sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti ja 41 c §:n
1 momentti laissa 408/2005, 3 §:n 5 kohta ja 34 § laissa
1427/2001, 4 § osaksi laissa 636/1998,
5 a §:n 2 momentti laissa 1078/2012, 6 §:n
1 momentin 7 ja 13 kohta laissa 792/2007, 7 §:n
2 ja 3 momentti ja 15 §:n 1—3 momentti laissa
52/2011, 7 c § laeissa 345/2004
ja 297/2012, 11 §:n 1 momentti ja 3 momentin 1,
3 ja 5 kohta ja 25 §:n 6 momentti laissa 1388/2007,
16 §:n otsikko ja 24 § laissa 345/2004
ja 16 §:n 1 momentti laeissa 1388/2007 ja 52/2011,
sekä
2 §
Opintotukietuudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämän lain mukaista opintolainaa saaneella on
tässä laissa säädetyin edellytyksin
oikeus opintolainahyvitykseen.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) muulla oppilaitoksella muita kuin 4 kohdassa
tarkoitettuja oppilaitoksia;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Opintotukeen oikeuttavat opinnot
Opintotukea voidaan myöntää koulutukseen, joka
on julkisen valvonnan alaista. Julkisen valvonnan alaiseksi katsotaan
koulutus tai oppilaitos, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa
viranomaisten valvoma tai rahoittama.
Korkeakoulussa opintotukea myönnetään opiskelijalle,
joka suorittaa:
1) alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa taikka
tieteellistä, taiteellista tai ammatillista jatkotutkintoa;
2) ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa
taikka ammattikorkeakoululain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua
maahanmuuttajille suunnattua koulutusta;
3) erillistä ammatillista täydennyskoulutusohjelmaa;
tai
4) ammatilliseen tai virkakelpoisuuteen tähtäävää muuta
kuin 1—3 kohdassa tarkoitettua opintokokonaisuutta, jos
opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Muussa oppilaitoksessa opintotukea myönnetään
opiskelijalle, joka suorittaa:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998)
säädettyä ammatillista koulutusta;
2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
(631/1998) mukaista näyttötutkintoon valmistavaa
koulutusta tai muuta ammatillista lisäkoulutusta;
3) lukiolaissa (629/1998) säädettyä lukiokoulutusta
tai maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen
valmistavaa koulutusta;
4) muuta kuin 1—3 kohdassa mainittua koulutusta
vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998)
tarkoitetussa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa
taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010)
tarkoitetussa koulutuskeskuksessa; tai
5) muun alan viranomaisten kuin opetusviranomaisten
valvomaa edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta
vastaavaa ammatillista koulutusta.
Opintotukea myönnetään opiskeluun
ulkomailla, jos opinnot vastaavat 1—3 momentissa tarkoitettuja
opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettaviin
opintotukeen oikeuttaviin opintoihin.
4 a §
Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa
Opintotukea myönnetään
Suomessa järjestettyyn muuhun kuin julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen,
jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän
hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden.
Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä on,
että:
1) koulutuksen järjestäjällä on
ammatilliset ja taloudelliset edellytykset toiminnalleen;
2) koulutuksen järjestäjä on
järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään
vuoden; ja
3) koulutus valmistaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkinnon
osan suorittamiseen.
Opintotukioikeus myönnetään myös
valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävään muuhun
kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen, jos koulutus
tuottaa yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden ja muut
opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Kansaneläkelaitos voi perua koulutukseen myönnetyn
opintotukioikeuden, jos opintotukioikeuden myöntämiselle
säädetyt edellytykset eivät täyty.
Jos koulutuksen opintotukioikeus perutaan, ovat opintotukeen oikeuttavassa
koulutuksessa ennen tukioikeuden perumista aloittaneet opiskelijat
oikeutettuja opintotukeen koulutuksen päättymiseen
asti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden
myöntämisen
edellytyksistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja
perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän
selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta.
