1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Matkustamisoikeus
Suomen kansalaisella on oikeus matkustaa maasta sen mukaan kuin
tässä laissa säädetään.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.
2 §
Matkustamisoikeuden osoittaminen
Suomen kansalainen osoittaa oikeutensa matkustaa maasta ja saapua
maahan passilla, jollei tästä laista, Euroopan
yhteisön lainsäädännöstä taikka
Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta
muuta johdu. Ilman passia Suomen kansalainen saa matkustaa Islantiin,
Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
ne muut maat, joihin Suomen kansalainen saa matkustaa käyttäen
matkustusasiakirjana passin sijasta henkilökorttilain (829/1999)
1 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökorttia.
Harjoittaessaan merimiestointa ulkomaanliikenteessä merimies
voi osoittaa oikeutensa matkustaa maasta merenkulkijain kansallisella
henkilöllisyystodistuksella (merimiespassi). Merimiehenä pidetään
merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa
yleissopimuksessa (SopS 64/1970) määriteltyä merenkulkijaa.
Ilma-aluksen miehistöön kuuluva voi osoittaa
oikeutensa matkustaa maasta ja saapua maahan säännönmukaiseen
tehtäväänsä kuuluvan lennon
yhteydessä kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
(SopS 11/1949) liitteessä 9 tarkoitetulla Suomen
viranomaisen antamalla miehistökortilla.
Suomen kansalainen voi osoittaa oikeutensa matkustaa maasta
ja saapua maahan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin
virkamiehilleen antamalla matkustusasiakirjalla.
Valtion aluksella, valtion ilma-aluksella tai puolustusvoimien
järjestäytyneen joukon jäsenenä matkustaja-
tai miehistöluetteloon merkitty Suomen kansalainen voi
virka- tai palvelustehtävässään
matkustaa maasta ja saapua maahan ilman matkustusasiakirjaa, jos
hän muutoin voi luotettavasti osoittaa henkilöllisyytensä.
3 §
Passi
Matkustusoikeuden osoittamiseksi Suomen kansalaiselle annetaan
hakemuksesta passi, jollei laista muuta johdu.
4 §
Diplomaattipassi ja virkapassi
Diplomaattipassi voidaan myöntää:
1) tasavallan presidentille, eduskunnan puhemiehelle
ja varapuhemiehelle, valtioneuvoston jäsenelle ja oikeuskanslerille,
korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentille,
puolustusvoimain komentajalle sekä evankelisluterilaisen
kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispalle;
2) ulkoasiainhallinnon palveluksessa toimivalle henkilölle
diplomaattisia tehtäviä varten sekä muulle
ulkomaanedustuksessa toimivalle henkilölle vastaavia tehtäviä varten;
3) erityisen merkittävässä valtiollisessa
tehtävässä toimineelle henkilölle;
4) muulle kuin 1—3 kohdassa tarkoitetulle henkilölle,
jos diplomaattipassin myöntäminen on tarpeellinen
diplomaattiseen tehtävään rinnastettavaa
kansainvälistä tehtävää varten;
5) kohdassa 2 mainittujen ulkoasiainhallinnon palveluksessa
olevien henkilöiden puolisolle, alaikäiselle lapselle
sekä olosuhteiden sitä edellyttäessä myös
18—20-vuotiaalle lapselle, sekä erityisestä syystä leskelle;
6) erityisestä syystä 1, 3 ja 4 kohdassa
tarkoitetun henkilön sekä 2 kohdassa mainitun
muun ulkomaanedustuksessa toimivan henkilön puolisolle
tai leskelle ja lapselle.
Virkapassi voidaan myöntää ulkoasiainhallinnon
palveluksessa olevalle ja muulle ulkomaanedustuksessa toimivalle
sekä muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa virallisessa
kansainvälisessä tehtävässä toimivalle
henkilölle. Virkapassi voidaan erityisestä syystä myöntää myös
edellä tarkoitetun henkilön puolisolle ja lapselle.
