Jukka  Vihriälä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vuoden 2004 talousarvion täydentämisestä on tullut eduskuntaan, ja nythän on tullut sellainen käytäntö, että vuosittain on tullut budjettikäsittelyn aikana täydentäviä esityksiä.

Tästä voi todeta sen, että tämä on ylijäämäinen 47 miljoonaa euroa. Yleisperusteluissa todetaan asia, joka on syytä myöskin pöytäkirjaan tuoda: "Kansainvälinen talous näyttää päässeen vihdoin kasvu-uralle, joskin elpyminen etenee eri tahdissa eri alueilla. Suomessa tuotanto on toipunut alkuvuoden heikkoudesta ja kokonaistuotannon odotetaan lisääntyvän hieman nopeammin kuin loppukesällä laaditussa arviossa ennustettiin."

Pitää myöskin muistaa, että hallitus on aivan muutama viikko sitten tehnyt tärkeän yritysverouudistuksen, ja toivoa sopii, vaikka siitä ei ole lainsäädäntöä vielä olemassa, että sekin tulee vaikuttamaan myönteisesti myöskin ensi vuonna tässä maassa ja sitä taustaa vasten tukee myöskin sitä talousarviota ja tätä täydentävää esitystä, jota nyt valtiovarainvaliokunta lähtee käsittelemään.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on oikein hyvä, että on tällainen käytäntö, jossa talousarvioesitystä voidaan jo tässä vaiheessa käsitellä täydentäen ja tuoda niitä muutoksia, joita pitkään valmisteilla olleen tulevan vuoden talousarvion laatimisen ja valmistelun aikana ja sen myötä on tapahtunut eri asioissa. Samalla tämä tarjoaa myöskin tilaisuuden tuoda esille niitä asioita, joita tulevan vuoden talousarviossa olisi hyvä korjata.

Eräs tällainen liittyy pääluokkaan 29, opetusministeriön hallinnonalaan. Itse koen hyvin tärkeänä, että me voisimme Suomessa säilyttää myös niin sanotut pienet lukiot. Meillähän on ollut tavaton vimma lakkauttaa lukioita ja muodostaa suurlukioita. Se saattaa joissakin tapauksissa olla ihan hyväkin ratkaisu — en ryhdy sitä kritisoimaan, missä se on nimenomaan koettu hyväksi — mutta ennen kaikkea väestön väheneminen ja kuntien kireä taloudellinen tilanne ovat ajaneet siihen, että pienet lukiot ovat vaarassa nimenomaan kunnissa, joissa on useampia lukioita, kuten omassa kotikaupungissani Keuruulla, jossa Haapamäen lukio on lakkautuksen alla. Ikävä kyllä kunnalliset päättäjät joutuvat tilanteeseen, jossa helposti toimitaan tiukalla kamreerilinjalla, josta olen sanonut, että jos tätä kamreerilinjaa noudatettaisiin, silloin kunnanhallitukset ja -valtuustot voisi korvata kilpailutetuilla tilitoimistoilla ilman mitään näköaloja vain pelkästään rahan ja numeroiden, niin sanotun säätämisen, ratkaistessa. Mielestäni kuitenkin pitäisi olla kehityksen eteenpäin katsovia innovatiivisia näköaloja, joissa voitaisiin katsoa, kuinka olemassa olevia rakenteitakin voitaisiin säilyttää, pitää maaseutua myös maakuntien reunoilla elävänä ja kehityskykyisenä eikä suinkaan lähteä tuosta kamreerilinjasta, jossa vain yksinomaan taloudelliset seikat ovat ne, jotka määrittelevät elämän ehtoja.

