Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti kertaan hallituksen esityksen ja valiokunnan kannanotot.

Tässähän ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Esityksen mukaan niissä päivärahaetuuksissa, jotka lasketaan henkilön palkan perusteella, vähennettäisiin aikaisempien vuosien tapaan työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus. Etuuksista tehtävän vähennyksen määräksi hallitus ehdotti 4,9:ää prosenttia vuonna 2004. Esitys liittyy valtion vuoden 2004 talousarvioesitykseen ja on siten tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Valiokunnan kannanotot:

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä asianmukaisena. Valiokunta puoltaakin lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin:

Päivärahan perusteena olevista työtuloista tehtävää vähennystä esitetään jälleen jatkettavaksi yhdellä vuodella. Esitys merkitsee, että työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta säädetään nyt kahdennentoista kerran yksivuotisella lainsäädännöllä. Valiokunta viittaa aiemmin ottamiinsa kannanottoihin, joissa valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että päivärahojen määräytymisen tulisi perustua pysyvään lainsäädäntöön. Valiokunta pitää edelleen välttämättömänä, että asiasta valmistellaan kolmikantaisessa yhteistyössä ratkaisu niin, että viimeistään sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmää uudistettaessa päivärahojen määräytymisperusteista säädettäisiin pysyvällä lainsäädännöllä. Ratkaisua valmisteltaessa tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon se vaihtoehto, että vähennyksestä kokonaan luovutaan.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 §:ään muutosta siten, että päivärahan perusteena olevista työtuloista tai maksettavasta etuudesta vähennettävä määrä vuonna 2004 olisi 4,85 prosenttia eikä 4,9 prosenttia, kuten hallituksen esitystä valmisteltaessa arvioitiin.

Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 1 § muutettuna niin kuin se on tänne mietintöön kirjoitettu.

Tähänkin asiaan liittyy vastalause, jota en käy sen enempää kommentoimaan.

Toivon todellakin, että tätä lakia sosiaali- ja terveysministeriössä vakavasti mietittäisiin, ettei sitä tarvitsisi kolmattatoista kertaa käsitellä yksivuotisena.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yhdyn lämpimästi valiokunnan puheenjohtajan äsken esittämään näkemykseen tulevien käsittelyjen tarpeesta. Olemme kuitenkin ed. Rauhalan kanssa ajatelleet helpottaa tätä ongelmaa esittämällä jo nyt, että tämä lakiesitys hylätään, ja tulemme sitä toisessa käsittelyssä esittämäänkin.

Ja miksi? Siksi, että kun tutkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöytäkirjoja tästä taaksepäin, niin totesin, että itse asiassa tämä sama teksti — pienin vivahde-eroin — esiintyy siellä nyt ainakin viisi vuotta taaksepäin, joka kerta. Totesin myöskin, että pois lukien kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, jotka eivät ole olleet tässä viimeisen kahdeksan tai nyt kohta yhdeksän vuoden aikana hallituksessa, kaikki puolueet ovat valiokunnassa olleet sitä mieltä, että tämä laki pitäisi vähintään säätää määräaikaiseksi, ja siinä yhteydessä yleensä on oltu myöskin sitä mieltä, että tämä piiloleikkaus, joka tänne aikanaan 90-luvun alun ankeina vuosina rakennettiin, pitäisi kokonaan poistaa. Siis tarkennan sillä tavoin, että toki kristityt ja perussuomalaisetkin ovat olleet tätä mieltä, mutta heidän ei ole tarvinnut missään vaiheessa olla toista mieltä. Viittaan täällä aiemmassa puheenvuorossani esittämääni, minkälaisia kohtaloita on näillä hallituksen esityksillä, erityisesti näillä, joita täällä uudistetaan kerran vuodessa, niin kuin tätäkin — tämä on ehkä kaikkein näyttävin malli tästä ilmiöstä — millä tavalla niitten elämä etenee huolimatta siitä, että ainakin asiakirjoista päätellen eduskunnan valtava enemmistö näyttäisi olevan suhteellisen yksimielisestikin sitä mieltä, että huono lakiesitys kuin mikä. Siitä huolimatta ne vain jatkuvat, ja sitten me keskustelemme siitä, kuka oli milloin milläkin kannalla ja kuka puolusti mitäkin. Edelleen tässäkin asiassa toivoisin, että tähän saattaisi tulla muutos, vaikka tietenkin ymmärrän, mitä hallituksessa tai oppositiossa oleminen kansanedustajilta väistämättä aina silloin tällöin edellyttää.