Tämän lain passia koskevia säännöksiä sovelletaan
myös diplomaattipassiin ja virkapassiin, jollei laissa
tai asetuksessa toisin säädetä.
Edellä 1 momentin 5 ja 6 kohdassa sekä 2 momentissa
puolisolla tarkoitetaan henkilön aviopuolisoa taikka henkilön
kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää avopuolisoa,
jos avopuolisot ovat todistettavasti asuneet yhdessä vähintään
kaksi vuotta taikka heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.
5 §
Passin sisältö
Passiin merkitään henkilön sukunimi,
etunimet, sukupuoli, henkilötunnus, kansalaisuus, syntymäkotikunta,
passin myöntämispäivä ja viimeinen
voimassaolopäivä, passin myöntänyt viranomainen
ja passin numero. Passissa on lisäksi passinhaltijan kasvokuva
ja nimikirjoitus. Kelpoisuusalueeltaan rajoitetun passin osalta passiin
merkitään ne maat, joihin se oikeuttaa matkustamaan.
Syntymäkotikunnan sijaan merkitään "ulkomaat",
jos henkilön syntymäkotikuntaa ei voida luotettavasti
selvittää taikka sen merkitseminen passiin todennäköisesti
vaarantaisi henkilön turvallisuutta.
Passin turvatekijöistä ja biometrisistä tunnisteista
on voimassa, mitä jäsenvaltioiden myöntämien
passien turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista
vaatimuksista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2252/2004
säädetään. Biometrisen tunnisteen
sisältävän passin kannessa on tätä osoittava
tunnuskuva.
Passin tekniseen osaan talletettujen tietojen aitouden ja eheyden
varmistamiseen liittyvän varmenteen luo Väestörekisterikeskus.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
1 momentissa tarkoitetun nimikirjoituksen merkitsemisestä.
2 luku
Passin hakeminen ja myöntäminen
6 §
Passin hakeminen
Passia on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä hakijan
kasvokuva, josta hakija on hyvin tunnistettavissa. Passihakemus
on jätettävä henkilökohtaisesti
kihlakunnan poliisilaitokseen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla myönnettävää passia
koskeva hakemus voidaan jättää lentoasemalla
myös liikkuvalle poliisille. Hakijan on hakiessaan passia
esitettävä tunnistamisasiakirjana poliisin myöntämä voimassa
oleva henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Jollei
hakijalla ole esittää tunnistamisasiakirjaa, poliisi suorittaa
tunnistamisen. Passin saa noutaa passinhakijan valtuuttama henkilö.
Passi lähetetään hakijan pyynnöstä myös
postitse.
Ulkomailla oleva Suomen kansalainen voi hakea passia Suomen
suurlähetystöstä tai lähetetyn
virkamiehen johtamasta konsulaatista taikka sellaisesta muusta Suomen
edustustosta, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoasiainministeriö on
oikeuttanut antamaan passeja. Hakijan on hakiessaan passia esitettävä tunnistamisasiakirjana
voimassa oleva henkilöllisyyttä osoittava asiakirja.
Jollei hakijalla ole esittää tunnistamisasiakirjaa,
passin antava viranomainen suorittaa tunnistamisen. Edustusto voi
pyynnöstä toimittaa passinhakijalle kunniakonsulaatin
välityksellä. Passin saa noutaa passinhakijan
valtuuttama henkilö. Edustusto voi lähettää passin
myös hakijan pyynnöstä postitse.
Diplomaattipassia ja virkapassia haetaan kirjallisesti ulkoasiainministeriöltä.
Poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista
asiakirjoista säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella. Hakemukseen liitettävien
kasvokuvien lukumäärästä sekä kasvokuvalle
asetettavista vaatimuksista säädetään
sisäasiainministeriön asetuksella.
