1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen
palveluksessa olevien henkilöiden palvelussuhteessaan tekemiin,
Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin.
Tätä lakia sovelletaan myös Suomen
Akatemian tutkimusvirassa olevien henkilöiden suomalaisissa
korkeakouluissa tekemiin, Suomessa patentilla suojattavissa oleviin
keksintöihin.
Jos korkeakoulu ottaa tämän lain nojalla itselleen
sellaisen oikeuden keksintöön, että se
rajoittaa keksijän oikeutta hakea siihen patenttia, pidetään
keksintöä Suomessa patentilla suojattavissa olevana
keksintönä, jollei korkeakoulu esitä todennäköisiä syitä,
joiden mukaan patentin myöntämiselle olisi esteitä.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää suomalaisissa
korkeakouluissa syntyneiden keksintöjen tunnistamista,
suojaamista ja hyödyntämistä keksijän,
korkeakoulujen ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) korkeakouluilla yliopistolain (645/1997) 1 §:ssä mainittuja
yliopistoja, puolustusvoimista annetun lain (402/1974)
4 §:ssä mainittua Maanpuolustuskorkeakoulua,
ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja
sekä korkeakoulujen alaisia tai yhteisiä erillislaitoksia;
2) avoimella
tutkimuksella tutkimusta,
joka
a) tehdään palvelussuhteessa korkeakoulujen tutkimustehtävien
täyttämiseksi ilman korkeakoulujen ulkopuolista
rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu korkeakoulujen
ulkopuolisia sopimuskumppaneita;
b) toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta
johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia
määräyksiä; tai
c) täyttäisi sopimustutkimuksen edellytykset, mutta
josta korkeakoulu ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen
tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus
on avointa tutkimusta;
3) sopimustutkimuksella
a) tutkimusta, joka on valtion maksuperustelain (150/1992)
mukaista maksullista palvelutoimintaa; tai
b) muuta kuin edellä 2 kohdassa tai
tämän kohdan a-alakohdassa tarkoitettua tutkimusta, jossa
on mukana ainakin yksi korkeakoulujen ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen
tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana
ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia
velvollisuuksia;
4) muissa tilanteissa syntyneellä keksinnöllä tämän
lain soveltamisalaan kuuluvaa keksintöä, joka
on syntynyt muuten kuin edellä 2 tai 3 kohdassa
tarkoitetussa tutkimuksessa.
4 §
Oikeus keksintöön
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön
tekijällä on sama oikeus keksintöönsä kuin muulla
keksijällä, jollei tässä tai
muussa laissa toisin säädetä. Tämän
lain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön tekijällä on
oikeus tulla tunnustetuksi keksijänä.
5 §
Keksintöilmoitus
Keksijän on viipymättä tehtävä korkeakoululle
keksintöilmoitus, kun hän on tehnyt tämän lain
soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Keksintöilmoitus
on tehtävä kirjallisesti, ja keksijän on
siinä ilmoitettava käsityksensä siitä,
onko keksintö syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa
taikka muussa tilanteessa. Jos keksinnöllä on
useampia keksijöitä, on keksijöiden tehtävä yhteinen
keksintöilmoitus.
Keksintöilmoituksen on sisällettävä riittävät tiedot
keksinnöstä, jotta korkeakoulu voi arvioida keksinnön,
ja tiedot kaikista keksijöistä. Keksijän
on lisäksi annettava pyynnöstä korkeakoululle
muita tarpeellisia tietoja keksinnöstä.
Korkeakoulun on annettava keksijälle kirjallinen ilmoitus
tämän lain korkeakoululle sallimista toimenpiteistä ilman
aiheetonta viivästystä ja viimeistään
kahden kuukauden kuluttua siitä, kun korkeakoulu on saanut
riittävät tiedot sisältävän
keksintöilmoituksen. Ilmoituksessa on myös mainittava,
yhtyykö korkeakoulu keksijän käsitykseen
siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa
taikka muussa tilanteessa. Jos keksijän tekemä keksintöilmoitus
ei täytä 1 ja 2 momentin mukaisia edellytyksiä,
on korkeakoulun viipymättä ilmoitettava kirjallisesti
keksijälle puutteesta.
