vapautusikärajan pitää olla se, mikä on eläkeikäraja Suomessa, eli 63 vuotta. (Puhemies: Minuutti!) Siitä me tulemme pitämään siinä lain yhteydessä kiinni myös.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän asetuksen raskaat ongelmat ovat olleet monta kertaa täällä esillä. Muun muassa kun Kimmo Tiilikainen oli ympäristöministerinä, niin hän lupasi antaa ohjeet kunnille, miten sitä sovelletaan. Miksi te, ministeri, olette vasta nyt liikkeellä? Teillä on ollut kolme vuotta, melkein neljä vuotta aikaa hoitaa tästä ne ongelmat pois, jotka ovat sotkeneet kuntien ja ihmisten tilannetta ympäri maan. Siitä on kyllä annettava moitteet, että näin hitaasti on menetelty.

Sitten mitä tulee vaihtoehtoihin, niin mitä, ministeri, te sanotte siitä, mitä ministeri Väyrynen ehdotti, Ruotsin-mallista? Siinä on yksi malli, jota voitaisiin hyvinkin selvittää. Oletteko selvittänyt, haluatteko selvittää ja mitä sanotte ministeri Väyryselle ja meille muille? Teiltä pitää löytyä vaihtoehtoja. Tämä sekava malli, jota te nyt esitätte, ei kyllä ole kelvollinen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun kokoomus otti irtioton tähän jätevesiuudistukseen, niin tämähän näyttää siltä, että tämä on enää keskustasta kiinni, tehdäänkö tässä tuntuvampia muutoksia vai ei.

Yleensä arvostan ministeri Lehtomäkeä hänen esiintymisissään, mutta jotenkin tuntui nyt tänään kyllä siltä, että tunne ylitti asiallisen harkinnan. Kun kuuntelee sitä palautetta, joka ihmisiltä tulee, niin ymmärtää, että kyllä tämä on aika ongelmallinen tavallisten maaseudun ihmisten kannalta.

Itse otin ja luin tämän ympäristöministeriön ohjeen, joka kuusi vuotta tämän asetuksen antamisen jälkeen on siis valmistunut. Kun luin sen, niin totean, että jos asuisin maaseudulla ja minulla olisi kiinteistö siellä, niin en kyllä tietäisi, miten tältä pohjalta pitäisi menetellä. Siis ohjeiden määrä ja laki- ja asetusviittausten määrä on tajuton, mutta siitä ei käy ilmi, mitä pitäisi tehdä. Sen takia tätä ei, ministeri Lehtomäki, voi lykätä 300 kuntaan ja sanoa, että tehkää te siellä jotakin, vaan täytyy katsoa nämä kriteerit niin, että meillä on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) eri kriteerit niille kiinteistöille, jotka ovat veden äärellä, ja eri kriteerit niille, jotka ovat kuivalla maalla.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä jätevesiasetus on sellainen kansalaisten oikeusturvaa loukkaava menettely, joka on vuodesta 2004 ollut farssin asteella. Ympäristöministeriö valmisteli silloin asetuksen, josta silloinen ministeri Enestam kyseli virkamiehiltä, mitä nämä tiedot ovat. Tänäkään päivänä hän ei ole niitä tietoja saanut, ja tämän pohjalle ollaan nyt sitten lakia suunnittelemassa.

Eikö olisi vihdoin korkea aika ottaa järki käteen? Meillä lasketaan miljoonia kuutioita sitä itseään suoraan Itämereen rantakaupungeista, laivoista, ja sitten maaseudun ihmiset pannaan tämän kaiken pelleilyn maksumiehiksi. (Ed. Kähkönen: Hyvä, Hannu!) Eikö kannattaisi, arvoisat ministerit, ottaa vihdoin järki käteen? En ole kaatamassa hallitusta tietenkään vaan haluaisin, että tämä asia pantaisiin kuntoon ja lopetettaisiin tämä ilveily. Meillä on erittäin vakavia taloudellisia vaikeuksia edessä, ja me tämmöisten asioiden kanssa täällä ilveilemme. Minä pidän tätä käsittämättömänä. Mielestäni pitäisi toimia rehdisti, antaa ihmisille oikeusapua maaseudulla (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja tehdä hommansa kunnolla, niin kuin he sen osaavat.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hajajätevesiasetusta koskeva keskustelu on kieltämättä eri puolilla maata turuilla ja toreilla ollut varsin kiivasta, ja sitä kautta on tavallaan hyvä, että tämä keskustelu voidaan täällä talossa julkisesti nyt käydä. Nyt vaan sen osalta, mihin keskustelu perustuu, valitettavasti täytyy todeta, että välikysymyksen valmistelu on asiapohjaltaan perustunut lehdistöstä saatuihin tietoihin, eräiden kuumapäisten kansanedustajien levittämiin tietoihin, joista äsken saatiin hyvä näyte, ja kaiken kaikkiaan vähän niin kuin toriparlamentin perusteella ollaan liikkeellä.

Nyt minä edelleen osaltanikin peräisin hiukan ensimmäisenkin allekirjoittajan eli ed. Kalliksen vaihtoehtoa. Te olette sitä mieltä, että asetus pitää kumota, mutta kyllä se tässä hieman epäselväksi jää, miten sitten pitäisi edetä, varsinkin kun katsotaan, mitä hallitus on tässä ympäristöministeriön johdolla tekemässä. Eli tähän tilanteeseen on reagoitu. Ollaan parantamassa neuvontaa, täsmentämässä joustoja jnp.; tässä tehdään juuri sitä, mitä ymmärsin välikysymyksen esittäjien haluavan.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Tämän asetuksen ongelmat ovat tulleet esille aika hyvin tämän keskustelun alla, ja myös ratkaisumalli tulee hallituksen esityksen kautta. Niin kuin ed. Kallis viittasi — tämä on varmasti tämä Vasabladetin haastattelu — ed. Nylund tuomitsee tämän asetuksen. Ed. Nylund kritisoi tätä asetusta ja antaa myös ratkaisumallit. Mitä ne ovat? Pidemmät siirtymäajat, (Ed. Tennilä: Ei se auta köyhiä, hyvä mies!) ehkä lievennyksiä tulee, jos tulee, mutta minä haluan, niin kuin tuli esille meidän ryhmäpuheenvuorossammekin, että suojataan vesistöjäkin, ja sen me voimme tehdä tämän kautta. Meidän ratkaisumallimme on enemmän rahaa valtion tuella kunnalliselle viemäriverkostolle. Se ei ratkaise kaikkia asioita, mutta esimerkiksi kotikunnassani, Pedersören kunnassa, jos me saamme meidän ...

... yhteisen viemäriprojektin läpi, me saamme katettua 93 prosenttia kotitalouksista.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, niin kuin täällä ed. Heinäluoma totesi, että keskusta joutuu nyt tätä likapyykkiä pesemään. Ei siitä pääse yhtään mihinkään. Ja tämä asia, mitä ministeri täällä esitteli, on juuri ensimmäinen osa sitä. Meidän on välttämätöntä, pakollista selkeyttää säädöksiä, hoitaa tiedotus paremmin kuin tähän asti on hoidettu ja tuoda ne tosiasiat esille, mitä kaikkea tämä merkitsee.

Tuon vain yhden tosiasian esille. Niin kuin ministerikin totesi, erittäin suuressa osassa suomalaisia kotitalouksia maaseudulla riittävät sakokaivot ja imeytys. Riittävät sakokaivot ja imeytys, eikä mitään härveliä sinne tarvitse ostaa. Ja tätä työtä ollaan nyt tässä tekemässä, mutta ne virheet täytyy meidän tunnistaa ja tunnustaa, niin kuin on tehty, ja tiedotusta pitää edelleenkin tehostaa.

Puhemies! Haja-asutuksen typenpoisto on erilainen asia kuin mitä se on taajamissa siinä mielessä, ettei voida laskennallisesti lähteä liikkeelle siitä, mitä siellä tuotetaan, koska siellä kasvit käyttävät ne ravinteet hyödykseen. Se on aivan eri asia, kun ne menevät suoraan mereen. Ja tästä esimerkkinä se, että esimerkiksi meillä Etelä-Savossa vesistöjen tila on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kohentunut viimeisien vuosien aikana, ei heikentynyt, ja ne sieltä muuten valuvat sitten vasta sinne Itämereen eikä päinvastoin.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vesistöistä on todellakin pidettävä huolta, ja tämän asetuksen tavoitteet ovatkin sen mukaisia. Nyt meidän pitää vaan edelleen toimia niin, että asetuksen käytännön tavoitteet ovat saavutettavissa.

Mielestäni yksi suuri ongelma on se, että nyt ihmisille myydyt laitteet eivät ole ainakaan lehtitietojen perusteella toimineet. Oli hyvä kuulla ministerin puheenvuorossa, että vuonna 2013 on tulossa Euroopan unionin direktiivi, joka vaatii näiden laitteiden testauksen. Jäin vaan miettimään sitä, eikö me voitaisi kansallisella tasolla tehdä tämä jo nopeammin. Jos me vaadimme laitteistojen asentamista, niin eikö kansalaisilla olisi oikeus näitä ostaessaan ja näitä puhdistusmenetelmiä asentaessaan olla tietoisia siitä, että ne myöskin toimivat? Minusta me voisimme toimia sen suuntaisesti.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos minä puheenvuorossani viittaan siihen, mitä todetaan kustannustehokkuudesta, ja totean, että tämä on kustannustehoton ja parempi malli olisi Ruotsin malli, eikö se ole vaihtoehto? (Ed. Hoskonen: On, se on selvä!) — No niin, ettekö te ymmärrä, mitä täällä puhutaan, vai yritättekö te vääristää? (Ed. Kaikkosen välihuuto) — Mutta tämä keskustelu on osoittanut, että koko eduskunta, tai lähes koko eduskunta keskustaa lukuun ottamatta, on sitä mieltä, että tämä ei ole hyvä ja jotain enemmän pitäisi tehdä kuin mitä ministeri Lehtomäki ja hallitus ovat esittäneet. Näin minä olen sen asian ymmärtänyt teidän kaikkien puheenvuorojenne jälkeen.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että kokoomus toi täällä julki sen, kuinka kaksilla korteilla tässäkin asiassa pelataan. Yleensä saamme lukea siitä verkkolehdistä tai jostain muusta foorumista, mutta tässä suorassa televisiolähetyksessä se on hyvä kansalaisille halki Suomen todeta.

Ministeri Lehtomäki viittasi siihen, että päätökset näistä asioista tehdään kunnissa. Muistutan ministeriä, että ainakin vielä seuraavan kahden vuoden ajan suurimmassa osassa Suomen kuntia on keskustalla hyvin merkittävä rooli. Voi olla, että tämän jätevesisähläyksen jälkeen se rooli tulee myös kuntataloudessa ja kunnissa pienenemään, mutta toivon, että sitä ennen hoidatte tämän asian kunnialla kuntoon ja lisäätte niitä ympäristötöitten määrärahoja sinne kuntapuolelle, mistä tässä kaikessa nyt kuitenkin loppujen lopuksi on kysymys. Ja on hyvä, että ministeri Katainen on kuulemassa sen, kuinka kuntia velvoitetaan näissä asioissa mutta rahasta ei ole tietoakaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin välikysymyksen esittäjälle se, että totta kai minä tiedän, että tässä on epäselvyyksiä. Sen olen tuonut hallituksen vastauksessa esille, ja sitä vartenhan me olemme vuosikausia, jo vuodesta 2003 lähtien, yrittäneet ympäristöhallinnossa jakaa sitä oikeata tietoa.

Mutta minä yritän teitä muistuttaa siitä, että niissä säädöksissä, jotka ympäristönsuojelulaissa ja tässä asetuksessa jätevesien käsittelystä ovat, on kosolti joustoa, niissä on kosolti mahdollisuuksia järjenkäyttöön, niissä on kosolti mahdollisuuksia paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseen, esimerkiksi kuntatasolla tämän puhdistustasomäärittelyn osalta. Ei minulle ainakaan ole selvää, millä tavalla me tätä paremmin pystyisimme niihin elävän elämän tilanteisiin, jotka ovat niin valtavan moninaisia, säädöksillä jotenkin vastaamaan, kun se ongelma on, että se, mitä pitää tehdä, on niin kiinteistökohtainen asia, kun se riippuu siitä, mikä on maaperä kiinteistöllä, paljonko siellä käytetään jätevesiä ja mikä systeemi on sillä kiinteistöllä nyt jo olemassa, mitä siellä kannattaa tehdä. Mikä olisi näitä säädöksiä parempi tapa, säädöksiä, jotka sisältävät joustoa, maalaisjärjenkäyttömahdollisuuksia niin kuin rakentamisessa kuntatasolla aina? Rakentamisessa kuntatasolla aina on joustomahdollisuuksia, niin on tässäkin.

Ed. Urpilaisen kysymykseen, mitä niille ikäihmisille sanotaan. Todetkaa heille, että he ovat tehneet tärkeän peruskunnostusinvestoinnin omaan kiinteistöönsä. Kun kaupungeissa tehdään asuntokauppaa, niin on hyvä asia, että putkiremontti on tehty. Jos ikäihmiset haluavat joskus vaikka muuttaa pois siitä kiinteistöstä, niin heillä on se homma hoidettuna, ja ostajan näkökulmasta tai jälkipolvien näkökulmasta on varmasti etu ja hyvä asia, että se on tehty. (Ed. Tennilä: Miten se köyhä tekee sen?) — Ed. Tennilä, näitä sosiaalisia tilanteita varten on olemassa juuri ne joustomahdollisuudet (Ed. Tennilä: Miljoona euroa koko maassa!) ja että neuvotaan siinä kiinteistökohtaisessa järjestelmässä. Kuntatasolla voidaan myöntää niitä joustoja, jos ne ovat kiinteistön omistajalle kohtuuttomia. Mutta avainasemassa on juuri tämä neuvontajärjestelmä, niin kuin lukuisat edustajat ovat tuoneet täällä esille.

Ja ed. Tennilä, Lapissa, kun me olemme ely-keskuksen kanssa seurustelleet, todettiin, että varmaankin noin 90 prosentissa kiinteistöistä maaperäkäsittely on se ratkaisu. Ja lappilaiset ovat viestittäneet, että pahinta tämän oikean toimeenpanon kannalta on se, että puhutaan tästä kumoamisesta, joten meillä on näköjään vähän eri käsitys siitä, mitä teidän kotimaakunnassanne ihmiset haluaisivat tämän osalta tehdä.

Ed. Kankaanniemi, kun te kritisoitte sitä, miksi olen vasta nyt liikkeellä, niin todellakin myös tällä vaalikaudella on kuntia pyritty ohjeistamaan, on tuotettu tätä lisäinformaatiota ja olen kutsunut selvitysmiehen, joka noin vuosi sitten omat esityksensä teki. Meillä sitten säädösvalmistelu venyi vähän pidemmälle kuin mitä oli tarkoitus, mutta koko ajan toimenpiteitä on tehty. Ja se Ruotsin malli: siinä on kiinteistökohtainen lupamenettely, eli se on aika byrokraattinen kuvio, ja sielläkin kun on eri puhdistustasoja, niin korostan vielä, että myös meidän säädökset antavat mahdollisuuden kuntatasolla määrittää myöskin alemman puhdistustehon.

Tämä myöskin ed. Heinäluomalle vielä, että eri kriteerit ovat mahdollisia: pohjavesialueilla tiukemmin ja kaukana vesistöistä. Jos ei esimerkiksi oman kaivon saastumisen akuuttia vaaraa ole, niin voi ottaa loivemmin, mutta meidän on täältä käsin vähän hankala mennä kiinteistökohtaisesti. Kyllä kunnissa tiedetään paremmin se, mitkä ovat erityisen herkkiä alueita.

Ed. Orpolle vielä: Me olemme keskustelleet ympäristöministeriössä, pitäisikö tämä CE-testaus tehdä meillä pakolliseksi aikaisemmin. Se muistini mukaan taitaa kuulua ministeri Vapaavuoren vastuualueelle, koska se on joku tämmöinen rakennustuotedirektiivi, johon tämä asia liittyy, mutta vähän se arvio on kuitenkin se, että me saisimme sen voimaan sitten luultavasti vuoden 2011 lopussa tai vuonna 2012 eli juuri ennen kuin se EU-tasolaki on tulossa, että on siinä ja siinä, kannattaako sitä proseduuria pelkästään Suomessa tehdä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin todeta, että vasemmistoliitolla on edelleen ne samat päämäärät vesien puhdistamisessa. Ed. Kaikkonen, hyvä että toitte ne esille. Me haluamme ne päämäärät toteuttaa, mutta valitettavasti, arvoisa ministeri ja pääministeri, tätä asetusta ei ole Jäätteenmäen hallitus, ei Vanhasen ykkönen, ei Vanhasen kakkonen, ei Kiviniemen hallitus pystynyt toteuttamaan, ja se on se ongelma, ja tässä olemme nyt, tämän tosiasian edessä. Sitten on jätetty kenttä spekulaatioille, väärälle tiedolle, ja siellä ovat kauppamiehet rikastuneet.

Ministeri, nyt olisi kyllä tärkeää ottaa Lauri Tarastin vihjeet, päätökset ja esitykset tosissaan ja laittaa kylliksi rahaa kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Se yksi miljoona on aivan liian vähän.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun kysytään, mitä asetuksessa tai koko tässä lainsäädännössä pitäisi muuttaa, niin se valuvika on siinä, että asetuksen 4 §:ssä puhutaan kuormituksesta ympäristöön. Ja minä olen ymmärtänyt, että alkuperäisessä luonnoksessa puhuttiin kuormituksesta vesistöön. Siinä on se kaikkein suurin ero. Jos lähdettäisiin tästä kuormituksesta vesistöön, niin silloin tämä laki ja lainsäädäntö olisivat paljon paljon selkeämpiä ja olisi myöskin helpompi kiinteistökohtaisesti tehdä niitä ratkaisuja.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan, että ajattelemme vähän eri tavalla siitä, onko asialle eduksi se, että on yli 300 kuntaa harkitsemassa, annetaanko tähän poikkeuksia vai ei, vai että meillä olisivat yhtenäiset valtakunnalliset säännöt olemassa.

Vaikka kuinka yritin kuunnella ministeriä, en vieläkään löytänyt sieltä tekijää, joka estäisi sen, että teemme yhdet valtakunnalliset säännöt, niin kuin täällä ed. Kallis on harvinaisen talonpoikaisjärjellisesti sanonut. Kiinteistöjen, jotka ovat vesistöjen äärellä suoraan, pohjavesialueella, saastuttaminen tietenkin on aito ongelma, ja siihenhän tässä tähdätään, että se poistuu, verrattuna niihin kiinteistöihin jotka ovat tosi kaukana vesistöistä.

Miksi tätä ei voida tehdä valtakunnallisena sääntönä kaikille? Sen jälkeen tämä ongelma olisi poissa sieltä kunnista, ja tehtäisiin se sillä tavalla, että sitten annettaisiin tukea näille ihmisille, jotka näitä muutoksia tekevät. Miten tämä voi olla mahdotonta?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lämpimät kiitokset kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa kohtaan. Minä luulen, että kun te saatte sen tekstin, teidän arvionne hieman siitä puheenvuorosta muuttuu. Minä haluan nyt kerrata vielä sen.

Aivan ensimmäiseksi todettiin se, että vesien suojelu on tärkeä asia, ja kritiikki kohdistui käytännön toimenpiteisiin, joilla tätä asetusta on viety eteenpäin. Mitä pahaa on siinä, jos kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa edellytetään sitä, että valiokuntakäsittelyssä on tarkoin perattava nämä asiat? Luuletteko te, että tämän keskustelun jälkeen se valiokuntatyöskentely ei mene näitten asioitten ytimeen? Minusta se on tärkeätä.

Yhdyn ed. Heinäluomaan siinä, että on todella tärkeää, että tähän neuvontajärjestelmään kiinnitetään huomiota. Jos on mahdollista antaa joitakin valtakunnantason täsmällisempiä ohjeita, näin voidaan menetellä, mutta viime kädessä kysymyksessä on kiinteistökohtainen arviointi ja siihen täytyy panostaa. Ja kuten ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, niin siinä on maan eri puolilla onnistuttu aika lailla eri tavalla.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää, että tässä keskustelussa on unohtunut yksi keskeinen asia, ja se on se, miksi tätä tehdään. Pohjavesien suojelu on äärimmäisen tärkeää Suomessa. Olemme nähneet näitä tutkimustuloksia, että monet kaivot, monien ihmisten käyttövesi ovat jo ulosteiden saastuttamia eri puolilla maata. Ei puhuta vain Itämerestä, eikä puhuta vain niistä järvistä, vaan puhutaan siitä juomaveden laadusta. Tämä perussyy on minusta tässä keskustelussa unohtunut.

Mutta olisin lisäksi kiinnittänyt huomiota näihin kunnallisiin vesihuoltohankkeisiin, siirtoviemäriasioihin ja vesihuoltojärjestelmän kehittämiseen. Siitä olen kyllä huolissani, että nyt esimerkiksi budjetissa ei ole riittävästi varoja uusien siirtoviemärihankkeiden aloittamiseen ja vesihuoltojärjestelmien kehittämiseen. (Välihuuto: Ei ole ollenkaan!) Sen pitäisi olla meidän yhteinen huolemme täällä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, totesitte puheenvuorossanne, että maaperäkäsittelyn tehostaminen, siis saostuskaivoratkaisu yhdistettynä maaperäsuodatukseen tai imeytykseen, on laajasti käyttökelpoinen ratkaisu. Täällä tuntuu siltä, että kuullun ymmärtäminen on todella hukassa muun muassa ed. Vistbackalla. Vielä kerran siis kysyn teiltä: Riittääkö tyypillinen kolmen saostuskaivon ja imeyttämisen järjestelmä sellaisenaan ilman muutosta, jos ei olla pohjavesialueella tai vesistön lähellä?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Jätevesiasetuksen ongelma on, ettei se kuitenkaan puutu suurimpiin vesistöjen saastuttajiin, mutta se aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita haja-asutusalueiden ihmisille, erityisesti vähävaraisille ihmisille, ja on lisäksi tehoton.

Muutama faktatieto: maatalous aiheuttaa Suomen vesistöihin joutuvista fosforipäästöistä 67 prosenttia, haja-asutusalueet 8 prosenttia, typpipäästöistä maatalous aiheuttaa 53 prosenttia ja haja-asutusalueet 3 prosenttia. Ihan tässä tulee mieleen, että itse asiassa ministeri Lehtomäki ja hallitus eivät ole oikeasti kiinnostuneita ympäristön ja vesistöjen tilasta. — Jos ette kuulleet, niin kerroin maatalouden prosenttilukuja, miten paljon se saastuttaa. — Samanaikaisesti maataloustukea annetaan 2 000 miljoonaa euroa vuosittain, josta 350 miljoonaa ympäristötukeen. Tätä ympäristötukea ei valvota mitenkään, että se oikeasti parantaisi ympäristön tilaa. (Ed. Korkeaoja: Valvotaan!)

Eikö olisi parempi tämä jätevesiasetus kumota ja sen sijaan asettaa tiukemmat ehdot näille tukieuroille, jotta ne oikeasti parantaisivat ympäristön tilaa? Se olisi paljon tehokkaampaa kuin tämä asetus.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kaksi ihmetystäni sinänsä hyvää tarkoittavassa lainsäädännössä. Ensimmäinen on se, että tätä keskustelua kuunnellessa, sitä läpi käydessä, ei voi olla miettimättä sitä, miten näin merkittävä yhteiskunnallinen uudistus toteutetaan asetusteitse. (Ed. Tennilä: Niin!) Minun lyhyt parlamentaarinen kokemukseni sanoisi, että tämä on ilman muuta lainsäädännöllinen kysymys (Ed. Kallis: Sen takia se välikysymys tehtiin!) ja eduskunnan pitäisi sitä asiaa arvioida moninaisesti.

Toinen kysymys on se, että kun me emme saa kulkea maantiellä sellaisella autolla, jota ei ole katsastettu, niin miksi meillä voi kuitenkin markkinoilla olla edelleen — riippumatta EU-direktiivien aikataulutuksesta — ikään kuin täysin kurantisti myytävinä hyödykkeinä tavaroita, joilla ei saavuteta sitä kriteeristöä, jota tällä asetuksella halutaan tavoitella. (Ed. Pulliainen: Ei ne välttämättä edes toimi!) Ja minä toivon, että vaikka meillä on kansallinen katsastusjärjestelmä, niin meillä olisi myöskin kansallinen järjestelmä oman kansallisen lainsäädäntömme mukaisessa järjestyksessä siitä, minkälaisilla laitteilla näihin kriteeristöihin tähdätään, jotta emme tulisi huijanneeksi ihmisiä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on nyt valtava määrä riitaenergiaa. Käännetään nyt tämä energia myönteiseksi ja otetaan, mihin ed. Ravi tuossa viittasi, tämä valiokuntakäsittelyyn. Täällä kaikki me kansanedustajat puramme nyt sitä hätää ja huolta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, joka meille on välittynyt kansalaisilta. Eli eduskunta nyt voi ottaa asian haltuunsa ja tehdä oikeudenmukaisen esityksen tämän asetuksen toimeenpanosta, myös niin että kunnat saavat voimavaroja neuvontaan, voimme rakentaa siirtoviemäreitä, saamme niihin lisää rahaa. Näin hallitus voi sitten tarttua eduskunnan työn tuloksen kannalta viemään sitä hyvää asiaa eteenpäin.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ravi on jo täällä niin monta kertaa selittänyt kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron sisältöä, että on pakko kysyä, puhuttiinko täällä oikea puhe vai oliko se jokin muu versio, joka oli tarkoitettu jonnekin muualle. Olen myöskin ihmetellyt sitä keskustelua, mitä täällä käydään, ja niitä tietoja, mitä täällä levitetään. Minusta osa tuosta neuvontarahasta pitäisi osoittaa kyllä kansanedustajien neuvomiseen.

Täällä esitellään lukua siitä, että kaikki maksaa vähintään 10 000 euroa. 10 000 on varmaan oikea luku, mutta se on 10 000 kiloa sepeliä, joka tarvitaan sen suodatusputken peittämiseen ja kaivon puolittamiseen, jolloin useimmissa tapauksissa selvitään muutaman sadan euron kustannuksella näistä vaatimuksista, mitä tämä asetus edellyttää. Olkaa nyt tarkkoja ja olkaa nyt huolellisia sen kanssa, mitä tietoa te levitätte tuolla maakunnassa. Ihmiset ovat ihan oikeasti säikähdyksissään teidän käyttäytymisenne vuoksi. Aivan turhaa pelottelua nyt oppositiolta tässä asiassa. Jokainen, joka on kiinteistöä hoitanut, tietää, että kiinteistö tarvitsee välillä kattoremonttia, ikkunaremonttia. Se tarvitsee joskus myös jätevesiremonttia, ja tässä on nyt siitä kysymys.

Haluan kysyä, kun asuntoministeri Vapaavuori on valmistelemassa asuntojen energiatehokkuusmääräyksiä, joissa lisätään muun muassa välipohjan ja seinien villoitusta, nostaako kokoomus ja tämä sali (Puhemies: Minuutti!) täällä siitä samanlainen metakan, kun nämä vaatimukset tulevat voimaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän lainsäädännön tekniseen puoleen. Talousjätevesien käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulaissa muistaakseni 18 §:ssä ja 103 §:ssä, ja sen lain nojalla on annettu asetus, ihan niin kuin tämä normaali systeemi menee. Mutta siis pääperiaatteista talousjätevesien käsittelyn osalta säädetään lain tasolla. Nyt tietysti ympäristönsuojelulain käsittelyn muutosehdotuksen osalta eduskunnalla on valiokunnassa mahdollisuus käydä myöskin tätä asetuspuolta läpi mahdollisimman viisaalla tavalla.

Mutta sitten tämä ympäristö- ja vesistötematiikka, mihin ed. Kallis viittasi. Vielä kerran korostaisin, että jätevedessä on huomioitava myöskin sen hygieeninen laatu. Sillä on siis muitakin lähiympäristöön vaikuttavia, saattaa olla radikaalisestikin vaikuttavia tekijöitä, kuin vain vesistöjen rehevöityminen, mikä on yksi osa tätä todellisuutta. Ja ehkä siellä tontilla silloinkin, kun ollaan kaukana jorpakoista, on olennaista se, että poistoputki voi olla kovin lähellä talousvesikaivon ottopaikkaa. Eikä ole yksi eikä kaksi tilannetta maaseudulla, kun omat jätevedet ovat pilanneet talousvesikaivolähteen. Näillä säädöksillä siis pyritään nimenomaan tämän talousvesikaivolähteen lähiympäristön ja sitten myös vesistöjen pohjavesien ja pintavesien suojeluun, mutta ei mitenkään pelkästään vesistöjen suojeluun.

Tietysti sitten tämä, kun te ehdotatte, että säädettäisiin, mikä se etäisyys vesistöistä on, niin kyllä minä heti näen ongelman, että montako metriä, sataa metriä, kilometriä ja minkälaiseen jorpakkoon pitäisi olla matkaa ja montako metriä siitä matkasta saa olla avo-ojaa, joka veisi vesiä kauemmaksi. Kyllä nämä teidän variaationne paitsi jättävät huomiotta siinä välittömässä lähiympäristössä olevat ympäristöhaasteet myöskin tuovat sellaisia ongelmia, että saattaisi olla, että suo siellä, vetelä täällä sitten niiden parannusehdotusten osalta.

Ihan niin kuin ed. Ravi täällä toi lukuisia kertoja esille, niin tätä neuvontaahan on eri puolilla maata tehty. Se on erittäin hyvä asia, ja selvästi on nähtävissä, että siellä, missä on päästy tekemään kunnolla neuvontaa, ongelmat eivät ole olleet näin suuret ja toimeenpano on edennyt. Mutta me olemme halunneet olla varmistamassa valtakunnallisella tasolla, ja toivottavasti eduskunta sitä pitkäjänteisesti tukee, että sielläkin, missä kunnalla esimerkiksi ei ole ollut varaa palkata omaa neuvontaa, saadaan näiden järjestöjen kanssa yhteistoiminnassa tämä neuvontajärjestelmä kuntoon.

Ja kyllä minä ajattelen niin, että jos me kaiken sen tietotaidon, mitä tässäkin salissa ja tässä talossa on, valjastamme siihen, että me kerromme ihmisille, miten asiat oikeasti ovat, niin kyllä sillä on massiivinen vaikutus siihen, että ihmiset oikealla tavalla ymmärtävät, mitä heiltä edellytetään ja mitä ei edellytetä.

Viimeiseksi tähän ed. Kanervan autokatsastusasiaan. Siinähän asiakas sitä katsastusta maksaa, ja tavallaan asiakkaalla on mahdollisuus myöskin suunnittelijan kautta parantaa sitä arviota ja varmistaa se, että silloinkin niissä harvoissa tapauksissa, missä pienpuhdistamo on se vaihtoehto, voidaan sille kiinteistölle sopiva pienpuhdistamo valita. Asiantunteva suunnittelija tämän standarditestausraportin perusteella pystyy hyvin arvioimaan, minkälainen härveli sopii tälle kiinteistölle.

Mutta vielä kerran toistan, että pienpuhdistamon lisäksi maaperäkäsittely on mitä suurimmassa määrin toimiva vaihtoehto. Jos on vähäinen määrä vesiä, niin umpisäiliö voi olla hyvä vaihtoehto. Jos ei ole vesivessaa, niin joko ei tarvitse tehdä ollenkaan uudistuksia tai sitten tehdään vain aika pienimuotoinen harmaavesisäiliö. Kesämökkiasukkaille voi sanoa kaksi ohjetta: ei kesäkissaa, ei vesivessaa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelun jakolinjat ovat mielestäni olleet jossakin määrin yllättävät. Kokoomuksen puheenvuorot ovat olleet linjassa välikysymyksen tekijöiden kanssa, ja toivottavasti se näkyy myös tuossa perjantain äänestyksessä.

Tänään Helsingin Sanomissa kerrottiin siitä, miten Itämereen kipataan satoja tonneja viemärijätettä suoraan aluksista, ja kyllä tätä asetusta ja tämän asetuksen kohteeksi joutuneita haja-alueiden asukkaita ajatellen on kestämätöntä, että samaan aikaan Itämerta voidaan tällä tavalla saastuttaa.

Haluan vielä ministeri Lehtomäelle todeta, että kun olemme tästä Ruotsin mallista puhuneet, niin ero on juuri siinä, mitä ed. Kallis painotti, että siellä tavoitteena tai tähtäimenä on nimenomaan tuo vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen eikä siis ympäristökuormituksen vähentäminen, mikä on tässä asetuksessa. Sen vuoksi mielestäni olisi aiheellista, että tämä asetus nyt purettaisiin ja tehtäisiin lainsäädäntö ihan uudelta pohjalta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kai neljän vuoden päästä kokoomukselta voi jälleen odottaa synnintuntoa, koska te totesitte, että kansalaisten pitää luottaa päätösten oikeudenmukaisuuteen, ja Kelan työnantajamaksun poistolla te siirrätte rajusti nyt verorasitusta kotitalouksille. Sähkövero nousee 93 prosenttia ensi vuonna. (Ed. Tiura: Mitenkäs se tähän jätevesilakiin liittyy?) Tältä osin myöskin kritiikkiä on kohdistettava nimenomaan näiden päätösten hallintaan.