Ymmärrän toki, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä, mutta poliittisen päättäjän tulee nähdä elämää myös laajemmalti kuin talouden kannalta. Kyllä elämän suurimmat ratkaisut loppujen lopulta tehdään muun kuin taloudellisen näkökohdan varassa. Mutta helposti kuntapäättäjinä ja myös valtiollisina päättäjinä joudumme tilanteeseen, että ajattelemme liian suppeasti. Tuskin tässä maassa olisi mikään mennyt eteenpäin, jos olisi ajateltu vain pelkän talouden varassa. Joillakin on ollut näkyjä, visioita, on ollut innovaatioita, on ollut tahtotilaa ajaa joitakin asioita, ja vaikka tahtotilan ajajat olisivat olleet joskus yksin ja vähemmistössä, niin voimakas tahtotila on loppujen lopuksi voittanut kaikki esteet.

Eräs tällainen kysymys liittyy juuri pieniin lukioihin. Siksi olen tänä päivänä jättänyt tähän asianmukaisen aloitteen, jossa toivon, että voitaisiin tarkistaa vielä budjettia ja lisätä juuri pienten lukioitten käyttöön rahaa, jotta kuntapäättäjät ahdinkotilanteissaan eivät menisi lakkauttamaan lukioita. Pitäisi ensiksi etsiä ne ratkaisut, millä ne voisivat säilyä.

Arvo Ylppö oli sanonut nyt jo melko iäkkäälle henkilölle tämän aikanaan ollessa lapsena potilaana Ylpön vastaanotolla, kun toiset lääkärit katsoivat jalkaa, että tuo jalka pitää leikata pois: "Ei leikata. Sen ehtii leikata vielä myöhemminkin." Vuosikymmeniä henkilö on kävellyt sillä jalalla. Nykyisessä tilanteessa kuntapäättäjät joutuvat tekemään helposti juuri noita amputaatioratkaisuja, joilla on vain kielteinen vaikutus. Pitäisi etsiä myönteisiä vaihtoehtoja, miten kehitetään, viedään eteenpäin, ja juuri näille niin sanotuille pienille lukioille, näkisin, on paljon mahdollisuuksia tänä aikana. Kuntaliitolla on paljon ratkaisumalleja, millä voitaisiin niitä kehittää. Audiovisuaalinen viestintä, edelleen kaikki etälukiotoiminnat, liitetyt aikuislukiotoiminnat, nämä vahvistaisivat.

Siellä, missä koulu, olipa se kyläkoulu, yläaste tai lukio, lakkaa, käy ei vain pieni kuolema yhdyskunnassa, vaan siellä tapahtuu suuri taantumus. Eivät edes kalliit EU-projektit pysty niitä yhdyskuntia enää elvyttämään. Siksi, arvoisa puhemies, toivon, että niiden näkökohtien pohjalta, joilla olen tänään jättänyt aloitteeni, voitaisiin saada rahaa vielä pienten lukioitten toiminnan jatkamiseksi, ja siitä esimerkkinä on oman kaupunkini perinteikäs Haapamäen lukio.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen käytti varmasti hyvin perustellun ja mietityn puheenvuoron pienten lukioitten asemasta. On totta, että pienten lukioitten turvaamisen pitää olla muukin kuin pelkkä rahakysymys, mutta kai oleellista on se, että jotta pienet lukiotkin voisivat säilyä tässä maassa, niin alueilla ja paikkakunnilla, seutukunnilla, pitää olla oppilaita myöskin, että lukioita voitaisiin säilyttää. Jos ei oppilaita ole, niin kyllä silloin, oli pieni tai suuri lukio, se tulee loppumaan. Tämä lienee kai oleellinen asia.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tässä täydentävässä talousarviossa on juuri päinvastaisia asioita kuin ed. Oinonen vaati ja esitti. Tässä täydentävässä talousarviossa esitetään, että kuntien valtionosuuksia vähennetään 31 miljoonaa euroa. Se tuo tuskaa lisää näille kuntapäättäjille, kun aikaisemminkin varsinainen talousarvio oli alijäämäinen jopa hallituksen omien laskelmien mukaan. Näin ollen on selvää, että tämä entisestään aiheuttaa lisää ongelmia kuntapäättäjille. Se myös tulee vaikuttamaan palvelujen laatuun. On selvää, että jos ei kunta pysty rahaa hankkimaan lisää, jostain on säästettävä, ja useimmiten se on juuri, että palvelujen laatua heikennetään tai palveluja vähennetään.

