Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että yliopistot vihdoinkin saavat luvan harjoittaa tilauskoulutusta siten, että koulutus johtaa suoritettuihin tutkintoihin. Yliopistojen rehtorit ovat kauan nähneet tämän mahdollisuutena lisätä yliopistojemme kansainvälisyyttä ja saada lisää voimavaroja tutkimukseen ja koulutukseen. Kannattaa kuitenkin lähteä varovaisesti liikkeelle. Euroopassa tätä toimintaa on jo kauan harjoitettu. Näillä markkinoilla ei enää ole mitään unelmavoittoja tiedossa. Tarjouksia kannattaa suunnitella ja rakentaa hyvin niin, että hyödyt varmasti voittavat haitat. Koulutus kestänee yleensä 5—7 vuotta ja vaatii lisäpanostuksia yliopistoilta. On myös varottava sitä, ettei taloon muodostu kahden kerroksen väkeä niin opettajien kuin opiskelijoiden keskuuteen. Joka tapauksessa on hyvä, että tämä koulutus sallitaan, sillä hyvin toteutettuna se rikastuttaa yliopistomaailmaamme. Tämä lakiehdotus avaa yliopistojamme koskevan laajan uudistusaallon, jota on kauan suunniteltu ja joka on nyt tulossa toteuttamisvaiheeseen. Yliopistot ollaan vapauttamassa taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisemmiksi. Tällä hetkellä ne ovat valtion tilivirastoja. Se on kankea organisaatiomuoto modernille yliopistolle.

Taloudellinen itsenäisyys ei sinänsä riitä, elleivät yliopistot samalla saa merkittävästi lisää taloudellisia voimavaroja. Vuoden 2008 talousarviossa lisäykset ovat vaatimattomia muutoin kuin niin sanotun innovaatioyliopiston kohdalla. Ainakin sitä koskevat lupaukset ovat suurelliset.

Kiinnitän huomiota siihen, että on kaksi tapaa, joilla valtiovarainministeriön aloitteessa tällä hetkellä heikennetään yliopistojen taloudellista pohjaa. Toinen on niin sanottu tuottavuusohjelma, joka on osoittautunut käytännössä säästöohjelmaksi ja toinen on Senaatti-nimisen monopoliyhtiön vaatima korkea kiinteistövuokra. Kyseisen yrityksen toiminta ei ole ilmeisesti lainkaan EU:n kilpailulainsäädännön mukaista ja se rasittaa yliopistojen toimintaa epäreilulla tavalla.

Toivon, että tarmokkaasti aloittanut opetusministerimme Sari Sarkomaa pyrkisi siihen, että niin sanotusta tuottavuusohjelmasta luovutaan yliopistojen kohdalla kokonaan. Tanskassa on menestyksellisesti toteutettu malli, jonka mukaan ne valtion kiinteistöt, joissa yliopistotoimintaa harjoitetaan, on annettu yliopistoille niiden itsensä hoidettavaksi. Tämä olisi merkittävä voimavarojen lisäys maamme yliopistoille. Ainakin Helsingin yliopisto pystyisi helposti huolehtimaan tästä tehtävästä. Lisäksi yliopistoille tulevien lahjoitusten ylärajaa tulisi nostaa miljoonaan euroon, jos sitä lainkaan tarvitaan.

Äskettäin tehdyssä periaatepäätöksessä hallitus katsoo, että maamme yliopistojen tulee toimia samojen johtamista koskevien sääntöjen mukaan kuin maailman johtavat yliopistot. On kuitenkin harhauskoa, että tämä olisi ratkaiseva askel yliopistojen viemiseksi kansainväliseen eturiviin varsinkaan amerikkalaisten yliopistojen rinnalle. Niiden rahoituspohja on tuntuvasti parempi kuin maamme yliopistojen. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että maailman johtavien yliopistojen opiskelija—opettaja-suhde on noin 6, kun se esimerkiksi meidän kansainvälisesti menestyneessä Helsingin yliopistossamme vuonna 2006 oli kaikkien opiskelijoiden kohdalla 25 ja perustutkintoja suorittavien kohdalla 15. Olemme siis tässä tärkeässä asiassa ratkaisevasti jäljessä.

