Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Saamen kielilain hyväksyminen on tärkeä askel saamen kansan aseman vahvistamiseksi. Tässä tulee nyt kuitenkin myös velvoitteita kunnille siellä ylimmässä Lapissa. Toistan tässäkin yhteydessä toivomukseni ja pyyntöni siitä, että jo nyt, kun valtion ensi vuoden budjettia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa, siellä katsotaan lisäresursseja Inarille, Utsjoelle ja myös Enontekiön kunnille, sillä nyt tulee tästä laistakin seuraavia tehtäviä, jotka maksavat. Minä odotan eduskunnalta myös vastuuta siinä, että se rahoituspuoli hoidetaan. Nyt ollaan tärkeällä asialla, vähemmistökansan asialla. Muistakaa tämä, kun budjettiesitystä laaditte.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä siihen, mitä ed. Tennilä sanoi saamen kielilain käytännön toteuttamisen resursoinnista. Omasta puolestani haluan korostaa sitä, että saamelaisten kulttuurin kannalta luonnollisesti kielellä on erittäin suuri merkitys, ja perinteisillä elinkeinoilla. Kun Suomen aloitteesta on Euroopan unionin piirissä paljon puhuttu pohjoisesta ulottuvuudesta, olisi minusta tärkeätä, että pohjoinen ulottuvuus nähtäisiin myöskin kansallisessa lainsäädännössä ja ajattelussa siten, että huolehdittaisiin Euroopan ainoan alkuperäiskansan mahdollisuuksista säilyttää ja vaalia kieltä, kehittää sitä. Tällä kielilailla asiat tietysti hiukan paranevat, mutta täytyy kiinnittää huomiota siihen, että inarinsaamen ja kolttasaamen kielet ovat aivan erilaiset kuin saamen kieli muutoin. Tässä tapauksessa kolttasaamen kieli on erinomaisen uhanalainen ja sen tulkkiresursseista on pulaa, joten niihin täytyy ehdottomasti hyvin nopeasti puuttua.

Kielilaki on vain yksi väline kulttuuriautonomian säilyttämisessä. On tärkeätä myös, että elinkeinot ja monet muut kysymykset, jotka ovat olleet pitkään valmistelussa, voitaisiin saada ratkaistuiksi niin, että Suomi voisi täyttää kansainvälisten sopimustensa velvoitteet saamelaisuuden ja saamen kielen ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon vaalimisessa ja sen toteuttamisessa käytännössä.

Haluan, arvoisa herra puhemies, vielä alleviivata todellakin sitä, että oikeus käyttää viranomaisissa kieltä on vain yksi väline ja siihen tarvitaan sitä, että kunnilla on mahdollisuus kouluttaa virkamiehiään ja -naisiaan saamen kieltä hallitseviksi ja että ennen kaikkea ihmiset saavat myöskin palveluitaan, erityisesti iäkkäät, joiden äidinkieli on saamen kieli, omalla äidinkielellään.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajat Tennilä ja Alho halusivat lisää rahaa Inariin, Utsjoelle ja Enontekiöön. Kannatan lisäksi Sodankylän Vuotson kylää, joka kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, ettei sitä yhtä kylää jätetä ulkopuolelle.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin ajatuksiin, että ne kunnat, joissa saamen kieli on tekijä, joka aiheuttaa lisämenoja kunnille, saavat asianmukaisen korvauksen valtiolta. Pidän hyvänä, että ihmiset voivat omalla äidinkielellään asioida, ja toivon, että nämä kansalliseen rikkauteemme kuuluvat kielet voisivat säilyä ja kehittyä tulevillekin polville.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kieli on keskeisin kulttuurin ja identiteetin osa, mutta myöskään tämä kulttuuri, saamelaiskulttuuri, ei tule toimeen ilman sellaista ympäristöä, joka mahdollistaa esimerkiksi poronhoidon ja sen osan tätä kulttuuria, joka juontaa todella vuosikymmenien, vuosisatojen taakse.

Ympäristökysymykset ovat hyvin tärkeä asia Pohjois-Lapissa, Ylä-Lapissa, ja niiden huomioiminen silloin, kun olemme huolestuneita saamelaisten tulevaisuudesta ja myös saamen kielen tulevaisuudesta, on hyvin tärkeätä. On kysymys kokonaisuudesta, jonka osana on nyt toisaalta kulttuuri, toisaalta ne taloudelliset edellytykset, jotka mahdollistavat saamelaisten toimeentulon tuolla alueella, jolla luonnon olosuhteet ovat haastavat.

Tässä on monta asiaa, ei ainoastaan poronhoito ja traditionaalinen talous, on myös uudemmat ja nykyaikaisemmat osatekijät, muun muassa ekologisesti kestävä matkailu, jossa nimenomaan mielestäni kestävä-sanaan pitää kiinnittää huomiota ja katsoa, ettei Ylä-Lappi muutu sellaiseksi moottoritietyömaan kaltaiseksi ympäristöksi, millainen tällä hetkellä Lemmenjoen kansallispuisto on.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä saamen kielilaiksi on käytetty täällä hyviä puheenvuoroja edustajien Tennilän ja Alhon ja muiden osalta. Haluan yhtyä tähän näkemykseen, että on erittäin tärkeää turvata äidinkielen opetus saamen alueella ja huolehtia siitä, että saamen kieli ja sen eri murteet voivat säilyä vahvana ja sitä kautta jokaisella ihmisellä Pohjois-Lapissa on myös mahdollisuus asioida omalla äidinkielellään. On sivistysvaltio Suomelle kunniakysymys huolehtia siitä, että meidän alkuperäisväestömme saamelaiset voivat asioida omalla kielellään ja että heidän rikas kieliperintönsä voi pysyä myöskin vahvana ja elinvoimaisena suomalaisessa yhteiskunnassa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ihan lyhyesti vaan vielä tästä saamelaisalueen metsien käyttöpuolesta, johon ed. Tiusanen viittasi. Minun näkemykseni on se, että Lapissa ja myös pohjoisessa Lapissa saamelaisalueella metsiin mahtuvat sekä porot, metsurit että turistit, kunhan vain on halu sovitella nämä toiminnat yhteen. Hakkuumäärä myös pohjoisessa Lapissa on nyt sopiva, mutta hakkuutapaa pitää edelleen vielä pehmentää.