5 a §
Päätoimiset opinnot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän
mukainen laajuus on yhteensä vähintään
75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon
yhteydessä aikuisille suunnatun oppimäärän
mukaisina lukio-opintoina. Päätoimisiksi opinnoiksi
katsotaan myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen
valmistava yhden lukuvuoden ja vähintään
25 kurssin laajuinen opintokokonaisuus. Lukio-opinnoissa edellytetään
lisäksi, että opiskelija osallistuu lukukauden
aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin
taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Sisäoppilaitoksessa
järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Opintotuen saamisen rajoitukset
Opintotukea ei myönnetä sille,
joka:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) saa kansaneläkelain (568/2007)
taikka työntekijän eläkelain (395/2006)
tai sen 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien
mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007),
siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta
asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista
palvelusta taikka ulkomaisen lainsäädännön
mukaista vastaavaa palvelusta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Opintotukeen oikeuttava aika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään
64 tukikuukautta.
Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava
aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle
säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen
oikeuttava aika on enintään yhdeksän
tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella.
Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta
lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 c §
Lukuvuoden tukikuukausien määrä
Korkeakoulututkintoa varten opintotuki myönnetään
yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Opintotuki
voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi
ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden
aikana yhdeksää kuukautta pidemmän ajan.
Jos lukuvuoden säännönmukainen kesto
on ulkomaisessa korkeakoulussa yhdeksää kuukautta
pidempi, myönnetään opintotuki täysien
opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten,
että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on
vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan
aikaan kuuluvaa päivää.
Kalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on
vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan
aikaan kuuluvaa päivää.
Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää enintään
yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa.
11 §
Opintorahan määrä
Jollei 3, 4 tai 6 momentista taikka 12, 17, 19 tai
20—22 §:stä muuta johdu, opintorahan määrä kuukaudessa
on:
1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 61 euroa
korkeakoulussa ja 38 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija
on alle 20-vuotias, sekä 135 euroa korkeakoulussa ja 80
euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt
20 vuotta;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle
161 euroa korkeakoulussa ja 100 euroa muussa oppilaitoksessa,
kun opiskelija on alle 18-vuotias;
3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle
korkeakoulussa 331 euroa ja muussa oppilaitoksessa 246 euroa, kun
opiskelija on täyttänyt 18 vuotta;
4) avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskelijalle
korkeakoulussa 331 euroa ja muussa oppilaitoksessa 246 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos vanhempien tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tarkoitettujen
puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on
enintään 20 700 euroa vuodessa, opintorahaa
voidaan korottaa seuraavasti:
1) 61 euron opintorahaa enintään
75 eurolla;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) 135 euron opintorahaa enintään
145 eurolla;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) 161 euron opintorahaa enintään
145 eurolla;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 ja 3 momentissa säädettyjä opintorahan
määriä tarkistetaan kunkin lukuvuoden alusta
lukien siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa
laissa (456/2001) säädetään.
Euromäärät pyöristetään
lähimpään senttiin.
15 §
Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään
opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa
tai aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea.
Valtiontakaus myönnetään
myös:
1) opiskelijalle, joka on täyttänyt
18 vuotta ja joka ei vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu
opintorahaan;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle,
jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja
joka vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan;
tai
3) opiskelijalle, jolle ei 20 §:n mukaan myönnetä opintorahaa.
Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus
myönnetään ilman erillistä hakemusta.
Aikuiskoulutustukea saavalle valtiontakaus voidaan myöntää muihinkin
kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 b §
Opintolainahyvitys
Korkeakoulututkinnon määräajassa
suorittaneen opintolainansaajan rahalaitoksessa olevaa tämän
lain nojalla myönnettyä opintolainaa lyhennetään
valtion varoista maksettavalla opintolainahyvityksellä tässä laissa
säädetyin edellytyksin.
Opintolainahyvitys myönnetään tässä laissa säädetyin
edellytyksin opintolainansaajalle, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon,
sekä alemman
että ylemmän korkeakoulututkinnon, ylemmän
korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon ulkomailla.