Toisena kohtana haluan ottaa esille tässä lisäbudjetissa olevan uuden armeijan tilausvaltuuden. Tilausvaltuuden kokonaissummahan on kokonaista 18,4 miljoonaa euroa. Tällä ehdotetaan tilattavaksi kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän huolto ja ylläpito. Samanaikaisesti kun vähennetään rahoja kuntapuolelta, mikä merkitsee palvelujen supistumista tai kuntien velkaantumista, samanaikaisesti ollaan myös puolustusministeriön puolen määrärahoja lisäämässä eli puolustusministeriön määrärahoja esitetään lisättäväksi tällä täydentävällä talousarviolla 6,8 miljoonaa euroa. Nämä kaksi kohtaa ovat sellaisia, että meidän vasemmistoliiton edustajien mielestä näin ei pidä menetellä, vaan ensinnäkin kuntien valtionosuuksia tulee lisätä ja tällä hetkellä tulisi pidättäytyä uusista asehankintamäärärahoista, koska ei meillä ole sellaista uhkaa olemassa, että me tarvitsisimme lisää aseita rajoille.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ikään kuin vielä jaksoi odottaa sitä, että hallitus tekisi jotakin kuntien hyväksi sen suhteen, että kunnat pystyisivät kantamaan oman vastuunsa Kansallisesta terveysohjelmasta. Näin ei kuitenkaan ole. Ei myöskään hallituksen esitys eduskunnalle 2004 talousarviota koskevan esityksen täydentämisestä tätä tehnyt. Kuntaliittohan on laskenut, että sosiaali- ja terveyspuolella vuoden 2004 budjetti ja valtion velvoitteet heikentävät kuntien asemaa 140 miljoonalla eurolla, koska kasvaneita menoja ei peitetä ja ainoastaan pyritään tasaamaan kunnan verotuksen alenemaa.

Mutta, arvoisa puhemies, itse pihviä, sitä, miten kunnat toteuttaisivat terveydenhoitoa, ei tarjoilla lainkaan, vaan tämä jää tekemättä. En tiedä, mikä tämä filosofia tässä on. Sosialidemokraattinen puolue, jonka yhtään kansanedustajaa ei taida nyt olla paikalla, on hallituksessa ja oli Lipposen kakkoshallituksessa, mutta tässä Vanhasen hallituksessa tämä hyvä Jussi Huttusen vetämä projekti, jota tuki Lipposen kakkoshallitus ainakin puheissaan ja päätöksissään, jää nyt toteutumatta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tiedän kuntien tuskan oikein hyvin. Eilen illalla olin Keuruun kaupunginvaltuuston budjettiseminaarin puheenjohtajana, joka oli hyvin raskas ja vaativa tehtävä, jossa oltiin näitten kovien tosiasioiden edessä, että rahat eivät riitä, eivät sosiaalitoimeen, eivät terveydenhuoltoon, eivät erikoissairaanhoitoon. Joka paikassa on vain pelkkää miinusta ja aukkoa, ja täyttämiseen ei löydy mitään muuta kuin velan otto. Tässä suhteessa todettiin myös se, että valtion laskelmat keskimääräisistä menoista, mitä saisi mennä terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja opetustoimeen, ovat noin 10 prosenttia jäljessä siitä, mitä ovat todelliset keskiarvot. Sen vuoksi voimakkaasti vetoan valtiovarainvaliokuntaan, että kuntien valtionosuuksia ei suinkaan vähennetä vaan lisättäisiin myös muiltakin osilta, mitä äskeisessä puheenvuorossa sanoin.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuoppa paheksui puolustusministeriön hallinnonalan hankintamäärärahoja ja varautumismäärärahoja. Tältä osin voisi todeta tähän asiaan, että ed. Kuopan näkemys on kyllä hyvä, mutta se on vaan menneeltä ajalta eikä satu tähän päivään eikä tulevaisuuteen. Jo talvisodan ajalta oli nähtävissä, että kun ei ollut varauduttu riittävän aikaisin, meidät meinasi hukka periä. Tämän pohjalta on nähtävissä, että hallituksessa on terävyyttä, tarkkuutta ja oikeasilmäisyyttä, että varaudutaan pahimman varalle ja silloin, kun se on taloudellisesti edullista, tehdään niitä hankintoja ja seurausjärjestelmiä niin, että ollaan valmiita silloin, jos tiukka paikka tulee.