Valtiovarainvaliokunta totesi viime talvena, marraskuussa jo, että jätevesien käsittelyvaatimukset aiheuttavat inhimillisesti ja taloudellisesti kohtuuttomuuksia. Tältä osin todettiin muun muassa kustannusten ja saavutettavien hyötyjen olevan aivan käsittämättömässä suhteessa. Edelleen 70 prosenttia pienpuhdistamoista ei saavuttanut vaadittua puhdistustulosta, ja vaadittiin selvityksiä. Nyt voi kysyä, eikö valtiovarainvaliokunnasta keskustapuolueella ole suoraa yhteyttä ympäristöministeriöön, kun eduskunta ja valtiovarainvaliokunta aivan yksimielisesti viime marraskuussa vaativat välittömästi näiden havaittujen virheiden pikaista korjaamista.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunistolle sen verran, että kyllä tämä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro oli ihan oikea ryhmäpuheenvuoro. Mutta kun kuuntelee tätä keskustelua täällä salissa, niin tulee mieleen, mikä se siellä mökkien takapihalla oikein tuoksuu. No, se on raha, eikä mikään muu, ja sen ovat nämä vikkelät kaupparatsut kyllä haistaneet omassa nokassaan, koska he ovat tuputtaneet näitä laitteistoja ikäihmisille ja maaseudun asukkaille, ja on käynyt ilmi, että nämä ovat täysin toimimattomia laitteistoja vielä kaiken kukkuraksi.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä kaupustelu on ollut kyllä erittäin tuottoisaa toimintaa. Oululainen pienpuhdistamovalmistaja, joka väittää olevansa alan markkinajohtaja ja jonka pääomistaja muuten on keikkalääkäreillä rikastunut helsinkiläinen pääomasijoittaja, tahkosi viime vuonna päätä huimaavat voitot. Tämän yrityksen sijoitetun pääoman tuotto oli 95 prosenttia. Ja kyse on pakottavasta lainsäädännöstä. Nyt kysyisinkin ministeri Lehtomäeltä: Onko teidän mielestänne 95 prosentin tuotto näiden jätevesilaitteistojen kauppaamisesta kohtuullista?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kollegat, kansalaiset! Tässä ei ole oikeastaan ollenkaan huomattu sitä, että tätä asetusta ei ole huonosti valmisteltu vaan sen on valmistellut aikoinaan, minkä me unohdamme aina, aika yltiöstalinisti, tiukkapipo, ympäristöministeri Satu Hassi, joka on tarkoituksella opetettu vetämään se asetuksen kautta, silloin kun haluttiin tämmöistä tiukempaa lainsäädäntöä.

Sitten näkyy eduskunnan huono tapa, ministerit eivät ole ehtineet tutustua asiaan, ja tämä on mennyt vaan eteenpäin vuosien saatossa, niin kuin ministeri Lehtomäeltäkin on mennyt kolme vuotta, ennen kuin hänelle selvisi, kuinka väärin tämä laki on. Eli pahinta tässä koko ajan on se, että me annamme kansalaisille väärän viestin siitä, että ympäristö pitäisi pelastaa — kun me kaikki haluamme pelastaa sen. Mutta tämä viherveroperversio, joka oli tehty vaan siksi, että hallitus saisi äkkiä lisää rahaa, ja nyt näin surkeasti valmisteltu laki osoittavat kansalaisille, ettette te todellakaan välitä ympäristönsuojelusta ettekä tiedosta. Nimittäin tämän päivän Helsingin Sanomissa sanoo ympäristöneuvos, limnologi Matti Lappalainen, että totuus on, että Järvi-Suomi ei kuormita Itämerta, vaan fosforia ja typpeä poistavilla luonnonprosesseillaan se päinvastoin parantaa Itämeren laatua. Ministerillä on täysin väärä (Puhemies: Minuutti!) tieto typen vaikutuksesta sinne päin, mistä hän on kotoisin.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Också talen här i dag har visat att det finns ett verkligt behov av ökad information och rådgivning. Det finns det alldeles säkert på alla nivåer i samhället, och det är säkert bra att vi här i riksdagen också behandlar den här frågan ordentligt för att också vi ska ha den rätta informationen.

Mutta, arvoisa ministeri, asia, joka kuuluu tähän kokonaisuuteen, on näissä pienpuhdistamoissa syntyvän sedimentin käsittely. Haluaisin kysyä ministeriltä, onko odotettavissa uusia suosituksia tämän sedimentin käytöstä ja mahdollisesti myös fosforin talteenotosta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on kyllä ydin tullut esille. Se on ed. Kalliksen korostama näkökohta, että kummastako on kysymys, siis terminologisesti, ympäristökuormituksen vähentämisestä vai vesistöjen kuormituksen vähentämisestä. Tämähän on lähtöisin MTK:sta, joka on lanseerannut tätä keskustelua liikenteeseen. Ministeri mielestäni erinomaisen hyvin vastasi siihen, että ympäristökuormitus oli sen prosessin tuloksena oikea ratkaisu. Tämän vahvistaa se, että kun te, ed. Kallis, olette vaatinut Ruotsin käytäntöä Suomeen, niin Naturvårdsverket on antanut ohjeet, että nimenomaan meidän asetuksemme 4 §:n mukaisesti tulee toimia niin kuin nyt on toimittu. Siis meillä on yksi yhteen Ruotsin kanssa nämä säännökset, ja se on pointsi tässä.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut sen, että haja-asutusalueitten käsittelyjärjestelmä on ollut sutta ja sekundaa jo vuodesta 2000, (Ed. Pulliainen: Ja taas lisää kehuja!) jolloinka Lipposen toinen hallitus antoi ympäristönsuojelulain. Jäätteenmäen hallituksen tekemä asetus ei parannusta siihen tuonut, ja nyt tämä asia on sitten meillä täällä esillä.

Tämän asetuksen 3 §:ssä määritellään fosforin ja typen grammaa per päivä -määrät, ja ministeri on täällä luvannut, että valtaosassa talouksia kolme sakokaivoa ja sen jälkeen rakennettu maaimeytyskenttä tai hiekkaimeytyskenttä riittää käsittelyksi. Haluaisin tiedustella nyt sitä, onko tehty tutkimustuloksia imeytyskentän läpi virtaavista vesistä, niin että ne, jotka niitä rakentavat, voivat olla varmoja siitä, että nämä asetuksessa määritellyt grammaa per päivä -tasot jäävät sitten voimaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri yhdessä vastauksessaan sanoi, että tässä tulee helpotuksia myös sosiaalisella ulottuvuudella, mutta ette ottanut kantaa muun muassa meidän ryhmäpuheenvuorossamme esitettyihin toiveisiin, että tässä tulisi tarkastella myös asunnon, ruokakunnan, bruttotuloja. Onhan se aika alhainen. Jos 1 400 euroa pariskunnassa molemmat tienaavat, niin penniäkään ei tukea tule. Se on aivan liian alhainen taso, ei siihen pääse edes niistä työttömistä hetkistä. Ja mikä sitten on tämä 68, mistä se ikä tulee? Olisiko siinä harkinnanvaraa, jos tätä ei haluta kokonaan uudelleenarvioida, tulla alaspäin 65:een, niin kuin moni muukin lainsäädäntömme osa on, ja pitääkö olla ehdottomasti molemmat vai voiko harkita joustoa. Kun täällä on niin paljon ongelmia nähty salissa, niin haluan nähdä myös syksyn aikana tämän asian kehittyvän.

Mutta kaiken kaikkiaan pelkällä neuvonnalla ei kyllä taivasta aukaista mökin mummolle, koska pohjavesien suhteen olemme Suomessa tilanteessa, että joudumme olemaan aika paljon arvailujen varassa. Teidän pitäisi ympäristöministeriössä vauhdittaa (Puhemies: Minuutti!) toimia, että ne kartoitettaisiin ja sen mukaan myös tehtäisiin selkeämmäksi nämä asetukset.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri oli siinä oikeassa, kun hän sanoi, että suurissa keskuspuhdistamoissa saadaan paras tulos. Mutta siinä mielessä ympäristöministeriä ja myöskin maa- ja metsätalousministeriä on syytä arvostella, että te tuotte eduskuntaan budjettiesityksen, joka merkitsee sitä, että ensi vuonna ei ensimmäistäkään uutta siirtoviemärihanketta aloiteta niillä rahoilla, ei ensimmäistäkään. Nämä määrärahat laskevat kuin lehmän häntä vuosi vuodelta. Miksi te tuotte tämmöisen esityksen eduskuntaan, kun te kumminkin toteatte, että siirtoviemärit ovat tarpeellisia ja sitä kautta saataisiin paras mahdollinen puhdistustulos?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajelin tuossa viikko sitten kauniin Oulujoen suistossa muutaman kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Edessäni meni traktori, joka veteli semmoista Paskervilleriksi kutsuttua säiliötä. Se kääntyi pellolle, ja minä pysähdyin ja menin kysäisemään: "Mitä on tuo tavara, mitä tuolta tihkuu tielle?" Hän sanoi: "Ajelen tuosta sikalasta tuommoista lantalietettä". Kysyin: "Paljonko tuossa tötterössä sitä on?" "Sitä on 30 tonnia". "Aattelitko vetäistä kaiken tuon tuohon peltoon?" "Joo, ja haen neljä kuormaa lisää". Siis 150 tonnia hän aikoi vetää peltoon sitä tavaraa. Siinä vieressä oli semmoinen mökki, mihin olin menossa kylään. Millä tavalla minä tälle mökin mummolle selitän tämän asian, että hän tarvitsee puhdistusvälineet, mutta tuo naapurin viljelijä ei tarvitse mitään?

Olin tästä aiheesta eilen Yleisradion haastattelussa. Sen jälkeen eräs maajussi siltä alueelta soitti ja sanoi: "Tiedätkö muuten, kuka tekee näistä peltoon ajetuista tavaroista testit? Maajussi itse. Jos me tekisimme rehellisesti, emme saisi viedä sinne grammaakaan, mutta lantraamme vedellä, niin testit menevät läpi".

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueen jätevesiasetus on aiheuttanut paljon keskustelua ja hämmennystä viime kuukausina, ja siinä mielessä on hyvä, että välikysymyksen myötä saamme käydä keskustelua asiasta myös täällä isossa salissa ja sitä kautta myös antaa oikeanlaista informaatiota jätevesiasetuksesta. Ministeri Lehtomäen johdolla asia saadaan nyt vihdoinkin kuntoon. (Välihuutoja vasemmalta)

Me täällä salissa olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että vääränlaista informaatiota, tiedottamista ja populismia on ollut, suorastaan maaseudun asukkaiden pelottelua. Puolueetonta ja riippumatonta neuvontaa tavallinen maaseudun asukas ei ole saanut, ja sitä nyt nimenomaan jatkossa tarvitaan ja saadaan, kun hallitus on varannut ensi vuoden budjettiin määrärahaa kiinteistökohtaiseen neuvontaan jokaiselle kiinteistönomistajalle haja-asutusalueella. Näin turhilta investoinneilta vältytään. Suurimmalle osalle kiinteistöistä riittää siis kolmen sakokaivon systeemi imeytysputkella, siis noin 20 metriä (Puhemies: Minuutti!) salaojaputkea per asukas. Nämä kustannukset ovat kyllä rehellisesti sanottuna monta kertaa pienemmät kuin kymppitonnin pienpuhdistamot, joilla maaseudun (Puhemies: Minuutti!) asukkaita on peloteltu ja ahdisteltu.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen keskustan ryhmäpuhujana olisi voinut keskittyä kyllä sen kiihkeimmän kritiikkinsä osoittamaan ed. Rantakankaalle, joka on todennut, että jätevesiasetus on historian surullisin esimerkki. Aivan yhtä lailla ja yhtä kiihkeästi hän olisi voinut arvostella ministeri Väyrystä, ex-puoluesihteeri Korhosta sekä ainakin edustajia Kalmari, Oinonen ja Hoskonen. Mutta eipä hän näin tehnyt.

Mutta, ministeri Lehtomäki, te sanoitte puheessanne, että asetuksen puhdistustehovaatimukset perustuivat laajoihin empiirisiin selvityksiin. Voitteko kertoa, mitä ne ovat? Esimerkiksi MOT-ohjelmassa helmikuussa 2008 toimittaja toteaa, että ne eivät ole mitään tutkimuslukuja vaan hallinnollisia lukuja, ja ympäristöhallinnon virkamies myöntää tämän eikä kuitenkaan pyydettäessäkään toimita jälkikäteen mitään laskelmia tai tutkimuslähteitä tiedoksi, mitkä tukisivat näitä viitteitä.

Miksi te ette, ministeri Lehtomäki, voi tunnustaa, että tämä asetus ei kerta kaikkiaan perustu faktatiedolle?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Välikysymyksen allekirjoittajien tarkoitus on kuitenkin heittää hallitus jätevesien mukana menemään eli kaataa hallitus. (Välihuutoja) Me käsittelemme hallituksen esitystä, jossa parannetaan tähän asetukseen, lainsäädäntöön, liittyviä asioita, mökkiläisten jätevesien käsittelyn jne. kannalta, tulevaisuutta ajatellen. Oppositio tältä osin olisi voinut tietysti odottaa ja keskittyä tämän asian käsittelyyn. Nyt tavallaan välikysymyksen kautta, jonka tarkoituksena todellakin on hallituksen kaataminen, mennään siihen tilanteeseen, että se voi jopa sementoida tätä asiaa. Minäkin toivon, niin kuin eduskunnan täytyy tehdä, että se mahdollisimman hyvin käsittelee lainsäädännön ja tekee tarvittavia muutoksia. Nythän kunnille annetaan myös erinomaisen hyvä mahdollisuus siinä, että kunnissa tätä asiaa katsotaan, ja kun täällä on myös kysytty, miksi ei tehdä valtakunnallista lainsäädäntöä, miksi kunnissa saadaan näin tehdä, siellä ollaan paikallistasolla ja siellä tiedetään parhaiten myös jätevesiasioihin liittyviä kysymyksiä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa, tai anteeksi, jätevesiasetuksen toimeenpanossa, on unohtunut kansalainen. Hyvin monissa puheenvuoroissa on todettu, että tosiaan toimeenpano on erittäin epäonnistunut. Täällä ed. Sihto ja monet muut viittasivat neuvontaan.

Arvoisa ministeri, nyt rahaa on kohdennettu tälle vuodelle ja ensi vuodelle neuvontaan, mutta, ed. Sihto, ei se yksin takaa, että kansalaiset nyt varsin myöhään — parempi myöhään kuin ei milloinkaan — saavat asiallista tietoa myös neuvojien kautta.

Kysyn ministeriltä, onko tarkoitus panostaa enemmän kuin tähän saakka näillä koealueilla toimiviin neuvojiin, koska palautetta on tullut, että välttämättä ei hallita sitä asiaa eli tällä tavalla vain tehdään lisää karhunpalvelusta.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lehtomäki, te jätitte vastaamatta edustajakollega Korkeaojan tämän keskustelun ehkä perustelluimpaan kysymykseen: Riittävätkö nykyiset kolme sakokaivoa, pitääkö joillakin alueilla Suomessa tehdä yhtään mitään enempää.

Muutoin tästä keskustelusta toteaisin, että on tämä ollut hirvittävää teatteria. En ihmettele yhtään, että Suomen kansa ei arvosta politiikkaa eikä yhteiskunnallista päätöksentekoa, (Ed. Pulliainen: Eikä arvosta Hemmiläkään!) mitä tehdään täällä. Te sanoitte tuossa erittäin ylimielisessä vastauksessanne, ministeri Lehtomäki, että kansalaiset tarvitsevat enemmän neuvontaa. Te totesitte myöskin, että ympäristöviranomaiset ovat yrittäneet antaa vuodesta 2003 alkaen neuvoja kunnille, (Ed. Rossi: Oikea tieto!) mutta kuntien ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin kertoneet, (Puhemies: Minuutti!) että nimenomaan heille ei ole annettu mitään mahdollisuuksia joustoihin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, kuin ed. Hemmilä lopuksi sanoi, on omakin kokemukseni. Olen aika säännöllisesti kysynyt oman kuntani edustajilta, viranhaltijoilta, minkälaiset ohjeet heillä on tällaisessa vesistörikkaassa kunnassa kuin minun oma kotikuntani on. Epäselvyys on ollut täydellinen: ei tietoa, ohjeet sekaisin, eivät ole riittäviä. Ja tämä on se peruskysymys, että neuvontaa ei voida antaa, jos ei ole pohjaa, miltä niitä neuvoja annetaan. Ympäristönsuojelulain 18 § näyttää olevan aika hyvä, mutta asetus on sitten mennyt täysin pieleen, ja sitä me yritämme tässä saada muutettua ja kumottua ja sitten mahdollisesti uusia tekijöitä.

Arvoisa puhemies! Totean vielä, että välikysymyksessä on myös nämä pohjavesialueet otettu selkeästi huomioon. Niille täytyy olla omat määräyksensä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa puututtu maatalouden ympäristötukeen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Samoin ed. Kuoppa kyseli näistä ensi vuoden budjetin vesihuoltohankkeista.

Ensinnäkin näistä ensi vuoden budjetin vesihuoltohankkeista. Oman ministeriöni esityksessä ja muistaakseni myöskin ympäristöministeriön esityksessä meillä oli ainakin neljä taikka viisi uutta hanketta, mutta nyt tähän saa vastausta hakea sitten valtiovarainministeriön suunnalta. Tämä pitää eduskunnassa korjata, koska onhan se kestämätön tilanne, sanon sen suoraan, että meillä on jätevesiasetus päällä eikä sitten kuitenkaan budjettiin kelpuuteta niitä hankkeita, jotka ovat aivan välttämättömiä tämän hankkeen toteuttamiseksi. (Välihuutoja)

Tästä ympäristötukiasiasta sen verran, että meillähän on nyt kolmas kausi menossa ja maatalouden ympäristötuen vaikutuksia tutkitaan ihan tieteellisessä työryhmässä, (Ed. Rajamäki: Siinä ne kokoomuksen teot taas nähdään!) jonka tuen tuloksena nyt jo typpimäärät ovat vähentyneet 36 prosenttia ja fosforitaso on alentunut peräti 64 prosenttia. Näitä kannattaa noteerata, ja vielä sanon tähän jatkoksi sen, että meillähän kävi vierailulla ympäristökomissaari Potochnik heinäkuussa. Olimme uusmaalaisella kasvinviljelytilalla, jolla hän totesi aivan oma-aloitteisesti, että Suomi on Euroopan unionin ympäristötukijärjestelmässä kirkkainta kärkeä, muut tulevat kaukana takana. Nyt hänellä on tavoitteena yhteistyössä maatalouskomissaarin kanssa saada cap-uudistus vähän vihertämään. Kun me olemme aivan toisella kehitystiellä, paljon paremmalla kuin muut, niin arvostetaan nyt edes itse sitä. Minä en ymmärrä ollenkaan sellaista, että me ensimmäisenä lyömme omia saavutuksiamme, jotka ovat kiistattomia tässä asiassa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Siinä ensimmäisessä puheenvuorossa ainakin kahteen tai kolmeen kertaan totesin siitä, että työtä ravinnekuormituksen pienentämiseksi ja muutenkin ympäristön tilan parantamiseksi pitää tehdä kaikilla sektoreilla. Mitä tulee ministeri Anttilan mainitsemiin seikkoihin, niin todellakin esimerkiksi lannanlevitysohjeita on kiristetty ja muutoinkin hallitus ja viljelijät itse ovat kosolti tehneet pitkäjänteisesti töitä sen osalta, että ravinnekuormitus sieltä pienenisi.

No sitten, mistä nämä asetuksen puhdistustasovaatimukset tulevat, niin 2000-luvun alkupuolella ennen tätä asetuksen antamista Suomen ympäristökeskuksessa, ja mitä muita toimijoita siinä on ollutkin mukana, on tehty kaksi laajaa tutkimusta, Hajasampo ja Ravinnesampo, joissa on tutkittu näitä eri puhdistusjärjestelmiä ja todettu juuri tämä, että maaperäsuodatuksella pystytään hyvin tämä toteuttamaan ja puhdistamoillakin. Siitä tulee tämä paras käyttökelpoinen tekniikka, ja ainakin ympäristövaliokunnan jäsenet tietävät, että se on ympäristönsuojelulain tämmöinen kantava teema, että pitää edellyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa olevaksi, joten minä en voi yhtyä ed. Mustajärven väitteeseen, etteivät ne perustu mihinkään, kun ne perustuvat. Minä en tietenkään ole itse vesibiologi, joten en osaa oikein sinne prosessiin syvälle mennä molekyylitasolle, mutta siinä on ympäristöhallinnon piirissä tehty perusteellista valmistelua.

Sehän tosiaan, ed. Hemmilän kysymykseen, aina riippuu niistä kiinteistökohtaisista ominaisuuksista, mutta usein tehostettu saostuskaivojärjestelmä yhdistettynä maaperäsuodatukseen tai maaperäimeytykseen on riittävä järjestelmä tähän näin. Usein on, ei joka kiinteistöstä voi sanoa ihan yhtä yhtenäistä, mutta se on ilman muuta varmaankin Suomessa laajimmin sovellettava ja järkevin tapa, ja kun se yhdistyy vielä siihen, että kiinteistöllä on pohjaa jo tähän systeemiin olemassa, niin saattaa olla, että yksi lisäsaostuskaivo ja vähän lisää maaperäsuodatusta siihen ja homma on sillä valmis. (Ed. Korkeaoja: Eikä maksa paljon!) Hyvin moni toimii näin.

Sitten tämä Ruotsin ylistetty malli on vähän erilainen. Tosin ruotsalaiset tutustuivat näihin meidän säädöksiimme ennen kuin panivat omiansa toimeen, ja siellä on sekä terveydelliset vaatimukset että ympäristövaatimukset, tavallaan kaksi eri raidetta, joiden perusteella vaatimuksia voidaan esittää. Esimerkiksi terveydellisten vaatimusten nojalla voidaan kieltää joittenkin aineitten päästöt ihan kokonaankin.

Onko pakottavaa lainsäädäntöä, että tuottaa sitten jollekin firmalle isot tuotot, niin kuin ed. Tiura kysyi, niin tämä on kyllä sinänsä pakottavaa lainsäädäntöä, että jätevesien käsittelyjärjestelmää pitää tehostaa, mutta ei missään tapauksessa pakottavaa lainsäädäntöä, että lainsäätäjä velvoittaisi, että se on pienpuhdistamo, saati että velvoittaisi, miltä laitevalmistajalta sen pitää olla.

Sitten tietysti on olemassa se kääntöpuoli. Näidenkin säädösten toteuttamisen myötä Suomeen on syntynyt tätä laitevalmistusta, ja tässä on olemassa myöskin globaalit markkinat, joihin ehkä sitten joku tässäkin salissa paljon kiitelty ympäristöteknologiayritys pääsee mukaan, kun se on saanut kotimaista referenssiä. (Ed. Zyskowicz: Ei pidä maaseudun pienviljelijöitä pitää koekaniineina!) Se ei ole pääasia, mutta tämmöisiä sivutuloksia siellä voi olla.

Sitten kuntatasolle vielä uudelleen. Kunnalla on ympäristönsuojelumääräyksillä mahdollisuus määrittää lievemmän päästörajan alueet. Kunnan pitää päivittää vesihuoltosuunnitelmat, jotta asukkaat tietävät, tuleeko tänne meille yhteisviemäri, ja vain, jos ei tule yhteisviemäriä, sitten katsotaan kiinteistökohtaista ratkaisua. Sitten kunnalla on mahdollisuus näihin joustoihin. (Ed. Kuoppa: Jos ei ole rahoja, millä rakennettaisiin?) Jos joku virkamieskunnassa on sanonut, että mitään joustomahdollisuutta ei ole, niin se ei kyllä sitten perustu lainsäädäntöön. En minä tiedä, mihin se sitten perustuu. Kunnat antavat rakennusjärjestyksessä rakentamiseen liittyviä kaikenlaisia ohjeita ja mitä ilmeisimmin myös tätä sektoria koskevia ohjeita, mutta ne eivät perustu asetuksen vaatimuksiin vaan siihen harkintaan, jota kunnassa rakentamisen osalta on tehty.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun tarvitaan nyt tavallisen maaseudun ihmisen näkökulma. (Välihuutoja vasemmalta) Mitä tämä tarkoittaa omalla kohdalla? Kunnilta tarvitaan nyt toimintaa ja linjauksia, jotta tieto saadaan joka paikkaan perille, ja varmaan ympäristöministeriöltä vähän ohjeistuksia kunnalle tässä asiassa.

Ensinnä on määriteltävä ne alueet, jonne kunnan vesihuoltoverkosto tulee ylettymään. Tuleeko se omalle kylälle, tuleeko se lähelle omaa tonttia? Toisekseen, kuntien on rajattava alueet. Jos kiinteistö rajoittuu rantaan tai on pohjavesialueella, on aivan perusteltua, että on tiukempi vesiensuojelutaso, on tiukempi jätevesien puhdistaminen. Jos vettä ei ole lähimaillakaan, niin silloin pitää matalamman puhdistustehon riittää. Tämä on myös keskustan ryhmän kanta, arvoisa puhemies.

Puhemies! Nyt tarvitaan maalaisjärkeä ja malttia. Tätä asetusta on nyt oleellisesti parannettu ja neuvontaan panostetaan. Hyvät kollegat, lopettakaa jo väärien väitteiden esittäminen tästä aiheesta ja liittykää siihen joukkoon, joka kantaa huolta luonnosta, ympäristöstä ja ihmisestä.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua hämmästytti se, miten kokoomuksen puolelta hyökättiin yksityistä yritystoimintaa vastaan. Minusta ei ole oikein reilua, että jos me täällä emme osaa tehdä selkeää lainsäädäntöä, jos ministeriö ei osaa oikealla tavalla ohjeistaa, niin sitten sanotaan, että yritykset repivät ja yrityksissä on vika, kun ne ahneina käyvät näille markkinoille, jonne me olemme panneet näitä insentiivejä, kannustimia, että siellä syntyvät ne markkinat.

Arvoisa puhemies! Minua on häirinnyt tässä keskustelussa se, että tämä on niin kaksijakoista, että puhumme kiinteistöjen pienpuhdistamoiden tarpeellisuudesta ja sitten toisaalta kunnallisesta viemäriverkostosta. Kysyisin ministeriltä, eikö siellä ole mietinnässä mitään sen tyyppistä mallia, jossa esimerkiksi osuuskuntapohjalta muutamat kiinteistöt voisivat yhdessä perustaa jonkin pienpuhdistamon, joka toimisi tehokkaammin.

Professori Tuhkanen mainitsi radio-ohjelmassa muutama päivä sitten siitä, että tällainen yksittäinen pienpuhdistamo tarvitsee jatkuvaa ravintoa toimiakseen kunnolla eli parin viikon etelänmatka saattaa pysäyttää sellaisen puhdistamon toiminnan. Tarvittaisiin siis tällaisia kimppapuhdistamoja. Onko tällaisia suunnitteilla?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunisto nosti esille kattoremontin. Jos ihminen remontoi taloonsa uuden katon, hän haluaa, että se katto pitää vettä. Jos hän laittaa puhdistamon, hän haluaa, että se puhdistamo puhdistaa jäteveden. Nyt tällä hetkellä näin ei tapahdu.

Se tässä on nimenomaan kaikista surullisinta, että monen ihmisen rahat ovat menneet viemäristä alas, kun he ovat kuuliaisesti yrittäneet täyttää tämän asetuksen vaatimuksia. Tämä on ongelma tässä asetuksessa. Tavoite sinänsä on hyvä, arvoisa ministeri.

Puhtaammat lähivedet ja puhtaammat kaivovedet eli juomavedet ovat kaikille varmasti yhteinen tavoite, mutta nyt laitteet eivät toimi emmekä ole saaneet vastausta siihen, että näissä toimimattomissa laitteissa on Suomen ympäristökeskuksen merkkejä. Mitä te sanotte siihen, arvoisa ministeri, että Sykkeen imagolla myydään näitä toimimattomia laitteita? Eikö nyt kannattaisi sitten ottaa se kahden vuoden aikalisä ja odottaa tuota CE-standarditestausta? (Puhemies: Minuutti!) Toisaalta tämä ed. Kaikkosenkin vaatima aluerajaus vaatisi aikaa, että kunnat voisivat tehdä ne aluerajaukset. (Puhemies: Minuutti!) Nyt pari vuotta aikalisää ja ihmisille rauha, ja sen jälkeen edetään järkevällä tavalla eteenpäin.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jätevesiasetuksen tavoitteet ovat erittäin hyvät ja oikeat, mutta asetuksen soveltamisessa on ollut ongelmia, kuten täälläkin keskustelussa on tänään tullut vahvasti esiin, muun muassa siinä, kuinka asetuksesta on näitä vapautuksia myönnetty esimerkiksi pienituloisimpien osalta.

Onkin tärkeää myös varmistaa se, että pienituloisilla on mahdollisuus saada sosiaalisin perustein tukea asetuksen edellyttämiin toimiin. Tämän tuen riittävä määrä tulee varmistaa ja tästä tukimahdollisuudesta tulisi myös tiedottaa nykyistä vahvemmin.

Sosiaalisin perustein maksettava tuki, joka tällä hetkellä on enimmillään 35 prosenttia, ei suinkaan ratkaise taloudellisia ongelmia pienituloisimpien osalta kaikkinensa mutta on kuitenkin tärkeä apu. (Ed. Tennilä: Miljoona euroa koko maahan!)

Jotta nykyistä useammalla pienituloisella olisi mahdollisuus laittaa jätevesien käsittely paremmalle tolalle, tulisikin tuen määrää sekä tulorajoja korottaa. Kysyisinkin ministeriltä: Mitä mieltä olette tästä, oletteko valmiit viemään tätä tukijärjestelmää parempaan suuntaan, joka auttaisi pienituloisia tässä asiassa?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä se oli se kysymys juuri, että tässä puuttuu sosiaalista mieltä ja ymmärtämystä niitä maaseudun pienituloisia ihmisiä kohtaan. Vaikka saataisiin kohtuullistettua, niin kuin pitää tehdä nämä vaatimukset, niin kyllä se tuhansia maksaa sittenkin se jätevesien puhdistaminen ja se on pienituloiselle eläkeläiselle tai työttömälle iso raha. Jos se on 5 000, niin se on esimerkiksi työmarkkinatuella olevalle koko vuoden tulo, mahdoton. (Ed. Korkeaoja: Entäs, jos asuu kerrostalossa ja tulee putkiremontti?) Mahdotontahan semmoista on maksaa.

Pitää mennä vastaan, mutta kun ei mennä. Miljoona euroa on tänä vuonna niitä apurahoja, valtionapua olemassa. Vain miljoona euroa, 300 taloutta saa sitä apua tänä vuonna, ja sadattuhannet ihmiset, taloudet ovat kyseessä. Ensi vuodelle kaksi miljoonaa euroa eli viitisensataa taloutta saa apua, ja köyhät joutuvat itse sitä koettamaan laittaa. Siitähän tämä pulina on tullut myös kohtuuttomien vaatimuksien lisäksi. Mutta ei tule rahaa, koska yhtä teiltä, ympäristöministeri, puuttuu: sosiaalista mieltä. Ja silloin puuttuu poliitikolta paljon.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Mihin tarvitaan oikeaa tietoa? Itse koin tuon henkilökohtaisesti parisen vuotta sitten, kun sain kotiini lähipiirin edustajia kylään, murheellisia ihmisiä, jotka totesivat, että tuhansien eurojen jätevesiremontti on edessä. Kun tutustuimme asiaan tarkemmin, selvitimme asian taustoja, niin lopulta lopputulos oli, että muutamalla sadalla eurolla tehtävät parannukset ja korjaukset riittävät.

Tämä näyttää olevan myös monen monen muun yhteinen nimittäjä tässä asiassa. Tarvitaan tietoa ihmisten, asukkaiden neuvontaan, kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja lisäksi kuntien toimeenpanon neuvontaan niin, että kunnat soveltavat niitä mahdollisuuksia, poikkeuksia joustoihin ja että kunnat neuvovat tekemään oikeanlaisia ratkaisuja oikeissa paikoissa. Meidän kansanedustajien täytyy myös osaltamme huolehtia siitä, että oikeaa tietoa leviää tuonne kentälle. Tässä keskustelussa ei väkisin aina niitä piirteitä valitettavasti ole ollut.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä tilanteessa on aivan olennaista se, että ihmisille annetaan mahdollisuus liittyä kunnallisiin viemärijärjestelmiin, ja mielestäni kyllä osoittaa aika suurta kokonaisuuksien hallinnan puutetta hallitukselta, että samaan aikaan, kun tällainen tähän uudistukseen liittyvä härdelli on käynnissä, leikataan niitä rahoja, joita kunnille annetaan siirtoviemäritöihin. Ministeri Anttila sanoi tuossa äsken ihan suoraan, mistä on kysymys. Kyse on siitä, että kokoomus, joka istuu rahapussin päällä, ei ole tarpeeksi näitä rahoja sieltä ministeri Kataisen toimesta antanut. Totuus on se, että ensi vuonna alkaa nolla uutta tällaista hanketta niin maa- ja metsätalouspuolella kuin ympäristöministeriön puolella. Tämä on aivan uskomaton tilanne ja osoittaa kertakaikkista harkitsemattomuutta tässä.

