Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä aloite liittyy myös perusolemukseltaan kaksinkertaisen verotuksen ongelmaan. Olen lukuisia kertoja puhunut tästä asiasta aiemminkin, tehnyt kirjallisia kysymyksiä ja näin tähän kysymykseen palaan myös tällä puheenvuorollani.

Kysehän on siitä epäkohdasta, joka on, kun metsien perinteinen pinta-alaverokäytäntö vuoden 2006 alussa päättyy, jolloin kaikki metsätulo nykyisten lakien mukaan siirtyy myyntituloverotukseen. Täytyy muistaa, että pinta-alavero on ollut vuosikymmenien ajan metsän täysimääräinen tuloverotus myös niillä metsänomistajilla, jotka ovat jo siirtyneet myyntituloverotukseen 90-luvun alkupuolella, ja selkeästi tapahtuu se, että samasta verokohteesta menee jälleen täysimääräiseksi katsottu vero sitten, kun metsän myyntituloa tulee.

Minusta verolakeja säätäneillä 90-luvun puolivälissä ja myös silloisella hallituksella, joka oli 90-luvun alkupuolella, tapahtui tässä asiassa anteeksiantamaton ja paha virhe. Olin varottamassa silloisen hallituksen edustajia, silloisia kansanedustajia, mutta valitettavasti tultiin siihen epäkohtaan, että kaksinkertainen verotus tuli. Siinä vaiheessa, kun jo kertaalleen verotettu vuosikymmenien aikana kasvanut metsä tulee myyntikypsäksi, niin sitten menee jälleen täysimääräinen myyntivero. Tätä 1990-luvun alkupuolen hallitus yritti sitten korjata tällä siirtymäkaudella, josta sanottiin, että se on pitkä.

No, nyt kohta tuo kolmetoista vuotta on kulunut. Onko se ollut pitkä aika, sen voi jokainen mitata omassa elämässään. Metsän kasvussa se on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika. Pajukko saattaa sinä aikana kasvaa pellon ojissa, ehkä vallata viljelemättömiä peltoja, mutta oikeastaan kovinkaan paljon ei edes lannoitettu metsä sinä aikana järeydy. Ei ainakaan niin paljon, että tuon kolmentoista vuoden aikana voisi syntyä pelkästään selkeästi tuloa tuottavaa metsää pelkästään sinä aikana.

Eli jos nyt pinta-alaverotuksessa oleva myy vuonna 2006 metsää, se on pääosin, ainakin 70—80 prosenttisesti, tuo puutavara, ellei ole harvennusleimikosta tai hoitohakkuusta kyse, jos on päätehakkuusta kyse, kasvanut aikana, jolloin siitä on jo maksettu kertaalleen täysimääräinen vero pinta-alaveron mukaan. Mielestäni tässä on perusongelma se, että tapahtuu kaksinkertainen verotus samasta verokohteesta. Tämä ongelma ei ole saanut riittävästi missään vaiheessa valitettavasti huomiota osakseen.

Mutta nyt, kun on lähestymässä tämä verojärjestelmän muutos, se tulee sisältämään monia yllättäviä tekijöitä, joissa pelkään olevani niitä ainoita, jotka tämän näkevät. Puunjalostusteollisuuden tehtaanjohtajat sen näkevät, sahateollisuuden johtajat sen aavistavat ja sitä pelkäävät, ja pelkään, että parin vuoden kuluttua olemme sitten todellisuudessa, jota tänään ennakoin.

On sanottu, että on huolestuttavaa, että ensi vuoden lopulla olisi merkittävä määrä metsän myyjiä, jotka haluaisivat puunsa korjatuksi ja maksetuksi saman vuoden aikana. Näitä on enemmän kuin pystymme normaaleilla korjuusysteemeillä hoitamaan. Näin sanoo erään maamme johtavan metsäteollisuusyrityksen metsäjohtaja. Elikkä tilanne menee puuhuollossa hyvin ongelmalliseksi, metsähakkuissa ongelmalliseksi, mutta ennen kaikkea puumarkkinat häiriintyvät kahdella tavalla, liikatarjontana, mutta sitten tämän jälkeen ongelma tulee olemaankin puute. Sahateollisuus ennakoi, että ajaudumme puolentoista vuoden päästä tilanteeseen, jolloinka sahoja pannaan kiinni. Ainakin sahausta joudutaan supistamaan, tukkipuuta ja erityisesti kuusitukkia ei ole saatavana.

