2 §
Jäsenyhteisöt
Kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöjä ovat
suoraan tämän lain nojalla kunnat ja kuntayhtymät
sekä kunnallinen eläkelaitos, kuntien eläkelautakunta
ja Kuntien takauskeskus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Eläke ja muut etuudet
Työntekijällä on oikeus eläkkeeseen
ja kuntoutukseen tämän lain mukaisesti. Eläkkeitä ovat vanhuuseläke,
varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke,
kuntoutustuki, yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke. Työntekijän
edunsaajilla on oikeus tämän lain mukaiseen perhe-eläkkeeseen
siten kuin 5 luvussa säädetään.
Kuntoutukseen liittyvien etuuksien osalta on soveltuvin
osin voimassa, mitä tässä laissa säädetään
eläkkeestä ja eläkkeensaajasta. Kuntoutusraha
ja -korotus voidaan kuitenkin maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Ammatillinen kuntoutus
Työntekijällä on oikeus
saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai
työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista
ammatillista kuntoutusta:
1) jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma
todennäköisesti aiheuttaa uhkan, että työntekijä tulee
työkyvyttömäksi 24 §:n 1—3 momentissa
tarkoitetulla tavalla tai häntä on pidettävä mainituissa
momenteissa tarkoitetulla tavalla työkyvyttömänä;
ja
2) jos työntekijän eläkettä määrättäessä otettaisiin
huomioon eläkkeeseen oikeuttavana aikana tuleva aika, jos
hän olisi tullut työkyvyttömäksi
ajankohtana, jona hakemus tehtiin tai jona hakijan kuntoutustarve
on viimeistään selvitettävä kansaneläkelaitoksen
järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain (610/1991) 6 §:n mukaan; jos työntekijä jo
saa työkyvyttömyyseläkettä, edellytetään
että eläke on edellä tarkoitetulla tavalla
täysitehoinen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla työkyvyttömyyden
uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä,
että työntekijälle lähivuosina, vaikka
hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen
toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon, ilman ammatillisia
kuntoutustoimia tulisi myönnettäväksi
työkyvyttömyyseläke täytenä tai
osatyökyvyttömyyseläkkeenä.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
hakijan ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, yhteys
työelämään sekä se,
johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti
hakijan terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen
tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta
arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen
kuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä.
Ammatillisena kuntoutuksena voidaan työntekijälle
tehdä muun muassa kuntoutustutkimuksia, antaa työhön
tai ammattiin johtavaa koulutusta, järjestää työhön
valmennusta, myöntää elinkeinotukea ja
järjestää ammatillista kuntoutusta tukevaa
lääkinnällistä kuntoutusta.
Työntekijälle voidaan korvata kuntoutuksen aiheuttamat
välttämättömät ja tarpeelliset
kustannukset.
Oikeutta tämän lain mukaiseen kuntoutukseen
ei kuitenkaan ole, jos työntekijällä on
oikeus kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen
kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.
18 §
Kuntoutusraha
Muulla kuin työkyvyttömyyseläkkeen
saajalla on oikeus kuntoutusrahaan niiltä kalenterikuukausilta,
joiden aikana hän on kokonaan tai osittain estynyt tekemästä ansiotyötä 17 §:ssä tarkoitetun
ammatillisen kuntoutuksen vuoksi.
19 §
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena
myös kuntoutuspäätöksen antamisen
ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta, kuitenkin
enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuodessa.
Sama koskee kuntoutusjaksojen välistä aikaa.
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa 1 momentissa
mainittua aikaa pitemmältäkin ajalta, jos sen
maksaminen on kuntoutuksen turvaamiseksi perusteltua. Harkinnanvaraista
kuntoutusavustusta voidaan myöntää myös
hoito- tai kuntoutussuunnitelman laatimista varten.
Kuntoutusrahaa saaneelle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta,
jos tämä on hänen työllistymisensä kannalta
erityisen tarpeellista. Kuntoutusavustusta ei kuitenkaan makseta
ajalta, jolta työntekijällä on oikeus
työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiseen
työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
20 §
Kuntoutuskorotus
Kuntoutusrahaan, kuntoutustukeen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen
maksetaan 17 §:n 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen
kestoajalta kuntoutuskorotus.
21 §
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen
kuntoutusrahan aikana
Oikeutta 24 §:n 1—3 momentissa tarkoitettuun
työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole ilman painavaa
syytä ennen kuin oikeus työeläkelain taikka
kuntoutusrahalain (611/1991) mukaiseen kuntoutusrahaan
on päättynyt.
22 §
Kuntoutusmahdollisuuksien varmistaminen
Ennen kuin kunnallinen eläkelaitos tekee päätöksen
työkyvyttömyyseläkkeestä, sen
on tarvittaessa varmistettava, että hakijan mahdollisuudet
kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus hylätään,
eläkelaitoksen tehtävänä on
huolehtia siitä, että hakijalle annetaan tietoja
kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan
vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien
tahojen kanssa. Lisäksi eläkelaitoksen on noudatettava,
mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa
laissa (497/2003) säädetään.
4 luku
Eläkkeiden ja muiden etuuksien määräytyminen
45 §
Kuntoutusrahan määrä
Jos työntekijä on kokonaan estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen
kuntoutuksen vuoksi, kuntoutusraha on yhtä suuri kuin niiden
työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärä,
joihin työntekijällä olisi oikeus, jos
hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
oikeuttavasti työkyvyttömäksi 17 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana.