Herra puhemies! Sen voisi todeta tähän asiaan, että tässä hallituksen esityksessä budjetin täydentämisestä on erinomaisen paljon suurta viisautta, koska tällä lyhennetään tietysti valtiovarainvaliokunnan mietinnön pituutta, ja siltä osin valiokunnan on helppo yhtyä tähän hallituksen viisaaseen esitykseen, jos sen näin voisi todeta, koska hallitus ei ilmeisesti näissä asioissa omasta mielestään tee kuin ainoastaan vain hyviä esityksiä.

Tässä on aika hyvin nähtävissä se, mistä ed. Vihriälä tämän keskustelun aloitti, että maailmantalous on kääntymässä nousuun, mikä vaikuttaa myönteisesti myöskin Suomen valtiontalouteen. Se on luettavissa täältä pääluokasta 36 Valtionvelan korot. Tässä esitetään jo vähennystä 50 miljoonaa euroa talousarvioesitykseen. Tämä vaikuttaa kyllä myönteisesti Suomen talouteen, ja tästäkin 50 miljoonasta eurosta on moneen pieneen asiaan jaettavissa, hoidettavissa niitä tilkkeitä, mitä tämä yhteiskunta tarvitsee silloin, kun valtiontalouden seula pyrkii vuotamaan.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela, haluan todeta, että talvisota on mennyttä aikaa ja jatkosotakin on jo mennyttä aikaa. Ne ovat todella mennyttä aikaa. Tässä haluan todeta sen, kun ed. Oinonen täällä perusteli sitä, minkä tähden kuntien pitäisi saada lisää rahaa, että tässä nyt kumminkin annetaan liki 7 miljoonan euron lisäys Puolustusvoimille ja annetaan 18,4 miljoonan euron uusi tilausvaltuus. Nämä ovat kaikki rahoja, jotka ovat jostain pois. Nyt ne näyttävät olevan kuntasektorilta pois, koska samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia vähennetään 31 miljoonaa euroa. Minun arvomaailmaani sopii paremmin se, että turvataan lukioitten, terveyskeskusten, sosiaalitoimen palvelujen saatavuus kaikille suomalaisille kaikissa kunnissa, kuin se, että ostetaan Norjasta käytettyjä telakuorma-autoja tai jotain vastaavaa, kuten ostettiin Saksasta vanhoja panssarivaunuja, ja edelleenkin väitetään, että ne ostettiin todella rajuun ylihintaan. Toivottavasti tässä telakuorma-autokaupassa ei ole käynyt näin, että romuja ostetaan Suomen armeijalle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on ed. Vihriälä paikalla, joka on aktiivinen vaikuttaja vastuullisella paikalla valtiovarainvaliokunnassa, niin erityisesti toivon, että hän myös kuntien elämää syvästi tuntevana tuo tämän kunnalliselämän tuskan esille valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Tilanne on kaikissa kunnissa menossa lujasti kohti katastrofia. Kunnat eivät pysty täyttämään sitä velvoitetta, että talous olisi pantava määräajassa tasapainoon. Talouden tasapainottaminen vaan karkaa yhä enemmän käsistä. Eli tilanne on joutumassa laittomaksi. Samaan aikaan sairaalat ovat ylipaikoilla, vanhainkodit ylikuormitettuja ja kaikkia muitakin palveluja vain heikennetään. Tilanne on hyvin sietämätön. Vetoan valtiovarainvaliokunnan jäseniin, jotta muistetaan kuntien taloudellinen hätä, missä ollaan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Oinoselle toteaisin, että kyllä valtiovarainvaliokunnassa kuntien tilanne tunnetaan ja tiedetään. Kun vain niitä euroja olisi jaettavaksi, niin varmasti niitä jaettaisiin. Toteaisin kuitenkin, että kun ensi vuosi eletään ja tällä täydennyksellä tuleva budjetti astuu voimaan, niin uskon kuitenkin, että se linja, jota hallitus on nyt tuonut, kokonaisuudessaan tuo myönteistä myöskin kuntien elämään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Seppo Lahtela Haminasta viittasi maailmantalouden nousuun ja kehaisi hallituksen esitystä talousarvion täydentämisestä, että siellä olisi tilkerahaa, niin avasin sen ja katsoin sinne liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan, mutta ei siellä ollut henkilöliikenteen rahoitukseen, ed. Seppo Lahtela, Kouvola—Kotka-välillä. Vaikka Haminaan ei tulekaan henkilöjunaa, niin kyllä Kotkaan toki. Uskon, että te olette tämän puolesta, olette laittanut nimennekin asian taakse, eikö niin, ja näin hyvä, mutta tämänlaisia oikaisuja olisi ollut hyvä kyllä tästä löytää: 1,5 miljoonaa euroa, ei kovin paljon, mieluummin vähän tähän kokonaisuuteen nähden, mihinkä tekin viittasitte. Tässä mielessä paljon on tekemistä. Toivon mukaan saamme tämän asian tässä talossa oikaistuksi, ettei tapahdu niin, että välillä Kotka—Kouvola loppuisi henkilöliikenne. Tämähän koskee myös muita, esimerkiksi Karjaa—Hanko-väliä.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelan puheenvuorosta tuli mieleeni, onko hallituksen esitys vallan talvisodan ajalta. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan kokonaisuudessaan.

