Täysistunnon pöytäkirja 99/2003 vp

PTK 99/2003 vp

99. TIISTAINA 25. MARRASKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laeiksi veronkantolain 4 a §:n ja valmisteverotuslain 36 §:n muuttamisesta

 

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Aikoinaan pankit houkuttelivat asiakkaikseen ihmisiä lupaamalla heille ilmaiset maksupalvelut. Palkka pankkiin -kampanja toi tuloksia, ja ihmiset siirsivät maksunsa pankkeihin suurin määrin. Tämä johti siihen, että monet kunnat lopettivat omat kassat, joihin kunnille tulevia maksuja ja laskuja voi maksaa. Yleensä verot maksettiin Postipankkiin tai muihin rahalaitoksiin. Se oli merkittävä muutos tässä maksujen maksamisessa.

Pankkien palvelujen parantaminen ja toiminnan tehostaminen, kuten pankit itse sen ilmaisevat, on johtanut siihen, että pankkien perimät palvelumaksut ovat nousseet kuin liikaa hiivaa saanut pullataikina. Onpa sanottu suoraan, että asiakkaat likaavat pankkien mattoja, eli kun asetetaan tarpeeksi korkeat maksut, niin asiakkaat eivät käy pankkien tiskeillä mattoja likaamassa.

Valtio neuvotteli uudet sopimukset rahaliikenteensä hoidosta, mikä merkitsi kyseisille pankeille merkittävää rahaliikennettä ja siten myöskin pankeille välillisesti tuloja. Mielestäni valtion olisi pitänyt näissä neuvotteluissa ottaa esille myöskin se, että ne pankit, jotka hoitavat valtion rahaliikennettä, olisi velvoitettu ottamaan vastaan esimerkiksi verot, jotka maksetaan pankkien tiskeillä, ilman palvelumaksua. Nythän tilanne saattaa johtaa siihen, että tämä palvelumaksu voi olla jopa suurempi kuin maksettava vero tai maksu. Kun tähän palvelumaksun suuruuteen ei ole asetettu minkäänlaista ylärajaa, niin pankkien ahneudella voi vain arvella, mihin se johtaa. Käytäntö on osoittanut, että tällä ahneudella ei ole rajaa.

Herra puhemies! Tämän johdosta ehdotan perusteluissa lausuttavaksi seuraavaa: "Todeten, että käteisenä pankin tiskillä maksettavissa verosuorituksissa palvelumaksu muodostuu usein verrattain suureksi maksettavaan veroon nähden, eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuuksia saada yksittäisten kansalaisten rahalaitoksiin maksamat pienehköt verosuoritukset ilman palvelumaksua."