Me tiedämme, mitä merkitsee, jos saha supistaa. Se tietää työttömyyttä, se tietää monenlaista vaikeutta maaseudun kunnissa. Mutta on vielä pahempaa, jos saha lopettaa. Minun tiedossani ei ole oikeastaan lopettaneen sahan tilalle uudelleen syntynyttä sahaa lainkaan. Voi olla, että jossakin, kun on maaseutupitäjässä saha lopettanut, on saattanut tulla uusi tilalle, mutta yleensä ne ovat olleet hyvin vahingollisia tapahtumia koko pitäjälle, kun saha on lopettanut. Siinä on mennyt koko kunnan elämänusko ja tulevaisuus. Näitä tapauksia on.

On sanottu, että siirtymäkauden päättymisellä on tukin hintaan paljon suurempi vaikutus kuin suhdannetilanteilla. Sahateollisuuden edustajat sanovat, että edessä on miesmuistiin pahin kannattavuuskriisi. No, siitä voidaan sanoa, että onhan sekin vain markkinataloutta. Mutta miksi ajautua tuommoiseen kriisiin, jossa sahoja kaatuu, tulee työttömyyttä, miksi ajautua siihen?

No sitten, ajatellaanpa tilannetta maailmanmarkkinoiden kannalta. Nyt sahateollisuudella on mennyt kohtuullisen hyvin, koska Neuvostoliiton olojen osaltaan romahdettua suomalaiset sahat pystyivät 90-luvun laman aikana toimimaan tehokkaasti ja valtaamaan Euroopan markkinoita. Jos nyt käykin niin, että meillä sahauksen tuotanto dramaattisesti laskee, me menetämme nuo markkinat ja on kyseenalaista, pystymmekö enää niitä koskaan kiihtyvässä kilpailussa saamaan takaisin.

Siksi toivon, että vielä runsaan vuoden aikana, itse asiassa välittömästi, löydettäisiin ratkaisut, joilla voitaisiin madaltaa pinta-alaverojärjestelmästä siirtymisen kynnyksiä. Tulisi löytää joitakin verohuojennusmenettelyjä, että dramaattiset puuhuollon heilahdukset voitaisiin välttää. Kyse on kuitenkin suomalaisen metsätalouden perusasioista, joista on huolestunut myöskin kemiallinen teollisuus. Olen Jämsänjokilaakson paperitehtaitten johtajien kanssa puhunut asiasta, ja he ovat olleet hyvin huolestuneita siitä, mihinkä me olemme menossa. Toivon, että myös täällä eduskunnassa voitaisiin tajuta ja ennakoida tilanne, johonka kansantaloutemme perustekijä, suomalainen metsäteollisuus, on ajautumassa juuri tämän verotuksellisen taitekohdan lähetessä.

Mitä nämä ratkaisut voisivat olla? Toivon, että siinä valtiovarainministeriö nopeasti etsisi ratkaisuja. Olen tätä asiaa kysynyt kirjallisella kysymyksellä, useammallakin, ja aina saanut jatkuvasti hyvin kielteisen ja torjuvan vastauksen. Mutta toivon, että tajuttaisiin sen tilanteen vakavuus, mihinkä saatamme joutua runsaan vuoden kuluttua. Metsät ovat jo nykyisellään raskaasti verotettuja. Metsiä verotetaan vuositasolla 450—500 miljoonalla eurolla. Jos kaikki veromuodot, myyntivero, alv-vero, perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, varallisuusvero, lasketaan, voi olla, että tuo summa nousee vielä tästäkin. Elikkä metsät ja metsätalous ovat Suomessa raskaasti verotettua. Se epäkohta, että samasta verokohteesta menee vielä tulovero kahteen kertaan, tulisi voida torjua. Eräänä keinona saattaisi olla myös se, että jollakin tavalla porrastettaisiin myyntiverotukseen siirtymistä pinta-alaverosta, esimerkiksi 10 prosentin vuosivauhdilla. Toivon, että näitä keinoja etsittäisiin.