Sen sijaan tässä on ollut keskustelua tulevasta yritysverouudistuksesta, vaikka se nyt ei suoraan tähän hallituksen esitykseen liitykään. Itse olen ollut hyvin huolissani siitä sanomasta, jota tuorein pk-yritysbarometri kertoo, eli suomalaiset pk-yritykset ovat liian kasvuhaluttomia. Tähän sisältyy myös huoli siitä, miten tuleva yritysverouudistus tähän kysymykseen pystyisi vastaamaan. Käsitykseni mukaan elementit ovat pikemminkin vastaisia ja kasvuun ei suinkaan kannusteta. Jos emme saa pk-yrityksiä kasvuhalukkaiksi, meillä tulee olemaan myös vaikeuksia Suomen talouden kannalta.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen otti erittäin tärkeän näkökohdan esille liittyen liikenteen ostopalveluihin nimenomaan niin sanotuilla vähäliikenteisillä radoilla, joilla kuitenkin vuosittain liikkuu satojatuhansia kansalaisia. Olisin todella toivonut, että tällekin raha olisi löytynyt täältä budjetin täydennyksestä, mutta valitettavasti sitä ei ollut. On välttämätöntä, että se löytyy budjetin lopullisessa päätännässä. 1,7 miljoonaa euroa on melko pieni summa valtion budjetissa, mutta sen puuttuminen tekee erittäin pahaa monilla Suomen radoilla. En viitsi mainita, mitä ne ovat, koska ihan tarpeeksi nämä radat ovat saaneet jo nyt negatiivista mainosta, kun ihmiset kysyvät, vieläkö junat kulkevat, kun ne tosiasiassa vielä kulkevat.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen voi olla huoleti. Haapamäelle vielä junat menevät, pysähtyvät ja tulevaisuus on turvattu, vaikkakin uhanalainen.