Olen usein huomannut, että yliopistoja arvostelleet henkilöt pitävät professorien, virkamiesten ja opiskelijoiden edustusta omien yliopistojensa hallintoelimissä jonkunlaisena kehityksen haittana ja taas ulkopuolisten jäsenten tuloa automaattisesti myönteisenä asiana. Minulla on kokemusta Helsingin yliopiston konsistorista niin sanottuna ulkopuolisena jäsenenä. Voin vakuuttaa, että kaikkien kolmen ryhmän edustajat pyrkivät aktiivisesti ja sitoutuneesti toimimaan yliopistonsa kehittämiseksi. Pääsääntöisesti he tukivat rehtoria, apulaisrehtoria ja hallintojohtajaa heidän tärkeässä työssään. On vaikea ymmärtää, että maamme sivistyneimmät ihmiset eivät osaisi toimia oman työpaikkansa kehittämiseksi. Pohjoismaisittain Helsingin yliopisto on sijoittunut eri ranking-listoilla erittäin hyvin.

Toinen asia on se, että liian monet hallintotasot ja opetusministeriöstä eri nimillä tulevat kovin teoreettiset, sanoisin, puolivillaiset projektit lisäävät monen tutkijan ja kouluttajan työtä rasittavilla hallintotehtävillä. Nämä hallintotyöt hidastavat yliopiston menestystä pääsarallaan eli opetuksessa ja tutkimuksessa. Talon sisäistä hallintoa tulisi radikaalisti yksinkertaistaa ja turhat näennäisprojektit lopettaa. Siihen yliopistot kyllä pystyvät yksinkin, kun vaan saavuttavat taloudellisen ja hallinnollisen itsenäisyytensä ja niiden tarpeeton holhous lopetetaan.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta on periaatteellisesti hyvin merkittävä, toivottavasti käytännössäkin. Voin ihan reilusti todeta, että tässä menneinä vuosina olen aika paljon miettinyt tätä asiaa. Tämä lainmuutoshan koskee Euroopan unionin ulkopuolisia jäsenmaita ja niiden kansalaisia, joille nyt sitten tehdään mahdolliseksi tällainen tutkintoon johtava tilauskoulutus, ja se nimenomaan kohdentuu ryhmälle, ei yksittäiselle opiskelijalle.

Sanotaan nyt, että jo viime eduskuntavaalien alla, kun olin joissakin koulutuspoliittisissa keskusteluissa, otin kyllä reilusti kantaa sen puolesta, että tähän suuntaan tulee mennä ja suunta on oikea. Mutta siihen liittyy tiettyjä varauksia ja tämmöisiä potentiaalisia ongelmiakin, ja sen takia tietysti olen hyvin tarkkaan perehtynyt nyt tähän sivistysvaliokunnan mietintöön, joka nyt käsittelyn pohjana on.

Arvoisa puhemies! Sain aikanaan melkoisen hepulin, kun kuulin, että tähän tilauskoulutukseen voidaan käyttää myöskin kehitysyhteistyömäärärahoja, mutta nyt asiantuntijakuulemisen jälkeen sivistysvaliokunnassa, jonka jäsen en siis nyt ole, on todettu: "Valiokunnan mielestä koulutusvienti voi olla asianmukaista kehitysyhteistyöapua. Sitä ei kuitenkaan tule järjestää suomalaisen korkeakoululaitoksen tukemiseksi, vaan avun tulee aina edistää kehitysmaan omaa paikallista kehitystä." Ja sitten tässä todetaan, että on olemassa tällaisia Oecd:n kehitysyhteistyökomitean kriteerejä, jotka sitten tämän tilauskoulutuksen tulee täyttää.

Sitten toinen periaatteellisesti tärkeä asia minulle oli se, että tämä tilauskoulutus kattaa omat kustannuksensa ja se ei saa olla ikään kuin pois suomalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Tämä muutoshan koskee niin ammattikorkeakouluja kuin yliopistojakin. Ja tämäkin on tärkeää, koska itse tiedän, että esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa, jotka ovat hyvin kansainvälistyneitä, on kymmeniä kansainvälisiä projekteja, joitten myötä itse asiassa tällainen tilauskoulutus markkinoinnin ja muun suhteen on ihan mahdollista ja varmaan monilta kohdin voi olla ihan järkevääkin. On tärkeää, että suomalaista tämmöistä osaamisvientiäkin voidaan sitten toteuttaa.

