Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri! Kunnat vastaavat kansalaisten keskeisistä peruspalveluista, puhutaan sitten terveydenhuollosta, vanhustenpalveluista, lasten päivähoidosta, perusopetuksesta jne. Vaikka ministerit nyt kiitävät kunnallisvaalien alla ympäri maan kehumassa, miten kunnille tulee rahaa ja että kunnilla on riittävästi voimavaroja, niin me tiedämme, että kunnilla on huomattavia vaikeuksia näiden palvelujen turvaamisessa.

Olin huomaavinani, että olisitte viime pääministerin haastattelutunnilla asettunut sille kannalle, että kuntien tiivistyvän ja lisääntyvän yhteistyön lisäksi tarvitaan myös kuntaliitoksia peruspalveluiden turvaamiseksi. Kysyn, herra pääministeri:

Onko tämä hallituksen linja, eli pidättekö kuntaliitoksia välttämättöminä peruspalvelujen edistämiseksi ja niiden hyväksi turvaamiseksi, ja jos pidätte, mitä hallitus aikoo niiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi tehdä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuntaliitokset ovat osa sitä kehitystyötä, jota kuntien puolella tapahtuu. En ole sanonut, että ne ovat välttämättömiä. Ne ovat yksi osa niitä ratkaisuja, joita kuntien piirissä harkitaan. Hallituksella on kuntien yhdistämisavustusjärjestelmä olemassa. Sen rinnalle on tehty varovainen alku myös avustusjärjestelmästä, jolla pyritään tukemaan myös kuntien sektorikohtaista, syvää rakenteellista yhteistyötä, jolla saavutetaan myös erittäin paljon tuloksia.

Arvoisa puhemies! Viittasin hallituksen väitteisiin siitä, että kuntatalous vahvistuu ensi vuonna. On selvästi olemassa aikamoisia erimielisyyksiä hallituksen ja opposition välillä tästä perusfaktasta, voi sanoa, tosiseikastosta, miten valtion toimenpiteet vaikuttavat ensi vuonna kuntatalouteen. Kun on aika pöllöä kiistellä näistä, sanoisiko, luvuista, kun on tarkoituksenmukaista löytää yhteisymmärrys asiantuntijoiden kesken luvuista ja sitten kiistellä mieluummin tarvittavista toimenpiteistä, jos kiistely on tarpeen, ja kun Kuntaliitto ymmärtääkseni on lupaillut, että tällainen palaveri hallituksen, opposition ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kesken kutsutaan koolle, jossa nämä luvut, tietyllä tavalla tosiseikasto, yhdessä todettaisiin, ja kun tällaista kutsua ei ole kuulunut, niin kysyn teiltä, herra pääministeri:

Onko hallitus valmis kutsumaan opposition, hallituksen ja Kuntaliiton edustajat yhteiseen palaveriin, jossa todettaisiin ja katsottaisiin nämä perustosiseikastot eli valtion ja kuntien taloussuhteet ja niiden vaikutus ensi vuonna kuntatalouteen? Olisiko esimerkiksi kuntaministeri Manninen — vaikka hän ei ole paikalla, niin voitte varmasti hänen puolestaan ottaa kantaa — valmis kutsumaan tällaisen kokouksen koolle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Valtion ja Kuntaliiton välillä näitä palavereita järjestetään säännöllisesti ja näihin kumpaankin osallistutaan viran puolesta. Näissä eivät ole puolueet, vaan näissä ollaan tehtävien puolesta paikalla.

Arvoisa herra puhemies! Kun toisella puolella on hallituksen edustajat, keskusta ja demarit, toisella puolella Kuntaliiton edustajat, keskusta ja demarit, niin löytyy helpommin varmaan sopu siitä, että kunnille tulee paljon lisää rahaa ensi vuonna ja peruspalvelujen tuottaminen ei ole kovinkaan hankalaa. Kysyn:

Eikö voitaisi palaveria ajatella, jossa myös opposition edustajat ja asiantuntijat olisivat pöydän ääressä mukana? Ei kai teillä voi olla mitään sitä vastaan, että näitä lukuja yhdessä tarkasteltaisiin ja yhteisten lukujen pohjalta sen jälkeen käytäisiin, jos tarvetta on, riitaa siitä, riittävätkö rahat kunnille?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nyt pitäisi kuntaministerin olla paikalla, mutta minulla on kyllä se vakaa käsitys, että se neuvottelujärjestelmä, mikä valtion ja kuntien välillä on ollut, on samanlainen kuin on ollut pitkän aikaa aikaisemminkin. (Eduskunnasta: Ei ole!) Kummaltakin puolelta neuvotteluihin osallistuvat asemiensa perusteella siihen määritellyt. Valtion puolelta sinne eivät osallistu hallituspuolueet, vaan ne, jotka hallituksessa kantavat neuvotteluista vastuun, ja Kuntaliiton puolelta tietysti Kuntaliiton valitsemat edustajat. Tämä on järjestelmä.