Jos työntekijä ammatillisen kuntoutuksen aikana
ansaitsee enemmän kuin puolet siitä eläkepalkasta,
jonka perusteella 1 momentissa tarkoitetun eläkkeen tulevan
ajan eläkkeenosa lasketaan, kuntoutusrahan määrä on
puolet 1 momentissa tarkoitetun täyden eläkkeen
määrästä.
46 §
Kuntoutuskorotuksen määrä
Kuntoutuskorotus on 33 prosenttia kuntoutusrahan, kuntoutustuen
tai työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovitetusta
määrästä.
47 §
Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen määrä
Edellä 19 §:n 3 momentissa tarkoitettu harkinnanvarainen
kuntoutusavustus on enintään kuudelta kuukaudelta
lasketun kuntoutusrahan suuruinen. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus
määritellään kertasuorituksena
ja maksetaan yhdessä tai useammassa erässä.
132 §
Valvontamaksu, kuntien eläkelautakunnan kustannukset
ja lisäturvan maksuosuudet
Edellä 131 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin
kuuluviksi luetaan myös vakuutustarkastuksen kustantamisesta
annetun lain (479/1944) 1 §:n 1 momentin nojalla
määrätty valvontamaksu sekä kuntien
eläkelautakunnan kustannukset. Kuntien eläkelautakunta
perii kustannukset vuosittain kunnalliselta eläkelaitokselta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
152 §
Tieto kuntoutuksesta Kansaneläkelaitokselle
Kunnallisen eläkelaitoksen on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle
17 §:ssä tarkoitetusta kuntoutustoimesta samoin
kuin kuntoutusrahaa ja -korotusta koskevasta päätöksestä.
153 §
Muutoksen hakeminen
Kunnallisen eläkelaitoksen päätökseen
eläkettä koskevassa asiassa haetaan muutosta valittamalla
kuntien eläkelautakuntaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
154 §
Kuntien eläkelautakunta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtioneuvosto määrää sisäasianministeriön esityksestä kuntien
eläkelautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut
jäsenet viideksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Heidän
paikkansa vapautuessa kesken toimikauden määrätään
seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Heidän
oikeudestaan pysyä tehtävässään on
muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista säädetään.
Eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt tuomarinvalaa tai
sitä vastaavaa vakuutusta, tulee ennen tehtäväänsä ryhtymistä tehdä se
eläkelautakunnassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
155 §
Kuntien eläkelautakunnan talousarvio, tilinpäätös,
järjestysmuoto, esittelijät sekä asian käsittely
Sisäasianministeriö vahvistaa kuntien eläkelautakunnan
talousarvion, määrää tilintarkastajan
ja hyväksyy tilinpäätöksen.
Ministeriö vahvistaa myös lautakunnan esityksestä eläkelautakunnan
puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkiot.
Eläkelautakunta vahvistaa itselleen työjärjestyksen,
jossa annetaan tarkemmat määräykset eläkelautakunnan
järjestysmuodosta ja toiminnasta.
Eläkelautakunnalla on esittelijät, joiden
tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita sekä tarpeellinen
toimistohenkilökunta. Heidät ottaa eläkelautakunta,
joka myös päättää heidän
palkkauksestaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
158 §
Valituskielto kuntoutuksen sisällöstä
Päätökseen, joka koskee 17 §:n
3 momentissa tarkoitetun kuntoutuksen sisältöä,
ei saa hakea muutosta valittamalla.
164 §
Hallintomenettelyä koskevien säännösten
soveltaminen
Kunnallisen eläkelaitoksen käsitellessä tässä laissa
tarkoitettua hallintoasiaa sovelletaan hallintolakia (434/2003),
kielilakia (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annettua lakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Alle 15-vuotiaan puhevaltaa muussa kuin henkilöään koskevassa
asiassa käyttää hänen edunvalvojansa.
Eläkelaitoksen luottamushenkilö sekä laitoksen
viranhaltija ja työntekijä voi kuitenkin sen estämättä,
mitä hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa
säädetään, käsitellä asiaa,
joka koskee eläkelaitoksen jäsenyhteisöä tai
jäsenyhteisön palveluksessa olevaa henkilöä tai
muuta tämän lain mukaisen eläketurvan
alaisuuteen kuuluvaa henkilöä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004.
Tätä lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka
alkaa lain tultua voimaan.
Kuntien eläkelautakunnan henkilöstö siirtyy tämän
lain voimaan tullessa kunnallisen eläkelaitoksen palveluksesta
kuntien eläkelautakunnan palvelukseen aikaisempiin tehtäviinsä.
Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvät
oikeudet ja etuudet eivät siirron yhteydessä muutu.
Kuntien eläkelautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja jäsenet määrätään
tämän lain mukaisesti ensimmäisen kerran
tämän lain voimaan tullessa toimivan lautakunnan
toimikauden päätyttyä vuoden 2005 alusta
alkavaksi toimikaudeksi. Lautakunta noudattaa lain voimaan tullessa
voimassa olevaa työjärjestystä, kunnes uusi
työjärjestys on vahvistettu.
Kuntien eläkelautakunta perii kunnalliselta eläkelaitokselta
132 §:n 1 momentissa tarkoitetut kustannukset ensimmäisen
kerran vuodelta 2005. Kunnallinen eläkelaitos osoittaa
kuntien eläkelautakunnalle vuoden 2004 toimintaa varten
tarvittavat määrärahat noudattaen kuntien eläkelautakunnan
vuoden 2003 määrärahojen mitoituksessa
sovellettuja periaatteita.
Sisäasianministeriö vahvistaa ensimmäisen kerran
kuntien eläkelautakunnan talousarvion ja määrää tilintarkastajan
vuodeksi 2005. Sisäasiainministeriö hyväksyy
eläkelautakunnan tilinpäätöksen
ensimmäisen kerran vuodelta 2005.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.