1 §
Soveltamisala ja tarkoitus
Tässä laissa säädetään
suomalaisten julkisyhteisöjen ja eräiden yritysten
välisiä taloudellisia suhteita koskevasta avoimuudesta,
yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja
tuottavien yritysten erilliskirjanpitovelvollisuudesta sekä valtion
tiedonantovelvollisuudesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.
Lain tarkoituksena on turvata komission ja kansallisten viranomaisten
mahdollisuudet valvoa yhteisön kilpailu- ja valtiontukisääntöjen noudattamista
siten kuin säädetään jäsenvaltioiden
ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden
avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan
avoimuudesta annetussa komission direktiivissä 2006/111/EY,
jäljempänä avoimuusdirektiivi, ja EY:n
perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten
soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja
tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään
valtiontukeen tehdyssä komission päätöksessä 2005/842/EY.
2 §
Määritelmät
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
d) yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvällä palvelulla Euroopan
yhteisön perustamissopimuksen 16 ja 86 artiklassa tarkoitettuja
taloudellisia palveluita, joilla toteutetaan yleishyödyllisiä tehtäviä ja
joiden tuottajalle julkisyhteisö on sen vuoksi asettanut
erityisiä julkisen palvelun velvoitteita.
4 §
Soveltamisalan rajaus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua
erilliskirjanpitovelvollisuutta ei myöskään
sovelleta:
1) yritysten niihin palveluihin, joiden suorittaminen
ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi
Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan;
2) yrityksiin, joille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin
liittyvien palvelujen suorittamisesta maksettu korvaus on kokonaisuudessaan
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan
soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/1998 2 artiklassa tarkoitettua vähämerkityksistä
tukea
(de minimis -tuki);
3) yrityksiin, joille on uskottu avointa ja syrjimätöntä menettelyä noudattaen
perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin
tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen, jos niille missä hyvänsä muodossa
annettu julkinen rahoitus on myönnetty tietyksi ajaksi;
4) yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on vähemmän
kuin 40 miljoonaa euroa kahdelta viimeiseltä sellaista
vuotta edeltäneeltä tilikaudelta, jona julkisyhteisö on
myöntänyt niille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
86 artiklan 1 kohdan mukaisia erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia
tai jona sille on uskottu perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan
mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen;
julkisten luottolaitosten osalta vastaavana raja-arvona on kuitenkin
taseen 800 miljoonan euron loppusumma.
Edellä 3 momentin 4 kohdan nojalla erilliskirjanpitovelvollisuudesta
vapautetun yrityksen on laadittava 6 a §:ssä tarkoitettu
eriyttämislaskelma, jos se saa yleisiin taloudellisiin
tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamiseen julkista
rahoitusta.
5 §
Julkisten yritysten avoimuusvelvoite
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Siltä osin kuin 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun
julkisen teollisuusyrityksen viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihto
on ollut yli 250 miljoonaa euroa, avoimuusvelvoitteen piiriin kuuluvien
tietojen osalta on voimassa, mitä avoimuusdirektiivin 8
artiklassa säädetään.
6 a §
Eriyttämislaskelma
Yrityksen, jota tarkoitetaan 4 §:n 4 momentissa, on
laadittava kultakin tilikaudelta laskelma, josta ilmenevät
eriyttämisvelvollisuuden alaisten palvelutoimintojen tuotot
ja kulut (eriyttämislaskelma).
Eriyttämislaskelmaan tulee sisällyttää tuottoina
kaikki eriytetystä palvelutoiminnasta kertyneet tuotot.
Näistä tuotoista vähennetään
vastaavasti kaikki palvelujen tuottamisesta aiheutuvat muuttuvat
kulut sekä palvelutoimintaan kohdistettavissa oleva osa
kiinteistä kuluista.
Investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut
ovat laskelmassa vähennettäviä kuluja
siltä osin kuin kyseiset investoinnit ovat välttämättömiä palvelun
tuottamiselle. Eriyttämislaskelmassa voidaan lisäksi
vähentää laskennallisena vähennyseränä palvelutoimintaan
sitoutuneelle omalle pääomalle määritelty
kohtuullinen tuotto. Sovelletut eriyttämisperusteet tulee
yksilöidä laskelmassa.
Eriyttämislaskelma ja vastaavalta tilikaudelta laadittu
tilinpäätös on toimitettava kahden kuukauden
kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta
palvelun toimeksiantaneelle julkisyhteisölle. Jos yrityksen
tilinpäätöksen on tarkastanut tilintarkastuslain
(459/2007) 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja,
eriyttämislaskelmaan on liitettävä myös
tilintarkastajan lausunto tästä laskelmasta. Poiketen
siitä, mitä edellä tässä momentissa
säädetään, julkisyhteisö voi
määrätä eriyttämislaskelmaan
sisältyvien tietojen toimittamisesta muulla tavoin, jos
julkinen rahoitus on myönnetty kertaluonteisen hankkeen
toteuttamiseksi.
Eriyttämislaskelman tarkemmasta sisällöstä voidaan
säätää valtioneuvoston asetuksella.
7 §
Tietojen säilyttäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palvelun toimeksiantaneen julkisyhteisön on säilytettävä vähintään
kymmenen vuoden ajan kaikki sellaiset tiedot, jotka tarvitaan sen
osoittamiseksi, että palvelusta ei ole maksettu liiallisia
korvauksia. Tiedot on toimitettava komissiolle tämän
kirjallisesta pyynnöstä.
9 §
Julkisten teollisuusyritysten vuosiraportit
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ministeriöiden tulee toimittaa vaadittavat tiedot työ-
ja elinkeinoministeriölle niin ajoissa, että ne
voidaan toimittaa komissiolle tässä pykälässä säädetyssä määräajassa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Sen lisäksi, mitä 6 a §:n 4 momentissa
säädetään, tilintarkastajan
lausunto on vuosina 2008—2012 liitettävä eriyttämislaskelmaan myös
silloin, kun yrityksen tilinpäätöksen
on tarkastanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa
laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja.