sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 3 momentin
            suomenkielinen sanamuoto laissa 627/2009, 149 § laissa
            1097/2008, 179 §:n 1 momentin
            9 kohta ja 3 momentti laissa 1292/2006 ja 182 §:n
            2 momentti laissa 1274/2006, sekä
         
         
         
            
            
               
               9 §
               
               Urheilijan vakuuttaminen
               
               Tätä lakia ei sovelleta urheilemiseen. Urheilemista
                  koskevasta eläketurvasta säädetään
                  urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa
                  (276/2009).
               
               
             
            
            
               
               12 §
               
               Vanhuuseläkkeen määrä
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
               Varhennusvähennystä ei tehdä, jos
                  työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain
                  6 luvun 9 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun lisäpäiväoikeuden
                  perusteella saava työntekijä jää vanhuuseläkkeelle
                  62 vuoden iässä.
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
             
            
            
               
               13 §
               
               Vanhuuseläkkeen alkaminen 
               
               Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke alkaa
                  sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä on
                  täyttänyt vanhuuseläkkeen tai varhennetun
                  vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän
                  ja lopettanut työn, jonka  perusteella hän  hakee
                  vanhuuseläkettä. Lykätty vanhuuseläke
                  ja 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu varhennusvähennyksellä vähentämätön
                  vanhuuseläke alkaa eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden
                  alusta. Muu vanhuuseläke kuin lykätty vanhuuseläke
                  ja edellä tarkoitettu varhennusvähennyksellä vähentämätön
                  vanhuuseläke voidaan myöntää myös
                  takautuvasti, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta
                  kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneeltä kolmelta
                  kuukaudelta.
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
             
            
            
            
            
               
               24 §
               
               Osa-aikaeläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi
               
               Jos osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä ei
                  hae vanhuuseläkettä 68 vuotta täytettyään,
                  osa-aikaeläke muutetaan 68 vuoden iässä osa-aikaeläkkeen
                  suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkkeen
                  suuruista vanhuuseläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.
                  Kun työntekijä hakee vanhuuseläkettä,
                  vanhuuseläke lasketaan uudelleen ja muunnetaan 82 §:n
                  mukaisesti elinaikakertoimella.
               
               
             
            
            
               
               92 §
               
               Eläkkeestä vähennettävät
                  etuudet
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
               Jos tämän lain mukaiseen eläkkeeseen
                  tai ensisijaiseen etuuteen on lisätty kertakorotus, ensisijaista
                  etuutta vähennettäessä eläke
                  tai ensisijainen etuus otetaan huomioon kertakorotettuna.
               
               
             
            
            
               
               94 §
               
               Ensisijaisen etuuden tai eläkkeen muutoksen vaikutus
                  eläkkeen määrään
               
               
               Ensisijaisen etuuden vähentämistä eläkkeestä tarkistetaan,
                  jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi
                  ensisijainen etuus tai jos ensisijaisen etuuden tai tämän
                  lain mukaisen eläkkeen määrä muuttuu
                  muusta syystä kuin indeksitarkistuksen tai kertakorotuksen
                  vuoksi. Eläkkeen määrä tarkistetaan
                  myös, jos tämän lain mukaisesta eläkkeestä on
                  vähennetty ensisijainen etuus ja eläkkeensaajalle
                  myönnetään muu työeläke.
                  Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei
                  kuitenkaan vähennetä tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain tai
                  sotilastapaturmalain mukaista päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta,
                  jos se on myönnetty osatyökyvyttömyyseläkkeen
                  aikana sattuneen tapaturman tai liikennevahingon perusteella.
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
             
            
            
            
            
            
            
            
            
               
               120 §
               
               Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai
                  työttömyyskassalle
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
               Eläkelaitos maksaa takautuvasti myöntämänsä eläkkeen
                  1 momentissa säädetyllä tavalla Kansaneläkelaitokselle
                  myös silloin, kun eläkelaitos:
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
               Jos työntekijä on saanut opintotukilain (65/1994)
                  mukaista opintorahaa tai asumislisää samalta ajalta,
                  jolta hänelle myönnetään takautuvasti
                  muuta kuin osatyökyvyttömyyseläkettä, eläkelaitoksen
                  on Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta maksettava takautuvasti
                  maksettava eläke Kansaneläkelaitokselle siltä osin
                  kuin se vastaa määrältään
                  samalta ajalta maksettua opintotukea.
               
               
             
            
            
               
               149 §
               
               Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta
                  vapauttamisen edellytykset
               
               
               Eläketurvakeskus  voi  hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen
                  työnantajan velvollisuudesta järjestää tämän
                  lain mukainen eläketurva työntekijälle,
                  jonka tämä työnantaja lähettää Suomeen työhön
                  yli kahdeksi vuodeksi tai jonka työskentely lähetettynä työntekijänä Suomessa
                  jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli kaksi vuotta. Vapautus
                  myönnetään enintään
                  viideksi vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta.
               
               
               
                  
                  Edellytyksenä lähetetyn työntekijän
                     vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että:
                  
                  
                  1) työntekijään ei sovelleta
                     Suomen lainsäädäntöä EU:n
                     sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa
                     lainsäädäntöä koskevien
                     määräysten perusteella;
                  
                  
                  2) työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön
                     alaisuuteen välittömästi ennen Suomessa
                     työskentelyn alkamista; ja
                  
                  
                  3) työnantaja on järjestänyt
                     työntekijälle Suomessa tehtävän
                     työn ajalta eläketurvan.
                  