Toinen asia on se, että on aika mielenkiintoista todellakin nähdä nyt sitten, kun kokoomus muutenkin tässä on ajanut kaksilla rattailla. Eli nyt ed. Satosen puheenvuoro, jossa irtaannuitte tästä hallituksen linjasta, aika moni keskustalainen on teihin yhtynyt, enkä ole koskaan ennen nähnyt tällaista, (Puhemies: Minuutti!) että käytetään ryhmäpuheenvuoro, jota sitten ryhmän puheenjohtaja ikään kuin tulkitsee, joten mielenkiintoista nähdä perjantain äänestykset.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Asia, jota ei ole vielä kysytty täällä salissa, on se, minkälaisia sanktioita syntyy ihmisille, jotka eivät jostain syystä noudata asetuksen määräyksiä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Harmillisinta tässä koko keskustelussa on se, että sinänsä hyvä ja tavoiteltava pyrkimys on jäänyt populismin ja väärien tietojen ja myöskin osin markkinatalouden jalkoihin. Haluankin puuttua siihen, mihin ed. Kantolakin jo viittasi, laitetoimittajien osuuteen tässä varsin tunnepitoisessa keskustelussa. Laitetoimittajat ovat luonnollisesti tarttuneet markkinarakoon, ja siinä sitten on ehkä tullut myytyä ihmisille liian järeää ja liian kallista kalustoa, joka osin on ollut sitten toimimatontakin. Minä peräänkuulutan laitetoimittajien vastuuta, onko sitä, ja toisaalta myöskin niitten ihmisten, jotka ovat hoitaneet tämän asian, kuluttajansuojaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Lehtomäkeä siitä, että sain kokea tämän päivän. Tämä on historiallinen päivä. Samana päivänä, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta budjettilausunnossaan yksimielisesti vaatii työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista, te tuotte tilalle ulostustarveharkinnan. Siitähän tässä on kysymys, kun aletaan tutkia sitä, onko tämä nyt sellainen järjestelmä, että tästä jostakin rajasta poikkivedettävät köyhät tai ikääntyneet ihmiset vapautetaan tästä järjestelmästä. Eikö olisi ollut järkevämpää asettaa rajat jonkinlaista hyöty—kustannus-analyysia käyttäen niin, että tällaiseen tarveharkintaan ei tarvitsisi mennä? Kehotan teitä, kun ministeri Rehula täältä poistui, vaikkapa yksityisesti konsultoimaan häntä ja kysymään, onko kuntien sosiaalityöntekijöillä kenties muutakin harkitsemista kuin sen harkitseminen, minkä tasoista se sakokaivojen sisältö oikeasti on.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisten kannalta ongelmallista on ollut se, että virkamiehet ovat katsoneet, etteivät he voi puuttua asiakkaan tilaamiin ja nykyisin usein siis jonkun laitevalmistajan myymiin suunnitelmiin. Viranomaiset ovat lupia myöntäessään katsoneet vain, että suunnitelmassa esitetyn ratkaisun avulla asetuksen edellytykset täyttyvät. He eivät siis suunnittelu- ja lupaprosessin jo käynnistyttyä ole informoineet asiakkaita siitä, että vähempikin riittäisi.

Arvoisa ministeri, olisiko mahdollista, että käytäntö tässä suhteessa muuttuisi joka puolella maata asiakaslähtöisemmäksi? Ja arvoisa ministeri, täytyy ihmetellä, että hallitus vähentää yli kolmanneksella ympäristötöiden määrärahoja. Ensi vuoden talousarviossa määräraha on vain 10 miljoonaa euroa, ja näillä pienillä euromäärillä pitäisi rakentaa siirtoviemäreitä, yhdysvesijohtoja, kunnostaa pilaantuneita maita ja vesistöjä. Onneksi keskustan ryhmäpuheenvuorossa lupailtiin, että tätä määrärahaa korotetaan, mutta täytyy toivoa, että se on sitten todellinen korotus, (Puhemies: Minuutti!) ettei hallitus vaan korjaa tätä tekemäänsä leikkausta ensi vuoden budjettiin nykyisistä määrärahoista.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että jätevesimääräyksiä nyt tarkennetaan. Tämä keskustelu on osoittanut, että tarkentamisen paikkaa ja tiedon tarvetta on vielä runsaasti. Pidän tärkeänä, että nyt kunnille annetaan selkeät ohjeet, miten tätä asetusta käytännössä toteutetaan ja tähän neuvontaan osoitetaan riittävästi resursseja.

Täällä keskustelussa on tuotu esiin siirtoviemäreiden merkitys. Toisaalta pidän myös tärkeänä, että meillä jatketaan pohjavesialueiden rajausten tarkentamista. Meillä on valtavasti pohjavesialueita, joilla rajaukset eivät ole kohdallaan. Tästä esimerkkinä viime viikolla luin Maaseudun Tulevaisuudesta, että esimerkiksi Keski-Suomessa 45 pohjavesialuetta poistettiin, kun näitä rajauksia tarkemmin selvitettiin. Omalla kylällä on tästä kokemuksia. Parikymmentä vuotta oli turha pohjavesialuerajaus ja lähes 50 kiinteistölle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia.

Maataloudesta täällä on puhuttu, ja tosiaan ministeri Anttila kyllä aivan hyvin toi esiin, että me kuljemme maatalouden osalta ympäristöasioissa ihan kansainvälisessä kärjessä ja on turha (Puhemies: Minuutti!) syyttää suomalaista viljelijää tässä asiassa. Tällä sektorilla on edistytty valtavaa vauhtia ja tehty töitä.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää keskustalle antaa kiitos siitä, jotta ryhmäkokous on ilmeisesti pohtinut tarkkaan asiaa, koska lähes joka suusta todetaan, jotta tämmöinen kolmen kaivon järjestelmä toimii, eli kaksi sakokaivoa ja sitten se tarkastuskaivo riittää. Tämän olisi pitänyt tulla aikaisemmin. Ihmettelen, missä se tieto on viipynyt, koska kunnissa virkamiehet ainakaan eivät ole hyväksyneet näitä. Siellä on teetetty uusia systeemeitä ja nytkin ollaan tekemässä. Se on hyvä, että keskusta kehittyy ja oppii.

Mutta mistä siellä kunnissa sitten tarkastetaan, minä haluaisin ministeriltä tiedustella. Siellä on kaksi kaivoa, ja sitten siinä kolmannessa on tarkastuskaivo, jossa on imeytyskenttä. Millä tavalla, miltä kohdalta se ympäristöviranomainen tarkastaa sitä, kaivanko maahan reiän vai millä tavalla se tapahtuu, jotta siellä on fosfori- ja typpipitoisuus liian korkea sitten siellä jossakin? Tämä on se ongelma, jotta sitten sokeasti tehdään semmoisia ratkaisuja jollakin muulla perusteella kuin sillä perusteella, jotta kaivo on puhdas, siis vesikaivo on puhdas, ei ole koskaan saastunut, ei ole naapurin eikä oma kaivo saastunut. Siitä huolimatta sanotaan, jotta pitää tehdä uusi imeytyskenttä siihen.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Koko jätevesiasetuksen ja -lain perustarkoitus on hyvä; puhtaat vedet järvessä, joessa, vesikaivossa on kaikkien meidän elämisen edellytys ja tärkeä asia ja yhteinen sellainen. Siirtoviemäriasiat ja alueelliset viemäriverkostot ovat jätevesien käsittelyn selkäranka kunnissa ja maakunnissa. Omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla on monta tällaista siirtoviemärihanketta ja jätevesiosuuskuntia on perustettu paljon. Ministeri Anttila totesikin tuossa, että tukea valtion taholta viemäri-, jätevesi- ja vesistöhankkeisiin on valtavan vähän. Miten, ministeri Lehtomäki, te näette siirtoviemärihankkeiden valtiontakauksien ja -osuuksien tulevaisuuden? Pitäisikö niitä olla enemmän? Viestimme ainakin tästä salista on yhteinen, rahaa tarvitaan näihin lisää.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri selvitti meille tätä Ruotsin mallia, ja minulle se jäi vielä vähän epäselväksi. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tämä Ruotsin malli on huomattavasti helpommin toteutettavissa oleva ja halvempi ratkaisu nimenomaan maaseudun asukkaille. Jos siinä on tätä ylimääräistä byrokratiaa, niin se varmasti meillä osataan poistaa. Minä en ymmärrä sitä, miksi meillä tarvitaan Ruotsia kalliimpi ja tehoton tämmöinen maaseudun asukkaita kurittava ratkaisu. Tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Näiden virheiden korjaamiseen, mitä tässä asetuksessa on ollut ja jotka on täälläkin todettu, aikaa on kyllä varmasti riittävästi ollut jo, vuosikausia, mutta näyttää, että mikään ei etene. Kokoomuksellakin on ollut yli kolme vuotta aikaa tätä korjailla, mutta tässä loppumetreillä tuntuu ainakin osa kokoomuksesta nyt heränneen huomaamaan, että tässä on erittäin huonosta asetuksesta kysymys.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan todeta ed. Viitaselle, että se ei varmaan ole kenellekään epäselvää, että kokoomus tukee voimakkaasti tätä hallitusta. Koska tässä nyt on ollut meidän puheenvuoron osalta niin monta tulkintaa kuin on ollut tulkitsijaakin, niin haluaisin vielä kiteyttää sen, mitä me olemme tästä asiasta sanoneet.

Ensinnäkin kyse on ollut siitä, että kun tämä asetus on ollut voimassa vuodesta 2004, niin jokainen, joka hiukankin on seurannut, mitä tässä asiassa on tapahtunut, ei voi välttyä siltä tosiseikalta, että kiistatta tähän toteutukseen on liittynyt ongelmia ja niitä ongelmia me olemme kritisoineet. Me olemme kehuneet sitä, että on hyvä, että hallitus tuo nyt näitä lievennyksiä tähän. Se on ministeriltä ihan oikea liike. Se sitten, ovatko ne ihan prikulleen juuri ne lievennykset, joita nyt esitetään, vai onko, kun valiokuntakäsittelyssä tähän asiaan paneudutaan, vielä löydettävissä joitain lievennyksiä, jotka tekevät tästä entistä paremman, se on se meidän viestimme, että se pitää hyvin tarkasti katsoa, jotta me pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyvin tullut esille tämä, että ainakin 200 000 haja-asutusalueen asuntoa on vielä puhdistuslaitteita vailla. Minä ottaisin tuolta meiltä yhden esimerkin, joka ministeri Lehtomäellekin on erittäin tuttu, elikkä puhun keskitetystä siirtoviemärihankkeesta, mikä koskettaa Vuolijoki—Otamäki-aluetta. Muistaakseni 4 miljoonaa euroa maksaa Otanmäestä siirtoviemärin veto Kajaaniin. Siinä välillä on monta sataa kesäasuntoa ja ympärivuotista asuntoa, ja he odottavat nyt siellä sitä, tuleeko tämä siirtoviemäri vai ei. Tämän takia nämä asiat niin kuin pitkittyvät ja vetkuttuvat. Nyt kannattaisi ihan tosissaan laittaa pelimerkkejä tähän hommaan ja laittaa asiat kuntoon, niin nämä ratkeaisivat sitten kerralla.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin on huomattu tässä salissa, tietoa tämä porukka kaipaa. Ei ole ihme, että tuolla kentälläkin tiedon puutteesta valitetaan.

Ed. Kallis omassa puheenvuorossaan kertoi Haminan ongelmista. Haminan siirtoviemäri on tällä hetkellä Kotkan viime viikolla vihityssä Mussalon voimalaitoksessa. Siellä ei ole näitä ongelmia enää, elikkä on syytä kysyä, ovatko välikysymyksen esittäjätkään enää tiedoissaan ajan tasalla.

Täällä myös ed. Satonen omassa puheenvuorossaan kyseenalaisti koko ajan, tehdäänkö kokonaan uusi asetus. Tässä omassa puheenvuorossa tällaisen voi helposti tulkita tueksi myös välikysymykselle, joten kyllä tässä on tällaista tiedon tuskaa.

Täällä on kysytty osuustoiminnallisten vesiosuuskuntien perustamisista. Niitä on esimerkiksi meillä Kymenlaaksossa satoja osuuskuntia perustettu siirtoviemärien lähelle, ja siellä yksityiset ihmiset ovat ratkaisseet jätevesiongelman samoin kuin oman puhtaan juomavesiongelman samalla tavalla. (Puhemies: Minuutti!) Näitä hankkeita on syytä tietysti valtiovallankin tukea, mutta erityisen hyvin tämä asetus sitä näkökulmaa tukee. Ministeri Lehtomäelle (Puhemies: Minuutti!) kiitos hyvin seikkaperäisestä esityksestä, mistä tässä on kysymys. Valitettavasti kaikille kansanedustajillekaan se ei mene ... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Olisin kysynyt vielä siitä asiasta, jos mietitään tämän jätevesiasetuksen toteuttamista, kun ajatellaan, että vetovastuu tällä hetkellä kuitenkin toteutuspuolella on markkinavoimilla, niin mikä on se voimavääntö, jolla ministeriö nyt kääntää tämän omaan haltuunsa markkinavoimien suunnasta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Monien julkisuuden valokeilassa olleiden tuoreiden tapausten valossa voidaan vahvasti epäillä, että Suomessa ostetaan vaalirahalla vaikutusvaltaa esimerkiksi silloin, kun päätetään hallitusohjelmista ja niihin kirjattavista tavoitteista, jotka sitten viedään lainsäädäntöön sekä myös julkisen sektorin talousarvioiden määrärahoihin. Hyvällä syyllä voidaan kysyä, ovatko alkuperäisen päätöksen suorastaan surkeasta jätevesiasetuksesta lobanneet rkp:läiselle ministeri Enestamille jätevesijärjestelmiä tuottavat ja kauppaavat yritykset. Sittemmin ministeri Enestam on julkisuudessa tunnustanut, että häntä höynäytettiin. Kuinka hyvänsä, suuri vahinko on päässyt tapahtumaan Rkp:n johdolla ja maksumiehinä ovat, kuinkas muutenkaan, pienituloiset kansalaiset.

Nyt tämä epäonnistunut, vuonna 2004 tehty virhe voidaan korjata. Toivottavasti eduskunnan enemmistö tämän mahdollisuuden ymmärtää, kun äänestämme asiasta ensi perjantaina.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja ministeri Lehtomäen vastaus välikysymykseen oli hyvin tyhjentävä. Jos jokainen edustaja tämän vastauksen käy huolella läpi, niin siitä kyllä moni asia selviää. Ei tarvitse sen jälkeen väärää tietoa levittää.

Yksi väite, joka tässä on esitetty, että kuntien ympäristöviranomaisille ei ole ympäristöministeriöltä annettu tietoa, ei pidä paikkaansa. Toimiessani itse ympäristöministerinä yhdessä Kuntaliiton kanssa lähestyimme kuntia lyhyellä, ytimekkäällä, selvällä kirjeellä, jossa korostimme kuntien mahdollisuutta jakaa alueensa kahden eri puhdistustason alueisiin. Korostimme mahdollisuutta käyttää kunnilla olevaa asetuksen antamaa harkintavaltaa. Nyt kunnille annetaan ikään kuin lisäaikaa vielä tässä. Tuo kahden vuoden siirtymäaika asetukseen antaa kunnille mahdollisuuden neuvoa, antaa kunnille mahdollisuuden jakaa ne alueensa kahteen osaan, antaa mahdollisuuden suunnitella yhteishankkeita, ja ennen kaikkea se antaa myös maaseudun asukkaille mahdollisuuden ilman kiihkoa ottaa selville, mitä siinä omalla tontilla tarvitaan.

Tämä on erittäin hyvä ja perusteltu lainmuutos ja asetus, mitä nyt ollaan tänne tuomassa.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia, mitä tässä tavoitellaan, on ihan hyvä, mutta maailman sotahistoria tuntee sen vääjäämättömän tosiasian, että aina jos tiedotus pettää tai epäonnistuu, silloin sota hävitään. Ja tässä tapauksessa tiedotus petti, tiedotus epäonnistui, jopa niin täydellisesti, että voidaan sanoa, että siinä lipsahti ladattu ase perä edellä opposition syliin. Hyvin valitettavaa on se, että tätä oppositiolle nakattua asetta käyttävät myös hallituspuolueen edustajat hallitusta vastaan, ja kaikkein surullisinta on se, että jopa päähallituspuolueen entinen varapuheenjohtaja käyttää tätä ladattua asetta omaa ministeriään vastaan yksinomaan oman populisminsa ja etujensa tavoittamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kahteen asiaan.

Vielä kerron, että olen tehnyt lisäbudjettiin, joka on tämän vuoden viimeinen lisäbudjetti, ehdotuksen näistä vesihuoltohankkeista. Katsotaan, mikä sen menestyminen on siinä, koska yritän sitä kautta noudattaa sitten sitä sääntöä, ettei ensi vuonna muka alkaisi uusia, niin aloitetaan niitä sitten jo tänä vuonna. Mutta aivan välttämättömiä ne ovat, kun kerran meillä on tämmöinen asetus täällä olemassa.

Sitten täällä puututtiin aivan oikein näihin pohjavesialueisiin. Niiden kartoittaminen on äärettömän tärkeää. Täällä ed. Klaus Pentti jo viittasikin siihen. Meillä on maakuntakaavoissa arvailujen perusteella tehtyjä pohjavesialuevarauksia. Niitä ei ole tutkittu eikä varmistettu. Ja kun tilanne on se, että se tarvitsee aika paljon rahaa, niin tämä on kysymys, joka seuraavan hallituksen pitää hallitusohjelmassaan ottaa ihan vakavasti. Kysymys on siitä, että ei saa tehdä sellaisia varauksia, jotka eivät ole yhtä sen kanssa, että se on pohjavesialue, mutta toisaalta ei saa jättää tekemättäkään siellä, missä on pohjavesialueita. Tämä on äärettömän tärkeä asia, ja sen takia niiden pitää olla oikein eikä niin kuin tällä hetkellä, että ne on jonkun arvailun varassa sinne otettu.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin aika monet kansanedustajat ovat kritisoineet sitä, miksi toimenpiteisiin ryhdytään vasta nyt. Minä haluaisin vielä kerran korostaa sitä, että siitä lähtien, 2003, kun nämä säädökset on tehty ja ne ovat astuneet voimaan 2004 alusta, tätä tiedotusta ja oikeaa informaatiota on pyritty jakamaan, ja niin kuin on tullut esille, on oltu yhteydessä kuntiin, pyritty edesauttamaan sitä, että kunnat tekisivät sen oman rootelinsa. Olen itse kutsunut selvitysmiehen. Hän on antanut viime vuonna omat esityksensä. Nyt on lainsäädäntömuutos tulossa. Tietysti säädösvalmistelu sitten myöskin vie aikaa. Ja tietenkin, jos toimenpiteisiin on tartuttu myöhään, tämä vika koskee kyllä meitä nyt tämän pöydän molemmilla puolilla, niin kuin totesin tuossa alkuperäisessä vastauspuheenvuorossani. Eivät välikysyjätkään ole tehneet vuosien varrella yhtä ainutta lakialoitetta, eivät toimenpidealoitetta eivätkä juuri muutakaan tämän asian tiimoilta. (Ed. Hemmilä: Minä olen!) — Välikysyjät, ed. Hemmilä. Muistaakseni teidän nimeänne ei siellä allekirjoituksissa ole.

Eli jos tänne korokkeelle syytetään, että herätään myöhään, niin voi kyllä tietenkin kysyä, onko jossakin muuallakin herätyskello jäänyt pirisemättä. Mutta siis korostan sitä, että me olemme pyrkineet antamaan oikeaa informaatiota ja olemme julkaisseet sitä monta eri kanavaa käyttäen, mutta se ei ole mennyt perille, ja se ongelma on juuri siinä, että kun kysymys on kiinteistökohtaisesta ratkaisusta, niin me emme yksinkertaisesti pysty sanomaan, että tehkää kaikki nyt näin, niin homma on kunnossa, koska se riippuu niistä omista olosuhteista.

Osuuskuntapohjaisia ratkaisuja on. Niitä tuetaan ja niihin pyritään muutoinkin kannustamaan erityisesti silloin, kun ne kiinteistöt ja talot ovat niin lähellä toisiaan, että tämmöinen yhteissysteemi on järkevä. Osuuskunnalliselta pohjalta näitä aika paljon eri puolilla maata on toteutettukin ja toteutetaan varmasti jatkossakin.

Näihin puhdistamoihin liittyen vielä kerran sanoisin sen, että pienpuhdistamo on siis yksi toteuttamisvaihtoehto. Kyllä tässäkin keskustelussa ne ovat saaneet vähän niin kuin ansiotaan suuremman roolin, koska se ei ole ratkaisu, joka valtaosalle kiinteistöistä tulisi, vaan on kosolti muita ratkaisuja. Tämä CE-standarditestaus ei itsessään vielä leimana riitä siihen, että nyt asetuksen vaatimukset ovat kunnossa, koska esimerkiksi testauskuormitus voi vaihdella riippuen siitä, millaisella kuormituksella tilaaja haluaa sitä testauttaa.

Mutta korostan vielä kerran, että testausraportti, kun se on asiantuntevan suunnittelijan käsissä, kertoo, että kun minulla on tämmöinen kiinteistö ja tämmöiset ovat näitten pömpeleitten testausraportit, niin silloin pystyy jo aika hyvin tietämään, minkä tyyppinen laitteisto sinne sopii. Siksi pitää kannustaa ja yrittää saada markkinoillekin sitä informaatiota, että jos tarvitsee pienpuhdistamon, niin ei kannata ostaa muuta kuin testattu pienpuhdistamo ja että suunnittelija on katsonut niitä raportteja. Tietenkin tämä kuluttajansuojakysymys on tässä myöskin olennainen, ja esimerkiksi markkinointiinhan kuluttajaviranomainen onkin puuttunut.

Mitä tulee tukiin, niin tulorajoja on tällä hallituskaudella kertaalleen korotettu, mutta varmasti tietysti Aran kautta voitaisiin enemmänkin tukea. Nämä esillä olleet siirtoviemärihankkeet ovat kyllä erittäin tärkeitä. Ne ovat kahta kautta tärkeitä: ensinnäkin pieniltä, tehottomilta putsareilta saadaan siirtoviemäreillä isommille, tehokkaammille putsareille, eli siinä on tämmöinen selvä ympäristönäkökulma, ja useissa tapauksissa sieltä matkan varrelta pystytään sitten aika paljon liittymään näihin. Toivon mukaan pääsemme niissä paremmin eteenpäin kuin mitä ehkä hallituksen alkuperäinen budjettiesitys tältä osin antaisi ymmärtää.

Ympäristönsuojelulainsäädäntö sisältää omat menettelynsä, sanktiojärjestelmänsä, sille, jos ympäristönsuojelulain määräyksiä ei noudateta. Tietysti ensin viranomainen puuttuu siihen, sitten mahdollisen uhkasakon nojalla edellytetään tekemään, ja sakko siinä sitten ehkä tulee kysymykseen. Mutta ei tämä minusta ole ensisijaisesti tämmöinen seriffi-asia, tämä toteuttaminen, vaan se on nimenomaan niin, että oikealla neuvonnalla tuetaan maaseudun asukkaita siinä, että he osaavat oikealla tavalla tehdä juuri sen, mikä on heidän omassakin intressissään, eli huolehtia omista tiluksistaan paitsi itselle myös tuleville sukupolville. Me pyrimme tällä neuvonnalla nimenomaan saamaan sen tilan, että pelkästään markkinavetoinen informaatio ei jylläisi, ja sitten tietysti kuntiakin kannustetaan aktiivisuuteen, että nekin olisivat kiinteistöihin päin yhteydessä ja sillä tavallakin yhteydenottoja tulisi muualtakin kuin vain markkinavetoisesti.

Kohtuullisuus on nimenomaan näiden joustopykälien ydinasia, ja ikäkysymys on tullut sitä kautta vastaan, että ei ole pidetty kohtuullisena, että ikäihmiset joutuvat näiden säädösten takia muuttamaan omista kodeistaan maaseudulta, ja siksi nimenomaan, jos heidän jäljiltään kiinteistö on jäämässä tyhjilleen, on ehkä perusteltua, että tämmöistä isoa investointia ei tehdä.

Fosfori- ja typpipitoisuuksissa tämä arviointi siitä järjestelmästä tehdään muutenkin sen järjestelmän rakenteen ja sen paikan perusteella. Maaperäimeytyksessä ei esimerkiksi ole sitä, mistä voitaisiin pipetillä mennä fosforia mittaamaan, joten se tehdään tämän rakenteen perusteella.

Mitä tulee ministeri Enestamiin, niin toteaisin, että minulla on se käsitys myöskin niiden keskustelujen pohjalta, mitä olen hänen kanssaan käynyt, että hän tarkoitti nimenomaan sitä, että meillä meni arvio väärin, jossakin määrin vikaan, vuonna 2003 siitä, mitä ne kustannukset ovat. En usko, että hän on tarkoittanut — enkä missään tapauksessa itse ajattele niin — että yksikään ympäristöhallinnon virkamies tarkoitushakuisesti johtaisi poliittista päätöksentekijää harhaan.

Lopuksi, hyvät kollegat, arvoisa puhemies: Minä olen aivan varma, että kun tässä siirtymäaikaa lisätään ja on kaikessa rauhassa mahdollisuus tehdä tätä asiaa, niin erittäin monilla kiinteistöillä tullaan huomaamaan, että okei, meillä tarvitaan parannustoimenpiteitä mutta ne eivät ole niin kauhea asia. Puhdistustasovaatimukset on asetettu näiden tutkimusten perusteella ja myös sitä silmälläpitäen, että 20—30 vuoteen tähän asiaan ei tarvitsisi enää palata. Edelliset säädökset ovat 1960-luvulta. Totta kai me nyt ajattelemme, ettei tarvitse ensi vuosikymmenellä ruveta mitään pömpeleitä ylös kaivelemaan sieltä, vaan että pitkäjänteisesti kestävällä tavalla toteutetaan ja sillä tavalla voidaan turvata puhtaat juomavedet, puhtaat uimavedet ja hyvä lähiympäristön tila tuleville polville.

Esa Lahtela /sd:

Puhemies! Kannatan ihan aluksi ed. Viitamiehen esitystä perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Sitten enstäinkin ministerille kiitos äskeisestä vastauksesta. Se paljasti yhden asian. Kun on kaksi kaivoa ja sitten on vielä kolmas, tarkastuskaivo, niin mistä se mitataan? Te totesitte, jotta sitä ei mitata mistään, vaan se on rakenteen perusteella. Silloinhan se tarkoittaa, että siinä jää hirveän iso valta virkamiehelle arvioida joku tilanne. Kysyin sitä tuolta paikalta, jotta eikö silloin pidä katsoa, onko tapahtunut jotain saastumista jossakin lähellä, koska se lienee kaikkein varmin juttu.

Itse tiedän ainakin, että siellä, missä olen syntynyt, siinä kylässä, missä nyt asun, kaikki ihmiset ovat saaneet rakennusluvan. Siellä ovat käyneet tarkastajat tarkastamassa, jotta kaivot ovat kunnossa, ne on oikein rakennettu, on T-haarat ja kaikki, jotta isot kököt eivät mene toiseen kaivoon, ja systeemit toimivat. Vesikaivoista otetaan vettä, on näytteet otettu sieltä, ja ne ovat puhtaita kaivoja. Silloin tuntuu järjettömältä, jos joku kaupungin tai kunnan virkamies tulee ja sanoo, jotta kyllä tämä rakenne nyt teillä on semmoinen, jotta kyllä tässä tapahtuu jotain isoa ja teidän pitää panna nyt jotkut uudet jutut sinne.

Siinä mielessä tämä ed. Vilkunan kielikuva siitä, jotta annettiin ladattu pyssy oppositiolle, ei pidä paikkaansa. Siinä annettiin kyllä pyssy, mutta ne patit otettiin pois, kun kepu käänsi kelkkansa tässä silleen, jotta riittääkin, kunhan siellä on kolme kaivoa, vaikka kunnan viranomaiset eivät tuota ole joka tapauksessa tähän mennessä hyväksyneet.

Sitten iso asia — tässähän on käyty laaja keskustelu — on kuitenkin se, jotta kaikissa näissä, mitä hyvänsä Suomessa tehdäänkin, ei pelkästään tässä asiassa, mutta tässä ennen kaikkea, pitäisi ottaa huomioon, että Suomi on laaja maa ja meillä on erinäköisiä asuinpaikkoja, jotta jos asutaan veden äärellä tai asutaan jossakin tuolla kaukana, niin on turha puhua tässä Itämeren saastumisesta tai jostakin järvien vesien saastumisesta.

Niin kuin totesin alussa, jos semmoinen imeytyskenttäjärjestelmä toimii, miksi sitten tarvitsee mitään erillisiä systeemejä olla olemassa, vaan sanotaan, että hei, kehitetään järjestelmä, millä mitataan. Jos voidaan osoittaa se enstäinkin, että sinne imeytyskentän takalaidalle tulee fosforia ja typpeä liian paljon, silloin vaadittaisiin se systeemi. En usko, että se mittarijärjestelmä olisi hirveän iso. Nimittäin nykyiset imeytyskentäthän tehdään sillä tavalla, että sinne tulee niitä sorapatjoja ja kangas väliin, ja siellä on putki olemassa takapuolella, perällä, ja siitä otetaan näytteitä, toimiiko se kenttä. Siinä tapauksessa tämän tyyppinen korvaava systeemi pitäisi tehdä myös näihin vanhoihin hommiin, jotta ei lähdetä sokeasti teetättämään ihmisillä isoja investointeja.

Sitten tämä ed. Vistbackan kysymys, johon kukaan ei vastannut. Minusta se on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen siinä mielessä, kun nyt sallitaan kuitenkin peltoon levitettävän näitä sakokaivolietteitä sitten, kun ne kalkitaan. Miksei sitä voisi ottaa käyttöön muutenkin laajemmin? Jos se kerran on mahdollista, että se on ympäristöön käypä eikä tuo saastutusongelmia, niin miksi tehdä sitten kalliita systeemejä. Siellä on yrittäjä, jolla on tuommoinen kalkitussysteemi olemassa, vaatiikohan se vuorokauden muhia siellä, ja ei kun pois sakolietteet ja peltoon. Samalla voitaisiin hyödyntää se eikä viedä johonkin isompaan puhdistamoon, niin kuin tällä hetkellä suurimmaksi osaksi viedään. Kerätään umpisäiliöistä ne ja viedään sitten kaupungin tai kunnan puhdistamoon ja tehdään se iso operaatio kemikaaleilla.

Minusta nimittäin tämä maapuhdistamosysteemi, mikä on ollut käytössä pitkään, on nerokas keksintö sillä tavalla, että siinähän ei tarvita yhtään kemikaalia, ei yhtään sähköä, niin kuin näissä monissa uusissa puhdistamoissa tarvitaan, vaan se luontainen biohajoaminen tapahtuu siellä. Kasvien juuret imevät, puut imevät niitä ravinteita ja turpoavat, kasvavat nopeasti. Ei tule mitään ympäristöongelmaa.

Tällä hetkellä monet näistä myllyistä, mitä minä olen käynyt katsomassa, vaativat, että sinne pannaan kemikaalia sekaan. No, se on bisnesmiesten hommaa. Sitten siellä on sähkö, joka pyörittää niitä vesiä siellä, sitten siellä on vielä joku valo, mikä tarkoittaa, että minusta se ei ole ympäristöystävällinen teko meidän haja-asutusalueillamme nimenomaan.

Sitten on eri asia, jos se on pohjavesialueella. Siinä pitäisi olla niin, että yhteiskunta tulee vastaan niitä rakenteita tukemaan, koska ne ovat yleensä kalliimmat, (Puhemies: 5 minuuttia!) jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Se ei minusta ole synti ollenkaan, jos elää puhtaalla alueella.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tuossa ministeri Lehtomäki vähän heitteli, niin minä nyt sitten varmemmaksi vakuudeksi sanon, että minä en ole vesibiologi Mustajärvi, ja jos olisin, niin toivoisin, että nimi ei ainakaan ole enne. Minä ihan vakavissani viittasin MOT-ohjelmaan 18.2.2008, jossa ympäristöhallinnon virkamiehet joutuivat tosissaan ahtaalle toimittajien kanssa, kun nämä tenttasivat nimenomaan asiaperusteita tälle jätevesiasetukselle.