Sitten, arvoisa puhemies, ihan lopuksi. Tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä on tämmöinen seurantakohta, jossa edellytetään, että sivistysvaliokunta saa tämän vaalikauden aikana vielä selvityksen, miten tämä on lähtenyt sitten käytäntöön ja mitä kokemuksia on saatu, ja todetaan, että valiokunta pitää seurannan järjestämistä ja vaikuttavuuden arviointia erittäin tärkeänä ja sen vuoksi tulee antaa siis todella valiokunnalle selvitys tämän vaalikauden aikana. Tämä on minusta kuitenkin muotoiltu tänne vähän löysästi, tässä vaan viitataan, että seurataan, miten varmistetaan korkeakoulujen perus- ja jatkokoulutuksen tason säilyttäminen. Minä olisin itse tähän seurantaan vahvasti liittänyt myöskin esimerkiksi tämän kehitysyhteistyömäärärahojen ja -kriteerien täyttymisen ja myös tämän kustannuspuolen seurannan, ettei tämä todellakaan johda siihen, että suomalaiset ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijat joutuvat jotenkin sitten kärsimään siitä, että jotkut yliopistoihmiset ovat sitten intresseerattuja ikään kuin kehittämään tätä juttua sen kustannuksella, että sitten suomalaiset opiskelijat kärsivät.

Mutta näillä sanoin olen valmis tämän hyväksymään.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta todella valiokunnassa keskusteli sekä mietintöön halusi kirjata tämän kehitysyhteistyömäärärahojen käytön tämän tilauskoulutuksen yhteydessä. Mielestäni se on erittäin tärkeää, että kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä niin kuin suomalaisen korkeakoulutuksen tukemiseksi vaan että sen tulee aina edistää sen kehitysmaan omaa paikallista kehitystä, ja pidin sitä hyvin tärkeänä, niin kuin voi sanoa, että koko valiokuntakin piti, ja vakuutuimme, koska asiantuntijoitten ja lukemisen myötä muutenkin saimme tietää, että on olemassa nämä Oecd:n kehitysyhteistyökomitean määrittelemät kehitysmaiden korkeakouluopiskelun tukemiseksi vaadittavat kehityslakikriteerit. Näin ollen varmasti toteutuu myös tämä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä laki mahdollistaa kansainvälistymistä ja laadun paranemista korkeakouluopetuksessa ja -tutkimuksessa. Mutta valiokunnan mietinnössä on hyvin vahvasti nostettu juuri esille se, että tätä tulee seurata, ja jos ajatellaan, että tähän tulee saada nimenomaan ulkopuolista perusrahoitusta, se tullee olemaan vaikeata, koska ollaan hyvin kilpailluilla markkinoilla. Ei ole mitään uutta aluetta, mitä ollaan valtaamassa, ja sen vuoksi oli myös tärkeää, että kirjasimme sen, että tätä perusrahoituksen tarvettahan ei se lisärahoitus, mitä yliopistot ehkä tämän kautta saavat, missään tapauksessa vähennä vaan yliopistot tarvitsevat perusrahoitukseen lisää. Kaikki se, mikä nimenomaan tuottavuusohjelmassa on kirjattu, voi olla tietysti sitä perusrahoitusta vaikeuttamassa, ja sen vuoksi yhdyn todella lämpimästi siihen, mitä ed. Söderman sanoi siitä, että ehkä kokonaan tulisi luopua tuottavuusohjelmasta yliopistojen kohdalla.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain uudistamisesta niin, että vientikoulutus tulee näissä oppilaitoksissa mahdolliseksi, on uudistus, jota oppilaitokset ovat kuumeisesti odottaneet. Tämä mahdollistaa tosiaan nyt tämän vientikoulutuksen, ja selvittelytyö tälle uudistukselle tehtiin jo viime vaalikaudella. Kun nyt sivistysvaliokunta antoi tästä yksimielisen mietinnön, niin tuntuu edelleenkin yllättävältä, että meillä ei ollut valmiutta viime vaalikaudella tätä uudistusta panna jo jalalle, että sitä odotettiin. Hallituskumppani ei ollut valmis silloin sitä viemään eteenpäin, mutta nyt tämä saadaan kuntoon. Tämä seurannan järjestäminen on minusta välttämätön, kun on uudesta asiasta kysymys, ja sieltä saadaan sitten hyvin palautetta, miten tämä on lähtenyt liikkeelle, ja voidaan tarvittaessa vielä tehdä siihen pikku korjauksia, jos semmoisia puutteita tähän nyt jää.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvostettu puhemies! Totean aivan aluksi ed. Hänniselle, että tämä koko lakiesitys sai alkunsa viime vaalikaudella punamultahallituksen aikana sosialidemokraattisen valtiovarainministerin ja opetusministerin aloitteesta, kun päätettiin perustaa työryhmä, joka tutki sitä, miten suomalainen koulutus voisi olla aktiivisesti osa kansainvälisiä koulutusmarkkinoita ja miten me pystymme hyödyntämään myös omaa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmäämme tässä kilpailutilanteessa, joten en ihan yhdy ed. Hännisen näkemykseen siitä, ettei sosialidemokraateilla olisi ollut valmiuksia tehdä asialle mitään. Tuo työryhmä sai itse asiassa työnsä valmiiksi aika lailla vaalikauden lopussa, ja sen takia on tietenkin luontevaa, että uusi porvarihallitus otti sitten tämän tilauskoulutusta koskevan hallituksen esityksen omalle agendalleen. (Ed. Gustafsson: Hänninen löi laittoman!)

