5 §
Sotilaskoulutus
Puolustusvoimat antaa sotilaskoulutusta siten kuin asevelvollisuuslaissa
(1438/2007) ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa
laissa (556/2007) säädetään.
Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavasta sotilaskoulutuksesta säädetään
erikseen.
14 §
Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus
Puolustusvoimilla on oikeus tilapäisesti käyttää muita
kuin pysyvässä käytössään
olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan
tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä.
Puolustusvoimat ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa
tai vahinkoa omaisuudelle.
Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää asuinrakennuksia,
niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia
viljelysmaita eikä maa- ja metsätaloudellisia
koekenttiä.
Puolustusvoimien 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön
käyttämisestä sovitaan suullisesti tai kirjallisesti
kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen
ei päästä, puolustusvoimien puolustushaaraesikunta,
paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen
johtaja voi päättää kiinteistön
käyttämisestä.
Jos puolustusvoimat tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan
alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistöjä tai
kiinteistöillä on huomattava määrä omistajia
tai haltijoita, puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen,
varuskunnan päällikkö tai harjoituksen
johtaja voi päättää kiinteistöjen
käyttämisestä. Päätös
voidaan tällöin antaa tiedoksi hallintolain (434/2003)
mukaisella yleistiedoksiannolla.
Kiinteistön käyttämisestä aiheutuneesta
vahingosta suoritetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle
käyvän hinnan mukainen korvaus. Korvauspäätökseen
samoin kuin kiinteistön käyttöä koskevaan
päätökseen haetaan muutosta valittamalla
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Korvaukseen oikeutetulle
on valitusmenettelystä huolimatta viivytyksettä suoritettava
määrä, josta ei ole erimielisyyttä.
Kiinteistön käyttöä koskevaa
päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta
huolimatta, jollei hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa. Kiinteistön
käyttöä koskevaa sopimusta koskeva
riita käsitellään hallintoriita-asiana
hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
15 §
Liikkumista koskevat kiellot ja rajoitukset
Jos sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta
välttämättä sitä vaatii,
puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen,
varuskunnan päällikkö tai harjoituksen
johtaja voi kieltää asiattomilta puolustusvoimien
käytössä olevalla alueella tai kohteessa
liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista
rangaistuksista säädetään
rikoslaissa (39/1889).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §
Puolustusvoimien johto ja hallintoyksiköt
Puolustusvoimien ylimmästä päällikkyydestä säädetään
perustuslaissa. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön
alainen. Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista
ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin tässä laissa
säädetään.
Puolustusvoimissa on puolustusvoimain komentaja, pääesikunta,
maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, sotilaslaitoksia, varuskuntia,
joukko-osastoja ja muita hallintoyksiköitä sekä maakuntajoukkoja.
27 §
Puolustushaarat
Maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia
ja joukko-osastoja. Maavoimia johtaa maavoimien komentaja. Maavoimien
esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee
esittelystä maavoimien komentaja, jollei asia ole säädetty
tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Maavoimien kannalta merkittävät asiat ratkaisee
kuitenkin maavoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian
käsittelystä ja ratkaisemisesta maavoimien esikunnassa annetaan
työjärjestyksessä, jonka maavoimien komentaja
vahvistaa.
Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja
joukko-osastoja. Merivoimia johtaa merivoimien komentaja. Merivoimien esikunnassa
käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä merivoimien
komentaja, jollei asia ole säädetty tai määrätty
muun virkamiehen ratkaistavaksi. Merivoimien kannalta merkittävät
asiat ratkaisee kuitenkin merivoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian
käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa
annetaan työjärjestyksessä, jonka merivoimien
komentaja vahvistaa. Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua
sekä sitä edistäviä ja turvaavia
toimenpiteitä.
Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja
joukko-osastoja. Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja. Ilmavoimien
esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee
esittelystä ilmavoimien komentaja, jollei asia ole säädetty tai
määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ilmavoimien
kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin
ilmavoimien komentaja. Tarkempia määräyksiä asian
käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien
esikunnassa annetaan työjärjestyksessä,
jonka ilmavoimien komentaja vahvistaa. Ilmavoimien esikunnan yhteydessä toimii
sotilasilmailuviranomaisena ilmailulaissa (1194/2009) tarkoitettu
sotilasilmailun viranomaisyksikkö.
Maavoimien esikunta, merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta
ovat toimialaansa koskevissa hallinnollisissa asioissa pääesikunnan alaisia.
27 a §
Maanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulu on sotatieteellistä opetusta
antava puolustusvoimiin kuuluva korkeakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta,
organisaatiosta ja siellä annettavasta opetuksesta ja koulutuksesta
säädetään tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulusta
annetussa laissa (1121/2008).
27 b §
Puolustusvoimien logistiikkalaitos
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta,
hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä,
ympäristöasioista ja tilahallinnasta
vastaava pääesikunnan alainen sotilaslaitos, johon
kuuluu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, sotilaslaitoksia
ja muita hallintoyksiköitä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa
käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä laitoksen
johtaja, jollei asiaa ole säädetty tai
määrätty muun viranomaisen tai virkamiehen
ratkaistavaksi. Laitoksen kannalta merkittävät
asiat ratkaisee kuitenkin laitoksen johtaja. Tarkempia määräyksiä asian
käsittelystä ja ratkaisemisesta Puolustusvoimien
logistiikkalaitoksessa annetaan työjärjestyksessä,
jonka laitoksen johtaja vahvistaa.