Mutta ed. Tiusanen mielestäni kiinnitti erinomaisen tärkeään asiaan huomiota: raideliikenteen jatkuvuuteen vähän liikennöidyillä rataosuuksilla, kuten myös muun muassa Kouvola—Kotka. Tämä on erityinen huoli, ja siinä asiassa on tehtävä jotakin. Olisi kyllä todella toivonut, että se olisi myöskin täällä näkynyt. Ed. Tiusasen huolesta junaliikenteen, raideliikenteen, henkilöliikenteen toteutumisesta Haminaan voi todeta, että tämä on ehkä näissä suuremmissa käsissä. Mielestäni se tulee silloin toteutumaan, kun tämä Heli-rata, Helsinki—Kotka—Hamina—Viipuri—Pietari, toteutuu. Silloin tämä asia on järjestyksessä eikä liene suurta huolta tässä asiassa, mutta siinä menee kauan, ja haminalaisilla ei ole tätä aikaa odottaa tätä asiaa, eikä kotkalaisilla.

Herra puhemies! Sen verran voisi todeta, että noin kaakkoissuomalaisittain katsottuna liikenteen ja viestinnän alalla erittäin paljon toteutuu myöskin valtionhallinnossa täällä ministeriö- ja eduskuntatasolla tällaista näennäispolitiikkaa ja näitä asioita ei hoideta, sen kun kilistellään ja kalistellaan. Pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin, pitäisi näkyä sellainen tuntuma, että myöskin saadaan jotakin aikaiseksi. Itse täysin rinnoin seison tässä asiassa ed. Tiusasen rinnalla parempaan tulevaisuuteen luottaen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ed. Holmlund otti täällä esille sen, miksi yrityksiä ei kannusteta kasvuun ja eteenpäin. Kyllä nyt, ed. Holmlund, on todettava, että ennen kuin hallitus on antanut tämän täydentävän lisäbudjettiesityksen, juuri jokin aika sitten, on tehty merkittävä veropäätös yritysverotuksen uudistamisesta. Siinä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten verotusta merkittävästi ollaan alentamassa. Niitä lakiesityksiä ei vielä ole, mutta uskon, että yrittäjät tämän ymmärtävät ja tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti meidän talouselämäämme. Kyllä hallitus on tehnyt tässä merkittävän, hyvän päätöksen.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä tässä väitti, että hallitus olisi panostanut yritysten kasvuun. Tosiasia on kuitenkin siinä, että yritysten verotus kevenee, mutta osingonsaajien verotus ei millään tasolla kevene. Kyllä yleensä yritysten taustalla ovat yrittäjät, jotka myös osingonsaajina nauttivat osinkoa omasta yrityksestään. Tässähän suhteessa verotus ei suinkaan laske, vaan kiristyy.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2004 talousarviossa olisi nähnyt, mitä täällä on esillä ollut, rautatiet ja samaten Tielaitoksen määrärahat. Ratahallinnolta puuttuu 50 miljoonaa euroa ja samaten Tielaitokselta 50 miljoonaa euroa. Niiden olisi pitänyt ehdottomasti olla tässä mukana. Muun muassa Ratahallinto on ilmoittanut, kun valiokunta kävi siellä vierailulla, että se voi merkata tuhannen ihmisen pakkolomautusta tai kolmensadan ihmisen irtisanomista, jos ei tätä 50:tä miljoonaa euroa löydy. Samoin Nelostien parannus. Tässä oli maanantaina iso pro Nelostie -kokous tuolla Hartolassa. Oulusta ja Lahdesta ja siltä väliltä oli edustajia ja ministeri Luhtanen siellä. Luhtanenkin valitteli, että ei ole rahaa hallitukselta saatavilla. Mutta tie on huonossa kunnossa, ja se on vilkkain rekkatie Suomessa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama huomio vielä tähän liikenne- ja nimenomaan raideliikennekeskusteluun. Se puuttuu tästä vuoden 2004 talousarvion täydennysosasta, ja on tosiasia, että liian vähän on rahaa talousarviossa, siis tarkkaan ottaen 1,7 miljoonaa euroa, niin kuin tuli esiin, tämän vähän liikennöidyn henkilöjunaliikenteen tueksi. Kotka—Kouvola-välihän on vilkkaasti liikennöity, eräs VR:n tuottavimmista rataosuuksista, ehkä kaikkein tuottavin todella, siitä edelleenkin Vainikkalaan. Henkilöjunaliikenne maksaa sillä välillä 1,5 miljoonaa euroa. Näin ollen tämä ongelma pitäisi saada todellakin meidän yhdessä, niin kuin täällä ed. Seppo Lahtela totesi, yhdessä tuumin ratkaistuksi.