Mutta tätä keskustelua, totta kai, pitää käydä myös opposition kanssa. Eduskunnassa siihen on mahdollisuus. Minusta opposition osalla varmaan luontevin tapa on se, että eduskunnan puitteissa ministerin ja oppositiopuolueiden välillä keskustelua käydään.

Arvoisa herra puhemies! Nyt pääministeri ei kyllä ole kartalla ollenkaan. Edellisen hallituksen aikaan oppositiopuolueet olivat siinä neuvottelujärjestelmässä mukana, kun käytiin Kuntaliiton ja hallituksen välisiä neuvotteluja, mutta tämä hallitus nimenomaan poisti opposition sieltä. Te olette koko ajan antaneet ymmärtää, että nyt on hyvä neuvottelujärjestelmä, nyt tämä yhteys toimii, mutta ettehän te haluakaan neuvotella, vaan te haluatte nimenomaan käydä keskenänne niitä keskusteluja. Minä olen useamman kerran tästä huomauttanut, mutta joka kerta on sama vastaus, että neuvottelujärjestelmä toimii. Toimiihan se niin, että siellä ovat hallituspuolueet kummallakin puolella, jolloin sieltä on helppo löytää lukuja.

Minä kysyn, arvoisa herra puhemies, pääministeriltä: Miksi näin meneteltiin? Mikä oli tarve tällaiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sain tuossa viestin ministeri Enestamilta, että Kuntaliiton vaalipaneelissa Kuntaliitto on luvannut järjestää tällaisen keskustelutilaisuuden.

Niin kuin sanoin, tämä on kuntaministeri Mannisen asia. En itse tunne tätä neuvottelujärjestelmää tarkemmin, (Ed. Ollila: Siltä tuntuu!) mutta olen kerran asiasta ministeri Manniselta kysynyt. Hän on kertonut, että myös edellisellä kaudella neuvotteluihin on osallistuttu viran puolesta. Siellä on ilmeisesti oltu ikään kuin opposition puolesta sen takia, että silloisen oppositiopuolueen edustaja on Kuntaliitossa ollut näissä tehtävissä.

Mutta jos minulla on tässä väärä tieto, että tässä olisi puolueille lähetetty kutsu, niin mielelläni tämän väärän tiedon oikaisen, jos näin on. En itse ole aikaisemmin huomannut, vaikka olen puoluejohtoon kuulunut, että olisi puolueille tällaisia kutsuja lähtenyt.

Mutta täällä on myös Kuntaliiton asiantuntijoita paikalla. Ehkä he voivat täydentää.

Arvoisa puhemies! Tietysti hallituksen pitäisi seurata niitä signaaleja, mitä eduskunnasta tulee. Yksi sellainen vahva signaali oli se, että eduskunta hallituksen esityksen pohjalta päätti Kainuun hallintokokeilusta. Nyt jos katsotaan tämänhetkistä tilannetta, niin sehän nyt sitten käytännössä merkitsee sitä, että kuntavaalien yhteydessä on maakuntavaalit, jotka itse asiassa ovat laajennetun kunnan vaalit, vaikka siinä nyt vielä näitä vanhoja kuntaelementtejäkin on mukana. Tätä hallitus on tukenut eduskunnan siunauksella.

Arvoisa pääministeri, ettekö nyt tästä signaalista innostuisi vastaamaan tähän alkuperäiseen kysymykseen kuntaliitoksista hiukan rohkeammin kuin äsken teitte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys, ennen kuin mentiin tähän oppositio—hallitus-neuvottelukysymykseen, liittyi kuntaliitosten välttämättömyyteen. Kerroin, mikä on hallituksen politiikka. Meillä on olemassa avustusjärjestelmä kuntaliitoksia varten. Sen lisäksi kannustamme kuntia tiiviiseen rakenteelliseen yhteistyöhön. Molempia linjoja tullaan tarvitsemaan.

Arvoisa herra puhemies! Kuntaliiton perään ei paljon kannata itkeä, sillä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset syrjäytettiin paneelista eli kaikki uudet ajatukset parturoitiin jo sillä lailla, (Naurua) kun todellinen oppositio jätettiin kutsumatta.