7 §
Alaikäisen passihakemus
Alaikäisen passihakemukseen tulee liittää hänen
huoltajiensa suostumus. Huoltaja voi antaa suostumuksensa passin
kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna.
Jos alaikäinen on otettu Suomessa sosiaalilautakunnan
huostaan, antaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen sosiaalihuoltolain
(710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin.
8 §
Asevelvollisen passihakemus
Asevelvollisen on passia hakiessaan esitettävä selvitys
siitä, ettei passin myöntämiselle ole 14 §:n
5 momentissa tai 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
estettä. Todistus, jolla asevelvollinen voi osoittaa esteettömyyden
passin saamiselle, voi olla:
1) sotilaspassi;
2) rauhan ajan palveluksesta vapautetulle annettu kutsuntatodistus
tai muu vastaava päätös;
3) kokonaan asepalveluksesta vapautetulle annettu kutsuntatodistus;
4) sotilasviranomaisen antama esteettömyystodistus;
tai
5) siviilipalvelustodistus.
9 §
Tunnistaminen
Passinhakijan tunnistaminen tulee suorittaa luotettavalla tavalla.
Sisäasiainministeriöllä on oikeus
antaa passin myöntäville viranomaisille määräyksiä tunnistamisen
suorittamisesta.
10 §
Passin myöntäminen
Passin myöntää kihlakunnan poliisilaitos. Helsinki-Vantaan
lentoasemalla passin voi myöntää myös
liikkuva poliisi.
Ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle myöntää passin
Suomen suurlähetystö tai lähetetyn virkamiehen
johtama konsulaatti taikka sellainen muu Suomen edustusto, jossa
palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoasiainministeriö on
oikeuttanut antamaan passeja.
Diplomaattipassin ja virkapassin myöntää ulkoasiainministeriö.
11 §
Alaikäisen passi
Alaikäiselle myönnetään
passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuvat.
Jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan
syyn vuoksi voida saada 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua
suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi
kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole
tarpeen. Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi
voidaan kuitenkin myöntää alaikäiselle,
jos sen myöntämättä jättäminen
olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä,
ettei lasta vastoin huoltajansa suostumusta muutoin kuin tilapäisesti
viedä toiseen valtioon.
Sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin
on velvollinen antamaan passin myöntävän
viranomaisen pyynnöstä lausunnon siitä,
onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen
etua. Viranomainen antaa lausuntonsa niissä tapauksissa,
joissa viranomaisella on ennestään hallussaan
alaikäistä tai hänen huoltajiaan
koskevia tietoja. Lausunto voi sisältää myös
sellaista tietoa, joka sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain (812/2000) nojalla on pidettävä salassa,
jos tämä on lapsen edun kannalta välttämätöntä.
Päätöstä, jolla alaikäiselle
on 2 momentin nojalla myönnetty passi, on noudatettava
muutoksenhausta huolimatta.
12 §
Väliaikainen passi
Edellä 10 §:ssä tarkoitettu viranomainen
voi erityisestä syystä myöntää passin
väliaikaisena (väliaikainen passi), jos
keskitetysti valmistetun passin myöntäminen nopeutetussakaan
aikataulussa ei ole mahdollista.
Hakijan on esitettävä luotettava selvitys
syystä, joka edellyttää väliaikaisen
passin myöntämistä, sekä sen
kestosta.
13 §
Passin kelpoisuusalue
Passi oikeuttaa matkustamaan Suomesta.
Passin kelpoisuusaluetta rajoitetaan sen mukaan kuin hakija
pyytää taikka huoltaja 7 §:n 1 momentin
nojalla tai sosiaalilautakunta huostaanottamansa lapsen osalta on
rajoittanut suostumustaan. Kelpoisuusalueeltaan rajoitettu passi
voidaan myöntää myös 15 §:n
1 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja silloin, kun alaikäiselle
11 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myönnetään
passi.