Mutta, arvoisa puhemies, kuten aikaisemmin täällä on jo todettu, meillä on käsittelyssä sivistysvaliokunnan yksimielinen mietintö. Pidän sitä arvossa, että me saimme valiokunnassa aikaan yksimielisen mietinnön. Lähtökohta tässä hallituksen esityksessä on se, niin kuin aikaisemmin jo totesin, että meidän korkeakouluillamme on nyt mahdollisuus osallistua kansainvälisille koulutusmarkkinoille ja saada sitä kautta lisärahaa korkeakouluille.

Se, mistä valiokunta piti tiukasti kiinni ja mikä myös mietintöön kirjattiin, oli minusta tärkeä periaate, että vaikka korkeakoulut nyt tämän tilauskoulutuksen myötä saavat lisää rahaa, se ei saa tarkoittaa sitä, että valtio vähentää omaa vastuutaan korkeakoulujen rahoituksesta, vaan meidän tulee jatkossakin pitää kiinni siitä, että valtio osoittaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille rahaa niin, että siellä pystytään järjestämään laadukasta opetusta ja tutkimusta.

Tältä osin kyllä yhdyn ed. Södermanin huoleen siitä, että tuottavuusohjelma on leikkaamassa varsinkin yliopistojen resursseja huolestuttavalla tavalla. Tästä tulemme varmasti myös budjettikäsittelyn yhteydessä täällä eduskunnassa äänestämään. Ainakin sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa on osoitettu lisää yliopistoille resursseja.

Mutta toinen hyvä puoli tässä tilauskoulutuksessa on se, että ei pelkästään pystytä saamaan lisää taloudellisia resursseja korkeakouluille, vaan pystymme tarjoamaan myös suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden saada entistä enemmän vieraskielistä koulutusta ja opetusta ja sitä kautta myös suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälistyä. Tämä on tietenkin hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Kävimme valiokunnassa pitkään keskustelua siitä, onko tämä tilauskoulutus rajattu oikein. Mielestäni tämä rajaus on osuva. Tämä tilauskoulutushan nyt on rajattu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille kansalaisille. Se tarkoittaa sitä, että jatkossakin suomalaisilla opiskelijoilla mutta myös EU-maista ja Eta-maista tulevilla opiskelijoilla on ilmainen tutkintoon johtava koulutus. Tämä on mielestäni tärkeä periaate, josta tulee jatkossakin pitää kiinni ja joka ainakin meille sosialidemokraateille on hyvin tärkeä asia. Olen iloinen siitä, että myös valiokunta yhtyy tähän kantaan ja halusi tämän esityksen rajata näin.