Mielestäni tämä olisi vähintä, mitä valtiovalta voisi tehdä. Se perii veroja, mutta tämän veron pitäisi olla se summa, joka maksetaan, eikä niin, että sen lisäksi peritään vielä huomattavia palvelumaksuja, kun tosiasia kuitenkin on, että kaikilla Internet-yhteyksiä ei ole. Ei kai voida velvoittaa, että kaikkien ihmisten pitäisi tavalla taikka toisella hankkia tai sitten opetella niitä ehdottomasti käyttämään. Erityisesti vanhoilla ihmisillä tässä on suuria ongelmia. Täytyy muistaa, että meillä on myöskin paljon työttömiä ja muita pienituloisia ihmisiä, jotka kuitenkin joutuvat maksamaan veroa. On kohtuutonta, että heiltä peritään vielä heidän tuloihinsa nähden varsin suuria palvelumaksuja.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Kuoppa puheenvuorossaan verrattain yksityiskohtaisesti osoitti tuon lausumaehdotuksen tarpeellisuuden ja tuon maksukysymyksen aiheuttamat ongelmat, mitkä tällä hetkellä ovat nähtävissä, tyydyn ilmaisemaan, että kannatan ed. Kuopan ehdotusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Kuoppa aiemmin totesi, pankit ovat kyllä lähteneet röyhkeästi näissä asioissa rahastamaan yksittäisiä kansalaisia. Ed. Kuopan esitys varmaan tässä tilanteessa on hyvä, mutta minusta pitäisi miettiä myös sen tyyppistä ajattelua, että muun muassa tässä tilanteessa, jos lainsäädännöllisesti ei lähdetä tekemään nollapeliä tästä, että maksut välitetään ilman korvausta, nämähän pitäisi kilpailuttaa sillä tavalla, jotta verottaja kilpailuttaa eri rahalaitoksia, kuka edullisimmin hoitaa rahojen välityksen sitten oikeisiin kohteisiin. Samoin myös näissä muissa tilanteissa — jotkut isot sähköfirmat — tarvittaisiin tämmöinen kilpailutus, koska yksittäinen ihminen näissä on täysin avuton. Joku, jolla on paljon fyrkkaa tilillä, voi saada kohtuullisen edullisesti, jopa maksutta nämä suoritettua, mutta kaikkein köyhimmäthän tässä ovat huonossa asemassa. Jos sattuu, ettei ole kuin käteistä rahaa ja menee tiskille maksamaan, se maksaa. Varmaan ne on nyt 4—5 euroa, lähemmäs 5 euroa, ne kalleimmat palvelumaksut, jotka otetaan, ja niin kuin ed. Kuoppa totesi, jos vero sattuu olemaan sen 5 euron suuruinen, jota pienempää ei ilmeisesti peritä lisäveroa, siitä menee saman verran maksua siinä tapauksessa. Mutta toivon mukaan hallitus ottaisi vaarin ja tekisi semmoista lainsäädäntöä, jotta annetaan viesti, että pitäisi kilpailuttaa nämä, jotta nämä maksut voitaisiin hoitaa yksittäisen köyhemmänkin ihmisen osalta ilman lisähintaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tähän mennessä käytetyissä puheenvuoroissa on aivan oikein tuotu huoli niistä talletus- ja tilillepanomaksuista, joista kansalainen joutuu verovelvollisuutta täyttäessään vastaamaan. Yhdyn kyllä hyvin pitkälti ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon siitä, että rahalaitokset tulisi voida kilpailuttaa, joihin nämä veron luonteiset maksut maksetaan, jotta verovelvolliset voisivat ilman kalliita tilillepanomaksuja maksut suorittaa. Todellakin kaikkein pienituloisimpien ja vähävaraisimpien kohdalla saattaa olla, että pankin tilillepanomaksu on jopa suurempi kuin suoritettava veroerä. Tiedän tosin pankkiryhmän, se on tämä Koivunlehti-pankkiryhmä — osuuspankki, paikallispankit — joka ei ota tilillepanomaksuja. Kyllä löytyy kilpailutettavia pankkeja, jotka tässä suhteessa ovat asiakasystävällisiä. Toivon, että jatkossa otettaisiin tämäkin näkökohta huomioon, mihin veronluonteiset maksut menevät.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä nyt kannattaa kuitenkin muistaa, miten tämä käytäntö tässä asiassa menee. Normaalilta palkansaajalta, normaalilta eläkeläiseltä pidätetään palkasta tai eläkkeestä vero automaattisesti, sitä ei tarvitse missään maksaa. Jos sitten tavallinen palkansaaja tai eläkeläinen joutuu maksamaan lisää veroa, tulee yksi lappu, joka mennään sitten kerran vuodessa maksamaan sinne pankkiin, ja muistaakseni 20 euroa on alaraja, mitä ylipäätään peritään lisäveroa takaisinpäin. Se nyt ei alita sitä palvelumaksua missään nimessä. Tämä koskee niitä tapauksia, jolloin on oikein joku verovelvollinen, joka joutuu maksamaan ennakkoveroja, maatalousyrittäjä, tavallinen yrittäjä tai joku muu vastaava, ja maksaa ne sitten. Se on eri asia. Se ei koske näitä pienituloisia siinä mielessä, kun heille on jo määrätty vero etukäteen. Sitten kannattaa pitää mielessä se, että kun on joku muu vero, mitä ehkä pitää mennä sinne maksamaan, joko kiinteistövero kunnalle tai perintö- tai lahjavero tai jotain muuta vastaavaa, siinä tapauksessa varmaan maksukykyäkin on sen verran, että voi sen palvelumaksun maksaa. Toki olen sitä mieltä, että palvelumaksujakin kannattaa kilpailuttaa ja pankkeja kannattaa kilpailuttaa. Sillä tavalla se järjestelmä toimii.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä siihen, mitä ed. Jari Koskinen sanoi, että pankkeja kannattaa kilpailuttaa. Tietysti asiakas siinä vaiheessa, kun päättää, mitä pankkia hän käyttää, myöskin harkitsee ja kilpailuttaa, minkä pankin tiskille maksaa. Jos löytää pankin, jossa maksut ovat ilmaisia, kuten minä olen onnistunut löytämään, totta ihmeessä minä siirryin semmoisesta pankista pois, jossa 50 euroa kuukaudessa tilillepanomaksut tekivät. Sitten tässä on vielä se kysymys, että kaikki eivät tule Internetiä koskaan näissä käyttämään. Minusta juuri tämä on huomion arvoinen näkökohta, ja toivon, että se normaalin kilpailuttamisen puitteissa hoidetaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä en nyt pysy enää mukana ollenkaan, ed. Oinonen. Mitä mieltä te oikein olitte tästä asiasta? Ensin te olitte ed. Esa Lahtelan kanssa samaa mieltä, nyt ed. Jari Koskisen kanssa samaa mieltä, ja äsken mainitut olivat eri mieltä. (Naurua)

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskiselle haluan todeta, että kyllä työmarkkinatuella olevan työttömän on täysin turha ruveta pankkeja kilpailuttamaan, jos hän joutuu veroa lisää maksamaan. Sama se on pientä työeläkettä saavan ihmisen. Ei hän kyllä kilpailuta pankkeja. Monet joutuvat maksamaan veroja. Esimerkiksi työmarkkinatuella olevat joutuvat kaikki maksamaan veroa, elikkä se on veronalaista tuloa. Kyllä veron kerääjän, joka lailla määrää nämä maksut, pitäisi hoitaa niin, ettei tarvitse ylimääräisiä maksuja maksaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Selvyyden vuoksi: Kilpailuttamista voidaan ajatella kahdella tavalla. Veron kerääjän kannalta on toinen näkökohta. Minusta se olisi arvokas näkökohta, mitä pitäisi yhteiskuntapoliittisesti ajatella, että todellakin tuommoiset pakolliset maksut voisi suorittaa ilman lisäkuluja. Mutta sitten toinen kilpailuttaja on itse asiakas. Jos paikkakunnalla on useita pankkeja käytettävissä tai kohtuudella tavoitettavissa, hän voi sitten kilpailuttaa semmoisen pankin, joka ei tilillepanomaksuja ota.

Keskustelu päättyy.