14 §
Passin voimassaoloaika
Passin voimassaoloaika on viisi vuotta sen myöntämispäivästä lukien,
jollei 2—7 momentista muuta johdu.
Passi myönnetään viittä vuotta
lyhyemmäksi ajaksi sen mukaan kuin hakija pyytää taikka huoltaja
7 §:n 1 momentin nojalla tai sosiaalilautakunta huostaanottamansa
lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Viittä vuotta
lyhyemmäksi ajaksi passi voidaan myöntää myös
15 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja
silloin, kun passi myönnetään 11 §:n
2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
Hakijalle, jolla on myös jonkin vieraan valtion kansalaisuus
ja joka kansalaisuuslain (359/2003) 34 §:n nojalla
mahdollisesti tulee menettämään Suomen
kansalaisuutensa, passi myönnetään enintään
siihen saakka, kun hakija täyttää 22
vuotta.
Kun passi myönnetään 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa
peruuttamatta voimassa olevaa passia, passi myönnetään
kaksoispassin antamisen perusteena olevan syyn edellyttämäksi
ajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.
Asevelvolliselle voidaan antaa passi enintään sen
vuoden loppuun, jona hän täyttää 28
vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus
ole esteenä passin myöntämiselle tätä pidemmäksi
ajaksi taikka jollei erityisen painavista syistä muuta
johdu.
Edellä 12 §:ssä tarkoitettu väliaikainen
passi myönnetään enintään
12 kuukauden määräajaksi.
Diplomaattipassi ja virkapassi voidaan erityisestä syystä myöntää viittä vuotta
lyhyemmäksi ajaksi.
15 §
Passin myöntämisen esteet
Passi voidaan evätä henkilöltä:
1) jos henkilön todennäköisin
syin epäillään syyllistyneen rikokseen,
josta saattaa seurata vähintään vuoden
vankeusrangaistus ja jota koskeva esitutkinta tai syyteharkinta
on kesken taikka josta henkilö on syytteessä tai
jonka johdosta henkilö on etsintäkuulutettu;
2) joka on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen
eikä ole rangaistusta suorittanut;
3) joka on 28 vuotta täyttänyt asevelvollinen, sen
vuoden loppuun, jona hän täyttää 30
vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus
ole esteenä passin antamiselle.
Passia ei anneta henkilölle, joka on määrätty pakkokeinolain
(450/1987) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun
matkustuskieltoon taikka konkurssilain (120/2004) 4 luvun
8 tai 9 §:ssä tarkoitettuun maastapoistumiskieltoon.
16 §
Passin myöntämisen esteiden ja rajoitusten harkitseminen
Harkittaessa passin myöntämistä 15 §:n
1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on otettava huomioon
matkustamisen merkitys hänen perhesuhteidensa, terveydentilansa,
toimeentulonsa, ammattinsa ja muiden olosuhteiden kannalta. Passin
myöntämistä harkittaessa on lisäksi
otettava huomioon, onko perusteltua syytä olettaa, että asianomainen
matkustaa ulkomaille välttääkseen esitutkintaa,
rangaistusta tai sen täytäntöönpanoa.
17 §
Esteettömyyden selvittäminen ja henkilötietojen oikeellisuus
Edellä 10 §:ssä tarkoitetun passin
myöntävän viranomaisen on ennen passin
antamista selvitettävä hakijan esteettömyys.
Lupaviranomainen tarkistaa hakijan henkilötiedot väestötietojärjestelmästä ja
tiedot merkitään passiin väestötietojärjestelmän
tietojen mukaisesti.
18 §
Kaksoispassi
Uusi passi voidaan myöntää voimassa
olevaa passia peruuttamatta, jos voimassa oleva passi on ulkomaan
viranomaisen hallussa tai ulkomaan viranomaisen passiin tekemät
merkinnät estävät matkustamisen toiseen
maahan ja jos uusi passi on tarpeen hakijan työn tai muun
erityisen painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.