6 §
Korkeakoulun oikeus keksintöön avoimessa tutkimuksessa
Korkeakoulu voi ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa
syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei
ole kuuden kuukauden kuluessa 5 §:n
1 momentin mukaisesta ilmoituksesta julkaissut keksintöä tai
ilmoittanut halukkuuttaan itse hyödyntää keksintöään.
Ilmoitus oikeuksien ottamisesta on tehtävä kirjallisesti,
ja korkeakoulun on ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä,
aikooko tämä hyödyntää keksintöään
itse.
Jos korkeakoulu jättää 5 §:n
3 momentin mukaisen ilmoituksen antamatta määräajassa,
on korkeakoulun katsottava luopuneen tämän pykälän
mukaisesta toissijaisesta oikeudesta keksintöön.
7 §
Korkeakoulun oikeus keksintöön sopimustutkimuksessa
Korkeakoululla on oikeus ottaa itselleen oikeudet sopimustutkimuksessa
syntyviin keksintöihin kuuden kuukauden kuluessa 5 §:n
1 momentin mukaisesta ilmoituksesta. Ilmoitus oikeuksien
ottamisesta on tehtävä kirjallisesti.
Jos korkeakoulu jättää 5 §:n
3 momentin mukaisen ilmoituksen antamatta määräajassa,
on korkeakoulun katsottava luopuneen tämän pykälän
mukaisesta oikeudesta keksintöön.
Kun korkeakoulu on tämän pykälän
nojalla ottanut itselleen oikeudet keksintöön,
keksijän on korkeakoulun vaatimuksesta viipymättä allekirjoitettava
keksintöä koskeva siirtokirja sekä muut
tarvittavat asiakirjat.
8 §
Korkeakoulun oikeudet keksintöön muissa tilanteissa
Korkeakoululla on etuoikeus neuvotella keksijän kanssa
keksintöön kohdistuvista oikeuksista, jos tämän
lain soveltamisalaan kuuluva keksintö on syntynyt 3 §:n
4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Jos 1 momentissa tarkoitettu keksintö on korkeakoulun
toiminnan kannalta tarpeellinen, on korkeakoululla 1 momentissa
mainitun etuoikeuden lisäksi oikeus saada kohtuullista
korvausta vastaan käyttöoikeus keksintöön.
9 §
Korvaukset
Kun korkeakoulu on 6—8 §:ssä tarkoitetulla tavalla
ottanut oikeudet tässä laissa tarkoitettuun keksintöön,
keksijällä on oikeus saada keksinnöstä kohtuullinen
korvaus. Ennen keksinnön syntymistä laadittu sopimusehto,
jolla keksijä luopuu oikeudestaan kohtuulliseen korvaukseen,
on mitätön.
Korvauksen suuruutta laskettaessa on otettava huomioon keksinnön
syntyyn vaikuttaneet olosuhteet sekä korkeakoulun keksinnöstä saamat
tuotot.
Korkeakoulun on annettava keksijälle korvauksen
määrittämiseksi tarvittavat tiedot.
10 §
Korvauksen sovittelu ja korvauksen vanhentuminen
Sen estämättä, mitä sopimuksella,
päätöksellä tai tuomiolla on
määrätty 9 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta,
oikeus voi määrätä korvauksesta toisin,
mikäli olennaisesti muuttuneet olosuhteet antavat siihen
aihetta. Keksijää ei kuitenkaan voida velvoittaa
palauttamaan jo suoritettua korvausta.
Tässä laissa tarkoitettuun keksintöön
perustuvasta oikeudesta tehdyn sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta
on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
annetussa laissa (228/1929) säädetään.
Jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa
siitä, kun korkeakoulu on ilmoittanut ottavansa oikeuden
keksintöön, kanneoikeus on menetetty. Jos keksintöön
on haettu patenttia, kanne voidaan kuitenkin aina panna vireille
vuoden kuluessa patentin myöntämisestä.
11 §
Tutkimustulosten julkistaminen
Jollei toisin sovita, ei keksijä saa julkistaa tutkimustuloksia
keksinnön suojaamisen tai muun hyödyntämisen
vaarantavalla tavalla, jos korkeakoulu voi 7 §:n
mukaisesti ottaa itselleen oikeudet keksintöön.