Toinen asia, jota valiokunta korosti mietinnössään, on laatu. On tärkeää, että tässä tilauskoulutuksessa, kun näitä kursseja sitten korkeakouluissa järjestetään, myös niiden osalta pidetään korkeasta laadusta kiinni, ettei meille synny ikään kuin a- ja b-luokan koulutusta, että tämä tilauskoulutus olisi jollain lailla laadultaan heikompaa eli että sisäänottovaatimukset tai -kriteerit olisivat jollain lailla alhaisemmat kuin muilla opiskelijoilla. Tämä toivottavasti toimii nyt sitten ohjenuorana, kun tätä koulutusta korkeakouluissa aletaan järjestää, että laatu on ensisijainen ja siitä täytyy pitää kiinni.

Ed. Gustafsson nosti esiin mielestäni tärkeän asian, kehitysyhteistyövarat. Tämä oli myös meille sosialidemokraateille kynnyskysymys. Me emme voi lähteä siitä, että ikään kuin kehitysyhteistyövaroilla tuetaan suomalaista koulutusjärjestelmää. Se ei ole eettisesti eikä moraalisesti kestävää. Sen takia olen henkilökohtaisestikin hyvin tyytyväinen, että me saimme vahvan kirjauksen hallituspuolueiden kansanedustajien tuella siitä, että kehitysyhteistyövarojen käytössä tulee noudattaa Oecd:n asettamia yhteisiä oda-kriteereita. Jos se toiminta, se koulutus täyttää nuo oda-kriteerit, niin silloin sitä voidaan myös kehitysyhteistyövaroilla tukea, ja tästä on tärkeää pitää kiinni. Se on hyvä, että se on valiokunnan yksimielisessä kannanotossa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi seurannasta. Me sosialidemokraatit esitimme valiokunnassa, että seurannan osalta olisimme voineet tehdä lausuman ja ikään kuin koko eduskunta olisi saanut selvityksen tämän lain toimeenpanosta, miten se on pantu toimeen, miten se on toiminut kentällä, kuinka paljon meillä tätä tilauskoulutusta on käytetty jne. Valitettavasti hallituspuolueet eivät olleet tähän lausumaan valmiita, ja saimme sitten kompromissina muotoiltua kohtuullisen tiukan kirjauksen tuohon mietintöön. Henkilökohtaisesti toivon tuon seurannan osalta, että se seuranta ei pelkästään keskity ed. Gustafssonin mainitsemiin perus- ja täydennyskoulutukseen vaan siinä huomioidaan myös kehitysyhteistyövarojen käyttö, ylipäänsä tämä kansainvälistyminen, ja että se seuranta tulisi olemaan mahdollisimman laaja. Selvitys tullaan tuomaan sivistysvaliokunnalle tämän vaalikauden aikana.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja aika tyhjentävästi tai hyvinkin tyhjentävästi oikeastaan esitti ne asiat, että voi mielellään yhtyä edelliseen puhujaan kyllä kaikessa. Se, mikä tietysti yliopistoihmisten keskuudessa herättää närää nyt vielä ennen, kuin me voimme seurantaa järjestää, kun ei itse vielä toimintaakaan ole ollut olemassa, on se, että jo nyt Suomessa korkeatasoinen koulutus on onnistunut. Puhuttiin jopa jostain 30 prosentista, siis opiskelijoitten ja professorien, opettajien suhteesta, siitä, miten pienellä opettajamäärällä, kun meillä ei ole valtio satsannut rahallisesti viime aikoina suhteessa opiskelijamäärien nousuun yliopistoille tarpeeksi rahaa, tätä tulosta on syntynyt. Kun puhuttiin siitä, miten mitataan sitten, miten sieltä ihmiset korkeatasoisesti valmistuvat, siis sehän on — minä hypin nyt vähän, mutta sekin on — ihan älytön kriteeri, että näihin korkean maineen saaneisiin ulkomaisiin yliopistoihin, jotka aina ovat siellä kaikissa koulutuslistoissa kärjessä, verrataan tätä suomalaista koulutusta. Se antaa kokonaan väärän kuvan siitä tasosta, millä suomalainen opiskelu, opiskelijoiden valmistus koko ajan on ollut. Tähän on saatava kunnolla rahaa ja se seuranta on katsottava niin, että tämä ei hiosta lisää proffia ja opettajia ja tuo vielä yhtä kuristusotetta siihen, että suomalainen opiskelija joutuu sitten kärsimään itsekin siitä, kun opettajia ei ole tarpeeksi eikä opetukseen löydy määrärahoja.