19 §
Uuden passin antaminen
Jos passinhakijalla on voimassa oleva passi eikä se
ole hänen hallussaan, hänen on esitettävä riittävä selvitys
passin katoamisesta.
Kun 10 §:ssä tarkoitettu viranomainen luovuttaa
myöntämänsä uuden passin, lukuun
ottamatta 18 §:ssä tarkoitettua kaksoispassia,
aikaisempi passin myöntämispäätös
raukeaa ja passin voimassaolo päättyy. Hakijan
on tällöin luovutettava uuden passin luovuttavalle
viranomaiselle aikaisempi passi, jos se on hänen hallussaan. Jos
aikaisemmassa passissa on hakijalle välttämättömiä ulkomaan
viranomaisen merkintöjä, hakija ei ole velvollinen
luovuttamaan sitä viranomaiselle kuin ainoastaan passin
mitätöintiä varten.
Sisäasiainministeriöllä on oikeus
antaa tarkempia määräyksiä passin
mitätöinnistä.
20 §
Päätös
Kun passi myönnetään hakemuksen mukaisesti,
hakijalle ei anneta erillistä hallintopäätöstä eikä valitusosoitusta.
Jos passi myönnetään 11 §:n
2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilman kaikkien huoltajien
suostumusta taikka passi myönnetään hakemuksesta
poiketen, hakijalle annetaan passin ohella erillinen hallintopäätös
valitusosoituksineen.
3 luku
Passin peruuttaminen ja poisottaminen
21 §
Passin peruuttamisen edellytykset
Passi peruutetaan:
1) jos sen haltija menettää Suomen
kansalaisuuden tai vapautetaan siitä;
2) jos sen haltija pyytää passin
peruuttamista;
3) jos passinhaltija ilmoittaa sen kadonneeksi tai
anastetuksi;
4) jos viranomaisten tietoon on tullut, että passinhaltija
on kuollut;
5) jos sosiaalilautakunta tai huoltaja on peruuttanut
7 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksensa; jos huoltaja
peruu 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, passi
voidaan jättää peruuttamatta, jos peruuttaminen
olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä,
ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti
viedä toiseen valtioon; sosiaalihuoltolain 6 §:n
1 momentissa tarkoitetun toimielimen velvollisuudesta antaa lausuntonsa
lapsen edusta passin peruuttamatta jättämistä koskevassa
asiassa noudatetaan, mitä tämän lain
11 §:n 3 momentissa säädetään;
6) jos sosiaalilautakunta vaatii sen huostaan otetun
alaikäisen osalta passin peruuttamista; tai
7) jos Väestörekisterikeskus on erityisestä syystä peruuttanut
5 §:n 3 momentissa tarkoitetun varmenteen.
Passi voidaan peruuttaa:
1) jos passi sisältää ilmeisen
virheellisyyden;
2) jos se on turmeltunut tai sen merkintöjä on muutettu
taikka siinä on muita kuin viranomaisen merkintöjä;
3) jos sen myöntämisen jälkeen
on tullut esiin seikkoja, jotka passin myöntämistä harkittaessa todennäköisesti
johtaisivat 15 §:n nojalla passin epäämiseen;
tai
4) jos sitä käyttää muu
kuin se, jolle passi on myönnetty.
Diplomaattipassi ja virkapassi voidaan peruuttaa myös
silloin, kun passinhaltija on siirtynyt toisiin tehtäviin
tai passin myöntämisen edellytykset muutoin poistuvat.
Harkittaessa passin peruuttamista 2 momentin 3 kohdan nojalla
on otettava huomioon 16 §:ssä mainitut
seikat.
Päätöstä, jolla alaikäiseltä 1
momentin 5 kohdan perusteella on päätetty jättää passi
peruuttamatta, on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
Jos passi on peruutettu 1 momentin 7 kohdan nojalla, passinhaltijalla
on oikeus saada maksutta uusi passi peruutetun passin jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi.