Ennen kuin 7 §:n 1 momentissa säädetty
määräaika on päättynyt,
keksijä ei saa jättää sopimustutkimuksessa
syntynyttä keksintöä koskevaa patenttihakemusta
tai muuten määrätä keksinnöstä,
ellei korkeakoulu kirjallisesti ilmoita keksijälle, että korkeakoulu
ei tule ottamaan oikeuksia keksintöön tai anna
keksijälle lupaa patentoida keksintönsä.
Korkeakoulun on pidettävä salassa sille annetut
keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on
riittävällä tavalla suojattu eikä salassapidolle ole
muita erityisiä syitä.
Edellä 2 momentissa säädetyn estämättä korkeakoulu
voi antaa keksintöä koskevia tietoja tutkimusyhteistyön
osapuolille, jos tutkimusta koskevissa sopimuksissa on sovittu tulosten hyödyntämisestä,
siirtymisestä tai tiedoksisaannista, tai muille tahoille,
jos tietojen antaminen on keksinnön hyödyntämisen
vuoksi tarpeellista. Korkeakoulun on tällöin huolehdittava
siitä, ettei tietojen antamisella vaaranneta keksinnön suojaamista,
hyödyntämistä tai keksijän tieteellisen
julkaisuoikeuden ensisijaisuutta.
12 §
Todistustaakan jako
Korkeakoulun on osoitettava, että sillä on
oikeus 6—8 §:ssä tarkoitetulla tavalla
ottaa itselleen oikeudet keksintöön.
Edellä 1 momentissa säädetyn
estämättä keksijän on annettava
selvitys keksinnön syntyolosuhteista, jos keksintö on
syntynyt läheisessä yhteydessä sopimustutkimushankkeeseen.
Jos keksintö on syntynyt aikaisintaan kuuden kuukauden
kuluttua sopimustutkimushankkeen päättymisestä,
on keksintö katsottava avoimessa tutkimuksessa syntyneeksi,
jollei korkeakoulu esitä erittäin painavia syitä,
joiden mukaan keksintö on olennaisesti sopimustutkimushankkeeseen
perustuva.
Jos sellaiseen keksintöön, joka palvelussuhteen
jatkuessa olisi kuulunut tämän lain soveltamisalaan,
haetaan patenttia tai sitä ryhdytään muulla
tavalla hyödyntämään kuuden
kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä,
on keksintöä pidettävä palvelussuhteen
aikana tehtynä, jollei keksijä osoita todennäköisiä perusteita
keksinnön syntymiselle palvelussuhteen jälkeisenä aikana.
13 §
Riitojen ratkaisusta
Oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin
annetun lain (656/1967) 11, 11 a ja 11 b §:ssä mainittu
keksintölautakunta on toimivaltainen antamaan lausuntoja
tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
Laillinen tuomioistuin tämän lain soveltamisalaan
kuuluvissa riitaisuuksissa on Helsingin käräjäoikeus.
Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäynnistä patenttiasioissa säädetään.
14 §
Tarkempien säännösten ja määräysten
antaminen
Korkeakouluille yhteisiä tarkempia säännöksiä keksintöilmoituksen
tekemisestä, oikeuksien siirtämisessä noudatettavista
menettelyistä ja korvausten maksamisesta voidaan antaa
valtioneuvoston asetuksella.
Korkeakoulut voivat antaa tarkempia määräyksiä tämän
lain soveltamisesta siinä järjestyksessä kuin
korkeakouluja koskevissa laeissa säädetään.
15 §
Voimaantulo ja siirtymäaika
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyistä keksinnöistä on
voimassa, mitä keksinnön tekohetkellä on
säädetty.
Tätä lakia ei sovelleta sellaisiin tutkimussopimuksiin,
jotka on tehty, tai tutkimushankkeisiin, jotka on aloitettu ennen
tämän lain voimaantuloa. Tätä lakia
ei myöskään sovelleta sellaisiin keksintöihin,
joihin kohdistuu ennen tämän lain voimaantuloa
syntyneitä sopimusvelvoitteita.