Opintolainansaajalle voidaan myöntää opintolainahyvitys
vain hänen ensimmäiseksi suorittamansa korkeakoulututkinnon
perusteella. Jos opintolainansaaja on suorittanut sekä alemman että ylemmän
korkeakoulututkinnon, ensimmäiseksi suoritetuksi korkeakoulututkinnoksi
katsotaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen,
jollei opintolainahyvitystä ole myönnetty opintolainansaajan
hakemuksesta jo alemman korkeakoulututkinnon perusteella.
15 c §
Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinnon suorittamisaika
Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen,
jos:
1) alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty
aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen
suorittamisajan enintään yhdellä lukukaudella;
2) sekä alemman että ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkintojen
yhteenlasketun säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan
enintään yhdellä lukuvuodella;
3) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen
käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen
suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella;
tai
4) ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty
aika ylittää tutkinnon säädetyn laajuuden
mukaisen ajan enintään yhdellä lukukaudella.
Mitä 1 momentissa säädetään
opintolainahyvitykseen oikeuttavasta tutkinnon suorittamisajasta,
koskee myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan
sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäisen kerran
ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulussa, 15 b §:ssä tarkoitetun
tutkinnon suorittamislukukauden loppuun.
15 d §
Opintolainahyvitys opintojen viivästyessä
Opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen,
vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos
lainansaaja on mainitussa pykälässä tarkoitettuna
aikana:
1) ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain
tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain
mukaista palvelusta;
2) saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain
mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden
perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta
taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä;
tai
3) saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain
mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden
perusteella opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon
suorittamisaikaa pidennetään enintään
kahdella lukuvuodella.
Jos 1 momentissa tarkoitettu olosuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti
vähintään 30 päivää,
opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään
yhdellä lukukaudella. Yhden lukukauden aikana huomioon
voidaan ottaa vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitykseen
oikeuttavaa
tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon
ottamisesta.
15 e §
Opintolainahyvityksestä päättäminen
Kansaneläkelaitos tutkii ilman hakemusta korkeakoulun
ilmoittaman opintojen aloittamispäivän ja tutkinnon
suorittamispäivän perusteella, onko ylemmän
korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja tutkinnon
suorittamisajan perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen.
Jos opintolainansaaja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon
tai tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa, Kansaneläkelaitos
tutkii oikeuden opintolainahyvitykseen opintolainansaajan hakemuksesta.
Hakemus on jätettävä Kansaneläkelaitokselle
kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Ulkomaisessa korkeakoulussa
tutkinnon suorittaneen tulee toimittaa selvitys opintojen aloittamisesta
ja tutkinnon suorittamisesta.
Jos opintolainansaaja on tutkinnon suorittamisen perusteella
oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansaneläkelaitos laskee
rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella 15 f §:ssä tarkoitetun
opintolainahyvityksen määrän ja antaa asiassa
päätöksen. Päätös
voidaan antaa asianosaista kuulematta.
Jos opintolainansaaja ei ole tutkinnon suorittamisaikaa koskevien
tietojen tai rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen,
Kansaneläkelaitos antaa asiassa päätösehdotuksen.
Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan,
jos opintolainansaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa
pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä haku-
ja päätöksenantomenettelystä.
15 f §
Opintolainahyvityksen määrä
Opintolainahyvityksen määrä on 40
prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa,
joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainahyvitykseen
oikeuttavalla opintolainalla tarkoitetaan 15 b §:ssä tarkoitettujen
korkeakouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden
lopun ja hyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan
lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä tämän
lain mukaista opintolainaa ilman lainaan pääomitettuja
korkoja.
Opintolainahyvityksen määrä lasketaan
enintään sen lainamäärän
perusteella, joka vastaa tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan
tai laajuutta vastaavan ajan mukaista opintolainan määrää.
Valtiontakauksen enimmäismäärää vastaava
määrä opintolainaa otetaan huomioon yhdeksältä kuukaudelta
lukuvuodessa. Siltä osin kuin tutkinnon tavoitteellinen
suorittamisaika tai laajuus ei ole täysiä vuosia,
hyvityksen enimmäismäärää laskettaessa
opintolainaa otetaan huomioon viideltä kuukaudelta puolta
lukuvuotta kohti. Enimmäislainamäärä lasketaan
tutkinnon suorittamishetkellä voimassa olevien opintolainan
valtiontakauksen enimmäismäärää koskevien
säännösten mukaan.