Jos passi on peruutettu 2 momentin 1, 2 tai 4 kohdan nojalla syystä,
joka ei ole aiheutunut passinhaltijan omasta menettelystä,
passinhaltijalla on oikeus saada maksutta uusi passi peruutetun
passin jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi.
22 §
Passin peruuttaminen
Passin peruuttaa passinhaltijan kotikunnan kihlakunnan poliisilaitos
tai passin myöntänyt viranomainen.
23 §
Passin peruuttaminen turvallisuustoimenpiteenä
Väärinkäytösten estämiseksi
passi voidaan peruuttaa viranomaisen aloitteesta silloin, kun voidaan
todennäköisin syin epäillä henkilön kuolleen
luonnononnettomuuden tai muun katastrofin yhteydessä taikka
rikoksen johdosta.
Jos 1 momentissa tarkoitettu epäily osoittautuu vääräksi
ja henkilö löytyy elävänä,
hänellä on oikeus saada maksutta uusi passi peruutetun passin
jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi.
24 §
Edellytykset passin ottamiselle viranomaisen haltuun
Passi otetaan viranomaisen haltuun, kun on tehty päätös
passin peruuttamisesta.
Passi voidaan ottaa väliaikaisesti viranomaisen haltuun
ennen peruuttamispäätöksen tekemistä,
jos passi sisältää ilmeisen virheellisyyden
tai passi on siten turmeltunut, ettei sitä voida enää pitää luotettavana
tunnistamis- tai matkustusasiakirjana tai sen merkintöjä on
muutettu taikka siinä on muita kuin viranomaisen merkintöjä taikka
jos sitä käyttää muu kuin se,
jolle passi on myönnetty.
Matkustuskieltoon määrätyn henkilön
passin luovuttamisesta poliisille ilman peruuttamispäätöstä säädetään
pakkokeinolain 2 luvun 2 §:n 3 momentissa. Maastapoistumiskieltoon
määrätyn henkilön passin luovuttamisesta
poliisin haltuun säädetään konkurssilain
4 luvun 8 §:n 3 momentissa.
25 §
Passin ottaminen viranomaisen haltuun
Passin ottaa viranomaisen haltuun sen peruuttanut viranomainen
taikka tämän pyynnöstä rajatarkastusviranomainen.
Passin saa 24 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
ottaa viranomaisen haltuun poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen
pidättämiseen oikeutettu virkamies. Tällöin
rajatarkastusviranomainen voi ottaa passin haltuunsa pidättämiseen
oikeutetulle virkamiehelle luovutettavaksi.
Passin saa 24 §:n 2 momentin mukaisessa tapauksessa
ottaa väliaikaisesti viranomaisen haltuun passin peruuttamiseen
22 §:n nojalla oikeutettu viranomainen ja rajatarkastusviranomainen,
jos on todennäköistä, että passi
voidaan 21 §:n nojalla peruuttaa.
Viranomaisen haltuun otettu passi on viipymättä toimitettava
passinhaltijan kotikunnan kihlakunnan poliisilaitokselle tai sen
myöntäneelle viranomaiselle. Poliisimiehellä,
rajavartiomiehellä ja muulla passintarkastajana toimivalla
virkamiehellä on passin haltuun ottamiseksi oikeus tehdä henkilöntarkastus.
Passi voidaan ottaa viranomaisen haltuun sen estämättä,
että passin peruuttamispäätöksestä on valitettu.
Päätökseen ottaa passi viranomaisen haltuun
ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.
4 luku
Maastalähtö ja maahantulo
26 §
Rajatarkastusviranomainen
Rajatarkastusviranomaisella tarkoitetaan tässä laissa
rajavartiolaitosta ja muuta viranomaista, jolla on oikeus rajavartiolaissa
(578/2005) tarkoitetun rajatarkastuksen tekemiseen.