27 c §
Aluetoimistot ja varuskunnat
Maavoimien eräisiin joukko-osastoihin kuuluu yksi tai
useampi aluetoimisto, jonka tehtävänä on
käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta, naisten
vapaaehtoista asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat
asiat sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään.
Näissä asioissa aluetoimisto on maavoimien
esikunnan alainen. Aluetoimistossa käsiteltävän
edellä tarkoitetun asian ratkaisee esittelystä aluetoimiston
päällikkö, jollei asiaa ole säädetty
tai määrätty muun viranomaisen tai virkamiehen
ratkaistavaksi. Tarkempia määräyksiä edellä tarkoitetun
asian käsittelystä ja ratkaisemisesta aluetoimistossa
annetaan työjärjestyksessä, jonka aluetoimiston
päällikkö vahvistaa.
Aluetoimistojen toimialueet kattavat koko maan. Aluetoimistojen
nimistä, toimialueista ja organisaatiosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Varuskunta on puolustusvoimien käytössä olevista
alueista ja niillä sijaitsevista hallintoyksiköistä tai
niiden osista koostuva yksikkö, jonka tehtävänä on
sovittaa yhteen ja tuottaa yhteisiä palveluja varuskuntaan
kuuluville yksiköille ja sotilaskohteille. Varuskunnassa
käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee
esittelystä varuskunnan päällikkö.
28 §
Paikallishallinto ja maakuntajoukot
Sotilaslaitos ja joukko-osasto ovat puolustusvoimien paikallishallintoviranomaisia.
Sotilaslaitos ja joukko-osasto ovat pääesikunnan,
maavoimien esikunnan, merivoimien esikunnan, ilmavoimien esikunnan
tai sotilaslaitoksen alaisia sen mukaan kuin siitä 29 §:n
mukaisesti päätetään.
Paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen
asian ratkaisee esittelystä paikallishallintoviranomaisen
komentaja tai päällikkö, jollei asiaa
ole säädetty tai määrätty
muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi. Tarkempia määräyksiä asian
käsittelystä ja ratkaisemisesta paikallishallintoviranomaisessa
annetaan työjärjestyksessä, jonka paikallishallintoviranomaisen
komentaja tai päällikkö vahvistaa.
Maakuntajoukot ovat puolustusvoimiin kuuluvia alueellisesti
tai paikallisesti käytettäviä joukkoja.
Maakuntajoukot ovat sotilaslaitoksen, aluetoimiston tai joukko-osaston
alaisia sen mukaan kuin siitä 29 §:n mukaisesti
päätetään. Maakuntajoukot muodostetaan
reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista sekä muista
vapaaehtoisista, jotka ovat antaneet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
annetussa laissa tarkoitetun sitoumuksen puolustusvoimille.
Maakuntajoukkoja voidaan käyttää puolustusvoimien
virka-aputehtävissä.
29 §
Kokoonpanosta ja johtosuhteista päättäminen
Puolustusministeriö päättää puolustusvoi-main
komentajan tai pääesikunnan esityksestä:
1) pääesikunnan, puolustushaaraesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun,
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja aluetoimiston sijoituspaikasta
sekä sotilaslaitoksen, joukko-osaston tai muun yksikön
perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta;
2) muistakin kokoonpanojen tai johtosuhteiden muutoksista, joilla
on merkittävää yhteiskunnallista, taloudellista
tai henkilöstöön liittyvää vaikutusta.
Puolustusvoimain komentajalla on oikeus muilta osin päättää yksityiskohtaisista
kokoonpanoista ja johtosuhteista. Puolustusministeriö tulee
pitää tietoisena näitä asioita
koskevasta valmistelusta. Toimivallan jaosta puolustusministeriön
ja puolustusvoimain komentajan välillä voidaan
säätää tarkemmin puolustusministeriön
asetuksella.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun kokoonpanon lisäksi
valmiuden kohottamista varten perustettavasta kokoonpanosta ja johtosuhteista päätetään
jäljempänä tässä laissa
tarkoitettuna sotilaskäskyasiana.
44 §
Palvelukseen ilmoittautuminen
Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavien
häiriötilanteiden taikka valmiuslain (1552/2011)
mukaisten poikkeusolojen tai näiden uhan sitä edellyttäessä puolustusvoimien virkamiehen
on määräyksestä saavuttava palvelukseen
myös vuosilomalta tai virkavapaalta. Tällaisen
uhan tai tilanteen ollessa ilmeinen virkamiehen on viipymättä otettava
yhteyttä palveluspaikkaansa. Edellä tarkoitetun
määräyksen antaa puolustusvoimien toimivaltainen
viranomainen.
Virkamiehen varallaolovelvollisuudesta säädetään
työaikalain (605/1996) 5 §:n 3 momentissa
ja velvollisuudesta suostua lisä- tai ylityön
tekemiseen mainitun lain 18 §:n 4 momentissa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleen
asian käsittely siirtyy tämän lain mukaan toimivaltaiselle
viranomaiselle.