Täysistunnon pöytäkirja 99/2013 vp

PTK 99/2013 vp

99. TIISTAINA 15. LOKAKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

  jatkui

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelypuheenvuoron omaisesti hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain soveltamisalaa laajennettavaksi siten, että lain soveltamisalaan kuuluisivat myös lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset. Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset siirtyisivät kunnilta valtion korvattaviksi samalla tavoin kuin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisestä aiheutuvat kustannukset jo ovat.

Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset on siirretty valtion rahoitettaviksi vuoden 2009 alusta alkaen. Valiokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että jatkossa on syytä tarkemmin selvittää lapseen kohdistuvien muiden rikosten sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien tutkimusten järjestämistapaa ja rahoitusta. Tämän sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään 29/2008 vp. Nyt myös lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittäminen ehdotetaan saatettavaksi valtion korvausten piiriin. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä sellaisenaan.

Lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyrikoksen epäilyjä on määrällisesti huomattavasti enemmän kuin seksuaalirikosten epäilyjä. Lastenpsykiatrinen tai nuorisopsykiatrinen ja psykologinen asiantuntemus on lapsen kuulemisen toteuttamiseksi usein välttämätöntä. Sosiaali- ja ter-veydenhuollossa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on saada lapselta mahdollisimman luotettava kertomus tapahtuneesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen ja tallentaa tämä kertomus tulevaa syyteharkintaa ja oikeusprosessia varten. Suurin tarve terveydenhuollon erityisosaamiselle on alle kouluikäisten tai raakaa väkivaltaa kokeneiden lasten osalta.

Kunnissa ei ole selvitysten vaatimaa asiantuntemusta, ja kunnat ostavat nämä palvelut yliopistollisilta sairaaloilta. Valtion korvaus mahdollistaa sen, että yliopistollisten sairaanhoitopiirien lasten oikeuspsykiatrian yksiköt kohdistavat lisää henkilöstöä ja resursseja pahoinpitelytutkimuksiin, mikä parantaa pahoinpitelyrikosten uhreiksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia päästä tutkimuksiin. Lisäksi lain soveltamisalan laajentaminen mahdollistaa viranomaisten välisen tietojen vaihdon pahoinpitelyrikoksissa vastaavalla tavalla kuin tällä hetkellä lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten osalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksella parannetaan kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutumista yhdenvertaisesti koko maassa.

Valiokunta kiinnitti mietinnössään 29/2008 vp huomiota muissa maissa saatuihin myönteisiin kokemuksiin niin kutsutusta lastentalotoimintamallista lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkimisessa ja rikoksen kohteeksi joutuneiden lasten kokonaisvaltaisessa auttamisessa. Mallin tarkoituksena on turvata lapsen tukeminen ja tapahtuman tutkinta mahdollisimman pitkälle lapsen edun mukaisesti samassa paikassa eri alojen viranomaisten yhteistyönä. Tämänkaltainen pilottihanke on lähdössä liikkeelle. Valiokunta pitää hanketta tärkeänä, koska sen avulla edistetään lasten pahoinpitelyjen tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä kaltoin kohdeltujen lasten hoitoa ja heidän oikeusturvansa toteutumista.

Valiokunta esittää, että hallituksen esitys hyväksytään muuttamattomana.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lapset tarvitsevat yhteiskunnan erityistä suojelua ja huolenpitoa. Tällä hallituksen esityksellä pahoinpidellyn, rikoksen uhriksi joutuneen lapsen oikeusturvaa ja asemaa parannetaan. Käytännössä nyt lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain soveltamisalaa laajennetaan niin, että lain piiriin kuuluvat jatkossa myös lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset. Samalla selvittämisestä aiheutuvat kustannukset siirretään kunnilta valtion korvattavaksi. Muutoksella edistetään pahoinpitelyn tunnistamista, esiintuloa, tutkimusmenetelmiä ja ennaltaehkäisyä sekä turvataan kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa.