                  
                
               
               Työnantajan on esitettävä selvitys
                  2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta eläketurvasta.
               
               
             
            
            
            
               
               179 §
               
               Eläkelaitoksen vastuu yhteisesti kustannettavista
                  etuuksista
               
               
               
                  
                  Eläkelaitokset, mukaan lukien Merimieseläkekassa,
                     vastaavat yhteisesti seuraavista kuluista siltä osin kuin
                     niitä ei saada muualta kustannetuiksi:
                  
                  
                  - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
                  
                  7) 174 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista
                     siirroista aiheutuvat kustannukset;
                  
                  
                  8) vajaus, joka syntyy sen vuoksi, että työnantaja
                     on 155 §:n perusteella vapautettu vakuutusmaksusta;
                  
                  
                  9) merimieseläkelain 159 §:n 1 momentin 1—7
                     kohdassa tarkoitetut, mainittuun lakiin perustuvan eläketurvan
                     aiheuttamien kulujen osuudet; ja
                  
                  
                  10) osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi
                     24 §:n perusteella muutetun eläkkeen ne osat,
                     jotka ylittävät 174 §:n ja merimieseläkelain
                     154 §:n mukaisen määrän;
                     tällöin eläkkeen kustannuksen katsotaan
                     kokonaan määräytyvän sen eläkelain
                     mukaan, jonka perusteella osa-aikaeläke on myönnetty.
                  
                  
                  - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
                  
                
               
               Eläkelaitosten osuus 1 momentin 1, 2 ja 10 kohdan
                  mukaisista vanhuuseläkekuluista, lukuun ottamatta
                  työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä kertasuorituksina
                  maksettujen vanhuuseläkkeiden kuluja, sekä 8 kohdan
                  mukaisista kuluista määräytyy yhteisesti
                  kustannettaviin kuluihin tarkoitettujen varojen mukaisessa suhteessa.
                  Eläkelaitosten osuus 1 momentin 1 kohdan mukaisista
                  työkyvyttömyyseläkekuluista, 1 momentin
                  2 kohdan mukaisista muista kuin vanhuuseläkekuluista, edellä mainituista
                  1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisista työkyvyttömyyseläkkeen
                  yhteydessä kertasuorituksina maksettujen vanhuuseläkkeiden
                  kuluista sekä 1 momentin 3—5 kohdan mukaisista
                  kuluista määräytyy eläkelaitoksessa
                  vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Eläkelaitosten osuus
                  1 momentin 6 ja 7 kohdan mukaisista kuluista määräytyy
                  siten kuin 4 momentin mukaisissa laskuperusteissa on tarkemmin määritelty. Eläkelaitoksen
                  osuus 1 momentin 9 kohdan mukaisista vastaavista
                  kuluista määräytyy kuten 1 momentin
                  mukaiset yhteisesti kustannettavat kulut. Määrättäessä eläkelaitoksen
                  osuutta sanotuista kustannuksista otetaan huomioon myös siirtymämaksu,
                  joka on määritelty siirtymämaksusta muutettaessa
                  valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi
                  annetussa laissa (1341/1992).
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
             
            
            
               
               182 §
               
               Työttömyysvakuutusrahaston maksu
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
               Työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena
                  ovat 1 momentissa luetelluissa eläkelaitoksissa vakuutettuina
                  olleiden etuudensaajien 74 §:n 3 momentin 2, 3 ja 6 kohdassa
                  tarkoitettujen etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot,
                  joihin lisätään työntekijän
                  työeläkevakuutusmaksun määrä.
                  Työttömyysvakuutusrahaston maksu määrätään
                  siten, että se arvion mukaan vastaa määrää,
                  joka saataisiin, jos mainituista työ- ja ansiotuloista
                  suoritettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua vastaava
                  maksu. Keskimääräisessä vakuutusmaksussa
                  ja työntekijän työeläkevakuutusmaksussa
                  ei tällöin oteta huomioon 53 vuotta täyttäneiden
                  työntekijöiden korotettua maksua.
               
               
               - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
               
             
            
            _______________
            
            
               
               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
                  2011.
               
               
               Eläkehakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen
                  1 päivää tammikuuta 2011, sovelletaan lain
                  13 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa
                  31 päivänä joulukuuta 2010.
               
               
               Lain 182 §:n 2 momenttia sovelletaan
                  ensimmäisen kerran vuoden 2011 työttömyysvakuutusrahaston
                  maksua määrättäessä.
                  Työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena ovat
                  myös 182 §:n 1 momentissa luetelluissa eläkelaitoksissa
                  vakuutettuina olleiden etuudensaajien 74 §:n 3
                  momentin 4 ja 5 kohdassa, sellaisina kuin ne olivat voimassa
                  31 päivänä joulukuuta 2009, tarkoitettujen
                  etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot, kun työttömyysvakuutusrahaston
                  maksua määrätään ajalta,
                  jolle on myönnetty 4 tai 5 kohdassa tarkoitettua
                  etuutta ennen 1 päivää tammikuuta 2010.