Mutta eniten minä olen tässä jätevesiasetuksessa ja sekamelskassa ihmetellyt sitä, kuinka niinkin kokenut poliitikko kuin ympäristöministeri Lehtomäki päästi asiat tähän jamaan. Ja vaikka asetus ja laki laadittiin aivan muiden toimesta, olisi kokeneen poliitikon pitänyt huomata, että nyt ollaan lirissä. Jos ministeri olisi julkisesti todennut, että nyt tuli tehtyä virhe ja asia korjataan välittömästi, olisivat kansalaiset arvostaneet sellaista rohkeutta. Jos ministeri olisi viheltänyt pelin poikki ja varoittanut mummoja ja pappoja ja kaikkia muitakin maaseudun asukkaita tekemästä virheinvestointeja, olisi se ollut kunnioitettavaa. Virheiden tunnustaminen on yleensä poliitikoille vaikeaa, mutta ei kai sentään toisten tekemien virheiden.

Ministeri takertui kuitenkin jääräpäisesti aiemmin ilmoitettuun kantaansa rajusti kasvaneesta kritiikistä huolimatta. Kaiken maailman kauppamiehet pääsivät tekemään helppoa rahaa ja myymään sutta ja sekundaa. Vähin, mitä ministeri ja ministeriö olisivat voineet tehdä, olisi ollut oikean tiedon jakaminen tehokkaasti epätietoisille kansalaisille, ja kyllä siinä tehtävässä ainakin epäonnistuttiin.

Suunniteltu ikärajojen tarkistaminen ja sosiaalinen harkinta eivät poista jätevesiasetuksen pahinta valuvikaa, vaadittujen toimenpiteiden epäsuhtaa saatavaan hyötyyn ja syntyviin kustannuksiin nähden.

Epäilen, että tässä koko prosessissa oli kyse jonkinlaisesta keskustan tavoitteesta rakentaa uudentyyppinen Itämeri- ja ympäristöimago itselleen, ja siksi näitä korjausliikkeitä ei tehty.

Arvoisa puhemies! Sain tänään hyvin mielenkiintoisen viestin Tervolasta, ja siinä valaistiin hyvällä tavalla tilannetta Kemijoella. Palautteen antaja kertoi, että Kemijoen veden laatuun ei voida vaikuttaa juurikaan siirtoviemäreitä rakentamalla tai toimivia asutuksen järjestelmiä uusimalla. Maatalouden päästöjen vähentämisellä voidaan vaikuttaa vain marginaalisesti. Hajakuormituksesta haja-asutusalueen ihmisperäisen kuormituksen osuus on fosforin osalta 11 tonnia per vuosi ja typen osalta 67 tonnia per vuosi, eli luonnonhuuhtoutuma muodostaa merkittävän osan Kemijoen ainevirtaamasta, arviolta noin 70—75 prosenttia.

Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnä luonnonhuuhtoutuma ja sääolojen vaihtelut. Tämä on aika valaiseva esimerkki ja osoittaa kyllä sen, minkälainen epäsuhta vallitsee asetuksen ja todellisuuden välillä. Tosin Lapissa on paljon enemmän liikkumavaraa kuin muualla Suomessa, johtuen siitä, että siellä on enemmän tilaa ja maaperäkin on usein otollinen halpojen ratkaisujen tekemiseen.

Arvoisa puhemies! Minä ymmärtäisin, jos asetusta laadittaessa päästövaatimukset olisivat perustuneet tiukkaan tieteelliseen aineistoon, mutta ne ovat hallinnollisia lukuja, eivät siis perustu tutkimustietoon, ja tässä kyseisessä tv-dokumentissa myöskin ympäristöhallinnon virkamies myönsi sen. Olisi hyvä, jos ministeri Lehtomäki tunnustaisi, että tässä asiassa mikään hienosäätö ei enää auta, vaan koko asia olisi laitettava uudelleen valmisteluun. Koko prosessi olisi pitänyt pysäyttää jo aikoja sitten. Tämä epävarmuus ja turha taakka tulee maaseudun asukkaille kaikkien muiden rasitusten päälle. Kulkeminen kallistuu, palvelut on haettava yhä kauempaa, joukkoliikennettä ei ole, välilliset verot nousevat, samoin palvelumaksut sekä energia- ja polttoaineverot. Kaiken kaikkiaan tämä kokonaistaakka uhkaa käydä maaseudun asujalle aivan liian ylivoimaiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymyshän on välikysymyksestä, ja tietysti ratkaisevaa on se, mitä välikysyjät ovat ylös merkinneet. Osa tästä on jo saanut vähän syvempää sykettä. Erikoisesti kiinnitän huomiota tähän vertailupohjaan ja siihen, mihinkä pyritään: onko kysymys ympäristökuormituksen vähentämisestä vai vesistöihin menevän kuormituksen vähenemisestä. Sitä on tässä jo käsitelty, palaan siihen vähän myöhemmin.

Ensimmäinen pointti tässä välikysymyksessä oli se, pitäisikö tässä säätää lailla vai asetuksella, ja sitten samaan hengenvetoon siinä vaaditaan, että pitää Ruotsin mallia, Ruotsin käytäntöä noudattaa. Millä tavalla asia on hoidettu Ruotsin lainsäädännössä? Se on hoidettu valtioneuvoston asetuksella, siis ei lailla. Sen sijaan lailla on hoidettu vähän isommat asiat. Nimittäin tähän asiaan pätee äärimmäisen tismallisesti Justus von Liebigin minimilaki, kasvitieteen peruslaki, joka sanoo harvinaisen selvästi sen, että se tarpeellinen ravinne, joka on kasveille minimissä, se määrää ensisijaistuotannon, primääriproduktion, tason. Tässähän on kysymys juuri siitä, että minimiravinne määrää tuotannon tason ja myöskin vesistön rehevöitymisen. Kysymys on meillä lähinnä siitä, onko se typpi vai onko se fosfori, ja sisävesissä se on fosfori. Ja se on aivan oikein tullut esille.

Nyt on kysymys siitä, pitääkö tätä tarkastella Itämeren tasolla, niin kuin täällä on tehty. Kun sinänsä lähtökohta oli aikoinaan se vaan, että samanaikaisesti otettiin Itämeren suojeluun kantaa, niin siinä kytkettiin tämä Itämeri-asiaksi. Mutta tämä on aivan yhtä hyvin meidän elämämme viihtyvyysasia, siitä, elämmekö umpeen kasvavien pienvesistöjen äärellä vaiko emmekö.

Hyvin tyypillisiä ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun eteläpuolella olevat alueet, tasankoalueet, joissa pienet lammet ja järvet ovat umpeen kasvaneet. Siellä muinaisrannan ympärillä ovat mökit edelleen olemassa, mutta lampi ja pieni järvi ovat hävinneet kokonaan olemasta. Siinä on keidassuo paikalla. Elikkä olisi kannattanut aikoinaan herätä.

Sitten tähän Ruotsin lainsäädäntöön. Siellä asetuksessa on muun muassa kiellettyä päästää vesikäymälän jätevesiä vesialueelle, ellei niitä ole puhdistettu saostuskaivokäsittelyä tehokkaammalla menetelmällä. Siis on normeerattu hyvin taitavalla tavalla. Ruotsissa kiinteistön jätevesijärjestelyyn tulee hakea kunnan lautakunnan lupa. Meillähän kunnan ympäristöviranomainen antaa sen viimekätisen luvan, että nyt tämä järjestely on kunnossa.

Ruotsissa lupaan sovelletaan myös ympäristökaaren yleisiä säännöksiä toiminnanharjoittajan velvollisuuksista ja erikoisesti sijoittamispaikan valinnasta. Ruotsissa lainsäädännön talousjätevesien käsittelyvelvoitetta on täydennetty Naturvårdsverketin yleisillä ohjeilla, niin kuin jo tuossa vastauspuheenvuorossa totesin. Näissä ohjeissa on määritelty muun muassa normaali ja korkea puhdistustaso, orgaanisen aineen, fosforin ja typen, vähennysprosentteina vastaavasti kuin Suomen hajajätevesiasetuksen 4 §:ssä, niin kuin totesin. Elikkä siis toisin sanoen näyttää olevan sillä tavalla, että ed. Kallis kyllä viittaa tähän Ruotsin juttuun, mutta vaikka hän on ruotsinkielinen, hän ei ole tullut sitä lukaisseeksi, ei ole ehkä nähnyt sitä paperia ollenkaan.

Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, jos kristillisdemokraatit olisivat tuoneet tämän asian keskusteluun kunnallisvaalien alla, se olisi ollut poikaa. Elikkä nyt me olisimme sitten käyneet läpi kokemukset siitä, mitenkä kunnallisvaalit johtivat tehostettuun ympäristönsuojeluun missäkin kunnassa. Mutta näinhän ei tapahtunut.

Mats Nylund /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i glesbygden gavs 2003 och målsättningen var mycket god, nämligen att uppnå en god ekologisk status för våra vattendrag till 2015. Den är också viktig om vi i praktiken ska kunna minska på utsläpp från bosättningen på landsbygden som utgör, som det har kommit fram i dag, den näst största inhemska källan för fosforutsläpp som belastar våra vattendrag.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2003 hallitus antoi asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen tavoitteet olivat todella hyvät. Jos me haluamme saavuttaa vesistöjemme hyvän ekologisen tilan vuoteen 2015 mennessä, on pakko tehdä jotain. Se on tärkeä, jotta voisimme käytännössä vähentää asutuksen jätevesien päästöjä maaseudulla, jotka muodostivat toiseksi suurimman vesistöjemme kuormittavan fosforipäästöjen lähteen.

Asetus on työkalu, jota on hienosäädettävä, jotta pääsisimme sen avulla tavoitteisiin. On tarpeellista, että hallitus esittää nyt korjauksia asetukseen, ja näin se tekee myös lakiesityksen muodossa. Ehdotukset, joiden mukaan tehokkaamman jätevesien puhdistuslaitteiston asentamisen määräaikaa voidaan erityisissä tapauksissa pidentää viidellä vuodella ja iäkkäiden henkilöiden osalta voidaan poiketa vaatimuksesta, ovat hyviä parannuksia, joita on kannatettava, samoin kuin myös verotuksen kotitalousvähennyksen käyttö on hyvä ehdotus. Se, että hallitus on varannut resursseja neuvonnan ja tiedottamisen tehostamiseen, on sekin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Tavoitteisiin pääsemiseksi mielestäni täytyy myös tukea kunnallisten viemäriverkostojen laajentamista. Taajamien jätevedet käsitellään suurimmaksi osaksi kunnallisissa puhdistamoissa, joiden puhdistusteho on kansallisesti jopa 97 prosenttia orgaanisen aineksen ja 95 prosenttia fosforin osalta.

Meidän on varattava lisää resursseja vesijohto- ja viemäriverkostojen laajentamiseen ja huolehdittava siitä, että uusia hankkeita voidaan käynnistää vuonna 2011, ja se on eduskunnan käsissä nyt. Niissä tapauksissa, joissa kunnallista viemäriverkostoa ollaan rakentamassa tai suunnittelemassa, on erittäin hyvä, että voimme pidentää määräaikaa rakennushankkeiden ja kotitalouksien osalta.

Värderade talman! För att åstadkomma de mål vi har ställt upp anser jag att vi måste understöda arbetet med att bygga ut de kommunala avloppsnäten. Avloppsvatten från tätorter behandlas till största delen i kommunala reningsverk, vars reningseffekt nationellt ligger på 97 procent för organiskt material och på 95 procent för fosfor.

Vi måste reservera mer resurser för utbyggnaden av vatten- och avloppsnäten och vi måste se till att nya projekt kan inledas 2011, och det är i riksdagens händer i dag. I de fall där kommunalt avloppsnät håller på att byggas eller planeras är det bra att vi kan förlänga tidsfristen för de byggnadsprojekt och hushåll som berörs.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Hajajätevesiasetus on tullut voimaan tammikuussa 2004, mutta vasta tänään, lokakuussa 2010, on ensimmäinen päivä, kun eduskunta pääsee asiasta edes keskustelemaan. On perin kummallista, että lakia alempiasteisella säädöksellä eli asetuksella voidaan asettaa näin merkittäviä velvoitteita kansalaisille. Kun kansalaisia velvoitetaan tekemään taloudellisesti merkittäviä korjaus- ja muutostöitä kiinteistöihinsä, asiasta pitäisi mielestäni säätää vähintään lain tasoisella säädöksellä. Tässä suhteessa demokraattisilla vaaleilla valitulla eduskunnalla on pieni valta verrattuna yksittäisiin ministereihin, joilla on itsenäistä ja hyvin merkittävää asetuksenantovaltaa.

Asiantuntijoiden mukaan asetuksen säätämisvaiheessa ei hyödynnetty riittävästi käsillä ollutta tietoa ja jo tehtyjä selvityksiä. Asetuksen seuraukset ja sen mukanaan tuomat käytännön ongelmat jäivät liian vähälle pohdinnalle. Jo etukäteen oli ennakoitavissa, että jätevesiasetuksen toimeenpano tulee muihin vesiensuojelutoimiin verrattuna kalliiksi sekä kotitalouksille että kunnille. Hämmästyttävää on sekin, että asetusta säädettäessä asetuksen toimeenpanon valvonnasta ei arvioitu aiheutuvan hallinnollisia lisäkuluja.

Olen usein pohtinut sitä, miten tämän asetuksen täytäntöönpanoa aiotaan käytännössä valvoa. Kuka vaikkapa Lapin pinta-alaltaan suurissa mutta harvaan asutuissa kunnissa lähtee lähes tiettömien taipaleiden taakse tarkistamaan jokaisen mökkipahasen jätevesien käsittelyn tilaa? Tehtiinpä niin tai näin, on itsestään selvää, että valvonta vie sekä aikaa että taloudellisia resursseja ja paljon.

Arvoisa rouva puhemies! Jätevesiasetuksen perusongelmana on sen joustamattomuus, jota ehdotetut täydennykset eivät poista. Keskeinen ongelma on, että vaikka asetus sallii erilaiset puhdistustekniikat, se ei jousta puhdistustasosta. Tietty puhdistustaso on saavutettava alueesta ja sen olosuhteista huolimatta. Tosiasia kuitenkin on, että harvaan asutuilla seuduilla ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella ympäristön pilaantumisen vaara on pienempi kuin rannikolla. Tämä tulisi ottaa huomioon.

Huomioida tulisi myös se, että pienten kotitalouksien jätevesien ympäristölle aiheuttama kuormitus on pisara meressä. Maaseudulla suursikalan jätökset saa ajaa pelloille lannoitteeksi. Itämerellä liikennöivät laivat laskevat mereen vuosittain satoja tonneja viemärijätettä vain kevyellä käsittelyllä tai jopa kokonaan käsittelemättä. Itämeren satamista vain Helsingissä, Tukholmassa ja Visbyssä on kiinteä järjestelmä, jossa jätevesi kerätään kaupungin viemäriin ja vedenpuhdistamoon. Laivojen jätevesistä päätyy mereen moninkertaisesti enemmän fosforia kuin esimerkiksi koko Helsingin alueelta. Tällaista taustaa vasten voidaan hyvällä syyllä kysyä, mikä merkitys yksityisten ihmisten jätevesillä on.

Arvoisa rouva puhemies! On erikoista, että kiinteistöön liittyviä velvoitteita voidaan määritellä sen mukaan, minkä ikäinen kiinteistön omistaja on. Perustuslain mukaan kansalaisia on kohdeltava samalla tavalla ja kaikenlainen syrjintä esimerkiksi ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsoen on kielletty. Eikö tällainen ikärajaus siis tuo mukanaan perustuslaillisia ongelmia? Yli 68-vuotiaiden vapauttaminen asetuksesta herättää kummastusta myös muilta osin, sillä suurin piirtein yhtä paljon meistä jokaisesta lähtee luontoa kuormittavaa tavaraa iästä huolimatta. Oikeastaan nuoremmat saattavat aiheuttaa jopa vähemmän päästöjä, sillä he käyvät vessassa ja suihkussa työpaikoillaan, kouluissa sekä harrastustensa parissa.

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisille pitää järjestää riittävästi neuvontaa, jotta jokainen saa puolueetonta ja objektiivista informaatiota siitä, mikä on heidän etujensa mukainen tapa hoitaa jätevesiasiansa asetuksen vaatimalle tasolle. Pienpuhdistamoille on olemassa myös vähemmän järeitä vaihtoehtoja, vaikka myyntimiehet eivät tätä haluakaan tuoda esille. On valtiovallan ja kuntien tehtävä huolehtia siitä, että yksikään kansalainen ei enää tule asiassa petetyksi.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Koko jätevesiasetus ja eduskunnan käsittelyssä myöhemmin oleva laki perustuvat hyviin tavoitteisiin: puhtaaseen veteen ja hyvänlaatuiseen sellaiseen. Jokainen varmasti haluaa, että meidän joet, järvet, kaivojen vesi ovat puhtaita nyt ja tulevaisuudessa. Tässä salissa on jo nyt valtavasti erilaisia tulkintoja vesilain asioista, monenlaisia tietoja ja ehkä väärääkin tulkintaa siitä, miten tätä tulevaa jätevesiasetusta pitäisi tulkita kansalaisten ja kuntien keskuudessa. Itse en ole saanut opposition saamaa palautetta siitä, että kansalaiset olisivat täysin ymmällään tämän asian piirissä, vaan ainakin omassa maakunnassani asiaan on suhtauduttu maalaisjärjellä ja on otettu jo kaikki tieto siitä, mitä tässä asetuksessa nyt jo on olemassa, oikein vastaan.

Kunnat ovat varsin keskeisessä roolissa jätevesiratkaisuja tehtäessä. Paikallisella tasolla löytyy varmasti se paras tieto, millaiset ratkaisut eri alueilla jätevesikäsittelyyn parhaiten sopivat: tarvitaanko erilaisia puhdistustasoja, investointeja, mikä on asukkaan kannalta kohtuullisin ja jätevesien käsittelyn koko alueella mahdollistava järjestelmä. Kuntien ympäristönsuojelumääräysten avulla voidaan osoittaa alueellisesti lievempiä jätevesien käsittelyvaatimuksia ja kohdentaa tiukemmat vaatimukset vesistöjen läheisyyteen ja tärkeille pohjavesialueille. Täällä onkin puhuttu siitä, että pohjavesialueilla, vesistöjen läheisyydessä, rantavyöhykkeillä jätevesien käsittelyn täytyykin olla tiukempaa mutta kuivan maan alueilla jätevesikäsittelylle voitaisiin antaa löysempiäkin linjoja.

Pidän erityisen tärkeänä sitä, että siirtoviemärit ja alueelliset viemäriverkostot ovat jätevesien käsittelyn selkäranka nyt ja tulevaisuudessa ja niihin panostetaan myös valtion tuella entistä hanakammin. Toivon, että seuraavassa, vuoden 2012 budjetissa näitä valtion tukieuroja saadaan näihin asioihin lisää. Viemärihankkeita omassa maakunnassanikin on paljon sekä toteutettu että rahaa vaille, ja näitä vesi- ja viemäriosuuskuntia on perustettu vallan paljon.

Neuvonta on kaiken a ja o myös näissä jätevesiasioissa. Toimeenpanossa on ollut suuriakin ongelmia alueellisesti ja maakunnallisesti, ja tämän myöskin ministeri totesi, että tiedottamisessa olisi ollut ja on edelleenkin paljon parantamista. Neuvonta on avainasemassa, jotta haja-asutusalueella asuva kansalainen löytää siis sopivan, kustannustehokkaan ratkaisun omaan asuntoonsa. Ja tietysti tämä aggressiivinen ja osittain harhaanjohtava markkinointi näitten puhdistuslaitteitten kohdalla täytyy saada kuriin ja on vietävä sitä tärkeää tietoa niille paikallisille asukkaille entistä enemmän. Asukasta, siis ketään kansalaista, ei saa jättää yksin miettimään näitä asioita. On annettava puolueetonta apua parhaiten sopivan järjestelmän valintaan. Valtion tukema jätevesineuvonta käynnistyykin nyt Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan pilottialueilla tammi—helmikuussa. Tärkeintä on, että tarjolla on sekä yleisneuvontaa että myöskin kiinteistökohtaista apua. Ensi vuoden budjettiin varattu miljoona euroa tähän neuvontaan on tarpeen, ja se tulee kansalaisille varmasti hyvään aikaan.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan hieman yhtyä siihen kysymyksenasetteluun, jonka ministeri täällä aiemmissa puheenvuoroissaan on esittänyt tämän välikysymyksen funktiosta. Tekstiin sisältyy minun silminkin aikamoisia virheitä suhteessa tuohon asetukseen, josta puhe on. Olisin tietenkin toivonut, että kun käytetään niinkin järeää asetta kuin välikysymystä, niin ainakin tuo teksti nyt olisi katsottu sitten sillä tavalla paikoilleen, ettei varsinaisia virheitä olisi päässyt tuohon tekstiin mukaan, mutta näin valitettavasti oman tulkintanikin mukaan nyt on käynyt.

Sitten täällä on paljon pohdiskeltu sitä, minkä takia eduskunta ei ole päässyt tässä asiassa olemaan osallisena. Onhan eduskunta päässyt olemaan tässä asiassa mukana. Että ikään kuin asetus ei perustuisi mihinkään. Asetushan perustuu kuitenkin aina johonkin lakiin, ja lait säädetään tässä talossa. Eli on hieman hämmennystä myös näihin teknisiin asioihin liittyen, ja sitten varsinkin tähän sisältöön liittyen varsin paljon.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeitä ovat nämä tavoitteet, joita on lähdetty tavoittelemaan tällä jätevesiasetuksella, ja siitä mielestäni täällä on vallinnut kyllä tänään ihan yhteinenkin näkemys, että tavoitteet ovat tärkeitä. Mielestäni on hyvä, että tässä keskustelussa on tullut esille myös tämä terveydellinen näkökulma eli ei pelkästään tämä ympäristöä koskeva kuormitus. Esimerkiksi viikonlopun jossakin aviisissa professori Tuula Tuhkanen kertoi, että lähes miljoona suomalaista saattaa nauttia vuosittain ulosteperäistä vettä. Kyllä se nyt melko kova uutinen on kaiken tämän Nokia-keissin ja -härdellin jälkeen. Hän sanoi tuossa jutussa, että loppukesästä jopa kolmasosa haja-asutusalueiden kaivovesistä on hälyttävän huonossa kunnossa. Kyllä kai tämäkin vastuu jonnekin kuuluu, että jos siis ihmiset juovat vesiä, joista he sairastuvat, niin en voi ymmärtää, että me voisimme kansan valitsemina edustajina tästä jotenkin uida ulos tai että tämä ulkoistettaisiin jollekin muulle. Eli tällä asetuksella on moniulotteisia tavoitteita.

Mutta aivan yhtä selvää on, että tähän käytännön toteutukseen on liittynyt tavattoman paljon hämmennystä ja härdelliä. Tämä neuvonta on jätetty näitten markkinamiesten toteutettavaksi. Osassa kunnista on kyllä oltu liikkeellä riittävän ajoissa, mutta valitettavan suuri osa on ikään kuin odotellut tumput suorina, että kyllä joku varmaankin sitten hoitaa joskus.

Myöskin ympäristöministeriön on katsottava tässä peiliin, niin kuin on tehtykin tietenkin. Tämä opas, johon täällä viitattiin, tuli varsin myöhään, ja kyllä kai tuonne verkkosivuillekin olisi sitä asiaa voinut laittaa hieman aikaisemmassa vaiheessa. Nyt sieltä löytyy hyvät tiedot muun muassa siitä, mitkä ovat useimmin kysyttyjä kysymyksiä tämän asian osalta, ja lyhyet vastaukset niihin. Nämä ovat hyviä asioita, mutta ne tulevat muutaman vuoden myöhässä.

Nyt kun näitä uudistuksia tuodaan tähän taloon — täällä käydään samassa yhteydessä tämä varsinainen ympäristönsuojelulain muutosesitys — niin pelkään kyllä, että tässä näiden uudistusten osalta on saatu valitettavasti, vaikka tavoitteet niissäkin varmaan ovat ihan kohdallaan, enemmän tätä sotkua ja sekamelskaa tuolla ihmisten piirissä aikaiseksi. Nyt eräskin kunnanhenkilö soitti minulle ja kysyi, mitä nyt pitää tehdä, mitä nyt pitää tehdä. Nytkö vaan odotellaan taas, että tämä asia etenee johonkin suuntaan. Kyllä tässä erittäin suuri vaara on, arvoisa ministeri, että jäädään levittelemään käsiä tämän asian suhteen ja tämä tavoite ei toteudu. Tähän toivoisin jossakin vaiheessa kommenttia.

Ympäristötyömomentti on oivallinen momentti valtion talousarviossa hoitaa näitä siirtoviemärikysymyksiä, rakentaa putkia, joitten päähän ihmiset pääsevät, jolloin ei tarvitse sitten näitä pömpeleitä sinne pihoille ruveta roudaamaan. Ja ihmettelen edelleen tätä kokoomuksen roolia. Ei tullut vastausta kokoomukselta siihen, missä ovat rahat, jos kerran noin paljon on hyvää tahtoa kuin oli ryhmäpuheenvuorossa, missä viipyy resursointi tähän asiaan, varsinkin kun koko ympäristöhallintoa on tällä hallituskaudella kurmoitettu kovalla kädellä ja viety hallinnon ihmisiltä, jotka yrittävät näitä asioita tuolla alueella hoitaa, resurssit pois. Ihmettelen tätä kaksilla kärryillä ajamista, toivoisin tähän kyllä vielä keskustelussa vastauksia.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Sekä Suomen kansa että monet asiantuntijat pitävät jätevesiasetusta järjettömänä ja äärimmäisen kalliina ratkaisuna. Ympäristöministerin ehdottamat kosmeettiset muutokset eivät korjaa asetuksen heikkouksia. Päinvastoin, muutokset vajaa 7 vuotta sitten annettuun asetukseen entistä enemmän hämmentävät jokaista asetuksen piirissä olevaa miljoonaa suomalaista.

Keskustavetoinen hallitus on päättänyt asetuksen hyväksymällä, että kansa maksakoon arvion mukaan peräti yli 2 miljardia euroa jätevesiensä hoidosta. Lisäksi huoltotöihin voi hyvinkin upota 1 000 euroa vuodessa. Mistä, hallitus, pienituloiset ihmiset saavat vähintään kymppitonnin homman hoitoon? Eivät mistään. Pahimmillaan saavat sakot siksi, ettei heillä ole varaa hankkia kalliita puhdistuslaitteita, jotka lisäksi saattavat mennä rikki lyhyen käyttöajan kuluttua.

Vuonna 2003 ympäristöministeri Enestam antoi tämän kohtuuttoman asetuksen talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimuksista. Silloinen ministeri on äskettäin todennut tulleensa harhautetuksi ja olleensa tietämätön näin vakavista epäkohdista.

Miksi hallitus ei puutu todellisiin suuriin ympäristön saastuttajiin, kuten Itämeren saastuttajiin? Miksi sallitaan esimerkiksi se, että Helsinki-Vantaan lentokentältä valutetaan glykolisaasteet suoraan maaperään ja vesistöihin? Lähivedet ja -purot ovat saastuneet, muun muassa Kehäradan rakentaminen aikataulussa on vaarantunut ja saastumisen kustannukset yhteiskunnalle tulevat olemaan miljoonaluokkaa.

Arvoisa puhemies! Asetuksen toteuttaminen on järjenvastaista. Tällä hallituksen toimella on vain vähäinen merkitys vesistöjen suojelussa. Nyt katoavilla kahdella miljardilla eurolla saataisiin valtavia ympäristön tilaa parantavia toimia aikaan, jos rahoitus kohdistetaan oikein. Nyt kansalaiset pannaan eriarvoiseen asemaan ja haja-asutusalueiden väki maksaa viulut. Tällä toimella hallitus on vastuussa maaseudun ja sen asukkaiden elinmahdollisuuksien rajusta heikentämisestä.

Arvoisa puhemies! Järki käteen, hallitus. Hajajätevesiasetus on vedettävä vessanpytystä alas. Jos tämä hallitus ei pysty sitä tekemään, niin seuraavan hallituksen tulee asetus pikaisesti kumota. Vain näin saadaan kansalaisten huoli valtavasta tulevasta menotaakastaan poistettua ja viihtyisä maaseutuasuminen turvattua.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen ja ministeri Lehtomäen antamassa välikysymysvastauksessa on loppujen lopuksi kaikki oleellinen haja-asutusalueitten jätevesiasiasta kerrottu. Tämä keskustelu on ollut varsin tyhjentävää. Se valitettavasti kyllä osoittaa, että sitä neuvonnan tarvetta ja tiedon puutetta on myös meidän edustajien keskuudessa. Tarvetta olisi, jotta osaisimme oikeaa tietoa tuolla paikkakunnilla maaseudun ihmisille kertoa. Muutama näkökulma ikään kuin kertauksen vuoksi vielä.

Ensimmäinen kritiikkihän tätä haja-asutusalueiden jätevesiasetusta kohtaan lähti siitä, että jos on ikäihmisiä siinä mummon tai papan mökissä, niin joutuvatko he nyt sieltä rakkaasta kodista muuttamaan pois asetuksen takia. Jo alun perin oli tässä asetuksessa tuo joustopykälä, jonka perusteella tämän kaltaisia asioita olisi voitu kuntatasolla määritellä ja vapauttaa ikäihmiset asetuksen toimeenpanosta. Nyt ministeri tuo tämän pykälän lakiin, kun yli 68-vuotiaitten osalta vapautus asetuksen toimeenpanosta ihan hyvin perustein astuu voimaan.

Niin ikään tuo asetuksen kahden vuoden siirtymäajan jatko on nyt perusteltu, koska niin paljon epäselvyyttä ja virheellistä tietoa on maaseudun ihmisten keskuudessa tästä asiasta liikkeellä ollut. Toivottavasti tuo kahden vuoden lisäaika käytetään nyt mahdollisimman tehokkaasti sillä tavalla, että kunnat ottavat sen heille kuuluvan tai heille suodun mahdollisuuden toimia asukkaittensa parhaaksi ja määritellä oman kunnan alueella ne alueet, missä tarvitaan asetuksen perustason mukainen tiukempi puhdistus, ja ennen kaikkea määritellä ne alueet, joilla ympäristön vesistöjen kuormituksen riski on pienempi, ja asettaa ne asetuksen mahdollistaman matalamman puhdistustason alueiksi. Tämän jälkeen jokainen maaseudulla asuja tietää, minkä tasoista puhdistusta hänen kiinteistöltään odotetaan. Tämä yhdistettynä siihen, että kunta pystyy tarjoamaan myös asiantuntevaa neuvontaa, helpottaa ihmisiä heidän pohtiessaan sitä, mitä juuri siinä hänen kiinteistöllään ja hänen tontillaan pitää tehdä.

Tässä keskustelussa on aivan liikaa yleistyksiä. Juuri sen takia asetuksessa on mahdollisuus kuntien soveltamiseen, että meillä on niin perin erilaiset maaperä- ja vesistöolot eri puolilla Suomea, että on mahdotonta yksiselitteistä kaikkialla sovellettavaa lakia ja asetusta edes säätää. Sen takia tarvitaan päätösvaltaa ja sovellusvaltaa paikallistasolla. Tässä on myös kuntien päättäjillä aikamoinen vastuu paimentaa kuntien viranhaltijoita ja linjata asioita siten, että kunnissa käytetään hyväksi myös asetuksen antamat mahdollisuudet.

Yhteishankkeet ovat erittäin tärkeitä. Asukkaiden on hyvä tietää, mihin kunnan viemäriverkko ja vesijohtoverkko yltävät, mutta myös erilaisten osuuskuntapohjaisten yhteishankkeitten toteutettavuuden selvitystyölle tulee nyt asetuksen toimeenpanon pidentämisen takia lisäaikaa. Siellä missä kiinteistöjen tiheys on suuri maaseudulla, yhteishankkeet ovat hyvinkin kannatettava vaihtoehto panna nuo jätevesijärjestelmät asetuksen edellyttämään kuntoon.

Neuvontaa todellakin tarvitaan. Tuo miljoonan määräraha on nyt hyvä avaus. On oikeastaan perusteltua, että sitä myös kohdennetaan pilottihankkeittenomaisesti, ja tietenkin olen tyytyväinen siihen, että osa tuosta neuvontarahasta kohdentuu Pien-Saimaan vesistöalueelle, missä muutamina viime vuosina on ollut havaittavissa pahoja sinileväkukintoja myöhään syksyllä, joskus jopa keskellä talvea. Kun Pien-Saimaan kunnosta huolta kannetaan tuolla Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueella, on hyvä, että myös ministeri ojentaa auttavaa kättä ja antaa mahdollisuudet tämmöiseen pilotointiin, missä tehostettua neuvontaa kokeillaan — toivon mukaan sitten myös tulokset ovat Pien-Saimaassa aikanaan nähtävissä — samalla kun myös muitten alueen kuormittajien, mukaan lukien maatalous ja yhdyskunnat, kuormitusta alennetaan.