15 g §
Opintolainahyvityksen maksaminen
Kun päätös oikeudesta opintolainahyvitykseen
ja sen määrästä on annettu opintolainansaajalle,
Kansaneläkelaitos maksaa hyvityksen rahalaitokselle.
Opintolainahyvityksellä lyhennetään
valtion takaamaa opintolainaa lainojen suuruuden mukaisessa järjestyksessä suurimmasta
pienimpään.
Jos Kansaneläkelaitos on kuitenkin takaajana maksanut
opintolainan rahalaitokselle ja opintolaina on Kansaneläkelaitoksen
perittävänä, opintolainahyvityksen määrä vähennetään
ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevasta takaussaatavasta.
Jos opintolaina on opintolainahyvityksen maksamishetkellä pienempi
kuin maksettavaksi tulevan hyvityksen määrä,
jäljelle jäävä osuus maksetaan
opintolainansaajalle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksen
maksamisesta.
16 §
Valtiontakauksen määrä
Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta
kohden on:
1) korkeakouluopiskelijalla ja aikuiskoulutustukea
saavalla 400 euroa;
2) muulla kuin korkeakouluopiskelijalla 400 euroa,
jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta, ja 260
euroa, jos opiskelija on alle 18-vuotias; oikeus korkeampaan valtiontakaukseen
alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18 vuotta;
3) ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla 700 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 a §
Korkoavustus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyjä tulorajoja
tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä maaliskuuta
työntekijän eläkelain 96 §:n
1 momentissa tarkoitetun palkkakertoimen muutoksen mukaisesti. Palkkakertoimen
mukainen euromäärä pyöristetään
lähimpään euroon. Tarkistettuja tulorajoja
sovelletaan tarkistamisen jälkeen erääntyviin
korkoihin myönnettäviin korkoavustuksiin. Tulorajojen
tarkistukset vastaavat kulloinkin toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona
tapahtunutta muutosta.
19 §
Vanhempien tulojen huomioon ottaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelevalla 18—19-vuotiaalla,
joka asuu muualla kuin vanhempansa luona, on kuitenkin oikeus
täysimääräiseen opintorahaan,
jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden
ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään
53 000 euroa vuodessa. Opintorahaa vähennetään
jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa
kohden viisi prosenttia.
24 §
Opintotuen maksaminen
Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain opiskelijan
ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Maksupäivästä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Yksittäinen tukierä voidaan
kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole
mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kansaneläkelaitoksen
hyväksymän erityisen syyn.
25 §
Opintotuen tarkistaminen ja keskeyttäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Määrätyn ajan kestävissä olosuhteiden
muutoksissa tuki tarkistetaan niiltä kalenterikuukausilta,
joina muuttunut olosuhde kestää vähintään 18
päivää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 §
Valtiontakauksen voimassaolo ja koron pääomitus
Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta
ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtiontakauksen
voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos
lisää puolivuosittain opintolainan pääomaan
vuosipuoliskon aikana erääntyvät korot
niinä lukukausina, joilta lainansaaja saa opintotukea,
sekä välittömästi tällaista
lukukautta seuraavana lukukautena.
41 c §
Opintotukilautakuntien tiedonsaantioikeus
Opintotukilautakunnilla on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
Kansaneläkelaitokselta 9 a §:ssä mainittujen
tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät
tiedot. Opintotukilautakunnilla on oikeus saada tiedot
maksutta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Sen 16 a §:n 5 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä maaliskuuta
2014.
Tällä lailla kumotaan opintotukiasetuksen (260/1994)
2 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa
292/1997, 990/1998 ja 299/2011.
Lukio-opintojen katsominen päätoimisiksi edellyttää 1
päivästä elokuuta 2013 myös
5 a §:n 2 momentissa tarkoitetun vähimmäisosallistumisvelvollisuuden
täyttymistä. Samasta ajankohdasta sisäoppilaitoksessa
järjestetyt lukio-opinnot katsotaan aina päätoimisiksi.