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että vientikoulutuksesta saatiin sivistysvaliokunnassa myönteinen, yksimielinen mietintö. Muistinvaraisesti tarkennan tuon uudistuksen etenemistä edellisellä vaalikaudella. Selvittelyä tehtiin vuosina 2004 ja 2005, ja kaksi kertaa täällä salissa kyselytunnin yhteydessä kyselin asian etenemistä, ja siihen ei tullut vastausta. Patistelusta huolimatta tuolloin ei ollut valmiutta hallituksen esitykseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen tämän hallituksen esityksen aikaisempien käsittelyjen yhteydessä tyhjentänyt sanallisen pajatsoni aika perusteellisesti. Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vain yhteen asiaan, josta eivät juuri paljon muut ole puhuneet. Se on se, että ehdottomasti jokaiseen yliopistoon, ammattikorkeakouluun, joka aikoo tätä tilauskoulutusta antaa, pitää perustaa oma erityinen yksikkönsä, joka siitä vastaa. Vain sillä tavalla seurantaan tulee jotakin läpinäkyvyyttä. Nimittäin tästä helposti tulee myöskin sellainen väline, joka on eräällä tavalla loukku yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa keskustelimme mielestäni todella hyvin siitä, että kun on kysymys tilauskoulutuksesta, on tärkeää, miten sitä markkinoidaan, miten luodaan se brändi siitä, kun on kysymys kuitenkin koulutuksesta eikä liikkeestä, ei yrityksestä, mitä markkinoidaan, vaan nimenomaan hyvästä, laadukkaasta koulutuksesta. Tarkoitan ehkä vähän samaa, mutta en varmaan ihan samaa kuin ed. Pulliainen mutta näen kyllä hyvin tärkeänä, kun tätä seurataan, millä aloilla ja missä tätä aletaan toteuttaa, että tilauskoulutuksen järjestämisessä ja markkinoinnissa otettaisiin huomioon ei pelkästään alat vaan yliopistot ja yliopistoissa jo olevat esimerkiksi täydennyskoulutuksen tuottajat, jotka ovat tottuneet ja joilla on jo osaamista tämmöisten brändien ja koulutuksen tuotteistamiseen ja jotka ovat sillä lailla koulutuksen asiantuntijoita ja pitkän linjan osaajia varmasti ja sillä lailla tietävät, mitä tarkoittaa tuotteistaminen. Meillä ovat todella kansainvälistymiskehityksessä jo nyt mukana täydennyskoulutuskeskukset, jotka tekevät hyvin hyvää työtä tämmöisessä tuotteitten markkinoinnissa. Toivon, että tämä otetaan huomioon. Tietenkin seurannassahan se on nähtävä, kuinka paljon kaiken kaikkiaan tämä on sitten tuottanut juuri ehkä sellaista lisätyötä, turhaakin työtä, jos ei ole osattu oikein hyödyntää kaikkea sitä osaamista, mikä meillä nyt jo on.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron sen takia, että haluaisin nyt rohkaista täällä olevia sivistysvaliokunnan ihmisiä ja muitakin siihen, että tämä on nyt se osa globalisaatiosta, jota Suomen pitäisi hyödyntää ja josta Suomi voisi olla hyödyksi muille. Esimerkiksi Kiinahan, jossa opetuksen ja koulutuksen tarve on tavattoman suuri, ilmoitti jo muutama vuosi sitten Suomelle opetusministeriöön, että se haluaisi ostaa koulutuspalveluja Suomesta. No, sitten tämä sars tuli tähän väliin ja se lopetti tämän keskustelun, ja sitten Suomessa keskusteltiin myös näistä lukukausimaksuista. Nyt ollaan onneksi tässä tilanteessa.