Mutta tähän alkuperäiseen teemaan eikä mihinkään tosiseikastoihin vaan selvään asiaan: Onko nyt näin, että kun näitä kuntien yhdistämisrahoja budjetissa on paljon, niin vastapainoksi sen rahoittamiselle kunnan harkinnanvaraisia tukia on vähennetty, siis ikään kuin tätä kunnallista toimeentulotukea? Miten ne kunnat, esimerkiksi Rautavaara tai monet muut, jotka tekevät jatkuvasti tappiota, aiotaan hoitaa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ensinnäkin mitä paneeleihin tulee, niin kaikista paras paneeli käsitellä näitä asioita on eduskunta ja asianomainen eduskunnan valiokunta, jossa oppositiolla — taitaa olla jokaisella oppositioryhmällä — on edustus. Se voi kutsua hallituksen ja Kuntaliiton ja minkä tahansa instanssin edustajat kuultavakseen.

Mitä harkinnanvaraisiin avustuksiin tulee, niin kysymyshän ei ole siitä, että meidän pitäisi ennakolta ikään kuin lähteä siitä, että kunnat tarvitsevat ehdottomasti harkinnanvaraisia avustuksia. Kuntien pitäisi kyetä talouttansa ja julkista taloutta laajemminkin yhdessä valtion kanssa sillä tavalla hoitamaan, että näitä avustuksia ei tarvittaisi lainkaan. Se on tietenkin lähtökohta, mutta olemme varautuneet vuodesta toiseen siihen, että kuitenkin tulee kuntia, jotka joutuvat tämän kautta valtion rahoitusta pyytämään.

Arvoisa puhemies! Tähän kuntien ja valtion väliseen neuvottelumekanismiin: Se toimii tällä hetkellä näin, että kunta- ja alueministeri ja tarpeen mukaan muut peruspalveluministerit pitävät Kuntaliiton työvaliokunnan kanssa määräajoin neuvonpitoja, ja työvaliokunnassa ovat mukana kaikki ne ryhmät, jotka ovat Kuntaliiton hallituksessa.

Sitten on tämä peruspalveluohjelmaa ja budjettia käsittelevä ministerityöryhmä. Siinä valtioneuvosto on kutsunut Kuntaliitosta edustajat aseman perusteella eli hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan.

Se tapahtuma, johon ed. Zyskowicz viittasi, oli Kuntaliiton hallituksen kutsuma paneeli, jossa olivat Kuntaliiton hallinnossa mukana olevat puolueet, ja siellä olivat puolueiden puheenjohtajat vastaamassa paneelissa kysymyksiin. Se ei ollut hallituksen ja Kuntaliiton (Puhemies koputtaa) välinen neuvonpito, vaan puolueiden puheenjohtajien ja ... (Kokoomuksen ryhmästä: Missä on kysymys?) — Elikkä kysymys on tämä ja ... Tämä oli vastaus, koska tästä esitettiin kysymys. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Palaan siihen peruskysymykseen eli pääministeri Vanhasen lausuntoon kuntaliitoksista. Nyt kokemuksesta tiedän esimerkiksi Jyväskylän kaupungin palvelijana pitkään olleena, että puheet eivät, arvoisa pääministeri, tässä asiassa auta. Meillä on hyviä esimerkkejä viime ajoilta. Muun muassa Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta on todella hyvä esimerkki. Minä esitän kysymyksen:

Eikö olisi syytä vaihtaa hallituksen linjaa ja taktiikkaa sillä tavalla, että menette keulilla, positiivisessa mielessä keulilla, niin että saadaan esimerkiksi ongelma Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta pois, koska vaikka valtio satsaisi taloudellisiakin panoksia tällaisissa ratkaisuissa aikaisempaa enemmän, ne tulevat takaisin myöskin valtiovallan suuntaan sen vuoksi, että turhat investoinnit ja päällekkäiset toiminnot poistuvat ja menot pienenevät sekä valtiovallan että kuntien osalta. Onko mahdollista, että voimassa oleva laki huomioiden käynnistätte operaation, jossa menette keulille ettekä puhumalla perästä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus myötävaikuttaa ja tukee kaikkia kuntaliitoksia, jotka vireillä ovat ja jotka mahdollisesti vireille lähtevät. Kyllä se vaatii myös valmiutta kunnilta, ennen kuin hallitus pystyy myötävaikutuksen antamaan, koska kuntien valtuustojen pitää myös tehdä myönteiset päätökset aiheesta. Hallituksen suhtautuminen kuntaliitoksiin on myönteinen, samoin tuemme, kuten sanoin, myös muuta ylikunnallista yhteistyötä, jolla usein saavutetaan ehkä jopa nopeammin niitä etuja, joita kuntaliitoksilla on perinteisesti saatu. Nythän kymmenen kuntaliitosta tapahtuu tänä vuonna, se on mittava määrä. Yleensä ne aina ajoittuvat vaalikausien vaihteeseen ja hyvä näin.

Ed. Nousiaisella äsken ei ollut varsinaista kysymystä, mutta hän Kuntaliiton korkeana johtajana tuntee tämän neuvottelumekanismin ja hän vastasi, että sinne on kutsuttu heidät aseman perusteella, ei puolueiden edustajina.