Kaiken kaikkiaan ministeri Lehtomäki ympäristönsuojelulain muutoksella ja asetuksen toimeenpanon selkiyttämisellä vastaa siihen huoleen, mikä maaseudulla on tämän asian toimeenpanon osalta ollut, ja nyt meidän kaikkien vastuulla on omalta osaltamme levittää sitä oikeaa tietoa ja korostaa sitä, että neuvonnalla saavutetaan yksittäisten ihmisten kannalta järkevät ja siedettävät ratkaisut.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lerner kritisoi jälleen kerran sitä, että puhdistustaso olisi jotenkin joustamaton. Minä nyt toistan, en tiedä enää kuinka monennen kerran, että asetuksessa on joustomahdollisuus puhdistustasosta, jolloin voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia silloin, kun siihen on perusteet olemassa.

Valiokunnan puheenjohtaja Huovisen kysymykseen, mitä nyt pitäisi tehdä: Nyt on tärkeää, että toimitaan. Kunnat päivittävät tämän yhteisviemäröintisuunnitelman, ja niidenkin yksittäiskiinteistöjen osalta, joilla on selvä tapaus, että meille ei tule yhteisviemäriä, meidän pitää toimenpiteisiin ryhtyä, ryhdytään sitten niihin toimenpiteisiin. Eli ei missään tapauksessa jäädä odottelemaan. Mutta siirtymäajan pidennys antaa mahdollisuuden siihen, että neuvonta ulottuu, kunnat kerkeävät tekemään oman rootelinsa ja saadaan aikaiseksi oikeita ratkaisuja.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Kyllä kovasti toivoisin, kun tämän keskustelun aikana hirveän monia vääriä väittämiä on tuhanteen kertaan kumottu, että ei enää sitten, niin kuin ed. Jääskeläinen teki, tulla tänne pönttöön niitä samoja vääriä hokemia toistamaan, vaan kuunneltaisiin, mitä on käyty läpi tässä keskustelussa, ja että ainakin kansanedustajat tämän jälkeen osaisivat oikeaan faktatietoon pohjautuvaa informaatiota jakaa, kun me kansalaisten kanssa olemme tekemisissä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuolla Pien-Saimaan äärellä isosti asuvana pitää tämä siltarumpupolitikointi aloittaa välittömästi. Minä uskon kaikesta huolimatta, että sekin vesistö saadaan kuntoon ilman, että tässä tarvitsee kovasti päätään nostaa tuon asian tiimoilta. Kaikki nämä vesistöt ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Ehkä huomio jäi tuosta debatista, että ei jäänyt kyllä piirunkaan verran epäselväksi se, että vaalit ovat tulossa, ja tv-kamerat ja muukin media olivat varmasti kiitettävästi paikalla.

Me suomalaiset olemme tottuneet ylpeilemään puhtaalla luonnolla ja vertaansa vailla olevilla vesistöalueilla. Järvistä on totuttu nauttimaan niin kesällä kuin talvella, ja niin haja-asutusalueen asukkaat kuin mökkiläiset ovat luottaneet esimerkiksi kaivovesiensä puhtauteen. Vesistöjen ja pohjavesivarojen puhtaus on otettu suorastaan itsestäänselvyytenä, mutta sitä se ei ole enää koskaan, jos emme toimi tuon ajatusmallin mukaisesti. Jos vesistöjen puhtaudesta ja samalla moninaisista käyttötavoista halutaan nauttia jatkossa, on selvää, että jätevesien puhdistamiseen myös haja-asutusalueilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jo nyt saamme lukea harmittavan usein levälautoista niin sisävesillä kuin merenrannoilla.

Typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseksi on taisteltu jo pitkään. Suomessa on tehty merkittäviä ympäristöinvestointeja ja pohdittu ratkaisuja, joilla tuetaan sekä maatalouden säilyttämistä että positiivista ympäristökehitystä. Taajamien vedenpuhdistusta on parannettu ja teollisuudelle on asetettu päästörajoituksia. On tärkeää puuttua myös pienempiin uhkatekijöihin.

Viemäriverkko ei ulotu Suomessa läheskään kaikkien asukkaiden kotiovelle. Viemäriverkon ulkopuolella asuvien suodattamattomat jätevedet vaikuttavat omalta osaltaan ympäristön kuormitukseen ja pohjavesien pilaantumiseen. Jätevedet on käsiteltävä asianmukaisesti kaikkialla Suomessa, olipa kyseessä taajama-alue, teollisuusalue tai haja-asutusalue.

Herra puhemies! Luulisi olevan jokaisen suomalaisen toive, että jätevesiä ei enää päästettäisi virtaamaan käsittelemättömänä vesistöihin. Kun nyt asiaan puuttuva jätevesiasetus halutaan saattaa voimaan, sitä heti tietysti kritisoitiin ja sitä vastaan harataan monien taholta. Eikö ennemmin pitäisi kannustaa asetuksen toimeenpanossa? Jos asetus kumotaan ja asiasta joudutaan säätämään kokonaan uusi laki, jätevesien kaataminen vesistöihin jatkuu vielä tosi kauan.

On selvää, että haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uudistaminen tulee olemaan hintava projekti. Sitä varten on erittäin tärkeää asiantunteva neuvonta, jotta jokaisen asukkaan tarpeisiin löydetään parhaiten sopiva ratkaisu niin iän, taloudellisten mahdollisuuksien, ympäristön kuin monien muidenkin täällä esille tulleiden näkökohtien pohjalta unohtamatta kaikkein tärkeintä lähtökohtaa, talonpoikaisjärkeä.

Uskon, että asetusta toimeenpantaessa pidetään varmasti huolta, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat joudu liian kalliiden investointien eteen. Ei ole järkevää varustaa jokaista mummonmökkiä kalliilla puhdistuslaitteistolla. Vapautuksia jätevesiasetuksen vaatimuksista voidaan siis tarpeen mukaan antaa, ja tervettä järkeä pitää edelleen käyttää.

Puheissa on tullut näkemyksiä laidasta laitaan. Joidenkin mielestä jätevesiasetuksen lähtökohta on ongelmallinen, koska haja-asutusalueilta vaadittujen toimien arvioidaan vaikuttavan vesien tilaan varsin vähän. Mielestäni on kuitenkin tärkeintä katsoa kokonaisuutta eikä vain tätä yhtä asetusta. Kaikkien on osallistuttava ympäristön puhtaanapitoon riippumatta siitä, miten suuret vaikutukset yksittäisillä vesistöjen kuormittajilla on. Kun kaikki ovat mukana ympäristötalkoissa, saamme nauttia sen mukaisista vesistöistä ja ympäristöstä myös tulevaisuudessa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat yli puoluerajojen ovat kritisoineet jätevesiasetusta ja erityisesti sen toimeenpanoa, ja osa on julistanut, ettei sitä voi koskaan hyväksyä. Nyt onneksi kaikilla heillä, myös hallituspuolueitten edustajilla, on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja äänestää tämä nykyinen jätevesiasetus lopullisesti kumoon ja samalla myös osoittaa, että puheet tuolla maakunnissa ja teot eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.

Ed. Hoskonen, Karjalaisen mielipidekirjoitus 28. elokuuta tänä vuonna. Toteatte siinä: "Jätevesiasetus on kumottava heti, ja ympäristöministerin ei pidä tuoda ympäristönsuojelulain muutosta ollenkaan eduskuntaan. Laki on valmisteltava uudelleen - -" jne.

Ed. Hemmilä vuoden 2009 lopussa teki lakiesityksen. Itsekin olin täällä salissa keskustelemassa, että tämä nykyinen jätevesiasetus on kumottava. Hän ei ole nyt paikan päällä täällä kommentoimassa.

Arvoisa puhemies! Virkamiestyönä valmisteltu asetus ja erityisesti sen toimeenpano on ollut ongelmien syynä. Siitä ei ole huolehdittu kunnolla. Neuvonta ja tieto siitä, miten tulisi toimia, on ollut niukkaa ja vaihtelevaa. Jo tuossa debatissa kiinnitin huomion, niin kuin moni teistä tänään, tähän neuvontaan, ja nythän muun muassa Pohjois-Karjalassa ely työllisyysmäärärahoilla on näitä neuvojia palkannut. Kun eri puolilla Suomea eri tavalla tätä on nyt käynnistetty ja ensi vuodellekin tuolla budjetissa on määräraha, niin mielestäni nyt erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota näitten neuvojien kouluttamiseen, jotta he pystyisivät tosiaan sitten näitten kuntalaisten, kansalaisten tiedontarpeen tyydyttämään.

Laitteiden, joita markkinoille päästetään, tulisi olla teholtaan sellaisia, että asetuksen normit täyttyvät. Laitevalmistajien näkyvä markkinointi ja kampanjointi yhdistettynä viralliselta taholta tulleisiin vähäisiin ja puutteellisiin tietoihin on ollut omiaan lisäämään ihmisten hämmennystä. Nyt osa ihmisistä on tehnyt turhia ja puutteellisin tiedoin myös tehottomia ja kalliita ratkaisuja jätevesiasian hoitamiseksi. Miten turhat investoinnit korvataan näille ihmisille? Ihmisten turhautuminen ja raivo asiassa on enemmän kuin ymmärrettävää.

Arvoisa puhemies! Kunnissa tulisi olla yksiselitteiset kriteerit laitevaatimuksista ja laitteistojen tehosta ja tarvittava määrä asiantuntevia neuvojia opastamaan kuntalaisia. Toisin sanoen säännösten tulkinnassa ei saisi olla eroja kuntien välillä, niin kuin on tällä hetkellä. Kuntiin kohdistunut ohjaus ei ole ollut riittävää, ja tuossa ministeri äsken totesi, että myös kuntien virkamiehiä ollaan kutsumassa tänne koulutukseen. Eli kuntalaiset, kansalaiset, ovat tietyllä tavalla olleet eriarvoisessa asemassa, kun tulkinnat ovat olleet erilaisia.

Itämeren tilan parantaminen on erittäin tärkeä asia. On arvioitu, ja itsekin uskon, että jätevesiasetuksen toimeenpanon kustannuksilla saataisiin merkittävät päästövähennykset aikaiseksi ja merkittäviä tuloksia Itämeren suojelussa, jos ne kohdennettaisiin tosiaan toisin. Kotitalouksien jätevedet haja-asutusalueilla varsinkin sisämaassa ovat merkityksetön osa Itämeren päästökuormituksesta.

Arvoisa puhemies! Nyt on lähdetty liikkeelle massiivisilla ja kalliilla toimilla viemään läpi hanketta, jonka merkitys on varsin vähäinen ympäristölle. Yksittäiselle ihmiselle, eläkeläiselle ja maaseudun asukkaalle taas tuhansien eurojen investointi puhdistusjärjestelmiin voi olla todella suuri rasite, jopa kohtuuton. Toki me jokainen haluamme, että vesistömme sekä kaivo- ja pohjavetemme pysyvät puhtaina. Useimmissa tapauksissa tämä toive toteutuu nykyisin imeytysjärjestelmin erittäin hyvin.

Aika täyttyi. Totean vaan, arvoisa puhemies, että myös näihin avustuksiin, niitten prosentteihin, tulisi kiinnittää huomiota, koska kaikista köyhimmät eivät näillä prosenteilla ja tulorajoilla voi toteuttaa näitä investointeja.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On ilo todeta, että ed. Lauri Kähkönen lukee lehtiä ja allekirjoittaneen tekemiä kirjoituksia, kiitos siitä. Aidosti olen sitä mieltä, että haja-asutusalueen jätevesiasetus ja siihen liittyvä ympäristönsuojelulaki pitää valmistella uudelleen ja sen jälkeen tehdä viisaita päätöksiä. Näin ei voi menetellä kuin nyt on tehty.

Mutta itse asiaan. Tässä asiassa, välikysymyskeskustelussa koskien jätevesiasetusta, on unohdettu yksi asia. On luotu kuvaa, että maaseudulla jätevesiasiat olisivat aivan hunningolla ja retuperällä, että jätevesiä laskettaisiin suoraan vesistöihin. Sehän ei pidä paikkaansa. Kun tätä mielikuvaa on nyt sitten julkisuudessa ryöpytetty, niin sitten tarjotaan korjaukseksi tällaista jätevesiasetusta, mistä nyt puhutaan. Pidän tällaista keskustelua perusteettomana ja aivan käsittämättömänä.

Kun jätevesiasetus 2003 suunniteltiin silloin ministeri Satu Hassin aikana, perusteet olivat hämärässä ja edes ministeri Enestam ei niitä kysyttäessä saanut elikkä häntä on harhautettu. Tällaisen asetuksen pohjalleko pitäisi lainsäädäntöä sitten tehdä? Mielestäni ei. Siksi en tule seuraavaa esitystä hyväksymään, tämän päiväjärjestyksen seuraavaa asiaa, siinä asiassa äänestän vastaan. Hallitusta ei tähän pidä kaataa, tämä ei ole tämän hallituksen syy, mutta pitää muistaa tosiasiat, miten tämä asia on mennyt.

Sitten ympäristöministeri ei ole näitä Enestamin esittämiä kysymyksiä millään lailla kommentoinut eli jatkaa sitä samaa hyvää tiedotuslinjaa, jonka ympäristöministeriö on aina valinnut: ei puhuta mistään mitään, mennään niin kuin oltaisiin valtio valtiossa.

Jätevesiasetuksen aikanaan säätäminen käynnisti sellaisen markkinoinnin, jota Suomessa ei pitäisi mielestäni ollenkaan tapahtua. On myyty laitteita, jotka ovat Tekniikan Maailman testien mukaan toimimattomia. Jos joku vaikka pölynimurinmyyjä möisi vastaavia laitteita, todennäköisesti hänet saatettaisiin hyvin nopeasti vastuuseen teoistaan. Tavaran saisi palauttaa ja rahat takaisin. Miten on jätevesilaitteiden laita? Tuskinpa vain. En tiedä, että yhtään laitetta olisi palautettu ja rahoja palautettu myös. Eikö kuluttajansuojalaki suojaa maaseudulla asuvaa ihmistä ollenkaan? Voidaanko hänelle myydä tällaista sutta ja sekundaa ihan perusteetta? Ihmettelen suuresti, että ministeriö ja ministeri eivät ole tällaiseen kauppatoimintaan puuttuneet tai viranomaiset yleensä. Televisio-ohjelmassa näiden laitteiden valmistaja totesi, että me testaamme laitteita ja katsotaan sitten, miten ne toimivat tulevaisuudessa. Siis ihmisillä maksatetaan yrityksen tuotekehitys, hyvänen aika. Toivottavasti lääketehtaat eivät tähän samaan menettelyyn mene, että testataan lääkkeitä kentällä ja katsotaan, miten porukoiden käy. Tähänkään ympäristöministeriö ei ole korvaansa lotkauttanut. Toivoisin hartaasti, että päästäisiin vihdoin ja viimein sille tasolle, mitä lainsäädännön hyvä laatu edellyttää.

Haja-asutusalueen imeytysjärjestelmät nykyisellään toimivat moitteetta. En tiedä lähipiiristäni yhtään tapausta, että olisi tullut esille vaikeuksia. Yhtään kaivoa en tiedä menneen pilalle, näin ollen miksi näitä toimivia järjestelmiä halutaan tuhota ja lähteä muuttamaan, kun siitä kuitenkin aiheutuu kuluja? Samalla hetkellä miljoonia kuutioita jätevettä Suomesta lasketaan merenrantakaupungeista jätevedenpuhdistamoista suoraan mereen. Laivat laskevat Itämereen satojatuhansia tonneja jätettä ja jätevettä, eikä se tunnu ketään haittaavan Suomen eduskunnassa. Eikö pitäisi toimia keskittää sinne, missä niistä olisi hyötyä, eikä sinne, missä niistä tehdään ihmisille vain pelkkiä kuluja eikä ole mitään hyötyä?

Olisi erinomaista, arvoisa puhemies, että vihdoin tunnustettaisiin tosiasiat ja palattaisiin lähtöruutuun ja mietittäisiin, mitä tässä vaikeassa taloustilanteessa Suomessa kannattaisi tehdä jätevesillekin, ei lähdettäisi tekemään turhia investointeja. Minulle on jäänyt tästä keskustelusta se vaikutelma, että kun maaseudun ihmiset on pantu tässä jätevesiasiassa syyllisiksi, heitä on helppo mätkiä, niin sitten keskustelu ei menekään siihen ydinkohtaan, missä nämä jäteasioiden suurimmat ongelmat ovat.

Tässä tapauksessa pitäisi mielestäni puuttua tähän asiaan valtiovallan toimesta jämäkästi ja palauttaa jätevesiasetus eli ympäristönsuojelulain muutos uuteen valmisteluun, teettää puolueeton tutkimus esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Mtt:ssä ja Vtt:ssä niin, että saataisiin aitoa, oikeaa, neutraalia tutkimustietoa, eikä niin, että ympäristöministeriö omia selvityksiään tekee. Miksi esimerkiksi näissä toimimattomissa laitteissa on Syken leima? Sitä sopii ihmetellä. Onkohan tässä käynyt niin, että on tullut sopivia avustuksia jonnekin päin ja sitten on lyöty leima kylkeen? Toivottavasti tässä asiassa päästään eteenpäin ja järkevälle pohjalle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä, että jätevesiasetushan käy oikeastaan ihan tarpeettomaksi jo pelkästään sen kautta, että Itämeren suojelukomissiossa on sovittu, että fosforittomiin pesuaineisiin siirrytään lähivuosina, ja niin koko ongelma poistuu, joten miksi me tätä ilveilyä vielä jatkamme? Annetaan järjestelmien olla ennallaan, toki niitä voidaan kehittää, maaimeytystä tutkia, mutta minkä takia maaseudun ihmisten kimppuun pitää hyökätä? Tätä minä en koskaan tule hyväksymään. Hallitusta ei tähän tarvitse kaataa, mutta ympäristönsuojelulakiesitystä en tule tukemaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Harvasta asiasta on niin paljon kuullut ja lukenut väärinymmärryksiä ja väärää tietoa kuin tästä nyt käsillä olevasta. Ehkä vaikutelma johtuu siitä, että nämä asiat nyt kuitenkin ovat olleet vuodesta 2004 aika tavalla esillä ja niihin on ikään kuin paneutunut jo silloin. Tietysti asetus ei ole käynyt eduskunnassa, mutta on väärä tieto, ettei eduskunta ole tähän asiaan voinut ottaa kantaa. Hallituksen esitys 227/2004 vp on sellainen, joka on ollut tässä salissa. Siinä vain ympäristönsuojelulakia muutettiin, sen 18 §:n 2 momentti tuli silloin, juuri se, joka on hyvin joustava, aina viiden vuoden verran taaksepäin siirtyvä perälauta.

Ed. Antti Kaikkonen mielestäni ihan hyvin ja samoin ministeri ministeriaitiostaan esitteli vasemmistoliiton vuoden 2004 puoluekokouskannan, jossa vasemmistoliitto sanoi, että tämän asetuksen tavoitteet, siis tavoitteet, on toteutettava ja turhaa, aiheetonta viivytystä olisi vältettävä. Se oli siis vuonna 2004. Kuusi, seitsemän vuotta on nyt jo kulunut tässä aikaa, ja ollaan edelleenkin vähintään sormi suussa. Tässä asetuksen huonossa toteuttamisessa on kritiikin paikka. Itse asetuksessa sinänsä, niissä tavoitteissa — 90 prosenttia, 85 prosenttia, 40 prosenttia — ei niissä ole moitteen sijaa, mutta kovin on vain mennyt tässä aikaa.

Myös 2004 ja jo 2003 monikin kansanedustaja oli jalkautunut kertomaan tästä asetuksesta erilaisissa tilaisuuksissa. Tämän asian tärkeyttä on painotettu. Sellainen ajattelu, että me voisimme sanoa, että ei ole merkitystä, mitä haja-asutusalueiden jätevesille tapahtuu, ei ole mielestäni asiallista eikä relevanttia.

Tässä talossa ei ole riittävästi puhuttu esimerkiksi Itämeren risteilyliikenteen aiheuttamista vesistöpäästöistä, ravinnepäästöistä, fosforista ja typestä. Se on myös aivan oikea ongelma, mutta eiväthän nämä ongelmat ole toisiaan pois sulkevia. Molemmat pitää hallita. Itse olisin iloinen, jos esimerkiksi laivaliikenteen päästöistä mereen ja ilmaan käytäisiin samanlainen kohukeskustelu kuin tästä asiasta on käyty.

En ala nyt käydä läpi tässä hallituksen esityksen 179 yleisperusteluja. Totean vain sen, että niistä käy kyllä selville, kun perustelut lukee tarkkaan, miten monia ja miten joustavia perälautoja tässä hallituksen esityksessä on tai miten paljon joustavia perälautoja jo ympäristönsuojelulaissa on ollut. Se hallituksen esitys 227/2004 vp todella lisäsi joustavuutta. Tässä ympäristönsuojelulaissa on paljon enemmän joustavuutta kuin mitä on asetuksessa.

Kritiikkiä on tietysti esitetty tähän hallituksen uuteen esitykseen, ja on selvä, että tässä on, onko sitten kiireestä johtuen vai mistä, myös ikärajoissa epäselvyyttä. Todetaan esimerkiksi, että näistä syistä on katsottu perustelluksi rajata poikkeamismahdollisuudet koskemaan niitä kiinteistöjä, joiden haltija ja vakituiset asukkaat ovat yli 68-vuotiaita, siis molemmat. Tässä on paljon vastaavaa. Myöskin nämä eläkeiän määrittelyt ovat kyseenalaisia asioita.

Mutta lopuksi on tietysti selvä, että myös köyhien ihmisten jätevedet pitää puhdistaa ja siinä tarvitaan yhteiskunnan mukaantuloa, eikä se näillä poikkeuksilla tietenkään ratkea.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Jätevesiasetus on lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erittäin hyvä ja tärkeä. Vesistöpäästöjä tulee vähentää, ennen kaikkea suurimpia päästölähteitä, kuten maa- ja metsätalouden päästöjä. Mutta osana vesien- ja ympäristönsuojelua on kiinnitettävä huomiota kuitenkin myös haja-asutuksen jätevesipäästöihin. Jätevesien käsittely tulee saattaa nykyaikaiselle tasolle. En siis ymmärrä välikysymyksessä mukana olevien tapaa vähätellä haja-asutuksen jätevesien käsittelyn merkitystä sekä vesiensuojelua. On selvää, että rehevöittäviä päästöjä tulee pienentää kaikilla saroilla ja turvata lähivesien, uimarantojen sekä pohja- ja kaivovesien hyvä kunto.

Mutta ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia jätevesiasetuksen soveltamiseen ja täytäntöönpanoon on liittynyt. Asetuksen täytäntöönpanoon on liittynyt paljon väärinkäsityksiä, erilaisia tulkintoja, epävarmuutta ja väärää tietoa. Esimerkiksi osa markkinamiehistä on myynyt hyvin kalliita ja osin toimimattomiakin laitteita kansalaisille asetuksen nimissä ja näin johtanut heitä harhaan. Asetus sinällään olisi jo mahdollistanut helpotukset tilanteissa, joissa jätevettä syntyy hyvin pieniä määriä, kiinteistö ei sijaitse lähellä vesistöjä tai asetuksen vaatimukset olisivat muuten talouksille kohtuuttomia. Ongelma on kuitenkin ollut se, että jätevesiasetuksen mahdollistamia vapautuksia on myönnetty kunnissa hyvin vaihtelevasti ja vaihtelevin kriteerein. Koska näissä tilanteissa on ollut epäselvyyksiä eikä selkeää valtakunnallista käytäntöä asiassa ole saatu, on asiaa täsmennettävä lailla.

Ongelmia liittyy myös siihen, että asetuksen täytäntöönpano on edennyt hitaasti niidenkin osalta, joilla perusteita asetuksesta tinkimiseen ei ole. Vasta 10—15 prosenttia kiinteistöistä on toistaiseksi tehostanut jätevesien käsittelyä. Määränpäänähän oli vuosi 2014, ja nyt sitten tuo kahden vuoden lisäaika on tulossa. Siirtoviemäreitä ja vesiosuuskuntia on kuitenkin toteutettu kasvavassa määrin ja kunnissa on vahvemmin nostettu valmisteluun viemäriverkoston laajentumiseen liittyviä kysymyksiä. Valitettavasti tämä taloustilanne asettaa näille hankkeille ylimääräistä hidastetta. Epävarmuus kuntien viemärihankkeista luo myös epävarmuutta kiinteistökohtaista järjestelmän toteuttamista suunnitteleville. Olisikin tärkeätä, että kunnat päivittäisivät viemäriverkkoa koskevia suunnitelmiaan, jotta kuntalaisilla olisi selvä tieto, miten viemäriverkostoa ollaan tulevina vuosina laajentamassa, ja jos sitä ollaan laajentamassa, niin sitten ei asetuksen soveltamiseen täytyisi lähteä. Oleellisinta jätevesiasiassa on julkisen viemäriverkoston laajentaminen. Hallituksen tulisikin tukea tätä nykyistä vahvemmin ja korottaa ympäristötyömäärärahoja, jotta yhä useampi viemärihanke mahdollistuisi.

Asetuksesta tiedottamisessa on ollut suuria puutteita ja jaetun tiedon sisältö on vaihdellut. Puolueettomaan tiedon jakamiseen tuleekin satsata nykyistä enemmän. Jätevesiasetuksen käsittelyyn liittyen on tärkeää sen varmistaminen, että pienituloisilla on myös mahdollisuus saada sosiaalisin perustein tukea asetuksen edellyttämiin toimiin. Tämän tuen riittävä määrä tulee varmistaa ja tästä tukimahdollisuudesta tulee myös tiedottaa nykyistä vahvemmin. Sosiaalisin perustein maksettava tuki, joka nyt on enintään 35 prosenttia, ei suinkaan ratkaise taloudellista ongelmaa pienituloisimpienkaan osalta asiassa, mutta on kuitenkin välttämätön ja tärkeä apu, ja jotta nykyistä useammalla pienituloisella olisi mahdollisuus laittaa jätevesien käsittely paremmalle tolalle, tulisi tuota tuen määrää sekä tulorajoja korottaa.

Lain kautta esitetyt lievennykset asetukseen ovat oikean suuntaisia, esimerkiksi iäkkäimpien vapauttaminen asetuksen soveltamisesta sekä lievennysperusteiden selkeyttäminen tilanteessa, jossa asetuksen vaatimukset olisivat kohtuuttomat pienituloisuuden tai muun vaikean aseman vuoksi. Asetukseen on saatava nyt lopullinen selkeys eikä asiassa voi enää soutaa ja huovata. Tilanne on äärimmäisen epäoikeudenmukainen niille, jotka ovat kuuliaisesti jo toteuttaneet asetuksen vaatimukset ja nyt saisivatkin vapautuksen.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan korostaa sitä, ettei toimia ole tarvittu välttämättä muuhun kuin vesikäymälöiden jätettä varten, jos jäteveden määrä on muuten vähäinen. Kuormitukseltaan vähäisissä talouksissa ja kesäasunnoissa on siis mahdollista päästä huomattavan paljon edullisemmilla ratkaisuilla kuin välikysymyksessä on esitetty. Myös nykyaikaisilla ja sisäkäyttöön soveltuvilla kuivakäymälöillä on mahdollisuus hallita talouksille etenkin kesäasunnoissa aiheutuvia kustannuksia ja näin saada ravinteet myös kiertoon nykyistä paremmin vesistöpäästöjen sijaan.

Jätevesiasetus on perusteltu, mutta sen soveltaminen vaatii viilaamista, jotta ympäristön lisäksi myös sosiaaliset vaikutukset tulevat kohtuullisiksi.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käyty välikysymyskeskustelu on osoittanut, että puutteellista tietoa on paitsi maakunnissa myös täällä eduskunnassa. (Ed. Hemmilä: Kyllä!)

Hallitus on hyväksynyt haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan esityksen ympäristönsuojelulain muuttamiseksi, ja kaksi vuotta sitten annettua epätarkkaa ja paljolti väärin tulkittua haja-asutusalueiden jätevesiasetusta selkeytetään nyt sitten hallituksen toimesta. Jätevesiasetuksen toimeenpanoon esitetään nyt kaksi vuotta lisää siirtymäaikaa. Mahdollisuus on hakea kunnalta myös neljän vuoden lisäaika omalla perustelulla.

Esityksessä todetaan myös, että talousvesien käsittelyn järjestämisestä voi saada vapautuksen muun muassa korkean iän, pitkäaikaisen työttömyyden, sairauden tai muun sosiaalisen esteen vuoksi. Käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi jo olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja siinä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta lain voimaan tullessa eli ensi vuoden alussa. Sosiaalisen esteen vuoksi vapautus myönnettäisiin kiinteistökohtaisesti enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Vapautus voitaisiin myöntää myös silloin, jos kiinteistö sijaitsee alueella, joka on tarkoitus ulottaa viemäriverkoston piiriin.

Jätevesikeskustelussa on unohdettu, että monikaan talous ei tarvitse tehdasvalmisteisia laitteita. Yleensä riittää, että sakokaivojen perään tulee imeytyskenttä eli maapuhdistamo. Esimerkiksi loma-asunnoissa ratkaisee hyvin pitkälle se, kuinka paljon kiinteistöä käytetään ja onko kiinteistössä juokseva vesi ja vesikäymälä. Useimmissa kalliita pienpuhdistamoita ei edelleenkään tarvita. Jos kiinteistön vedenkäyttö on vähäistä, saattaa umpisäiliö olla edullisin vaihtoehto, niin kuin täällä jo ministeri Lehtomäkikin osaltaan totesi.

Epätietoisuutta on herättänyt muun muassa se, pitäisikö vesien käsittely uusia myös alueilla, jotka eivät sijaitse pohjavesialueella eivätkä lähelläkään vesistöjä. On tärkeää, että kunnissa mahdollisimman pikaisesti selvitetään, mitä toimenpiteitä korjattu jätevesiasetus ja ympäristönsuojelulain muutos kultakin kiinteistöltä kunnan eri alueilla edellyttävät. Oleellista on huomioida vesistöjen ja vedenoton suojelun ja suojaamisen kannalta tärkeät alueet ja niillä vaadittavat järkevät toimenpiteet. Haja-asutusalueilla on kuitenkin paljon asutusta, joka ei näitä riskejä juuri aiheuta.

Pohjavesien ja vesistöjen suojelu on tärkeää, ja siinä mielessä on tärkeää, että edistetään näitä siirtoviemärihankkeita, joista tänäänkin on täällä paljolti puhuttu. Pidän tärkeänä, että myös pohjavesialueiden rajauksia tarkennetaan. On käynyt selville, että meillä on paljon pohjavesialueita, joiden rajaukset eivät pidä paikkaansa. Juuri Maaseudun Tulevaisuudessa viime viikolla oli artikkeli, jossa todettiin, että Keski-Suomen ely-keskuksen alueella 45 pohjavesialuetta poistettiin, kuuden alueen rajauksia tarkennettiin ja yksi alue lisättiin, kun on tehty tarkempia maastotutkimuksia.

Omassa kylässäni oli parisenkymmentä vuotta voimassa pohjavesialue II:n määräykset, ja nyt, kun tehtiin kairauksia, todettiin, että alueella ei pohjavettä ole, ja nämä rajaukset poistettiin, mutta paljon turhia ja tarpeettomia kustannuksia aiheutettiin. On todella tärkeää, kun pohjavesialueita rajataan, että ne todella sijaitsevat pohjavesialueella ja todella suojellaan pohjavettä eikä aiheuteta turhia kustannuksia sitten alueen asukkaille.

Arvoisa puhemies! Asetuksen toimeenpanoa ei ollut ajateltu tarpeeksi, ja kunnat ja asukkaat ovat jääneet vaille riittäviä ohjeita ja neuvontaa. Ympäristöministeriön ohjeistusta valmistellaan nyt yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, ja pidän tärkeänä, että riittävän seikkaperäiset ja yhdenmukaiset ohjeistukset annetaan näissä asioissa. Sopivien ratkaisujen löytämiseksi ja turhien investointien välttämiseksi neuvontaa tarvitaan ja sitä kaikkien kiinteistöjen omistajien on saatava kunnilta tai muilta puolueettomilta tahoilta. Asetuksen ohjeistus on saatava ripeästi kuntoon ja neuvonta kunnolla käyntiin, jotta jokainen kiinteistön omistaja voi selvittää, minkälaiset toimenpiteet mikäkin kiinteistö vaatii.

Budjettiesityksessä neuvontaan on varattu miljoona euroa, mutta se tuskin on vielä riittävä määrä. Oleellisinta on, että nyt tarkentuvilla määräyksillä turvataan puhtaat pohjavedet ja talousveden saanti sekä estetään vesistöjen pilaantuminen välttäen kuitenkin aiheuttamasta kansalaisille ylimääräisiä perusteettomia kustannuksia.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä käytiin tänään tästä jätevesiasetuksesta lähes kahden tunnin debatti, ja niin tuon debatin aikana kuin myös ministeri Lehtomäen vastauksesta saattoi tehdä vain yhden johtopäätöksen: vain harvoja puheenvuoroja lukuun ottamatta täälläkin vallitsee lähes täydellinen asiantuntemattomuus samalla tavalla kuin tämän puheena olevan jätevesiasetuksen valmistelussa ovat asiantuntemattomuutta osoittaneet virkamiehet.