Pari vuotta sitten Kuwaitista pääministerin kansliasta, kun olin siellä vieraillut, tuli pyyntö, voisiko Suomi tehdä tarjouksen Kuwaitin koulutusjärjestelmän uudistamisesta. Tästä meidän systeemistämme täällä syrjäisellä pallonpuoliskolla ollaan kiinnostuneita, ja meidän pitäisi nyt se myös hyödyntää ihan samalla tavoin kuin me teemme esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai monissa muissa asioissa. Kun me paljon joudumme luovuttamaan, niin kuin seuraavassa asiassa tulee esille, myös täältä osaamista ja muuta — tai olemme joutuneet ainakin — niin tämä on nyt se asia, jossa me voisimme ottaa siitä globalisaatiosta sen hyödyn, joka sinne on vapaaehtoisesti tulossa. Nämä ihmiset, jotka täällä saavat koulutuksen, pystyvät omassa maassaan hyödyntämään sitten sitä osaamista, mitä me olemme pystyneet antamaan. Tämä esimerkiksi Kiinan tapauksessa on erittäin tärkeää. Siellä tämä koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi, ja jos he kerta ovat tästä kiinnostuneita, niin se on minusta tässä jo ihan tärkeä tehtävä.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Totean ihan lyhyesti vielä ed. Hänniselle, kun hän vielä toisessa puheenvuorossaan viittasi tähän aikatauluun, että muistan hyvin keskustan olleen hyvin aktiivinen keskustelussa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksusta. Muistan, että keskustalla varmasti olisi ollut valmiuksia jo viime kaudella lähteä viemään tällaista hallituksen esitystä eteenpäin, jossa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olisi luotu lukukausimaksut, mutta meille sosialidemokraateille tuo esitys oli viime kaudella mahdoton. Henkilökohtaisesti tulen äänestämään sitä esitystä vastaan myös, kun porvarihallitus semmoisen esityksen myöhemmin tällä vaalikaudella tulee eduskuntaan tuomaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Rauhala aivan oikein toi esille tätä sivistysvaliokunnan hyvää keskustelua ja myös sitä, että tämän uuden tilauskoulutusjärjestelmän toimivuutta tullaan seuraamaan, ja se on aivan luonnollista, että näin pitääkin toimia. On kuitenkin tärkeää painottaa ja korostaa sitä, että tämä järjestelmä ei vaaranna meidän korkeaa maksutonta tutkintojärjestelmäämme. Se on asioiden vääristelyä, jos näin väitetään. Se on pelottelua, että tämä asia olisi jonkunlainen mörkö taikka sinivihreän hallituksen ensi askel tähän suuntaan. Ne ovat asioita erikseen. Nyt puhutaan siitä, miten voisimme tuoda meidän yliopistomme mukaan kansainvälisille markkinoille. Luvassa tästä asiasta ei ole missään tapauksessa kovinkaan suuria tuloja. Niiden varaan ei kannata laskea. Eli meidän ylipistojemme perusrahoitus tulee tulevaisuudessakin turvata muilla keinoilla kuin tällä. Tämä ei ole siihen ratkaisu, vaan tämä on ennen muuta, jos oikein ymmärsin ed. Skinnarin puheenvuoroa, meidän yliopistollemme mahdollisuus lähteä mukaan siihen, mikä meillä on vahvaa osaamista, ja myös kehittää tämän järjestelmän kautta meidän omaa yliopistoamme entistä paremmaksi.