Lain 4 a §:ää sovelletaan ennen lain
voimaantuloa vireille tulleeseen koulutuksen järjestäjän hakemukseen,
jos opintotukeen oikeuttavaksi haettava koulutus alkaa 1 päivänä elokuuta
2014 tai myöhemmin. Jos oppilaitos on rinnastettu julkisen
valvonnan alaiseen oppilaitokseen tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleiden säännösten
perusteella, tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä sovelletaan 31 päivään
joulukuuta 2014. Jos koulutus on alkanut 31 päivänä joulukuuta
2014 tai aikaisemmin, opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukeen koulutuksen
päättymiseen asti.
Lain 7 §:n 2 momentin enimmäistukiaikaa sovelletaan
korkeakoulututkinnon suorittaneeseen korkeakouluopiskelijaan, joka
ottaa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautuu läsnä olevaksi korkeakouluopintoihin
tämän lain tultua voimaan. Ennen tämän
lain voimaantuloa aloitettuihin korkeakouluopintoihin sovelletaan
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita enimmäistukiajan
säännöksiä.
Lain 7 §:n 3 momenttia sekä 11 §:n
1 momentin 1—4 kohdan ja 3 momentin 1, 3 ja 5 kohdan säännöksiä opintorahan
määrästä korkeakoulussa sovelletaan
opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa
ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta
2014 tai sen jälkeen. Edellä mainittuja lainkohtia
sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan
vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014
mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran
1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Opiskelijaan,
joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautunut läsnä olevaksi
korkeakoulussa ensimmäisen kerran ennen lain voimaantuloa,
sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä kuitenkin
siten, että 11 §:n 1 ja 3 momentissa säädettyjä opintorahan määriä tarkistetaan
lukuvuosittain siten kuin tämän lain 11 §:n
6 momentissa säädetään.
Jos opintoraha korotetaan samaksi kuin korkeakoulussa opintotukilain
(65/1994) 12 §:n perusteella, sovelletaan tämän
lain 11 §:ssä säädettyjä opintorahan
määriä myönnettäessä tukea 31 päivän
heinäkuuta 2014 jälkeiselle ajalle.
Lain 11 §:ssä säädetyt opintorahan
määrät vastaavat vuodelle 2013 vahvistettua
kansaneläkeindeksistä annetussa laissa
tarkoitettua pistelukua. Ensimmäinen tämän
lain 11 §:n 6 momentissa tarkoitettu kansaneläkeindeksistä annetun
lain mukainen korotus tehdään lain tullessa voimaan.
Lain 15 b—15 g §:ää sovelletaan
henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan
ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta
2014 tai sen jälkeen. Edellä mainittuja lainkohtia
sovelletaan myös henkilöön, joka on ottanut
opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta
2014 mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi
ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta
2014 tai sen jälkeen. Henkilöön, joka
on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautunut
ensimmäistä kertaa läsnä olevaksi
ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita opintolainavähennystä koskevia
säännöksiä.
Lain 16 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt
tulorajat vastaavat työntekijän eläkelain
vuodelle 2010 vahvistettua 96 §:n 1 momentissa
tarkoitettua palkkakertoimen pistelukua. Ensimmäinen tämän
lain 16 a §:n 5 momentissa tarkoitettu työntekijän
eläkelain mukaiseen palkkakertoimeen perustuva
tulorajojen tarkistus tehdään 1 päivänä maaliskuuta 2014,
ja se vastaa aikavälillä 2010—2013
tapahtunutta palkkakertoimen muutosta. Tarkistettuja tulorajoja
sovelletaan 1 päivänä maaliskuuta 2014
tai sen jälkeen erääntyviin korkoihin
myönnettäviin korkoavustuksiin. Ennen tämän
lain voimaantuloa erääntyviin korkoihin myönnettäviin
korkoavustuksiin sovelletaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 34 §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2014
tai sen jälkeen erääntyviin korkoihin.