Arvoisa puhemies! Paradoksaalista tässä koko asiassa on se, että useissa haja-asutusalueitten kiinteistöissä ei ole mitään, ei ole mitään mahdollisuutta päästää jätevesiä mihinkään vesistöihin, ei järviin, ei mereen, koska nykyiset järjestelmät ovat täysin riittävät tai koska jätevesillä olisi liian pitkä, teoriassakin aivan liian pitkä, matka päästä mihinkään vesistöön.

Tänään käydyssä keskustelussa ministeri Lehtomäen lääke, kuin myös monen kansanedustajan, oli neuvonnan lisääminen. Monet sanoivat, että neuvontaa pitää lisätä ja jopa määrärahoja ensi vuoden budjettiin on neuvonnan lisäämiseen. Minä kuitenkin sanon, että neuvontaa pitäisi lisätä sekä ministeriön virkamiehille että ministerille. Olisi hyvä, että he laskeutuisivat joskus tuonne arkitodellisuuteen ja kansan pariin ja katsoisivat, mitä siellä todella tapahtuu.

Herra puhemies! Asetuksen valmistelun yhteydessä oletettiin, että haja-asutusalueiden asukkaiden aiheuttama kuormitus olisi 6—8-kertainen verrattuna viemäriverkon piirissä asuvan henkilön jätevesikuormitukseen. Laskelmissa ei otettu tuolloin ollenkaan huomioon nykyisten saostuskaivojärjestelmien vaikutusta eikä luonnossa kasvillisuuden avulla tapahtuvaa ravinteiden sitoutumista, ei myöskään liioin huomioitu sitä, että monet, sanotaan jopa useimmat, haja-asutusalueilla asuvat ovat päivisin viemäriverkoston piirissä kouluissa tai työpaikoilla.

Kuluttajan asema tässä asiassa, tässä asetuksen yhteydessä, ei ole ollut kadehdittava. Kesällä Rakennusmaailman suorittamassa tähän mennessä kattavimmassa vertailussa yhdenkään testissä mukana olleen laitevalmistajan laitteisto ei täyttänyt asetuksen edellyttämiä puhdistusvaatimuksia. Myönsihän erään laitevalmistajan edustaja myös julkisuudessa, että laitteistoja itse asiassa on testautettu kuluttajilla.

Arvoisa puhemies! Suhteellisuudentaju on ollut sekä asetuksen valmistelussa että nyt lain korjauksissa hukassa. Ihmisen aiheuttama fosforipäästö on laskennallisesti noin 800 grammaa. Joka kevät, kuten me kaikki hyvin tiedämme, kylvetään fosforia moneen moneen puutarhaan enemmän kuin tontilla asuvista asukkaista syntyy edes muutaman vuoden aikana yhteensä. Viheralueille saa levittää fosforia jopa 700 kiloa hehtaarille, siis lain mukaan jopa 700 kiloa hehtaarille, joten esimerkiksi kymmenen golfkentän rakentamisen yhteydessä on laillisesti voitu ajaa fosforia luontoon saman verran kuin miljoonan ihmisen teoreettinen fosforipäästö on vuodessa.

Nyt ehdotetut muutokset ovat täysin kosmeettisia ja epätarkoituksenmukaisia. Sen vuoksi aivan lopuksi haluan vielä todeta, että tässä asiassa en todellakaan jälkiviisastele. Minulla on ollut selvä käsitys asiasta alusta asti. Jo vuonna 2003, kun silloinen ympäristöministeri antoi tämän asetuksen, kiistelin hänen kanssaan jopa julkisuudessa näistä vaikutuksista. Asetuksen aikaansaamat ympäristövaikutukset ovat tutkimatta, laitteistojen puhdistustulokset ovat puutteelliset, kiinteistönomistajille on aiheutunut suuria kustannuksia, kunnille tulee runsaasti lisäkuluja neuvontatyöstä, kuluttajansuoja on olematon. Lisäksi on syntynyt myös epäterveitä lieveilmiöitä ja rahastusautomaatteja. Siis ei mikään puolla sitä, että jätevesiasetusta ei voitaisi kumota ja säätää uusi, hyvin valmisteltu, ympäristönsuojelutavoitteet toteuttava laki.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on herättänyt paljon keskustelua ja epätietoisuutta. Suurin ongelma on ollut asetuksen tiedottamisessa ja soveltamisessa. Puolueettoman neuvonnan ja puolueettomien suunnittelijoiden puute on johtanut siihen, että haja-asutusalueen ihmiset ovat jääneet laitevalmistajien markkinoinnin kohteiksi. Tiedonkulussa, ohjeistuksessa ja tulkinnassa on ollut isoja heikkouksia. Ihmiset on saatu uskomaan, että jokainen kesämökki tai toimivalla maasuodattamolla varustettu omakotitalo tarvitsisi kalliit laitepuhdistamot.

Haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuolto on merkittävä kysymys. Se koskettaa noin miljoonaa ihmistä. On tärkeää, että ihmiset eivät joudu tekemään hataran tiedon pohjalta kalliita ja ehkä turhia investointeja. Asetuksen tavoite sinänsä on hyvä. On tärkeää, että kaikki kantavat vastuunsa ympäristön ja vesistöjen suojelusta myös haja-asutusalueilla. Suomen Omakotiliitonkin mukaan kiinteistönomistajat ovat saaneet jätevesihuollon uusimisesta puutteellista ja osin virheellistä tietoa. Omakotiliitto suosittaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasioissa otetaan nyt aikalisä. Kalliiden investointien aika on vasta, kun hajajätevesiasetuksen sisältö ja voimaantulo selviävät.

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että 1960-luvun määräysten taso ei jätevesien käsittelyssä nykyaikana riitä. Ennen asetuksen antamista olisi kuitenkin pitänyt valmistella toimiva järjestelmä, jolla ohjataan neuvontaa ja tuetaan taloudellisesti vanhojen jätevesijärjestelmien uusijoita.

Myös kuntien omat vesihuolto- ja viemärisuunnitelmat pitää saada päivitettyä. Vesihuoltolain mukaan kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön vesihuollosta. Kunnilla on kuitenkin velvoite huolehtia vesihuollon järjestämisestä, jos suurehkon ihmisjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Velvollisuutensa toteuttamiseksi kunnan tulee päättää vesihuoltoalueensa toiminta-alueesta. Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on vastavuoroisesti velvollisuus liittyä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa vesihuolto kunnassa vesihuoltolain periaatteiden mukaisesti.

Näin taantuman aikana monet kunnat ovat joutuneet säästämään investointimenoissa. Näin kunnat eivät ole voineet laajentaa vesihuoltolaitosten toiminta-alueita eivätkä liittää haja-asutusalueella asuvia ihmisiä vesi- ja viemäriverkon piiriin. Kunnat tarvitsevat lisärahoitusta, jotta mahdollisimman monet pääsisivät liittymään keskitettyihin ratkaisuihin.

Tässä vaiheessa on ihmeteltävä, että hallitus vähentää yli kolmanneksella ympäristötöiden määrärahoja. Vuoden 2011 talousarviossa ympäristötyömääräraha on vain 10 miljoonaa euroa. Näillä vähäisillä määrärahoilla pitäisi rakentaa muun muassa siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja sekä kunnostaa pilaantuneita maita ja vesistöjä. Ely-keskusten ympäristövastuualueet esittävät vuosittain yli 20 miljoonan euron edestä tärkeitä ympäristöhankkeita. Pelkästään Uudellamaalla on useita kiireellisiä hankkeita, jotka ovat odottaneet pitkään rahoitusta.

Nyt kun lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä tarkennetaan edellytyksiä, joilla jätevesiasetuksen vaatimuksista voidaan myöntää poikkeus, uutta on, että laissa luetellaan edellytykset, jotka on otettava huomioon poikkeusta harkittaessa. Vapautuksen saamisen syynä voi olla kiinteistönhaltijan pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu näihin rinnastuva sosiaalinen syy. Tämä aiheuttaa ympäristökeskuksissa paljon pohdittavaa, jotta kriteereitä sovelletaan oikeudenmukaisesti koko maassa.

Arvoisa puhemies! Lainsäädäntöä ja asetuksia pitää muuttaa silloin, kun tarvetta on. Asetus itsessään on erittäin tarpeellinen. On ikävää, että lainsäädännön seurauksena syntyy ihmisille epätietoisuutta ja monenlaista harmia. Nyt on hyvä ottaa aikalisä, ja sen aikana on tehtävä tarvittavat korjaukset nykyiseen lainsäädäntöön. Pidän erittäin tärkeänä, että kehitetään myönteisiä ohjauskeinoja, muun muassa teknisiä ratkaisuja, neuvontaa ja ohjeistusta, jotta ihmisillä on mahdollisuus huolehtia asianmukaisesti ympäristönsä tilasta.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olemme täällä tänään keskustelleet hyvin laajasti näistä haja-asustusalueiden jätevesikysymyksistä ja tähän ed. Kalliksen ensimmäisenä allekirjoittamaan välikysymykseen liittyen. Ensinnäkin voi todeta sen, että välikysymys on aivan tarpeettoman järeä ase tällaisen asian ratkaisemiseen ja järeyden lisäksi se on täysin tehoton, koska tietojeni mukaan 1950-luvun jälkeen ei kertaakaan hallitus ole kaatunut opposition tekemän välikysymyksen perusteella, joten en usko, että välikysymyksellä tätä haja-asutusalueen jätevesiongelmatikkaa voidaan ratkaista.

Kaikki lähti liikkeelle Lipposen toisesta hallituksesta, kun se vuonna 2000 teki ympäristönsuojelulain ja siinä laissa sitten annettiin hallitukselle asetuksentekovaltuus. Ympäristöministeriössä valmisteltiin tätä asetusta yli kaksi vuotta, ja sitten 11. päivänä kesäkuuta 2003 Jäätteenmäen hallitus ja sen ympäristöministeri Enestam esitteli tämän asetuksen ja se tuli hallituksessa hyväksytyksi. Asetuksen tavoitteet olivat varsin haastavat, ja niin kuin olemme tänään useissa puheenvuoroissa kuulleet, nämä tavoitteet eivät ole kovinkaan hyvin toteutuneet. Asetus käsittää noin 250 000 taloutta, joista vain noin 10—15 prosenttia on toteuttanut nämä vaateet, mitä tuossa asetuksessa on ajateltu.

Sinänsä on hirmu tarpeellisia ja hienoja tavoitteita, mitä täällä on näitten haja-asutusalueitten jätevesien laatuun asetettu, mutta samassa yhteydessä täytyy todeta, että ne keinot, mitä sitten on tarjolla, ovat olleet varsin testaamattomia. Useissa puheenvuoroissa on viitattu muun muassa Tekniikan Maailman tai Rakennusmaailman tekemiin testituloksiin näistä eri järjestelmistä, ja niiden järjestelmien tulokset ovat olleet varsin heikkoja.

Hyvää tänään tässä keskustelussa on ollut se ympäristöministerin antama lupaus siitä, että kolmen sakokaivon jälkeinen maaimeytys tai soraimeytys riittäisi täyttämään nämä asetuksessa määrätyt vaateet sekä fosforin että typen päästöjen osalta. Toivottavaa on, että kunnissa nyt sitten jatkossa tullaan menettelemään näin ja ottamaan tämä keskeisimmäksi keinoksi täyttää nämä asetuksen ehdot.

Kun Lauri Tarasti nyt sitten teki työryhmänsä kanssa työtä tämän ympäristönsuojelulain muutoksen pohjaksi, siellä tuli ihan hyviä asioita: se, että yli 68-vuotiaat vapautetaan tästä, sitten neljän vuoden siirtymän saa omalla, kunnalle tehdyllä ilmoituksella, ja myöskin sitten taloudellisiin ym. perusteisiin liittyen voi sitten saada vapautusta vielä viiden vuoden pätkissä jatkossakin. Tämä 68 vuoden ikä kyllä sinänsä arveluttaa, koska se on vain yksi ikäpaalu, joka rajaa ihmiset. On myöskin paljon alle 68-vuotiaita, joiden taloudelliset voimavarat ovat vähäiset. He ovat sitten ulkona tästä, elleivät nämä muut keinot ole sellaisia, joilla sitten vapautuksen saa.

Se, mikä kansalaisia tietysti hämäännyttää ja on häirinnyt tässä jätevesikeskustelussa, on se, että Suomenlahteen, jonka suojelusta pitkälti täälläkin tämän asian yhteydessä on puhuttu, on kuitenkin laitettu miljoonia kuutioita jätevettä puhdistamattomana, eivätkä varmaan Itämeren ja Suomenlahden tilaa ole parantaneet nekään toimenpiteet, kun mustaa lunta keväisin on kipattu tuolta Hernesaaresta mereen. Ja nyt viime päivinä sitten yhtenä asiakokonaisuutena ovat olleet nämä risteilijät ja muut laivat, jotka ovat tyhjänneet jätevesisäiliöitään tuonne Itämeren pohjaan. Kun näistä asioista puhutaan samanaikaisesti haja-asutusalueitten jätevesikysymysten kanssa, niin on aivan selvää, että kansalaisilta ei tällaisiin kysymyksiin aina ymmärrystä löydy.

Arvoisa puhemies! Näillä kommenteilla uskon niin, että tämä sali tulee ristiriitaisista puheenvuoroista riippumatta antamaan hallitukselle luottamuslauseen perjantaina pidettävässä äänestyksessä, mutta toivottavasti ympäristöministeriössä ja hallituksessa otetaan sitten onkeen myöskin niitä kriittisiä kommentteja, mitä tämän asian osalta on esitetty.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelu haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen tavoitteista on hyvä asia ja kovin tarpeellinen. Totean heti, että vaatimus, että jokaisen on puhdistettava omat jätteensä, on lähtökohtaisesti aina perusteltu. On kuitenkin hiipinyt väkisinkin mieliin, ammutaanko tässä nyt tykillä kärpästä varmuuden vuoksi: kohteleeko tämä asetus oikeudenmukaisesti kaikkia haja-asutusalueiden asukkaita ja, toisaalta, onko tämä asetus oikea keino suojella vesistöjämme liialliselta ravinnekuormitukselta?

Ministeri Lehtomäki sanoi omassa puheenvuorossaan, että luonto ei anna tilaa vapaamatkustajille. Näin varmasti onkin, ja siksi luonto on saattanut jossain vaiheessa ihmetellä saamattomuuttamme ja tehottomuuttamme asiassa. Toisaalta, mitähän luonto ajattelee verratessaan haja-asutusalueiden asukkaiden ja maatalouden aiheuttamien ravinnekuormien välistä suhdetta? Mikäli luonto olisi saanut valita, niin kumpaan kuormittajaan luonto olisi laittanut oman päähuomionsa?

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin: Vihreän verouudistuksen keskustelun yhteydessä tuli esiin asioita, jotka edellyttivät meiltä tarkennuksia alkuperäiseen esitykseen. Valtiovarainministeri Katainen huomioi asiat ja muutti esitystään, eikä hän muuten ole vieläkään sanonut, etteikö tarkennuksia voitaisi tehdä, jos niihin tarpeita löytyy. Se on nykyaikaista ja vastuullista politiikan tekemistä.

Mielestäni valiokuntakäsittelyn aikana olisi varsin tervetullutta ottaa asetus perusteellisen arvioinnin kohteeksi: Vastaako asetus vesistöjemme suhteen asetettuihin ympäristönsuojelun tavoitteisiin? Onko kansalaisille koituvat haitat ja hyödyt otettu sillä laajuudella huomioon kuin olisi kohtuudellisesti tarpeen?

Arvoisa puhemies! Näinä seitsemänä vuotena on ehditty tästä asetuksesta lausumaan vaikka mitä. Tätä punamultakauden keskivertotuotetta ei juurikaan ole kehuttu. Sillä on epäilty olevan jopa harhaanjohtava vaikutus, koska se keskittyy haja-asutusalueella liiaksi ihmisen luonnolle aiheuttaman kuormituksen arviointiin maatalouden sijaan.

Mutta kuten jo puheeni alussa sanoin, on perusteltua, että jokainen puhdistaa omat jätteensä ja huolehtii näin omalta osaltaan yhteiskuntavastuusta. Pidänkin tärkeänä, että valiokuntakäsittelyn aikana asetuksen ongelmiin perehdytään asianmukaisella tarkkuudella ja asetuksen epäselvyydet ratkaistaan.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kun itse ensimmäistä kertaa otin kantaa tähän jätevesiasiaan kesällä 2008, elin sellaisessa tiedossa, että ympäristöministeriön nimittämä työryhmä tuo ratkaisut näihin täällä laajasti todettuihin ongelmiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Tuo työryhmä ei lopulta päässyt edes yksimieliseen lopputulokseen, mikä ehkä osaltaan kertoo jotain ongelman haasteellisuudesta. On erittäin hyvä, että tämä asia perataan nyt vihdoinkin kunnollisella eduskuntakeskustelulla.

Jätevesikysymys on sellainen, johon ainakin itse olen saanut vastata kesän aikana äärettömän monta kertaa. Ihmisten on ollut vaikea ymmärtää asetuksen oikeutusta ja tarkoitusta. Voikin todeta, että kaiken kaikkiaan koko asia on hoidettu huonosti, ennen kaikkea tiedottamisen osalta. Jälkiviisaasti voi todeta, että jätevesiasian käsitteleminen lakina olisi ratkaissut monia ongelmia. Silloin tieto tästä uudistuksesta olisi mennyt paremmin kansalaisille, ja toisaalta koko hanke olisi tullut poliittisesti myös pureksituksi. Toinen kysymys on sitten tietysti, miten jätevesiasioista olisi käytännössä lopulta linjattu, jos niitä olisi käsitelty täällä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Keskeinen tosiasia on, että asetuksen täyttämiseen sisältyy maaseudun väelle velvoite käyttää merkittäviä summia rahaa. Kaiken kaikkiaan voidaankin arvioida, että jätevesiasetuksesta tuli paitsi maaseudun kotitalouksille myös yhteiskunnallisesti kallis ja kustannustehoton ratkaisu. Jätevesiuudistus meni pahasti metsään siinä kohtaa, kun kansalaiset velvoitettiin huonoin tiedoin evästettyinä laittamaan jätevesiasiansa kuntoon. Tähän saumaan iskivät epärehelliset ja osittain varmasti rehellisetkin yrittäjät. Seurasi kalliiden ja toimimattomien järjestelmien hallitsemat villit markkinat.

Jätevesiasetuksen tarkoitus on pohjimmiltaan hyvä ja kannatettava. Sillä pyritään suojelemaan järvien ja jokien luontoa sekä turvaamaan elintärkeän pohjaveden laatu. Mutta millä perusteella on yksittäisille kansalaisille erittäin kalliiden toimenpiteiden vaatiminen, jos niiden vaikutukset edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseen voidaan arvioida vähäisiksi? Herää myös kysymys, millä perusteella asetuksen edellyttämistä toimenpiteistä voidaan myöntää vapautus ja miten näissä tapauksissa kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu toteutuu.

Maaseudun ihmisillä on aito halu ympäristön suojelemiseen. Sitä osoittaa jo sekin, että moni on investoinut näihin todella kalliisiin järjestelmiin. Yhteiskunnan vastuulla on, että näille kansalaisille tarjotaan järkeviä, perusteltuja, toimivia ja kustannustehokkaita keinoja jätevesien käsittelyyn. Tätä vastuuta ei ole nyt kannettu.

Arvoisa puhemies! Jätevesiasetus on ohjannut kuluttajia jätevesien käsittelemiseen pienpuhdistamojen kautta. Niiden teknologia ei ole kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan edes parhaimmillaan sillä tasolla, että etenkin typen ja myös fosforin puhdistustulokset olisivat merkittäviä. Meillä on jo olemassa haja-asutusalueilla varsin kattava sakokaivoihin perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesien käsittelyn muuttaminen toimivasta sakokaivojärjestelmästä pienpuhdistamopohjaiseksi vie tilannetta ympäristön kannalta jopa huonompaan suuntaan. Toimimaton pienpuhdistamo ei vastaa edes sakokaivoa. Aivan hyvin voitaisiin linjata niin, että ne kohteet, jotka eivät sijaitse vesistöjen välittömässä läheisyydessä, voisivat edelleen hoitaa jätevetensä sakokaivojärjestelmällä.

Kansalaisten oikeudentaju on jätevesiasetuksen suhteen erittäin kovilla. Hämmennystä lisää entisestään se, että asetuksen peruuttamisesta, lieventämisestä ja erilaisista helpotuksista liikkuu hyvin erilaista tietoa maakunnassa. Onkin aivan keskeistä, että jätevesiasetukseen otetaan selkeä kanta ja tiedotetaan se kansalaisille niin, että kaikki tietävät, mitä sen suhteen tapahtuu tulevaisuudessa.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tarkennusta jätevesiasetuksen velvoitteista poikkeamiseen ja haluaa lisäksi luoda järjestelmän, jossa tietyn ikäiset henkilöt vapautetaan kokonaan jätevesiremontista.

Ensinnäkin kunnat voivat jo nykyisellään päättää lievennyksistä, jos asetuksessa edellytetyt toimet ovat kiinteistönhaltijalle kohtuuttomat ja ympäristökuormitus on vähäinen.

Toiseksi ikärajan asettaminen tämän luonteisessa asiassa johonkin tiettyyn kohtaan, tässä tapauksessa 68 vuoteen, on täysin keinotekoista ja mielivaltaista. Se rikkoo yhdenvertaisuutta eikä myöskään ole millään lailla linjassa asetuksen tavoitteiden kanssa.

Kuulostaa valitettavasti poliittisten irtopisteiden keräilyltä, että ympäristöministeriö on valmis esittämään vapautusta tietyn ikäisille henkilöille huolimatta siitä, kuinka pahasti ja paljon heidän jätevetensä likaavat vesistöjä. Kysyisinkin, mikä on tämän ikärajoituksen ympäristöperuste, mutta täällä ei näytä olevan nyt ministereitä vastaamassa.

Yhdenvertaisuutta ei tue myöskään se, että siirtymäaikaa edelleen pidennettäisiin. Moni on jo tehnyt kalliit investoinnit, ja nyt on paljastunut, että valitettavan usein väärään ja vajavaiseen tietoon nojaten päätökset on tehty.

Asetuksen tavoite on kannatettava. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely pitää saada paremmalle tolalle kuin mihin alkuperäiset 1960-luvun järjestelmät taipuvat. Asetuksen toimeenpanossa on kuitenkin valtavasti parantamisen varaa. On hyvä, että nyt ollaan luomassa yhtenäistä neuvontajärjestelmää, mutta ehdottomasti on taattava myös neuvonnan ja suunnittelun puolueettomuus. On täysin kestämätön tilanne, että puhdistusjärjestelmien myyjät edelleen toimisivat myös ainoana suunnittelevana tahona.

Kuntien suunnittelun tueksi valmistui vuoden alussa opas, ja viime syksyn lisäbudjetissa oli niin sanottua neuvontarahaa puolueettoman neuvonnan käynnistämiseksi. Viestit kunnista ja ympäristökeskuksista puhuvat kuitenkin karua totuutta. Ympäristöministeriön toiminta koetaan poukkoilevaksi, uudet esitykset hämmentävät tilannetta kunnissa entisestään, eikä ympäristökeskuksissa tätä luvattua lisärahaa ole näkynyt.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi todella aika lopettaa hutkiminen ja keskittyä tarjoamaan kiinteistönomistajille henkilökohtaista, avointa ja puolueetonta tietoa eri vaihtoehdoista.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hajavesiasetukseen liittyvät kysymykset ovat kiihdyttäneet tunteita jo pitempään kentällä ja taas tänään tämän välikysymyskeskustelun myötä eduskunnassa. Tämän asetuksen valmistelu juontaa Lipposen toisen hallituksen ja ministeri Hassin työhön, josta asetus katettuna tuli Vanhasen ykköshallituksen käsiteltäväksi ja muutosesityksistä huolimatta se tuli yksioikoisesti myös päätökseksi.

Asetuksen tavoitteet ovat sinänsä hyvät, ja koko väestö ymmärtää vesien puhtaanapidon tarpeen. Kirjava viestintä, yksioikoinen soveltaminen tontista riippumatta ja hyvin innostuneiden myyntimiesten konsultaatio, toimimattomat laitteet, kaikki nämä yhdessä ovat kärjistäneet vuoden 2004 asetuksen toimeenpanoa. Nyt tehtävä ympäristönsuojelulain muutos, siihen liittyvä joustavuus, annettu vapautus investoinnista tai jatkettu siirtymäaika sekä kuntien ohjeistuksen tehostaminen ja siihen liittyvä tiedotus toivottavasti hälventävät epäluuloa ja epätietoisuutta asiaa kohtaan. Asian vellominen on saatava päätökseen järkevän valiokuntakäsittelyn myötä. Päätettävä on asetuksen vesistö—ympäristö-pallottelun osalta järkevästi.

Uuden lain pohjalta jätevesiasetuksen toimeenpanoon tulee kaksi vuotta lisää aikaa ja omalla perustelulla vielä neljä vuotta. Vielä tämän 10 + 2 + 4 eli 16 vuoden jälkeenkin toimeenpanoa voidaan jatkaa viisi vuotta kerrallaan. Taloudellista tukea tarvitaan sekä neuvontaan että eri tasoille investointeihin. Tarvetta on sekä yhteishankintoina toteutettaviin keskitettyihin kunnallisiin jätevesiviemäreihin että maakunnallisiin siirtoviemäreihin. Yksi kiireinen siirtoviemärihanke on Perämeren rannalla Yli-Iin, Iin, Haukiputaan kuntien jätevesien johtamisessa Oulun Taskilaan.

Arvoisa puhemies! Kiinteistökohtainen neuvonta sisältyy myös tähän asetuksen toimeenpanoon. Nyt pitää määrätietoisesti ryhtyä ohjeistuksen ja neuvonnan tulosten toteutukseen. Paikallisesti hyvistä toimista on saatu suhteellisen lyhyellä ajalla jo hyviä tuloksia. Asenteelliseen vastustukseen ei mielestäni kansanedustajilla eikä muullakaan väestöllä veden äärellä ole nyt aihetta. Tavallinen kolmen kaivon imeytysjärjestelmä on yleisin toteutustapa vakinaisen asutuksen osalta ja umpisäiliö plus imeytys vapaa-ajan asuntojen osalta. Kustannukset eivät ole kohtuuttomia, ja kysymys on meidän kaikkien yhteisestä edusta. Kysymys on samalla myöskin viihtymisestämme.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Sillon ku laitettiin vireille tämä asetus vuonna 2004 alusta, sillon en viel itte kuvitellukaa tulla tänne talohin, mutta sitten jälkeenpäin täs sitä nyt ollahan. Mutta kierin Suomea todella laajasti näiden vuosien aikana, ku muorostu kansakunnalle sellainen erikoinen käsitys näistä haja-asutusalueitten jätevesiasioista. Se on muhinu ja siellä kyteny monia vuosia ja ennen kaikkea, jos otetaan huomiohon se, että annettiin kymmenen vuotta aikaa. Toisin sanoen kymmenen vuotta on toisaalta lyhyt mutta se on liian pitkä aika. Se antoi sellaisen väärän koordinaation ihmisille. Nyt jos ajatellahan, jotta tämä nykyinen hallitus on istunu rapiat kolme vuotta ja meidän arvoisa ministeri Lehtomäki on ympäristöministeri, ja mä väitän, että ministerille on taottu tietoa tuolta kentältä, huolestuneita kannanottoja, hänen on pitänyt tietää tämä, mistä on kysymys. Toisin sanoen ei oo laskeuruttu ruohonjuuritasolle. Jos kolme vuotta olis kansakunnalle tiedotettu, mist on kysymys, mihinkä minkäkinmoisia laitteita tarttoo laittaa, mihinkä ei tartte laittaa minkäänmoisia, mä väitän, että tämän päivän episoria täällä talos ei olisi ainakaan tässä muodossa käyty.

Mun mielestä opposition välikysymys siinä mielessä on oikeutettu. Täällä on ollut hyvää keskustelua koko päivän tässä talossa. Nyt on kysymys vain siitä, että on puhuttu — ed. Hemmilä on sanonu tuossa, te piditte ansiokkaan puheen täällä — siitä, että olisi neuvontaa. Se on höpöhöpöhommaa sinänsä, mutta minä sanoisin näin, että nyt on kysymys siitä, että meirän pitää antaa yhteneväistä neuvontaa läpi Suomen kaikille. Kuntien erustajien pitää tietää, mihinnä mennähän, niiren ei pidä ympäristöministerien ja ministeriöistä tulleitten ohjeitten peräs liikaa juosta ja nuoleskella, niiren pitää käyttää selvää maalaisjärkeä, ja eri kunnissa pitää olla yhteneväinen meininki.

Mikä tässä pahinta on, on se, että nyt kun kolome vuotta on saanut nämä jätevesilaitteitten myyjät huseerata tuolla hissun kissun, ne on myynyt kansakunnalle siellä laitteita, jokka on ny torettu, että yks kahreksasta on vain toimiva ja niissä on kermaa oikein vaahron kera yllin kyllin, eli ma haluaisin kysyä. Ne ihmiset, jokka on lakia nourattavia, on kuuliaisesti näitä laitteita ostanu, vaikkei oo tarvinnukaan, ja ne ei ole ollut toimivia, ja siellä Pohojanmaallakin muutamia naapuria on, jokka ei oo laittanut. Siellä alkaa keskinäinen kähinä, että heh heh, minäpä en laittanu. Siellä alkaa, ei nuijasota ala, mutta karikat jollakin lailla alkaa heilumahan. Tämä on vaarallinen tilanne. Toivosinkin, jotta tämä naapurisopu säilyis tulevaisuuressakin. Meill on vielä aikaa, kun annettiihin kaksi vuotta lisäaikaa tähän eli 2015 loppuun mennessä, eikö se näin ollut, eli täs on vielä aikaa. Mutta millä me korvatahan näille ihmisille, jokka on nämä kallihit laitteet laittanu, joirenka ei olisi tarvinnut? Tässä on se tuhannen taalan kysymys.

Tulen äänestämään kuitenkin hallituksen pystyssä pysymisen puolesta. Mutta toivotahan, jotta maalaisjärki voittaa ja ne, jokka täällä kauan on istunu, niin laskeutuisivat ruohonjuuritasolle.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto totesi, että neuvonnalla tämä asia hoidettaisiin. Niinpä täällä salissa ovat tänään moneen kertaan niin ministeri kuin kansanedustajatkin lausuneet, että neuvontaa lisää. Mutta kuulkaa, hyvät kollegat, neuvonnalla ei sitä perustavaa laatua olevaa valuvikaa, joka tässä asetuksessa on, korjata. Kas kun tässä asetuksessa lähdetään täysin teoreettisista päästölaskelmista, että teoriassa haja-asutusalueella viemäriverkoston ulkopuolella asuva suomalainen tuottaa fosforia 2,2 grammaa per vuorokausi, jolloin 800 grammaahan siitä teoriassa tulee fosforia vuodessa. Todellisuudessa ei näin kuitenkaan missään tapauksessa tapahdu, ed. Mieto. Me tiedämme kumpikin maalla asuvina miehinä — ja itsekin olemme pois sieltä maalta viikot pitkät, olemme viemäriverkoston piirissä — että ei meidän (Puhemies: Minuutti täyttyy!) jälkeemme yhtään fosforia laske sinne vesistöihin nyt tälläkään hetkellä.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti vain ed. Hemmilälle se, että näihän se tietysti asianlaita on, ku hän tuos selittää, mutta kyllä mä oon sitä mieltä, jotta täs ny kuitenki on ruuti jo niin paljo kuivaa, jotta tämä asia etenöö, mutta ku annetahan konkreettiset neuvonnat, ni vielä pystytähän jotakin jäljellä olevaa parantamahan. Mutta ootte aivan oikeassa, ne pienet lirit, mitä ihmisiltä lähtöö, nehän vain rikastuttaa luontoa, jopa puhristaa sitä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Jätevesikeskustelu on vellonut valtoimenaan jo jonkin aikaa. Keskustelu aiheesta on ollut kiihkeää. Tästä haja-asutusalueiden asukkaita koskevasta poliittiseksi kiistakysymykseksi nousseesta asiasta onkin tarpeen keskustella.

Jätevesiasetus on alun perin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin esittelemä ja allekirjoittama. Nyt entinen ympäristöministeri on tullut julkisuuteen lausunnollaan, jonka mukaan häntä höynäytettiin asetuksen valmisteluvaiheessa. Ministeri havahtui itse allekirjoittamansa asetuksen tiukkuuteen ja sen soveltamisesta aiheutuviin suuriin kustannuksiin vasta viime kesänä, kun hän uusi oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmää. Nyt tämä Enestamin aikapommi on laukeamassa Kiviniemen—Kataisen hallituksen käsiin.