On hienoa, että ed. Seppo Lahtela nosti rannikon myötäisen suoran ratayhteyden Helsingistä itään tähän keskusteluun. Se on niin sanotusti aito asia, joka pitää toteuttaa. Se on tietysti pitkän pitkän juoksun päässä. Mutta nyt olemme siinä tilanteessa, että kun maakuntakaavoja uusitaan Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, tämä varaus pitää näillä alueilla pitää jatkossakin maakuntakaavoissa. Uskon, että tässä asiassa meillä olisi yhteistyötä niin, että esimerkiksi Kymenlaakson maakuntaliitto pitää tästä huolen, ettei tapahdu sen poispyyhkimistä. Tässä on siis yhteisistä asioista todella kyse.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä palaan raideliikennerahaan. Haluaisin kysyä, jos valtiovarainvaliokunnan arvoisista jäsenistä joku tietää, miten hoidetaan, että 1,7 miljoonaa euroa tulee tulevan vuoden budjettiin lisää näihin junaliikenteen ostoihin. Tämä on vakava kysymys. Eilen olin kokouksessa, missä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä velvoitti allekirjoittanutta hoitamaan, että raha tulee. Minä sanoin, että pidän huolen. Nyt kysyn valtiovarainvaliokunnan jäseniltä, miten tämä aiotaan hoitaa. Se on vakava kysymys, kulkevatko vuodenvaihteessa junat esimerkiksi meiltä, ed. Jukka Vihriälä, sinne Seinäjoen suuntaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä hieman perustienpidosta. Itse olen ollut hyvin huolissani siitä, miten tämä nykyinen budjettiesitys ensi vuodelle kohtelee perustienpidon määrärahoja. On olemassa erittäin suuri huoli siitä, että nykyistäkään tasoa ei tällä pystytä ylläpitämään. Myöskään tämä lisäys, mikä nyt on lähetekeskustelussa, ei tähän tilanteeseen mitään valoa pysty tuomaan, valitettavasti.

Olen myös erittäin huolissani Satakunnan osalta. Meillähän on tulossa merkittävä investointi. TVO on päättänyt viidennen ydinvoimalan rakentamisesta Olkiluotoon, ja mielestäni tulee ehdottomasti huomioida, että silloin Satakunnan tiet ovat riittävän hyvässä kunnossa. Tämä on erittäin suuri, merkittävä rakennuskohde ja tulee myös hyvin paljon rasittamaan Satakunnan tiestöä. Erityisesti Valtatie 8:n osalta olen hyvin huolissani ja toivoisin siihen lisärahoitusta.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta käsittelee parasta aikaa ensi vuoden talousarviota eri jaostoissa, myöskin liikennejaostossa, johon rata-asiat ja perustienpito kuuluvat. Niistä käydään nyt neuvotteluja, mitä muutoksia voidaan budjettiin tehdä. Se on tietenkin selvää, että mistä hallituspuolueet yhteisesti voivat sopia, näin tullaan tekemään.

Sen voin ed. Oinoselle vakuuttaa, että kyllä junat kulkevat Seinäjoelta Haapamäelle myös ensi vuoden aikana.