Itse olisin valmis tulevaisuudessa myös miettimään sitä, onko tarpeellista rajata tämä tilauskoulutus vain EU:n ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Nyt tämä järjestelmä luo muun muassa sen tilanteen, että nokialainen ei voi lähteä oman yrityksensä ryhmän mukana tähän koulutukseen, vaan hän joutuu muun järjestelmän kautta hakemaan tuon koulutuspaikkansa.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! On pakko todeta ed. Heinoselle, että teidän puheessanne oli ristiriitaisuus. Te ensiksi totesitte, että tämä hallituksen hyvä esitys ei johda siihen tulevaisuudessa, että suomalaisilta ruvettaisiin perimään lukukausimaksuja eli tämä hallituksen esitys tulee jatkossakin turvaamaan suomalaisille opiskelijoille maksuttoman korkeakoulutuksen. Näin on. Mutta samaan aikaan te puheenne loppupuolella olisitte valmiita ikään kuin poistamaan tämän rajan ja myöntämään sen, että jatkossa EU- ja Eta-maiden sisäpuolelta, eli myös suomalaisilta, voitaisiin periä lukukausimaksuja. Eli tässä suhteessa teidän puheenne on valitettavasti ristiriitainen, ja en oikein ymmärrä, kannatatteko suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja vai kannatatteko heille maksutonta koulutusta, niin kuin me sosialidemokraatit kannatamme.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin juuri näin kuin ed. Urpilainen toi esille enkä näe siinä mitään ristiriitaa meidän maksuttoman tutkintojärjestelmämme kanssa, että tällaisessa ryhmässä, jonka esimerkiksi yritys taikka valtio tilaa, voisi olla taiwanilaisten opiskelijoiden kanssa yksittäinen suomalainen tai yksittäinen saksalainen Nokian taikka Siemensin taikka jonkun muun ryhmän mukana opiskelemassa. Minun mielestäni se ei vaaranna meidän ilmaista maksutonta tutkintojärjestelmäämme. On väärin väittää näin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ed. Heinonen äsken sanoi, juuri näin opiskelijajärjestöt muun muassa ovat kuvanneet sen, kuinka itse asiassa mennään maksulliseen järjestelmään, täsmälleen näin.

Arvoisa ed. Heinonen, minulla on 40 vuoden kuulollaolon kokemus näistä asioista. Olen ollut kaikessa mahdollisessa mukana. Minä tiedän tämän asian.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Politiikassakin on mielestäni hyvä, että pystyy sanomaan kyllä tai ei ja myös kertomaan oman kantansa hyvin selkeästi. Tältä osin minulle kyllä jäi auki, kannattaako ed. Heinonen maksullista koulutusta suomalaisille opiskelijoille vai kannattaako hän maksutonta opiskelua suomalaisille opiskelijoille.

Ed. Heinonen, meillä on tällä hetkellä lainsäädäntö, joka estää lukukausimaksujen perimisen suomalaisilta opiskelijoilta. Meillä on maksuton tutkintoon johtava koulutus suomalaisille opiskelijoille ja EU-lainsäädännön mukaan yhdenvertaisuuden perusteella myös EU- ja Eta-maiden kansalaisille. Jos te haluatte ottaa tähän tilauskoulutusryhmään suomalaisia, vaikkakin sitten yrityksen maksamaan koulutukseen, niin se tarkoittaa silloin sitä, että lakia tulee muuttaa ja maksuttomuudesta luopua ja tältä osin siirtyä maksulliseen koulutukseen. Tätä en minä eivätkä sosialidemokraatit voi hyväksyä, mutta ilmeisesti kokoomus sitten on tällä kannalla ja kannattaa maksullista koulutusta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Toin omassa puheenvuorossani esille sen, että tämä hallituksen esitys on hyvä ja oikean suuntainen, mutta toin oman puheenvuoroni lopussa myös henkilökohtaisen näkökantani siihen, että minun on vaikea ymmärtää sitä, minkä takia ryhmässä ei voisi olla yksittäistä saksalaista taikka suomalaista taikka ruotsalaista opiskelijaa. Minä en näe sitä näin kuin näkee kokemuksensa kautta ed. Pulliainen, että se olisi nyt murentamassa meidän maksutonta tutkintojärjestelmäämme. Tämä nousi varsin vahvasti myös sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esille, ja hyvin moni asiantuntija toi tämän lain haasteena esille, että tässä rajataan vain EU:n ja Eta-maiden ulkopuoliset tämän tilauskoulutusjärjestelmän piiriin. Tämä on hyvä. Nyt seurataan, miten asia etenee. Tehdään sen jälkeen uusia ratkaisuja, jos niin on tarpeen.