Mutta tässä asiassa, kun lukee lakiesityksen perusteluita, näyttäisi siltä, että tämän lakiesityksen ikään kuin lähtökohtana on solidaarisuus. Siis työttömien, sairastuneitten, lapsiaan kotona hoitavien tai tapaturmassa loukkaantuneitten pitäisi kantaa tämän lakiesityksen tuottamalla tavalla solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka ovat työssä ja jotka maksavat työeläkemaksua ja niitä muita sosiaalivakuutusmaksuja, jotka heidän palkastaan pidätetään. Tämä on mielenkiintoista solidaarisuutta. Sanoisin, että se on "sailasta" solidaarisuutta, ja, arvoisa puhemies, korostan, että tällä kertaa minulla ei ollut ärrävikaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Olen todella toisena allekirjoittajana tässä vastalauseessa hallituksen esitykseen. Kävin läpi aikaisempia käsittelyjä, kun tässä nyt on yli kymmenen vuoden aika, jolloinka tätä erityislakina on säädetty. Sieltä löytyy todella paitsi näistä pöytäkirjoista maininta, että tätä ei tulisi näin jatkaa, myös se, että kristillisdemokraatit — vai oliko se nyt millä nimellä, mutta kuitenkin puolueeni — on ollut muun muassa keskustan kanssa tekemässä saman tyyppistä vastalausetta, kuin millaisessa nyt olen mukana vasemmistoliiton kanssa. Niinpä näen, että kyllä minusta yli kymmenen vuotta on jo niin pitkä aika, että sen toiveen tai ajatuksen sijaan, mikä erillislakia säädettäessä on ollut, pitäisi tulla toisenlainen tapa. Sitä ei ole kuitenkaan tullut.

Kyllä tämä on ihan selkeä, vakava kannanotto, että nyt on jo kiire tehdä se, koska tässä on kysymys todellakin laman aikana tehdystä muutoksesta ja nyt se ikään kuin piiloleikkauksena tehdään vähän kuin puolihuolimattomasti. Erittäin hyvin mielestäni ed. Virtanen toi tämän perusteen, että tämä solidaarisuus tässä ei ole oikeudenmukaisuutta sillä tavalla, että niitä ihmisiä, työttömiä ja kotona olevia, jotka muutenkin ovat hyvinkin heikossa asemassa, tällä tavalla "rangaistaan". Ihan toivoisin, että tätä lakia viimeistä kertaa tässä erillislakimuodossa ollaan käsittelemässä. Toivoisin tietenkin, että tämä vastalause saisi kannatusta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! 90-luvun alun aikana Ahon hallituksessa säädettiin erilaisia raippaveroja. Näistä raippaveroista on vähän kerrassaan pyritty pääsemään eroon, mutta näyttää siltä, että näissä päivärahoissa edelleenkin tämä raippavero säilyy elikkä palkkatulosta vähennetään tämä nyt valiokunnan mietinnön mukainen 4,85 prosenttia ja sen jälkeen vasta ruvetaan päiväraha-ansiota laskemaan. Tämähän on selvä leikkaus edelleenkin päivärahansaajia kohtaan ja pienentää päivärahoja, jotka sinänsä tänä päivänä eivät muutoinkaan niin kovin suuria ole. Vallankin pätkätyöläisten osalta ansiot ovat pieniä ja päivärahat jäävät pieniksi.

Samoin tämä vastaava systeemihän kohtelee myöskin työeläkkeelle jääviä, elikkä siellä on myöskin tämä leikkaus. Sitä eivät monet huomaa ennen kuin sitten, kun joko saavat päivärahoja tai jäävät eläkkeelle ja huomaavat, että vaikka ansio on suurempi, sitä ei kokonaan lasketakaan eläkkeeseen tai päiväraha-ansioon, vaan siitä vähennetään ensin nämä prosentit ja sen jälkeen vasta ruvetaan laskemaan päivärahoja tai eläkettä. Siinä mielessä, herra puhemies, olisi korkea aika tästä raippaverosta vihdoinkin päästä, sillä perusteet tämän veron säätämiselle ovat aikaa sitten jo menneet ohi.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! On aivan selvää, että tällaiset erillislait eivät ole hyviä, mutta jokainen tiedämme, missä tilanteessa tämä lainsäädäntö on aikaansaatu. Varmasti on perusteltua toivoa, että näistä päästäisiin mitä pikimmin eroon, mutta on myöskin selvää, että hallitus on joutunut tässä tilanteessa tuomaan tämän lakiesityksen tänne. Selvästi valiokunnan enemmistö on asettunut myöskin tämän lakiesityksen taakse.