Arvoisa puhemies! Kainuun hallintokokeilu yhdistää noin 60 prosenttia, ainakin rahoitusta siirtyy 60 prosenttia yhdeksän kunnan toiminnoista, mutta hallitus ei kuitenkaan anna mitään vastaavaa porkkanarahaa, jos nämä yhdeksän kuntaa olisivat yhdistäneet toimintonsa. Koska näissä kunnissa, ainakin isoimmissa kunnissa, on talous kuralla, niin käytännössä hallintokokeilu joutuu ensi töikseen leikkaamaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Samaan aikaan sen pitäisi toteuttaa hoitotakuu. Myönnän sen, että sotu-kokeilu tuo muutaman miljoonan siihen lisää, kiitos siitä. Ministerit käyvät kertomassa koko ajan, että tulee satoja miljoonia kunnille rahaa, mutta käytännössä sitä kuitenkaan ei siellä näy. On vaarana, että koko hallintokokeilu menettää uskottavuutensa juuri näiden leikkausten takia.

Mitä hallitus oikein aikoo tehdä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uskon, että edustaja Kainuun edustajana tuntee kaiken sen, mitä tässä on tehty, yhteisestä laista alkaen. On hyvä, että mainittiin sotu-maksujen alennus, koska se ei ole aivan vähäinen asia, 22,5 miljoonaa euroa tulee sen kautta Kainuun maakunnan alueelle, yli 3 000 yritykseen ja kunnille helpotusta. Se on laskien sekä nykyrahassa että vanhassa rahassa erittäin suuri tuki.

Puhemies! Kuntaliitoksilla pyritään parantamaan kuntien rahoitusasemaa, mikä on tärkeä tavoite, kun otetaan huomioon myös säästötoimet suhteessa kuntien uusiin tehtäviin, joita tämä hallitus on esittänyt. Viime vuosikymmenestä alkaen kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuuteen nähden on vähentynyt, kun kuntien velvoitteita järjestää palveluita tiettyjen normien mukaan on vähennetty. Tiedustelenkin:

Miten hallitus aikoo turvata kansalaisten yhdenvertaisuuden palveluihin nähden? Tälläkin hetkellä on nähtävissä esimerkiksi vammaispalveluissa sellaisia käytäntöjä, jotka loukkaavat jopa henkilöiden perusoikeuksia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Valtiovaltahan tasaa kuntien välisiä taloudellisia eroja valtionosuusjärjestelmällä. Uskon, että kaikki edustajat tuntevat sen hyvin. Tällä ollaan turvaamassa sitä, että suomalaiset eri puolella Suomea voivat saada ne peruspalvelut, mihin lainsäädäntö antaa heille oikeuden. Myös kuntia velvoittaa lainsäädäntö, myös vammaispalvelujen puolella. Kuntien on noudatettava lakeja.

Arvoisa herra puhemies! En haluaisi jankuttaa, mutta kyllä tietysti tärkeätä on se, että faktapohja on yhteinen, luvut ovat yhteiset. Sitten voidaan olla eri mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä.

Totta kai Kuntaliiton edustajat on kutsuttu viran puolesta, mutta kun nämä viran puolesta kutsumiset nyt ovat johtaneet siihen, että pöydän ympärillä toisin kuin viime vaalikaudella on pelkkiä hallituspuolueiden jäseniä ja kun tällä politiikalla sattuu olemaan näin kolme viikkoa ennen kunnallisvaaleja jokin merkitys näissä asioissa, niin eikö voitaisi ajatella, että kun Kuntaliitto ed. Nousiaisen johdolla ei ole saanut tätä palaveria kutsutuksi koolle, mistä sovittiin siinä paneelissa, missä pääministerikin oli paikalla, niin hallituksen kuntaministeri Manninen kutsuisi asiantuntijat koolle ja sen jälkeen olisi samat luvut? Sen jälkeen riideltäisiin siitä, mistä pitääkin, että mitä pitää tehdä. Tällainen lupaus olisi hyvä kuulla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä tähän kuitenkin jonkinlainen kysymys tai väite sisältyy ja se väite on se, että teidän mielestänne Kuntaliiton edustajat eivät edusta Kuntaliittoa vaan edustavat puolueita. Minusta teidän pitää ottaa Kuntaliitossa esille, eivätkö ne edustajat, jotka viran puolesta edustavat Kuntaliittoa neuvotteluissa valtion kanssa, edusta kuntakenttää. Valtio ja hallitus lähtevät siitä, että neuvotteluosapuoli nimeää edustajansa, ja näin Kuntaliitto on tehnyt, ja se perustuu suoraan asemavaltuutukseen.