Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan aikuiskoulutustuesta annettua lakia muutettavaksi sillä tavalla, että aikuiskoulutustuen perusosa korotetaan 440 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Korotus tulisi myös niihin aikuiskoulutustukiin, joihin liittyy ansio-osa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa esityksen hyväksymistä yksimielisesti, mutta valiokunnan käsittelyn aikana nousi esille ongelmia yrittäjien aikuiskoulutustuesta, ja se ansaitsee pienen tarkastelun.

Aikuiskoulutustuen saaminenhan edellyttää, että henkilö opiskelee yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta ja on sinä aikana pois töistä eikä saa palkkaa. Yrittäjien kohdalla ei kuitenkaan voida kovin yksiselitteisesti tarkastella tämmöistä palkanalenemaa tai tulojen saamattajäämistä kuukausitasolla, vaan sen takia yrittäjillä aikuiskoulutustuen saamisen edellytys on, että sillä tilikaudella, jolla aikuiskoulutukseen on osallistuttu, tehdään huonompaa tulosta kuin edellisellä tilikaudella.

Koska aikuiskoulutustuen avulla pyritään osaamisen tason nostamiseen ja sitä kautta myös ansiotason parantamiseen, tämmöinen yrittäjien jälkikäteisen tuloksen tarkastelu aika huonosti sopii yhteen aikuiskoulutustuen tavoitteitten kanssa. Yrittäjät ovat myöskin aika laiskasti hakeneet näitten monimutkaisten ongelmien takia tätä tukea, ja lisäksi vielä noin kolmasosa yrittäjien tekemistä hakemuksista on hylätty. Sen takia valiokunta pitääkin välttämättömänä, että "yrittäjien mahdollisuuksia saada aikuiskoulutustukea parannetaan siten, että tulojen jälkikäteisestä tarkastelusta luovutaan ja myöntämisedellytykset sidotaan esimerkiksi koulutukseen osallistumiseen ja koulutuksessa menestymiseen", eli yrittäjillä on myös oltava oikeus aikuiskoulutustukeen silloin, kun koulutukseen osallistutaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kiinnittänyt huomiota samaan asiaan kuin edellinen puhujakin.

Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta ehdotetaan aikuiskoulutustuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että aikuiskoulutustuen perusosaa korotettaisiin 440 eurosta 500 euroon kuukaudessa ja korotus tulisi myös niihin aikuiskoulutustukiin, joihin liittyy ansio-osa. Tämä lakimuutos on täysin tarpeellinen ja kannatettava.

Työmarkkinoilla tapahtuvat nopeat muutokset ja kasvavat osaamisvaatimukset edellyttävät työntekijöiltä entistä korkeampaa koulutustasoa sekä osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä. Aikuiskoulutustuen perusosan korottaminen lisää koulutuksellisesti heikoimmassa asemassa olevien pienituloisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja korjaa siten aikuiskoulutukseen osallistumisessa olevaa vinoumaa.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössäkin esitettyyn huoleen yrittäjän oikeudesta aikuiskoulutustukeen. Tuen saaminen edellyttää, että henkilö opiskelun vuoksi tapahtuvan yhdenjaksoisen työstä poissaolon vuoksi ei saa palkkaa tai vastaavaa ansiotuloa päätoimestaan vähintään kahden kuukauden ajalta. Yrittäjän kohdalla tulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen tehtävän selvityksen perusteella. Näitä selvityksiä ovat esimerkiksi eläkelaitoksen todistus eläkevakuutuksen perusteena olevasta työtulosta ja sen alenemasta tai keskeyttämisestä opintojen ajaksi, verottajan todistus ennakkoperinnän perusteena olevasta ansiotulosta ja sen alenemisesta tai ennakkoperinnän lopettamisesta opintojen ajaksi, yrityksen välitilinpäätös ennen opintoja ja niiden jälkeen, todistus maatalouslomituspalvelujen aiheuttamista kustannuksista — tämä koskee tietenkin MYEL-hakijoita — tai muu luotettava selvitys tuen alenemisesta koulutusaikana. Varsin byrokraattinen selvitysten luettelo.

Käytännössä arviossa otetaan huomioon yritystoiminnasta saadut ansiotulot, joita verrataan viimeksi suoritetussa verotuksessa vahvistettuihin ansiotuloihin. Tämän menettelyn monimutkaisuus on ollut osasyy siihen, että yrittäjät ovat vain vähäisessä määrin käyttäneet oikeuttaan aikuiskoulutustukeen. Onkin ensisijaisen tärkeää, että yrittäjien mahdollisuuksia käyttää aikuiskoulutustukea osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Työllisyydelle ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvylle on tärkeää, että yrityksen henkilöstön osaamisen ohella myös yrittäjän oma osaaminen pysyy kunnossa. Koulutuksen avulla pyritään osaamiseen ja sitä kautta myös ansiotason parantamiseen. Yrittäjän tulojen jälkikäteen arviointi on tämän koulutuksen tavoitteen kanssa pahasti ristiriidassa. Yrittäjien mahdollisuuksia saada aikuiskoulutustukea tulisikin parantaa siten, että tulojen jälkikäteisestä tarkastelusta luovuttaisiin ja myöntämisedellytykset sidottaisiin esimerkiksi koulutukseen osallistumiseen ja koulutuksessa menestymiseen. Elinikäisen oppimisen tulisi aina olla kannattava vaihtoehto. Pitäisi olla itsestäänselvää, että työssä olevien kannattaa käyttää aikaansa ja muita omia resurssejaan valmiuksiensa ylläpitämiseen ja niiden parantamiseen.

Se, että yrittäjät eivät juurikaan ole aikuiskoulutustukea käyttäneet, on osoitus järjestelmän joustamattomasta rakenteesta. Yhteiskunnan rakenteiden pitää olla riittävän joustavia, jotta elinikäisen oppimisen periaate voisi luontevasti toteutua myös yrittäjän kohdalla. Töiden järjestely esimerkiksi pienyrityksissä on aina hankalaa yrittäjän tai avainhenkilön ollessa koulutuksen ajan poissa työpaikalta. Tilannetta entisestään hankaloittavat monimutkaiset hallinnolliset menettelytavat olisi syytä purkaa, jotta koulutukseen todella syntyisi kannustimia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että jokaisella on tasavertainen oikeus saada edellytystensä mukaista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan ja että yrittäjyyttä edistetään koulutuksen eri tasoilla. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että aikuisten kouluttautumisaikoja lyhennetään ja kynnystä hakeutua koulutukseen madalletaan. Näiden tavoitteiden tulisi toteutua tasavertaisesti sekä yrittäjän että työntekijöiden osalta. Yrittäjän tulojen jälkikäteisestä tarkastelusta luopuminen aikuiskoulutustuen kohdalla olisi yksi konkreettinen toimenpide, jolla kynnystä hakeutua koulutukseen todella pystyttäisiin madaltamaan.