Eniten jätevesiasetuksessa haja-asutusalueiden asukkaita kismittää jäteveden puhdistusjärjestelmän asentamisen kalleus: monien tuhansien eurojen, useissa tapauksissa jopa yli 10 000 euron pakkoinvestointi jätevesijärjestelmän asentamiseen ja siihen vielä huoltokustannukset päälle. Tämä ei minun talonpoikaisjärkeni mukaan kuulosta kovinkaan kohtuulliselta. Vaikeaselkoinen asetus ei myöskään lievennä kiinteistönomistajien epätietoisuutta siitä, mikä puhdistusjärjestelmä olisi omalle kiinteistölle sopivin. Asetuksen toimeenpanon suhteen onkin ollut ongelmia, ja asetuksesta tiedottaminen on takkuillut. Tätä jätevesisoppaa ovat lisänneet pienpuhdistamoiden laitevalmistajien liiallisuuksiinkin menevät markkinointitoimenpiteet. Kalliita puhdistuslaitteita on väen vängällä yritetty myydä maaseudun asukkaille.

Jätevesiasetus asettaa hyvin tiukat rajat hajajätevesien puhdistusteholle. Asetuksen vaatimustasoa voi hyvällä syyllä pitää kohtuuttomana. Paljon julkisuutta saaneessa Tekniikan Maailman Rakennusmaailma-lehden pienpuhdistamovertailussa todetaan, että käytännössä ei edes ole mahdollista valmistaa sellaista pienpuhdistamoa, jossa asetuksen mukainen typenpoistovaatimus toteutuisi ympäri vuoden. Asetuksen vaatimustasossa olisi näin ollen todellakin lieventämisen varaa.

Arvoisa puhemies! Jätevesiasetuksen toimeenpanoon on tulossa muutoksia, mutta muutokset eivät kuitenkaan koske asetuksen puhdistusteholle asettamia vaatimuksia, joihin olisi tarvittu lievennyksiä. Merkittävä kuitenkin on ympäristösuojelulain muutosesitys, jonka mukaan asetuksen mukaisia jätevesien käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistönhaltija ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 1.1.2011. Tämä on aivan oikean suuntainen esitys. Problemaattinen kuitenkin on esimerkiksi tilanne, jossa kiinteistöllä asuvista puolisoista vain toinen täyttää ikäkriteerin. Ministeri Lehtomäen esittämistä ja lupaamista joustoista ehkä paras on asetuksen toimeenpanoajan pidentäminen kahdella vuodella eli vuoden 2015 loppuun. Lisäksi vaadittuja parantamistoimia voi lykätä neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Tämä lisälykkäys on asetuksen mukaan mahdollinen, kun tarvittavat toimet ovat niiden kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Uusi laki antaisi kunnalle myös mahdollisuuden myöntää enintään viiden vuoden vapautuksen kerrallaan pitkäaikaisen sairauden tai työttömyyden taikka muun vastaavan syyn perusteella. Korkea ikäkin voitaisiin erikseen ottaa huomioon tätä enintään viiden vuoden poikkeusta myönnettäessä silloin, kun edellä mainittu 68 vuoden ikäperuste ei täyty.

Jätevesiasetuksen toimeenpanossa suuri vastuu on siis kunnilla. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillä lieventää jäteveden käsittelyn vaatimuksia hajajätevesiasetuksen mukaisesti. Lievennetyt vaatimukset voidaan antaa alueille, joilla asutus on harvaa ja joilla kuormitukselle herkkiä vesistöjä tai pohjavesialueita ei ole lähistöllä. Monetkaan kunnat eivät vielä ole määritelleet jäteveden puhdistustasojaan. Kuntalaisen kannalta olisi kuitenkin olennaisen tärkeää tietää, sijaitseeko oma kiinteistö lievemmän vaatimustason alueella.

Joitakin parannuksia ja lievennyksiä asetukseen on siis tulossa. Tämä on hyvä asia. Se ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että jätevesiasetus on alun alkaen ympäristöministeriössä valmisteltu kovin teoreettiselta pohjalta ja se perustuu kyseenalaisiin taustaoletuksiin. Parantamisen varaa tässä asetuksessa on edelleenkin.

Kun hallitus mitä ilmeisimmin on pystyssä myös tämän välikysymyksen jälkeen, kokoomuksellakin on vielä mahdollisuus näyttää kyntensä myös työn ääressä eikä pelkästään tämän salin puheissa. Ymmärrän haja-asutusalueiden asukkaiden tuohtumuksen tätä asetusta kohtaan. Tämän jätevesisodan rauhoittamiseksi tarvitaan nyt talonpoikaisjärjen mukaisia päätöksiä. Vaadittavat toimenpiteet on mitoitettava niin, että ne ovat kustannuksiltaan kohtuullisia. Tärkeää on myös, että yhteiskunta kohtelee haja-asutusalueen asukkaita tasapuolisesti suhteessa kunnallisten siirtoviemärien varrella asuviin.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tekniikan Maailman rakennusliitteessä Rakennusmaailmassa oli artikkeli, jossa 8 laitetta oli ollut lähes vuoden koekäytössä. Kun artikkelin luki, niin vähitellen alkoi nousta varmaan lukijoille kylmät väreet, mikäli olivat ostaneet kyseisistä laitteista jonkun. Itse olin ostanut kaksi, molemmat vesistöjen rannalla. Omakohtainen kokemus kuitenkin oli, että hyvin huollettuna laitteet jotenkin toimivat, mutta varmaan moni alkoi huolestua siitä, että julkisuudessa on myös käynyt ilmi, että näitä laitteita oli testattu valtion asianomaisessa testauslaitteessa ja tulokset olivat salaisia. Tässä vaiheessa olisi ollut ymmärrettävää, että heiltä, jotka laitteita valmistivat, olisi vaadittu jonkin näköinen soveltuvuustodistus, että laite vastaa niitä spesifikaatioita, jotka myynnin yhteydessä oli annettu julkisuuteen. Ilmiö on yleinen. Jos kiuas ostetaan, siellä on kilowattitunnit ja kuinka paljon vaaditaan sähköä, jotta laite toimisi, kuinka ison saunan se lämmittää jne.

Kun tämä asia on ollut vuosikausia valmisteilla, olisi mielestäni hyvin voitu arvioida siinä vaiheessa, kun lakia ja asetusta ja koko asiaa valmisteltiin, että laitteita, jotka täyttävät laissa ja asetuksessa olevat vaateet, on myös saatavilla. Jos rakennuksissa esimerkiksi edellytetään lämmöneristyskykyä, silloin kyllä viranomainen huolehtii siitä, että markkinoilla on saatavissa sellaisia lämmöneristeitä, jotka antavat riittävän lämmöneristyskyvyn. Tässä jää miettimään, kenellä tällaisessa asiassa oikein on vastuu. Mielestäni nykyiselle ministerille ei ainakaan kaikkea vastuuta voi antaa, ellei hän itse sitä nimenomaan halua, koska asiassa on niin pitkä historia jo takana, että se on edellisen ministerin ja edellisen hallituksen aikana tuotu valmisteluun. Valmistelustakin on varmaan kulunut sen verran aikaa, että tämä asia olisi syytä selvittää, kuinka Suomessa ylipäätänsä tällainen asia voi saada näin nolon lopputuloksen.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Vesiensuojelu on äärimmäisen tärkeä tavoite, ja sitä tietenkin tällä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksella on tavoiteltu. Siinä vaan asetettiin äärimmäisen kovat vaatimukset ja asetuksen kautta monia muita vaatimuksia ja sen jälkeen asia unohdettiin. Siitä keskusteltiin, ja viestit olivat selkeitä ympäristöviranomaisille, ympäristöhallitukselle, että asian suhteen pitäisi tehdä jotakin. Kymmenen vuotta oli määräaika, määräaika kului, ja tästä ei otettu onkeen asioita. Ed. Kiviranta puhui, miten tämä nyt leimahtanut mellakka tässä sammutetaan. Siihen olisi ollut aikaa monta monta vuotta.

Viimeksi vuosi sitten Lauri Tarasti nosti monia toimenpiteitä esiin. Vasta nyt ollaan etenemässä niitä kohti ja edes kaikkia niitäkään suosituksia ei ole nostettu esiin, paitsi vissiin yksi asia. Tämä osoittaa ympäristöhallinnolta ylimielisyyttä toteuttaa suosituksia. Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa asiaa kuultiin ja oltiin suu auki, näinkö todella on, että laitteet eivät täytä vaatimuksia, kunnat eivät ole määritelleet alueita, missä tarvitaan minkäkin tasoista suositusta, ja tiedottaminen ontuu pahoin. On tultu jo monta vuotta siitä, kun asetus on annettu, ja vasta nyt tullaan sitten vihdoin viimein nöyrästi eduskunnan eteen ja sanotaan, että asia on kyllä hoidettu mutta pikkuisen parannuksia tarvitaan. Oli sellainen ylimielisyyden henkäys kyllä siinä, että kyllä tämä asia on hoidettu. Valitettavasti näin ei ole käynyt, ja ymmärrän sen kansalaisten kiihkon, mikä tässä on kohdattu, kun on kalliita virityksiä laitettu vanhoihin rakennelmiin. Uusiinhan se on ollut pakko tehdä siinä vaiheessa, kun uudisrakennus tehdään haja-asutusalueelle.

Nyt on korkea aika saattaa asiat kuntoon. Kuntien viranomaisilla on keskeinen vastuu, ja odotetaan, että asetukseen tehdään sellaisia lievennyksiä, että ne myöskin voidaan kohtuudella toteuttaa, jotta se jalo päämäärä, mikä tälle vesiensuojelulle ja jätevesien puhdistukselle on asetettu, toteutuu. Siinä tarvitaan maalaisjärkeä, mutta siinä tarvitaan myöskin laitetoimittajien valvontaa ja siinä tarvitaan neuvontaa, johon monet kunnat ovat jo ryhtyneet ilman erillisiä määrärahoja. Voin sanoa, että Mikkelin seudun ympäristölautakunta, joka on usean kunnan yhteinen lautakunta, on itse ryhtynyt toteuttamaan, kun viestit asukkailta tulivat, mitä tälle asialle tehdään. Siinä ei vaadittu sen kummempaa kuin että ruvettiin lukemaan asetusta, miettimään talonpoikaisjärjellä ja näin päästiin eteenpäin.

Sitä samaa nyt odotetaan, että nyt kun tämä asetus tulee kuntoon, samanaikaisesti toimitaan myöskin vielä tiiviimmin ja annetaan viesti kansalaisille. Mutta tietenkin, niin kuin täällä moni on todennut, ne, jotka ovat laittaneet rahaa kalliisiin laitteisiin, kokevat kyllä tulleensa höynäytetyksi asiassa, jossa pienemmillä toimenpiteillä olisi päästy vähintään yhtä hyvään, oikeastaan parempaankin lopputulokseen jätevesien käsittelyssä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt esillä oleva välikysymys on hyvin aiheellinen ja ajankohtainen. Haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen liittyvät ongelmat, niin kuin täälläkin on tullut esille, ovat olleet tiedossa jo vuosikausia, mutta hallitus ei ole saanut aikaan järkevää ratkaisua tässä asiassa, ei myöskään edellinen hallitus.

Kysymys on mielestäni lähinnä siitä, että syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden asukkaita vaaditaan hankkimaan kalliita jätevesien puhdistamoita, jotka eivät edes aina toimi tyydyttävästi. Asia koskettaa lähes 200 000:ta asuntoa. Puhdistuslaitteiden myyjät ja kauppiaat ovat olleet ahkerasti liikkeellä, ja he ovat omilla neuvoillaan saaneet asukkaita tekemään osittain turhia ja kalliita investointeja. Mielestäni suurin virhe asetuksessa on se, että jätevesien puhdistukseen vaaditaan kalliita laitteita sellaisilla alueilla, joilla päästöt voidaan tehokkaasti imeyttää maaperään ja joilla maaperästä ei ole yhteyksiä vesistöihin, pohjaveteen tai kaivoihin.

Kummallista on myös se, että asetus ei huomioi riittävästi sitä, kuinka paljon muun muassa vapaa-ajan asunto on käytössä vuoden aikana. Fosfori- ja typpipäästöille on asetettu tiukat rajat, jotka ovat tiukemmat kuin monien kaupunkien jätevesipuhdistamoille asetetut velvoitteet. Kuitenkin monien asuntojen ja mökkien päästöt ovat usein niin pieniä, että esimerkiksi kukkamaan lannoittaminen tuottaa vuodessa enemmän fosforia ympäristöön kuin mökistä lähtevät jätevedet.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo vapauttaa yli 68-vuotiaat jätevesivelvoitteesta. Herää kysymys, mihin tämä ikäraja perustuu. Aivan hyvin se voisi olla jokin muukin alempi ikäraja. Enteileekö tämä hallituksen esitys sitä, että jatkossa suunnitellaan myös eläkeiän korottamista 68 vuoteen? Sehän on ollut hyvin ajankohtainen puheenaihe nyt.

Hallituspuolueiden edustajat, muun muassa Väyrynen, Rantakangas, Hemmilä, ovat todella terävästi arvostelleet tätä asetusta. (Ed. Pulliainen: Muodostavat kohta oman hallituksen!) Perjantaina heillä on kuitenkin mahdollisuus äänestämällä näyttää, että he haluavat tosissaan muutosta tähän asetukseen, ja silloin todella, niin kuin tässä ed. Pulliainen sanoi, on mahdollisuus vaikka hallituksen vaihtoon ja todella uuteen hallitukseen. (Ed. Pulliainen: Ei tässä hallitusta vaihtaa tarvitse, he vain muodostavat oman!) — No, katsotaan nyt kuitenkin perjantaina, ovatko nämä edustajat sitten tosissaan tämän tätä asetusta koskevan muutoksen kannalla.

Täällä on myöskin vieritetty syy tästä ongelmasta ja sotkusta entiselle ympäristöministeri Enestamille. On varmaa, että hänkin on ollut tätä asiaa ja tätä asetusta aikoinaan tekemässä, sitä on turha kiistää, mutta tämä entisen ministerin syyttely ei kuitenkaan korjaa tätä tilannetta. Nykyisellä ympäristöministerillä on kaikki mahdollisuudet ja pelimerkit tehdä tarvittavat korjaukset asetukseen, joten silloin on aivan turha syyttää edeltäjiä, kun itse voi tämän asian ratkaista ja tämän ongelman korjata.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Elokuulla tuolla Perämeren rannalla asuva mies päivitteli sitä, että ympäristöministeri oli juuri kesän korvalla antanut ydinvoimalalle luvan, kuten tämä mies sanoi, losottaa ydinvoimalasta Perämereen 30 000 litraa sekunnissa kuumaa lauhdevettä, mutta sitten kyllä katsotaan, ettei rannalla asuvan mummon pissaa pääsisi vaan pisaraakaan siihen samaan Perämereen. Se on aika lailla karu asetelma, kun näin verrataan, mutta ainahan näissä kansan analyyseissä on myös totta. Eli kyllä isot saavat tehdä niin kuin tekevät, kun ovat päätöksen omalta kannaltaan onnistuneesti läpi vieneet, mutta sitten kansan osalta se tilanne on usein aivan toinen. Eli oikeudenmukaisuus on se, mikä puuttuu usein näistä erilaisista päätöksistä, ja se sitten tietenkin ihmisiä risoo ja rassaa. Ymmärrän hyvin tämän. Ja niinhän se on myös tuolla Itämerellä, jota pitää ilman muuta varjella, mutta kyllä ne laivat sinne vaan saavat jätevettä edelleen laittaa, sen kun vaan laskevat. Isoille sallitaan semmoista, mitä pienille ei.

Minä en missään tapauksessa lähde siitä, että ei pidä pyrkiä siihen, että jätevedet puhdistetaan, olipa kyseessä sitten iso tai pieni toimija. Kyllä pitää siihen pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mutta se, mikä ei saa puuttua ja mikä tästä jätevesiasetuksen läpiviemishankkeesta on puuttunut, on sosiaalinen mielenlaatu. Ei siinä minkäänlaista yritystäkään ole ollut tosiasiassa auttaa niitä kaikkein pienituloisimpia ihmisiä selviytymään näistä vaatimuksista. Vaatimuksia pitää varmasti kohtuullistaa, ja kyllähän täällä sellainen ilmapiiri nyt on, että näin tulee tapahtumaan. Mutta vaikka näinkin tehdään, niin ei se sitten ole sille kaikkein pienituloisimmalle ihmiselle siellä maaseudulla mikään yksinkertainen asia hoitaa niitä kohtuullistettujakaan vaatimuksia, jollei valtio tule apuun ja kunnat ehkä toisena toimijana.

Ympäristöministeri sanoi tänään välikysymysvastauksessaan, että pienituloisimpien haettavissa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran sosiaaliperusteista jätevesiavustusta, jonka suuruus on 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Aika vahvasti alleviivasitte, että kyllä tämä asia on hoidettu pienituloisten kannalta. Kävin läpi nämä Aran käytössä olevat rahat. Niitä on tälle vuodelle tasan miljoona euroa. Niillä on pystytty avustamaan 300:aa pienituloista taloutta tämän vaatimuksen toteuttamiseksi, 300:aa, kun ehkä noin 100 000 taloutta tässä on vaikeuksissa. Eihän tämmöisillä näin pienillä avustuksilla ole mitään merkitystä tosiasiassa. Näihin pienituloisten avustuksiin pitää tulla nolla tai nollia perään, jotta tässä päästään tosissaan liikkeelle. Tämä minua kaihertaa kaikkein eniten, ettei välitetä siitä, miten ne maaseudun pienituloiset ihmiset selviävät näistä vaatimuksista. Ei minkäänlaista tuntuakaan ole siitä, että tämmöiset vaatimukset ovat kovia. Vaikka päästään kohtuullisempiin kustannuksiin näitten järjestelmien osalta, sanotaan ehkäpä 3 000—5 000 euroon, niin onhan esimerkiksi työmarkkinatuella elävälle koko vuoden tulo se 5 000 euroa. Miten se silloin hoitaa, jos ei valtio tule apuun? Miten se hoitaa? Vastausta täällä ei tule siihen kysymykseen. Eli kyllä tässä pitää tätä sosiaalisuutta tähän hommaan saada, kohtuullisuutta ja sosiaalisuutta, ja tästä ovat nyt puuttuneet molemmat.

Arvoisa puhemies! Ylipäätäänkin minua askarruttaa erittäin kovasti se kysymys, miksi maaseudun ihmisten pitää aina itse hoitaa semmoisia asioita, jotka taajamissa asuville tulevat paljon helpommin ja jopa itsestäänkuuluvasti. Tämä jätevesiasetus on sen tyyppinen asia. Kyllähän se viemäri on vedetty sinne taajamiin itsestäänselvästi, mutta miksi maaseudulle ei sitä viemäriäkään nyt vedetä tätä nykyistä tahtia edes jatkossa.

Laajakaista on samanlainen asia. Kaksi viimeistä kilometriä pitää maaseudulla talouden maksaa. Miksi se näin on, että se maaseutu ja siellä asuva ihminen on aina heikommilla? Ja kuitenkin varmasti kaikki sosiaaliset tulovertailut osoittavat, että siellä se Suomen pienituloisin kansa varmasti kaikkinensa asuu. Miksi sinne ei mennä apuun, vaan sinne vaan vaatimukset lyödään ja kohtuuttomat sellaiset? Tämä tässä vaivaa ja risoo.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana vielä tähän asiaan. Todella, hallituksen esityksestä käy ilmi, että jo olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tämän poikkeuksen myöntämisen, myös parantamistoimien myöhentämisen, ja tämä asia liitetään nimenomaan siihen, jos asianomaisella on käyttökuntoinen jätevesijärjestelmä ja toiseksi jos parantamistoimien kohtuuttomuus kiinteistönhaltijalle on selvä ja ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä. Tämä sopii tällaiseen pienituloiseen, niin kuin ed. Tennilä sanoi, mökin mummoon tai asujaan, mutta aivan oikein, pitääkö vain myöhäistää, siirtää tulevaisuuteen pienituloisten ihmisten jätevesiongelman ratkaisu, eikö myöskin ne jätevedet pidä puhdistaa? Siinä tarvitaan todella valtion tukea, apua tähän asiaan.

Aivan toinen asia on vielä se, että silloin kun jätevedet ovat lähinnä näitä harmaita vesiä, eli ne eivät ole painevedellä toimivien wc:iden jätevesiä, ne voidaan lähinnä imeytyskentän kautta hoitaa. Siis ei tule sillä tavalla kustannuksia. Mutta se on kuitenkin sinänsä toinen asia siinä mielessä, että nämä puheet suurista kustannuksista ovat olleet perusteita sille, että on myyty kalliilla laitteita, jotka eivät kuitenkaan ole olleet aina suinkaan toimintakykyisiä.

Mutta kaiken kaikkiaan jos 65 prosenttia pitää esimerkiksi tämän Aran avustuskäytännön mukaan hankkia omaa rahoitusta, niin mistä löytyy se 65 prosenttia, jos on pienituloinen ihminen, huolimatta siitä, että itse summa ei suurituloisten näkökulmasta ole mikään huomattava. Näin ollen tämä sosiaalinen näkökulma on hyvä pitää mielessä.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, tämä keskustelu tänään on ollut sen takia erittäin tarpeellista, että eduskunnassa, oikeastaan läpi koko eduskunnan, on kiinnitetty huomiota vesiensuojeluun. Kaikki eduskuntaryhmät ovat olleet kriittisesti liikkeellä ja ovat painottaneet vesiensuojelua. Pitäisi nyt vaan jatkaa tätä keskustelua. Keskustelua maatalouden päästöistä, siitä, mitä merkitsee soiden ojitus, turvetuotanto, mitä merkitsevät metsäojitukset, mitä merkitsee metsien lannoittaminen, joka muun muassa nyt viime aikoina on alkanut olla lentolannoitusta, mitä merkitsee se, että Itämerellä seilaavat alukset, kauppalaivat ja risteilijät, jotka ovat kuin pieniä kyliä tuhansine matkustajineen, laskevat jätevetensä Itämereen. Ainoastaan Helsinki ja Tukholma ovat valmiudessa ottamaan nopeasti jätevesiä talteen. No special fee -systeemi ei toimi. Tämä ongelma Itämeren tulevaisuudesta on yhteinen. Toivottavasti tämä keskustelu jatkuu siihen suuntaan myös tämän jälkeen.

Sitten tämä ympäristösuojelulain 18 §:n ja 103 §:n muuttaminen. Nämä hankkeethan, jotka liittyvät paljon puhuttuun 542/2003 jätevesiasetukseen, ennen muuta keskittyvät sisävesien pieniin, vähävetisiin järviin, jokiin, puroihin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihmiset seuraavat meidän keskusteluamme aika tarkkaan näköjään tuossa ja ennen kaikkea televisiosta suoraan. Tuossa on viestiä tullut aika paljon, ja luen tästä yhden:

"Seurasin tänään eduskunnan keskustelua jätevesiasetuksesta. Lehtomäki antoi tosi selkeän kuvan. Kolme kaivoa, imeytyskenttä ja suodatus. Joku vielä lisäsi sen maksavan korkeintaan muutaman sata euroa. Mulla on toimiva kahden kaivon ja imeytyskentän systeemi, rakennettu 1983. Sillä on lausuntojen mukaan aivan erinomainen paikka. Tontin koko on yli hehtaari. Oma kokemukseni on seuraavanlainen. Näin lehdessä ilmoituksen yrittäjästä, joka tekee niin sanotusti avaimet käteen jätevesien puhdistussaneerausjärjestelmiä. Soitin ko. yrittäjälle, hän kävi katsomassa ja teki noin etukäteisarvion. Kustannuksiksi hän mainitsi 5 000—8 000 euroa. Mutta jos haen toimenpideluvan ja suunnitelmat hoidan itse, hinta putoaa jonkin verran. Kävin Joensuun rakennusvirastossa, ensin siellä ei tunnuttu tietävän, kuka neuvoo. Lopulta toiselta luukulta ystävällinen naishenkilö opasti erään rakennus- ja lupa-asioista tietävän luo. Kyselin, miten minun piti toimia, miten haetaan toimenpidelupa ja voinko suunnitella muutokset itse. Kyseinen virkamies kertoi, kuinka laajasti pitää selostaa ja suunnitella, olla jonkin tasoinen, että voidaan toimenpidelupa myöntää. Tässä vaiheessa kysyin, paljonko suunnitelma maksaisi, jos hän sen tekisi, arvelin pääseväni helpolla. Hän sanoi antavansa viran puolesta neuvoja, mutta ottaa suunnittelusta 700 euroa." Siis kaupungin virkamies. "Joku siellä eduskunnassa lupasi muutamalla satasella tehdä. Otan heti sen miehen töihin. Kuka mahtaa olla se mies? Ajattelin vaan muuten kertoa sulle kokemuksesta. Monenko luulet osaavan hoitaa asian niin, ettei rahastajat pääse jylläämään?"

Tämä kuvaa vaan sitä tilannetta, mikä on, ja tuossa on meidän keskustelun aikana tullut kaksi soittoa, joissa nämä ihmiset ovat sortuneet näihin markkinamiesten juttuihin ja kysyvät, kenen tämä vika on. Tässä tänä iltana on pohdittu, kenen vika tämä on, mutta tämä kuvastaa niitä ihmisten tuntemuksia siitä, mitä tässä on tapahtunut.

Toivon mukaan ei ole sillä tavalla kuin ministerikin täällä sanoi. Kaikki eivät olleet paikalla, kun kysyin sitä systeemiä, että miten se kahden kaivon systeemi — jota ed. Leppäkin tuossa korosti, että riittää, kun on kolme kaivoa: kaksi kaivoa ja sitten se perällä oleva tarkistuskaivo — millä tavalla se tarkastetaan, toimiiko se systeemi vai eikö toimi, kun siellä ei ole olemassa tarkastusjärjestelmää. Ei ole putkea, mistä otetaan, eikä poralla voi ottaa, vaan ministeri Lehtomäki totesi aitiossa: rakenteen perusteella. Siis vaikka on, niin arvioidaan rakenteen perusteella.

Elikkä siinä minä odotan, että keskustalaiset eivät puhuisi ihan noin paljon potaskaa kuin tänä iltana, jotta se kelpaa, koska ministeri totesi, että ei se välttämättä riitä, vaikka onkin ne kolme kaivoa. Tässä on koko ilta taas annettu hyvin harhaanjohtavaa tietoa, ja sen takia nämä ihmiset on kysyneet, miten on mahdollista, kun heillä on ollut kolme kaivoa, miksi heidän on käsketty tehdä uudet systeemit ja vielä laittaa kaiken näköiset muovipömpelit, ja on nostettu sitten renkaat pois, eivät ole kelvanneet ne rengaskaivokset. On opastettu tekemään näin. Sitten en pitempään jatka, koska nyt on jauhettu tätä ihan riittävästi.

Yksi ongelma tässä on se, mistä ed. Tennilä on koko illan puhunut. Siellä on tosi pienituloisia ihmisiä. Ei se auta, vaikka 35 prosenttia saa tukea, kun asuu jossakin mökissä. Tämmöinen alle viisikymppinen kaveri soitti tuossa äsken ja sanoi, että hän on työmarkkinatuella oleva, maksaa vielä sisarosuuksia siitä mökistä toisille, kun on ollut useampi lapsi. Millä hän sen tekee? No, tässä sitten sanotaan, että sosiaalisin perustein. Mutta jossakin vaiheessa se tulee eteen. Vai onko tässä nyt hallitus sillä tavalla ajatellut, jotta sinne 68 vuoteen voi anoa näitä poikkeuksia. Eihän sillä kaverilla ole kuin 22 vuotta enää aikaa anoa, ja sitten se pääsee vapaaksi. Jotenkin tämä tuntuu aika kornilta. Asuu syrjäkylällä, tiedän paikan suurin piirtein, kun selitti. Vesistöihin on matkaa, Pyhäselkään, useampi kilometri. Jotenkin tuntuu, jotta tässä pitäisi se maalaisjärki ottaa käyttöön. Täällä on järkeviä puhuttu tänä iltana, tosi järkeviä, mutta sen pitäisi muuttua vaan lihaksi ja käytännöksi, että ne systeemit toimisivat kanssa, ja se inhimillisyys löytyisi myös sille kunnan virkamiehelle, joka on se viranomaistaho, joka myöntää näitä asioita.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! On todettava, että illan keskustelu on ollut mitä mielenkiintoisin. Minusta hyvin kiinnostavaa on se, miten tämä keskustelu on uutisoitu. Näyttää siltä, että tässä eduskuntasalissa keskustaa lukuun ottamatta juuri muilta ei kannatusta löydy tämän jätevesiasetuksen nykyiselle esitysmuodolle. Se kyllä herättää aika montakin kysymystä siitä, mistä oikeastaan tänään on oltu keskustelemassa.

Arvoisa puhemies! Olen itsekin saanut hyvin paljon kansalaispalautetta, ja voi sanoa, että ne kilpistyvät pitkälti siihen, että kansalaiset eivät nyt ollenkaan ymmärrä, mistä tässä laissa on kysymys. Minusta ihmisiltä puuttuvat selkeät ohjeet, miten toimitaan, ja ne ohjeet, jotka ovat olleet olemassa, ovat olleet erittäin puutteellisia ja sekavia. Ihmiset ovat olleet epätietoisia siitä, mitä heiltä käytännössä todellisuudessa vaaditaan.

Minusta tämä laki ei toteuta alueellista tasapuolisuutta eikä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Erityisesti pienituloisille ihmisille on varsin suuri ponnistus toteuttaa oman mökkinsä osalta riittävät jätevesiasetuksen ehdot. Siksi ei riitä, että vapautus asetuksen vaatimuksista myönnettäisiin yli 68-vuotiaille. Ikärajaa on nyt ehdottomasti tarkennettava ja pohdittava, onko tuo esitetty vapautus yli 65-vuotiaille sitten oikeudenmukaisempi.

Outoa on sekin, että asuinpaikalla ei ole merkitystä asetuksen toteuttamisessa. Minusta on ihmeellistä, että vesistöjen äärellä oleville kiinteistöille ei anneta selkeästi erilaisia tasovaatimuksia kuin kuivilla maa-alueilla vesistöistä kaukana oleville kiinteistöille annetaan. Minusta vapautus asetuksen vaatimuksista pitää antaa myös niille, joille ollaan rakentamassa viemäriverkosto seuraavien kuuden vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! On myös ihmeellistä, mihin katosi se alkuperäinen tarkoite, että jätevesiasetusta olisi sovellettu niin, että muutostyöt olisivat olleet mahdollisia uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi talousjätevesiasetuksen ehdot ovat olleet yhä suhteellisen kireät tulorajojen suhteen ja tukiprosenttikin on jäänyt sen verran alhaiseksi, ettei sillä olisi ollut todellista kannustavaa vaikutusta vesistönsuojelun osalta.

Arvoisa puhemies! En epäile sitä, etteivätkö suomalaiset hyväksyisi ympäristönsuojelun ja vesistönsuojelun merkitystä ja sitä todellista halua ja tahtoa näiden toteuttamiseen. Minusta me kaikki täällä salissa olemme tänään olleet siitä yksimielisiä, että suomalaisten tarkoituksena on pitää omat vedet puhtaina.

Kuitenkin tämän päivän keskustelu osoittaa, että me olemme kovin eri mieltä siitä, toteuttaako tämä käsittelyyn tuleva jätevesiasetuksen reformi nyt sitten sitä todellista perimmäistä tarkoitustaan. Sosialidemokraattina en aio kuitenkaan puolustella tätä nykyistä asetusta, ministeriä tai näitä virkamiehiä, jotka ovat asiaa esitelleet. On tapahtunut isoja mokia, joita on nyt hyvin vaikea jälkikäteen korjata.

Arvoisa puhemies! Vesistöjen suojelu on erittäin tärkeää, ja nyt pitää myös muilla keinoin lähteä hakemaan maksumiehiä tälle jätevesiasian käsittelylle. Nimittäin monet suomalaiset näissä kansalaispalautteissa ovat kyllä rivien välistä viestittäneet, että myös maatalouden ja näiden merellä seilaavien risteilijöiden jätevesiasiat pitäisi saada kuntoon. Siinä tarvitaan tietysti myös kansainvälistä yhteistyötä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Kiurulle hänen puheenvuoronsa loppuun liittyen, että niinhän pitäisi. Siis sitähän täältä on yritetty viestittää vaikka kuinka monta kertaa. Asiathan ovat olleet täällä lukemattomia kertoja suurin piirtein esillä. Mutta sillä tavalla vaan on, että jos kaikkien kohdalla aina sanotaan, että ei käy, ei käy, ei käy, niin ympäristön tila siinä heikkenee. Populismiin voi kuulua myöskin se, että ollaan näennäisympäristönsuojelijoita, ja silloin kun se on niin sanotusti vaaratonta omalle poliittiselle uralle, ollaan niin suojelijaa, ympäristön suojelijaa, kuin olla voi. Mutta sitten kun pitäisi joku lasku maksaa siitä ympäristönsuojelusta myöskin sillä tavalla, että priorisoidaan julkisten varojen käyttöä, niin silloin asiat ovatkin jo kokonaan toisin.

Arvoisa puhemies! Kun kuuluu siihen kategoriaan edustajia, joka kutsutaan katsomaan, kun ympäristökatastrofi on paikallisesti valmis, niin silloin tietysti hiukan surullisena kuuntelee näitä puheenvuoroja.