Arvoisa puhemies! Vuodesta 2009 alkaen valtio on rahoittanut lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Tuolloin me valiokunnassa totesimme, että jatkossa tulee selvittää myös muiden lapseen kohdistuvien rikosten selvittämisen järjestämistä ja rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ja nyt meillä sitten on tämä hyvä esitys menossa eteenpäin. Se on hieno asia.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on aina vakava asia, joka edellyttää perusteellista selvittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on kuulla lapselta mahdollisimman luonteva kertomus siitä, mitä on tapahtunut. Tämä kertomus on olennainen sekä syyteharkinnan aineistona että varsinaisessa oikeusprosessissakin. Sen luotettavuus on todella tärkeä. Lasten psykiatrinen ja psykologinen asiantuntemus on lapsen kuulemisen toteuttamiseksi usein välttämätöntä. Tällä hetkellä kunnissa ei ole selvitysten vaatimaa asiantuntemusta ja nämä palvelut ostetaan yliopistollisilta sairaaloilta.

Osa lasten oikeuspsykiatrian työryhmistä on kuitenkin pitänyt tärkeämpänä varsinaista lakisääteistä selvittämistä, eli on keskitytty seksuaalirikosten selvittämiseen. Tällöin poliisin on ollut vaikea saada virka-apua pienten lasten haastatteluun pahoinpitelyepäilyissä. Tilanne on johtanut pidempiin odotusaikoihin tai jopa epäilyjen selvittämättä jättämiseen. Valtion korvaus mahdollistaa nyt sen, että yliopistolliset sairaanhoitopiirit lisäävät resursseja pahoinpitelytutkimuksiin lasten oikeuspsykiatrian yksiköissä. Näin parannetaan pahoinpitelyrikosten uhreiksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia päästä tutkimuksiin ja parannamme lasten oikeudellista asemaa asianomistajina. Muutoksilla siis poistamme alueellista eriarvoisuutta tutkimuksiin pääsyssä, tutkimusten laadussa ja lasten yhdenvertaisen oikeusturvan toteutumisessa. Ehdotus parantaa myös lasten ja nuorten mahdollisuutta saada tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa, kun hoitoon varattuja resursseja ei tarvitse käyttää esitutkinnan toteuttamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli jo perjantaina keskustelussa esillä tiedonsaantioikeus. Tällä hetkellä siis lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen osalta laissa on tarpeelliset säännökset viranomaisten tietojen saannista ja luovuttamisesta ilman huoltajan suostumusta. Nehän ovat tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa huoltaja on epäiltynä. Kuitenkaan pahoinpitelyrikosten selvittämisessä näitä vastaavia säännöksiä ei ole, mikä tuottaa epäiltynä olevalle huoltajalle mahdollisuuden estää ja vaikeuttaa tutkimusten toteuttamista. Jatkossa siis lain soveltamisalan laajentaminen mahdollistaa viranomaisten välisen tietojen vaihdon pahoinpitelyrikoksissa vastaavalla tavalla kuin seksuaalirikosten osalta. Viranomaisten välisen tietojen vaihdon mahdollistaminen helpottaa koko esitutkintaprosessia, hoitoonohjausta ja hoidon toteutumista.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan myös mainita valiokunnan mietinnössäkin esiin nostetut myönteiset kokemukset niin kutsutusta lastentalotoimintamallista. Mallin tarkoituksena on turvata lapsen tukeminen ja tapahtuman tulkinta mahdollisimman pitkälle lapsen edun mukaisesti samassa paikassa eri alojen viranomaisten yhteistyönä. Mallin kehittäminen on kirjattu valtioneuvoston hyväksymään sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Länsi-Suomessa Tyksin erva-alueella on käynnistymässä THL:n koordinoimana lastenasiaintalomallin kokeilu vuosina 2014—2016. Pilottihankkeella on tarkoitus kerätä kokemuksia viranomaisyhteistyöstä, ja kokemusten perusteella päätetään valtakunnallisen mallin käyttöönotosta. Tämä on tärkeä hanke, jolla voidaan ehkäistä lasten kaltoinkohtelua, edistää sen tunnistamista ja parantaa kaltoin kohdeltujen lasten hoitoa ja heidän oikeusturvaansa. Toivoisin, että tällaista kokonaisvaltaista työtä otettaisiin osaksi perustyötä aina, kun se on mahdollista. Eli kaiken kehittämisen ei tarvitse tapahtua aina hankkeiden puitteissa, vaan myös muuten esitettäisiin aina niitä parhaita toimintatapoja, joissa voidaan yhteistyössä ja moniammatillisesti tukea lapsia ja perheitä erilaisissa elämäntilanteissa.

Yleiskeskustelu päättyi.