Minun aloitteeni tähtää parhaimpaan, että verokauden päättyessä nyt pinta-alaverojärjestelmässä oleva metsänomistaja voisi päättää, haluaako hän jatkaa pinta-alaverotuksessa vaiko siirtyä myyntiveroon. Tähän tähtään, arvoisa puhemies, lakialoitteellani.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sinällään ed. Oinosen aloite puuttuu semmoiseen asiaan, jossa todennäköisesti käy niin kuin ed. Oinonen kuvasi, mutta luulen sillä tavalla, että tässä paluuta entiseen ei ole. Käytännön elämästä tiedän, nimittäin minä olen aiemmin asunut kuusikon keskellä, en enää kohta asu. Siinä naapurit ovat ilmeisesti tässä pinta-alaverotuksessa olleet, ja siellä motot tällä hetkelläkin pauhaavat. Semmoisia useiden kymmenien hehtaarien aukkoja näköjään alkaa siinä olla ympärillä, kohta pohjoistuulella aikamoinen hujoppi käy tässä ensi talven aikana. Se osoittaa sitä, että ne, jotka ovat pinta-alaverotuksessa, ovat myymässä viimeisen päälle kaiken myyntikelpoisen puun pois sieltä, mutta taas myyntiverotuksen puolellahan säästetään metsiä. Sehän tarkoittaa sitä, että tässä siirrytään markkinatalousjuttuun kovasti. Kohta ei tarvitse sitä ajatella, mikä on puun hinta, ei tarvita mitään sopimuksia. Tällä hetkellä niitä ei ole olemassa, koska niitä ei oikein pystytä tekemään. Niitä ei ole mahdollista kilpailusyistä tehdä, mutta minä luulen, että siinä puun hinta tulee kyllä nousemaan. Siinä voi olla niitä vaaroja, mitä ed. Oinonen kuvasi. Kun raaka-aineen hinta nousee, voi mennä jopa markkinoita muualta.

Paluuta nykyiseen systeemiin ei ole. Samaa valittivat nämä siemenaukon tekijät taikka avohakkuun tekijät, ketkä hyvänsä, niistä aukoista ei korjata puuta kyllä miespolviin. Siinä menee sellainen 50—60 vuotta, ennen kuin se on semmoista kunnon tukkipuuta, tai ei oikeastaan kunnon tukkipuutakaan vaan paksumpaa propsipuuta on olemassa. Sen takia me ollaan menossa johonkin ja semmoinen poukkoileva veropolitiikka on kaikkein pahin tässä metsäpuolella. Minusta kun ollaan tässä niin ollaan tässä, ja aikanaan se tasottuu jossakin aikataulussa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Saamani käsityksen mukaan ed. Oinonen pyrki siihen eduskuntaan, jossa tämä laki säädettiin. Valitettavasti hän ei päässyt, ja sillä tavalla hän ei ollut kuuntelemassa sitä keskustelua, minkä kävimme täällä isossa salissa silloin, 90-luvun alkupuolella. Silloin kaikki ne kielteiset näkökohdat, jotka ed. Oinonen äsken toi esille, tulivat tässä keskustelussa mahdollisimman hyvin ja selkeästi esille.

Sen lain, mitä täällä silloin käsiteltiin, ideoija oli MTK:n toimitusjohtaja, sittemmin puheenjohtaja Heikki Haavisto, joka ajoi tämän järjestelmän läpi porvarihallituksessa. Silloin porvarihallitus päätyi siihen tulokseen, että tämä on hyvä juttu. Niin kuin ed. Esa Lahtela sanoi ja ed. Oinosenkin ajattelun mukaan valitettavasti paluuta entiseen ei ole.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa kaikki, mitä ed. Pulliainen sanoi. Valitettavasti MTK:n korkein virkamiesjohto erehtyi tässä asiassa, näin sanon omana kantanani. Kyllä heitä varoitin, mutta he eivät minua kuulleet. He sanoivat, että sanot hyvin, kun käytin sanaa "myyntiverotus ei ole talonpoikainen malli". Enempää he eivät kuulleet, eivät myöskään silloisen hallituksen edustajat. Valitettavasti en ollut silloin kuin varakansanedustaja enkä voinut täällä vaikuttaa asioihin. Näin, että jos aloitteeni mukaisesti toimitaan, niin jotain vielä voidaan korjata. Silloin kun ei vain metsää ole kaadettu ennenaikaisesti ja tehty sirppihallaa keskenkasvuisille metsille verotuksen johdosta, silloin kun kaatuu myös sahateollisuutta, se kaatuu myös yhtä peruuttamattomasti käytännössä kuin metsä. Ne kaatavat myös meidän vientimarkkinoitamme. Olemme aikamoisen uhkan edessä. Minä toivon, että vielä tässä kuilun partaalla ollessa tilanne tajuttaisiin.