Minut on kutsuttu Oulun kaupungin eteläpuolella olevalle alueelle tutustumaan tilanteeseen, jossa tämmöinen suppapohjainen pieni järvi oli houkutellut alueen asukkaita rakentamaan mökkejään semmoiseksi ranta-asutukseksi siihen ympärille. Ei minkäänlaista jätevesien käsittelyjärjestelmää yhdelläkään näistä mökeistä, ja sitten yhtenä päivänä he huomasivat, että ei yhtään tilkkaa enää vettä missään. Sen sijaan oli tullut keidassuo sen pienen järven kohdalle. Siis järvi oli kasvanut umpeen ja sitten oli tullut keidassuo, jossa saattoivat lapset lasketella talvella rinnettä alas, noin leikillisesti ilmaistuna. Ja sitten se poliitikon rooli on siinä, mitä tässä nyt pitäisi tehdä. No, siinä vastaus on se, että ei mittään muuta kuin kaivinkoneita vaan tänne ja monta kappaletta ja läjitysalue, johonka läjitetään nämä kertyneet orgaanisen aineen massat, ja sitten vesitetään se, ja sitten teillä on taas se lampi, mutta älkää nyt tehkö tätä samaa hommaa uudestaan.

Tältä paikalta muutaman kilometrin — mitähän siinä olisi, parikymmentä kilometriä — etelään olevalla alueella oli käynyt ihan samalla tavalla, ja siellä sitten tehtiin tällä tavalla. Siellä ne kaivinkoneet tekivät valtavan työn, ja sinne tehtiin keinojärvi, joka olikin aika viehättävä. Sinne oli tehty saaret ja kaikki muut tällaiset. Ja alueella, missä vesistöjä on vähän, niin kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, osataan sitten noteerata se alueen menetys.

Arvoisa puhemies! Nämä ajatukset, nämä tapaukset tulevat väkisin mieleen, kun ajattelee suhtautumista tähän asiaan. Se, mikä tässä on ollut heikko kohta ehdottomasti, on se, että valvonta, siis kunnan tason valvonta, kuluttajasuojelu, ohjaus, kaikki mahdolliset ovat pettäneet. Elikkä olisi talonpoikaisjärki sanonut, että pitää näitä omaisuuseriä suojella, mutta näin ei ole tehty. Ja nyt sitten on pitänyt ryhtyä juuri niihin toimenpiteisiin, mitä tässä on, mutta ei, kun on sanottu a ja b, niin se c on jätetty sanomatta. Elikkä on se kuluttajansuojelullinen ja toimenpidepoliittinen osio jäänyt hoitamatta, ja nyt ollaan aika kinkkimäisessä tilanteessa, ei sille voi mitään.

Jari Leppä /kesk:

Rouva puhemies! Tämä haja-asutusalueiden jätevesiasetus on aiheuttanut paljon epäselvyyttä, ihmetystä, kiukkua, suuttumusta haja-asutusalueilla, eikä ihme. Suurin asia, mikä tässä on epäonnistunut, on tiedottaminen ja se, että ei ole ollut riittävän selkeitä ohjeistuksia eikä ole tehty riittävän selviä ja selkeitä rajauksia, ja sitten tämä sekamelska on valmis.

Miten me sitten olemme tässä tilanteessa, jossa me tämän välikysymyskeskustelun jälkeen käymme käsittelemään ympäristönsuojelulain muutosta, mikä tarkoittaa sitä, että näitä epäselvyyksiä, mitä tässä asetuksessa on ollut, korjataan ja meillä kansanedustajilla on mahdollisuus viestiä tämän tulevan lakiesityksen kautta niitä tahtotiloja, joita me haluamme esille tuoda ja mitä tässä tämänpäiväisessäkin keskustelussa on tuotu esille.

Edelleen se sama kysymys: Miten me olemme tällä kohdalla? Olemme sen vuoksi, että viime kesänä keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa tehtiin selväksi, että tämä asia pitää selvittää, asia pitää tehdä maalaisjärjellä ymmärrettäväksi ja asetusta ja lakia pitää muuttaa. Nyt sitä muutetaan. Sen muuttaa keskustalainen ympäristöministeri, ja sen on muuttanut ja sen tulevan käsittelyn esityksen on antanut tämän maan hallitus. Sen mukaan mennään, ja, niin kuin sanottu, meillä edustajilla on mahdollisuus se asia edelleen vielä enemmän selkiyttää ja kohtuullistaa, ja sitä me varmasti myöskin tulemme esittämään.

Puhemies! Edustaja, tuleva ministeri, tällä hetkellä vielä edustaja Pulliainen käytti aivan lopuksi (Ed. Pulliainen: Ei ole pelkoa, että tulisi ministeri!) puheenvuorossaan hyvän kohdan, jossa hän ruoti laitevalmistajien vastuuta. Kun tämän asetuksen viesti on ollut epäselvä, ovat siihen laitevalmistajat tarttuneet, ja ne kauppatavat, joita kyliä kiertäneet kauppiaat ovat ylläpitäneet, eivät ole sellaisia, jotka ovat hyvän kauppatavan mukaisia. Siksi ihmettelen suuresti, miksi kuluttajaviranomainen ei ole puuttunut tähän asiaan tämän voimakkaammalla tavalla. Nämä kauppiaat ovat luvanneet paljon enemmän, mitä laitteineen pystyvät pitämään. Tosin maaseudun ihmiset ovat jo tähän tottuneet vaikkapa laajakaistan osalta. Aivan sama periaate on myöskin siellä: luvataan paljon enemmän kuin pystytään pitämään. (Ed. Lahtela: Se on ihan niin kuin poliitikotkin!) — No, vähän samaan tapaan, ed. Lahtela, mutta tämä tapa meidän pitää tässä talossa muuten muuttaa.

Maaseudun ihmiset ovat joutuneet moneen otteeseen monen eri asian suhteen aivan samanlaiseen tilanteeseen. Ja kun me täällä äsken puhuimme ja keskustelussa oli, että meitä on höynäytetty, ministereitä on höynäytetty: No, ketkä ovat höynäyttäneet? Miten me olemme antaneet tapahtua tällaisen höynäytyksen? (Ed. Hemmilä: Virkamiehet!) — Ed. Hemmilä totesi, että virkamiehet ovat höynäyttäneet. (Ed. Hemmilä: Niin sanoi Enestam!)

Hyvät edustajakollegat, tämä talo on tämän maan korkein päätöksentekoelin. Tämä talo päättää nämä asiat, eivät virkamiehet. Virkamiehet esittelevät, mutta tämä talo päättää. Jotenkin on tuntunut, että meillä nämä vastuukysymykset ovat viime aikoina menneet päälaelleen, kun kuuntelee poliittista vaikuttajaa, että "tälle ei voi mitään". Aika erikoista viestiä maan korkeimmalta päätöksentekotasolta. Totta kai tälle voi jotakin. Tässä on hyvä esimerkki, että nyt voidaan.

Puhemies! Me olemme myöskin syyllistyneet yhteen asiaan, joka täällä on ollut esillä, ja se on ollut se, että me olemme kyllä levittäneet tästä myöskin erikoista tietoa. Pohjimmainen noteeraus on kyllä perussuomalaisten puoluesihteerin arvio viime viikolta. Hän arvioi asiaa niin, että tämä haja-asutusalueiden jätevesiasetus on tehty siksi, että sillä saadaan rahoitettua maatalouden ympäristötuki. Tämän hurjempaa esitystä ja väitettä, kuin mitä tämä oli, en ole vielä kuullut ja nähnyt keneltäkään muulta. En ymmärrä, miten nämä asiat on koplattu, mutta näin luki.

Puhemies! Lopuksi: fysiologia, biologia, fysiikka, mitä se nyt sitten onkaan, on myös tupannut unohtumaan tässä jätevesiasetuskysymyksessä. Haja-asutusalueella kasvit käyttävät ravinteet, jotka tulevat maataloudesta. Ne käytetään tarkkaan ja ne kannattaa käyttää tarkkaan kasvien hyväksi. Ne myös kuluttavat ravinteet, ja sato korjataan jne. Sitähän tämä luonnon kiertokulku on. Aivan sama asia on myöskin haja-asutusalueiden jätevesien osalta. Ne pitää vaan imeytyksen osalta hoitaa niin, että ne eivät mene pohjavesiin vaan ne imeytetään riittävän pintaan, jolloin ne ovat aina suuremman kasvimäärän käytössä. Tämä on puhdasta biologiaa. Mitä syvemmälle imeytysvedet laitetaan, sitä varmemmin ne ovat pohjavesissä. Siksi myöskin ohjeistuksen pitää olla sellainen, että myös fysiologia ja biologia otetaan tässä asiassa huomioon ja muistetaan, että ei tässä missään häviämättömyyden laista ole kysymys vaan ihan normaalista luonnon kiertokulusta, ja sitähän me haluamme kaikki tehdä.

Meillä on lukuisa joukko muita ratkaisuja, päätöksiä ja ajatuksia, joilla me haluamme uusiutuvia luonnonvaroja käyttää kestävällä tavalla ja korvata niillä uusiutumattomia. Tässä on yksi ratkaisu siihen. Käytetään luonnon ravinteet, meidän tuottamamme ja muut luonnon ja eläinten tuottamat ravinteet tehokkaammin hyväksi. Tästähän tässä on kysymys. Se ei ole mahdollista täällä, missä me olemme asvalttien ympäröimänä, täällä mekanismin täytyy olla erilainen, mutta ei sen saman mekanismin tarvitse olla maaseudulla, vaan siellä normaali biologia hoitaa omaa tehtäväänsä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Leppä puheenvuoronsa lopussa puhui todella viisaita, kun hän puhui kasvien hyödyntämisestä, kun ravinteita poistetaan. Mutta siltä osin ed. Leppä puhui myöskin aika mahtipontisesti, että tässä talossa päätetään ja meillä Suomessa eivät muut päätä kuin kansanedustajat tässä talossa. Kokeneena edustajana Leppä varmasti muistaa monta tapausta, kun tässä talossa on kirjoitettu joku lakimietintö. Vaikka olisi erittäin yksityiskohtaisesti, tarkasti siinä mietinnössä ohjastettu, miten ministeriössä virkamiehet kirjoittavat asetuksen, niin siinä asetuksessa ei ole sitten otettu huomioon ollenkaan sitä, mitä tämä talo on lausunut. Ed. Leppä varmasti muistaa tapauksia.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Leppä puhui ihan viisaita siitä, kuka päättää, mutta sitten tämä toinen juttu biologiasta ja fysiologiasta. Olisikohan näin nopeasti ministeri Lehtomäeltä kadonnut tämä ajatus? Onko hänestä tullut urbaani henkilö, kun jotenkin hänen puheet ovat ihan toisen näköisiä? Hän yrittää kyllä selittää tuolta, mutta kuitenkin se on ihan toista lajia kuin ed. Leppä, (Ed. Hemmilä: Leppä ympäristöministeriksi!) joka ymmärtää, mitä tapahtuu maaseudulla ihan oikeasti. Sen takia näiden puheiden yhteensovittaminen tuntuu aika — ainakin minä olen kokenut näin päin — vaikealta, että ei oikein ymmärrä, mikä tässä on oikein ja mikä totta. (Ed. Hemmilä: Eiköhän vaihdeta ministeriä!) — Vaihdetaan vaan!

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu koskien jätevesiasetuksen kumoamista opposition tekemän välikysymyksen pohjalta on osoittanut sen, että jätevesiasetus, aikanaan vuonna 2003 laadittu pikaisesti ja hätäisesti, on saanut jälleen yhden näytöksen lisää. Tämä näytös olisi jäänyt tänä päivänä syntymättä, jos vuonna 2003 olisi asiaa käsitelty hyvässä lainsäädäntömenettelyssä, elikkä ministeriössä olisi valmisteltu lakiesitys, se lakiesitysluonnos olisi mennyt sitten normaalille lausuntokierrokselle, ja sieltä palattuaan se olisi ministeriössä viimeistelty ja tullut sitten normaaliin eduskuntakäsittelyyn. Tällöin olisi vältytty tältä farssilta, mitä me nyt täällä pyöritämme. Ihmettelen suuresti, että tässä on mennyt jo 6—7 vuotta siitä hetkestä, ja vieläkään tätä asiaa ei ole kuntoon pantu. Ihmiset kärsivät ja ovat jo kärsineet valtavia taloudellisia menetyksiä syyttään.

Korostan, arvoisa rouva puhemies, että nykyiset imeytysjärjestelmät haja-asutusalueen kiinteistöillä toimivat hyvin. Todellakaan en yhdestäkään talosta ole kuullut, että esimerkiksi juomavesikaivo olisi mennyt piloille tai sitten olisi muita ongelmia ollut. Ed. Jari Leppä aivan oivallisesti kuvasi sitä, että kasvit käyttävät ne ravinteet äärimmäisen tehokkaasti hyväksi, ja ne talot, mitä sinne on rakennettu, on suunniteltu asiantuntijoiden toimesta, niiden samojen rakennusinsinöörien, rakennusmestarien, jopa arkkitehtien toimesta, jotka nykyisinkin niitä taloja suunnittelevat, samoilla opeilla. Ei ole olemassakaan mitään tilannetta, että olisi roiskimalla tehty. Kyllä ne rakennusluvat on niihinkin taloihin pyydetty ja rakennustarkastukset asianmukaisesti pidetty. Sakokaivot tyhjennetään, asiat pelaavat hyvin. Kukaan järkevä ihminen ei pilaa pihapiiriään, se on varmaa.

Tämä asia nousi keskusteluun viime kesänä siinä juhannuksen tienoilla, kun Tekniikan Maailman Rakennusmaailma-liite nosti esille tämän tekemänsä tutkimuksen ja toi esille sen, että kahdeksasta tutkitusta laitteesta vain yksi toimi auttavasti, seitsemän oli suomeksi sanottuna täysiä susia. Ihmettelen todella suuresti, että tällaista markkinointia ovat yleensä maassa viranomaiset sallineet. Jos täällä kaupungissa joku myisi vaikka vastaavanlaisia kotitalouskoneita, jotka eivät toimisi, niin veikkaanpa, että kovin äkkiä lähtisi kaverilta myyntioikeus pois ja joutuisi vielä lailliseen vastuuseen kelvottoman tavaran kauppaamisesta ja joutuisi ottamaan tavaran takaisin vastaan ja palauttamaan asiakkaalle rahat.

Onkohan näissä jätevesilaitteissa, mitä on markkinoitu, yhtään tämmöistä tapausta ollut, että viranomainen olisi puuttunut ja vaatinut palauttamaan rahat ja viemään laitteensa pois? En ole ainakaan kuullut, että yhtään tällaista tapausta olisi. Kyselen todella suurella ihmetyksellä, eivätkö todella viranomaiset ole tätä asiaa seuranneet. Kysymys on maaseudun ihmisten oikeusturvasta, aivan samalla keinoin kuin jokaista suomalaista, olipa postinumero mikä tahansa, suojelevat samat lait ja oikeusturva. Tietyt perusehdot aina turvataan. Esimerkiksi väärin tehty markkinointi tässä maassa hyvin nopeasti johtaa rangaistukseen ja uhkasakkoon, ja jos ei senkään jälkeen vielä markkinointia oikaista, tulee sitten muita toimenpiteitä.

Siirtoviemäreistä on tässä keskustelussa puhuttu paljon, ja totean, että ne ovat hyviä siellä, missä ne ovat mahdollisia toimia, mutta pitää muistaa, että niissäkin on ongelmia. Pienet jätevesimäärät pitkillä siirtoviemärilinjoilla aiheuttavat selvästi teknisiä ongelmia varsinkin talviseen aikaan, ja jos niihin tulee häiriötä, ne ovat sitten tavattoman kalliita korjata. Älkää hyvät edustajakollegat vedotko siihen, että siirtoviemäri nämä maailman asiat ratkaisisi nimenomaan pitkien välimatkojen haja-asutusalueen kylien välillä. Se ei ole se ratkaisu, vaan pitää pyrkiä tekemään tehokasta, hyvää tutkimusta siitä, mikä olisi optimaalinen imeytysjärjestelmä, jolla homma hoidetaan.

Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, korostan vielä hyväksi lopuksi sitä, että päiväjärjestyksen seuraavassa asiassa oleva ympäristönsuojelulain muutos on sitten se iso asia, jolla tätä haja-asutusalueen jätevesiasetusta oikeasti käsitellään. Tämä välikysymyshän tähtää tietenkin vain ja ainoastaan hallituksen kaatamiseen. Tämä hallitus ei ole aikanaan vuonna 2003 tätä jätevesiasetusta ollenkaan ollut viilaamassa, elikkä se ei ole siitä silloin vastuussakaan. Mutta sitten seuraavassa tämän päiväjärjestyksen asiassa toisena asiana on tämä haja-asutusalueen jätevesiasetus, joka tulee sitten ympäristönsuojelulain muutoksena tänne käsittelyyn, ja siinä käytän puheenvuoron. Siinä voidaan palata tähän tapaan, millainen sen lain pitäisi olla, mutta kysymyshän ei ole, mikä on hallituksen luottamus, koska tämä jätevesiasetus ei tämän hallituksen murhelistalle kuulu ollenkaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Totean ed. Hoskoselle ja kaikille muille samalla tavalla näitä tapauksia epäkelvoista laitteista esitelleille: miksi ihmeessä ei kukaan ole vienyt prosessiin tällaisia? (Ed. Hemmilä: On, monta prosessia!) — Mutta jos on viety, niin mikä on lopputulos? (Ed. Hemmilä: Kaikki on kesken!) — Ai kaikki on kesken? No selvä juttu. (Ed. Hemmilä: Monta on tiedossa!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, etten ole allekirjoittanut tätä välikysymystä, totean, että kyllä se kuuluu tällekin hallitukselle, nimenomaan sen asetuksen toimeenpaneminen. Ongelma on se, mihinkä nimenomaan selvitysmies Tarasti kiinnitti huomiota, että ei ole ollut kiinteistökohtaista neuvontaa. Hän itse esitti 5 miljoonaa euroa vuodessa kiinteistökohtaiseen neuvontaan, ja siinä on se avain, jotta saadaan tämä asia menemään tulevaisuudessa tai yleensäkään eteenpäin. Nimittäin on niin erilaisia kiinteistöjä, niin kuin on tullut esille. On paikkoja, joissa ei ole tarvetta mihinkään kalliisiin toimenpiteisiin ja asiat hoituvat halvemmalla.

Ed. Nepponen puhui Mikkelin hyvistä kokemuksista, joissa tätä neuvontaa on toteutettu. Mikkelin suunnalla niissä kunnissa tämän asetuksen toteuttaminen on jo vuosia sitten ollut esillä myönteisessä mielessä, ja siellä nimenomaan on toteutettu se niin, että kiinteistökohtaisesti on asiat selvitetty. Se on se tapa, miten tämä asia hoidetaan.

Peruskysymys, vesistönsuojelu, on tärkeä asia. Siitä ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa takapakkia. Se on tärkeätä, ja sen luulisi olevan tärkeätä nimenomaan teille kansanedustajille, jotka tulette Sisä-Suomesta, Järvi-Suomesta, vesistöjen ääreltä. Eivät ne fosforit ja ylimääräiset nitraatit sieltä mihinkään häviä, vaikka kasveja olisikin. Siinä mielessä myös kaikki maatalouden ylimääräinen lannoitus, toimimattomat kaupunkitaajamien puhdistuslaitteet ja -laitteistot ja ennen muuta tämä usein mainittu meriliikenne, nämä kaikki, pitää saada samalla tavalla kuriin. Toivon mukaan täällä syntyy samanlainen joukkoliike myöskin laivojen vesistöpäästöjen hillitsemiseksi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Leppä totesi ed. Pulliaiselle vähän aikaa sitten, että tällä saattaisi olla ura myös ministerinä vielä edessään, ja tartuinkin itse myös siihen ajatteluun, nimittäin ed. Pulliainen peräsi vähän aikaa sitten lisää ympäristönsuojelijoita eduskuntasaliin. Itsekin olen niitä kaivannut ja erityisesti maan hallitukseen. Nimittäin näyttää, että juuri ed. Pulliaisen tyyppisiä ministereitä meillä tarvittaisiin myös maan hallituksessa. Näin ainakin ajattelee myös Luonnonsuojeluliitto, sillä toukokuussahan Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja totesi, että Suomea on johtanut ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisin hallitus. Mutta se tarkoittaa sitä, että meillä ovat olleet väärät ministerit tätä prosessia johtamassa.

Nyt, arvoisa puhemies, haluan vielä lukea yhden kansalaispalautteen, jonka sain. Nimittäin eräs kansalainen kirjoitti näin: "Mökkiläiset ja maaseudun asukkaat jälleen kerran eriarvoistetaan. Ettekö te saa mitään järkeviä päätöksiä aikaiseksi? Osa porukkaa pääsee kuin koira veräjästä, ja osa joutuu maksumiehiksi. Tällä hetkellä toivoisi edustajilta pikkuhiljaa järkeviä ja tasapuolisia päätöksiä. Edustajien arvostus on jo täysin kadonnut, eikä tämäkään asia näytä kyllä asiaa muuttavan, jos asia menee esityksen mukaan, vaikka soutaminen ja huopaaminen onkin tullut jo turhan kalliiksi monille." Näin siis kirjoittaa eräs porilainen selkeitä porilaisia totuuksia.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä todeta, niin kuin äsken kävin näitä lain epäkohtia läpi, että on selkeää, että tulevassa eduskuntakäsittelyssä, kun lähdetään sitten käsittelemään tätä ympäristölain muutosta, pitää myös näitä asetuksen epäkohtia korjata, ja varmasti on myös tärkeää arvioida tässä illan keskustelussa tätä kuluttajanäkökulmaa entistä paremmin. Se jää aika pitkälti koko keskustelussa tällaiseen poikapuolen asemaan minusta. Sillä on myös merkitystä, että suomalaiset kuluttajat kokevat, että vesistönsuojelu on tärkeää ja heillä on todelliset voimavarat sitä tehdä. No, nythän on näyttäytynyt, että tämä nykyinen asetus ei takaa sitä, että suomalaisilla kuluttajilla on sekä halua että myöskin voimavaroja näin tehdä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin äskenkin totesin jo, meillä on myös muita kenttiä, joissa vesistönsuojelulla voi olla ratkaisevia merkityksiä sille, saadaanko asiaa eteenpäin. Minusta yksi sääli on se, että yhä vielä satoja tonneja näitä niin sanottuja vessavesiä joutaa Itämereen, ja on aika hurjaa, jos todella niin on, kuten Maailman luonnonsäätiö on arvioinut, että jopa yli puolet Itämeren kansainvälisistä aluksista laskee yhä jätevetensä suoraan mereen. No, onneksi tämä Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne noudattaa jo näitä puhdistusehtoja, mutta kuitenkin monet näistä laivojen jätevesistä kerryttävät sitten yhä enemmän fosforia meidän Itämereemme kuin tulisi laskennallisesti koko Helsingistä. Minusta se luku kertoo siitä, kuinka vakavasta ongelmasta yhä on kysymys.

Toinen näkökulma liittyy maatalouden ympäristötukeen. Pitkällä aikavälillähän tutkimukset osoittavat, että maatalouden ympäristötuki on vähentänyt ravinnekuormitusta, mutta on myös paljon ihmetystä aiheuttanut se, kuinka hitaalla tahdilla maatalouden ympäristötuki sitten sitä ravinnekuormitusta todellisuudessa on vähentänyt. Ja minusta on tärkeää, että siihen voitaisiin yhtyä, niin kuin sosiaalidemokraatit ovat esittäneet, että ympäristötuen vaikuttavuutta lisättäisiin tulevaisuudessa räätälöimällä sitten sellaisia tuen tavoitteita, toimenpiteitä ja tukitasoja alueellisesti sekä tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti, jotka tätä tavoitetta enemmän veisivät eteenpäin. Lisäksi on selvää, että tarvittaisiin tilakohtainen ympäristönhoitosuunnitelma, jolla sitten ajettaisiin tätä tärkeää asiaa.

Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, toivon, että tähän asetukseen saadaan selkeästi enemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja alueellista tasapuolisuutta, jotta me kaikki sitten voisimme yhtyä siihen, että vesistöjensuojelu on erittäin tärkeää.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! En voi todeta muuta kuin sen, että olen todennäköisesti niin kamalan maalainen, että en ole päässyt vielä siihen jätevesiasetuksen syvään ytimeen tämän toteutuksen osalta, millä tavalla kaikki tämä show, mitä tämän ympärillä on jo vuosia ollut, ja itse asetuksen tavoite ei kuitenkaan ole päätynyt lopulliseen toteutukseen.

Eli tässä salissa on oltu harvinaisen yksimielisiä siitä, että ympäristöä pitää suojella, vesistöjä pitää suojella, mutta minä arvelisin, että se isoin kysymys on nyt se, millä tavalla se tehdään järkevästi ja niin, että aidosti syntyy myös tuloksia, koska en ole kyllä vesibiologi enkä muutenkaan biologian asiantuntija, mutta tuntuu jotenkin aika kummalliselta ajatuksenjuoksulta, että tämmöinen asetus kaikkine näine kriteereineen täyttyy sillä, että meillä laitetaan joku putki maahan ja puhutaan muutamista sadoista euroista. Minun mielestäni se oli härskiä höpötystä siinä suhteessa, että minä en usko, että ilman asiallisesti tehtyä imeytyskenttää voidaan ajatella mitään suodattuvan pelkän putken avulla, niin kuin täällä annettiin ymmärtää, että työntäkää suurin piirtein mehupillit sinne penkkaan, niin homma on hallinnassa. Jossakin alueella se ehkä voi toimia ja joillekin viranomaisille on ilmeisesti riittänyt, mutta jos lähdetään siitä perusajatuksesta, että meillä on asetus, jossa on tietynlaiset kriteerit, mitkä meidän pitäisi täyttää, niin minä omassa maalaisessa pököpäässäni ajattelen, että se myös tarkoittaa semmoisia laitteistoja ja semmoisia järjestelmiä, jotka oikeasti toteuttavat sen ajatuksen.

Mutta tällä hetkellä, jos mietitään tätä kuviota, kaikesta paistaa lopulta esille se, että suurin puute on rahasta, ja sen myöntämisestä, että meillä ei ole resursseja. Meidän tuottavuusohjelmamme syö ympäristöpuolen viranomaishenkilöt kunnista ja maakunnista. Valvonnan ja seurannan pitäisi olla tavallaan vastuutettu alueen ihmisille, ja millä tavalla se hoidetaan tänä päivänä, kun oikeastaan kukaan ei tee ilman palkkaa vapaaehtoisesti juuri mitään? Se realiteetti, missä eletään sen arjen kanssa, on minun mielestäni jotenkin ihan käsittämättömässä ristiriidassa sen kanssa, mitä nyt edellytetään ja halutaan toteuttaa. Sitten, jos ajatellaan tähän rinnalle se, mikä seuraavassa käsittelyssä on tämä ympäristönsuojelulain muuttaminen, johon tulevat nämä sosiaaliset tarkastelut, niin se vaatii resursseja, se vaatii tekijöitä, seuraajia, perehtyjiä. Kuka sen tekee, millä eväillä se tehdään, ja tuleeko sillä olemaan toteutumaa, koska se, minkä takia minä olen nyt kyseenalaistanut tätä hommaa ja olisin halunnut nollapelin tähän välillä, olisi se, onko meillä kaikilla yhteinen tahtotila tässä? Onko ympäristöministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä sama tahtotila tai sitten vastaavasti valtion omistuksista ynnä muista vastaavilla toimijoilla sama tahtotila kuin mitä on ympäristöpuolella? En tiedä, voitte korjata ajatukseni, mutta minulla on semmoinen hämärtynyt mielikuva, että tässä ei puhuta enää yhteisellä äänellä.

Kun Suomen ympäristöasiantuntijat ovat miettineet tätä, millä tavalla esimerkiksi tätä puolueetonta tutkimusta näistä laitteistoista tehdään, niin minusta oli aivan oikeasti järkyttävää lukea siitä, että ei Syke esimerkiksi ole saanut rahaa tehdäkseen tällaista puolueetonta tutkimusta näistä markkinoilla olevista laitteistoista ja järjestelmistä. Se oikeastaan kertoo siitä suhtautumisesta, millä tavalla tämän asian toteutukseen on kokonaisvaltaisesti koko ajan käytetty voimavaroja, että halua ja tahtoa tuntuu olevan, mutta sitten kuitenkin se typertyy siihen, että kun pitäisi puhua muustakin kuin rakkaudesta ympäristöön elikkä siitä kuuluisasta rahasta, niin siitä ei sitten halua puhua kukaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Kun tämä systeemi lähti käyntiin, olin tilaisuudessa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus piti tämmöisen esitelmätilaisuuden, mitä tarkoittaa tämä jätevesiasetus. Siellä etsittiin, olisiko se ollut, kuusi—seitsemän koetaloutta, joissa olisi päässyt siihen projektiin mukaan eri systeemeitä testaamaan. Se kuvasti sen lähtötilanteen. Elikkä ei ollutkaan tiedossa, mitä tehdään, vaan etsittiin talouksia, jotka olisivat olleet valmiita ottamaan niitä värkkejä. Siitä olisi sitten tehty yhteenveto, miten nämä järjestelmät toimivat. Se on tämmöinen useamman vuoden kokeilu. Nyt ollaan tässä tilanteessa, niin kuin ollaan.

Ed. Pulliainen kysyi, onko tullut reklamaatiota tai tämmöistä. Yksi tapaus minulla on, jossa tapeltiin siitä, kun on semmoinen iso musta muovipömpeli, jossa on, mahtoiko siellä olla, kolme tai neljä lokerikkoa sisällä, ja siinä on väärin tehty asennusohjeet. Siinä johdettiin se vesi, joka tuli sieltä, veden alle, ja se meni kahdessa viikossa tukkoon, ja kyse oli siitä, lähteekö laitevalmistaja korvaamaan uudelleenasennuksen, koska se on tehty asennusohjeiden mukaan. Ja siinä tapauksessa pitkän tappelun jälkeen, useampi viikko meni, kaveri kuitenkin korjautti sen sitten insinöörien suunnitelmien mukaan ja laitevalmistaja sitten korvasi sen. Tämä kaveri jätti yhden osion maksamatta siitä pömpelistä, kun se teki haittaa ja ylimääräistä vaivaa.

Mutta sitten vesien tilasta ed. Pulliaiselle, kun hän nosti tämän esille: Minulla itselläni on mökki Puruveden rannalla, ja satun asumaan Oriveden rannalla. Puruvedestä ympäristökeskus teki kaksi tai kolme vuotta sitten tutkimuksen sen puhtaudesta ja valonläpäisykyvystä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Puruveden veden tila on parantunut, ja siinä mielessä se osoittaa — 1970-lukuun verrattuna on tullut huomattava parannus siihen, samaten kuin kasvustoon — että nämä systeemit ovat toimineet tähän mennessä. En tiedä, mikä tässä nyt tekee sitten paremmaksi nämä uudet systeemit.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan vaan lyhyesti muutama huomautus.

Ensinnäkin pitää sanoa vielä kerran se, että tämä välikysymysteksti on täynnä pikku virheitä ja vielä vääriä lainauksia tai puutteellisia lainauksia. Sitä vähän ihmettelee, että näinkin tärkeässä asiassa näin pääsee tapahtumaan.

Sitten toinen asia muutaman tuoreen puheenvuoron johdosta. Minä olen sanonut täällä, että kasvien primäärituotantoon liittyy niin sanottu Liebigin minimilaki, joka tarkoittaa sitä, että niistä olennaisista ravinteista se, joka on minimissä, määrää koko tuotannon tason. Ja se on olennainen tässä, ja se kannattaa nyt jokaisen uskoa, että se asianlaita on tällä tavalla.

Sitten kolmanneksi. Maan eri osissa todellakin nämä vesistöt ovat kovasti erilaisia. Meillä ne ovat niin matalia, että siinä kun on metri—puolitoista parhaimmillaan syvyyttä, niin ei siinä paljon tarvitse sikailla, kun ne kasvavat umpeen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämänkin keskustelun jälkeen olen edelleen sitä mieltä, kuten olen ollut ennen tätäkin keskustelua, että näillä hajajätevesipäästöillä ei ole juuri suurtakaan merkitystä meidän vesistöjen tilalle. Vesistökuormitusta on tietysti vähennettävä siellä, missä kiinteistöt sijaitsevat aivan lähellä vesistöjä. Jos kiinteistö sijaitsee lähellä järveä tai jokea tai merta, niin siellä tietenkin on vähennettävä tai estettävä, etteivät nämä vähäisetkään päästöt joudu sinne vesistöön.

Mutta kaiken kaikkiaan tästä välikysymyskeskustelusta voi vaan tehdä sen johtopäätöksen, että tämän keskustelun pohjalta, kun on kuunnellut eri puolueitten, niin hallituspuolueitten kuin oppositiopuolueitten, kansanedustajien mielipiteitä, täytyy todeta, että ei hallituksella ole tulevassa välikysymysäänestyksessä minkäänlaisia selviämisen mahdollisuuksia.