27 §
Rajan ylittämistä koskevat säännökset
Rajan ylittämisestä, rajanylityspaikoista
ja niiden aukioloajoista sekä rajatarkastustehtävien
jakamisesta rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin kesken eri rajanyrityspaikoilla
säädetään rajavartiolaissa ja
sen nojalla annetuissa säännöksissä.
28 §
Tietojen antaminen rajatarkastusviranomaiselle
Jos Suomen kansalaisella on matkustaessaan oltava passi tai
henkilökortti, hänen on lähtiessään
maasta ja myös maahan saapuessaan pyynnöstä esitettävä se
rajatarkastusviranomaiselle.
Suomen kansalainen on velvollinen antamaan rajatarkastusviranomaiselle
tämän pyynnöstä tietoja, jotka
ovat välttämättömiä matkustusoikeuden
toteamiseksi.
5 luku
Erinäiset säännökset
29 §
Passirekisteri
Tässä laissa poliisille ja 10 §:n
2 momentissa tarkoitetulle Suomen edustustolle säädettyjen tehtävien
suorittamiseksi poliisi pitää rekisteriä passeista
ja niihin merkityistä ja talletetuista tiedoista. Poliisin
henkilörekistereistä säädetään tarkemmin
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetussa laissa (761/2003).
Tässä laissa ulkoasiainministeriölle
säädettyjen tehtävien suorittamiseksi
diplomaatti- ja virkapassirekisteriä pitää ulkoasiainministeriö, joka
on myös rekisterinpitäjä. Rekisteriin
talletettavien tietojen osalta on voimassa, mitä henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 3 §:n
2 momentissa sekä 3 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään.
Tietojen poistamisesta on voimassa, mitä mainitun lain
23 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa
säädetään. Henkilötietojen
käsittelyyn sovelletaan muutoin henkilötietolakia
(523/1999) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua
lakia (621/1999).
30 §
Teknisen osan tietojen tietoturva
Passin myöntävä viranomainen vastaa
siitä, että passia annettaessa sen koneellisesti
luettavat tiedot ovat yhdenmukaiset vastaavien passissa visuaalisesti
nähtävissä olevien tietojen kanssa.
Sisäasiainministeriön tulee huolehtia erityisesti
passin koneellisesti luettavien tietojen tietoturvasta. Sisäasiainministeriö vastaa
edellä tarkoitetusta tietoturvasta myös sellaisen
kolmannen osapuolen osalta, joka ministeriön toimeksiannosta
kokonaan tai osittain toteuttaa 1 momentissa tarkoitettujen
tietojen tallettamisen.
Ulkoasiainministeriö vastaa 2 momentissa säädetyistä seikoista
diplomaattipassien ja virkapassien sekä 10 §:ssä tarkoitettujen
ulkomaan edustustojen myöntämien passien osalta.
31 §
Passin säilyttäminen
Passinhaltijan on säilytettävä passiaan
huolellisesti. Passinhaltija vastaa huolimattomasta säilyttämisestä aiheutuvista
seuraamuksista. Passiin ei myöskään saa
tehdä mitään omia merkintöjä.
32 §
Passin hävittäminen
Jollei passia ole noudettu vuoden kuluessa passin myöntämispäivästä,
se voidaan hävittää. Tällöin
myös passin myöntämispäätös
raukeaa.
Viranomaisen on hävitettävä 19 §:n
nojalla sille luovutettu passi sekä 22 §:ssä tarkoitetun viranomaisen
21 §:n nojalla peruuttama passi. Jos 10 §:ssä tarkoitetulle
viranomaiselle toimitetaan passi, jonka voimassaoloaika on päättynyt, tämän
on hävitettävä se. Tilanteissa, joissa
passi peruutetaan muun kuin sen haltijan aloitteesta, passi hävitetään
kuitenkin vasta passin peruuttamista koskevan päätöksen
lainvoimaiseksi tulon jälkeen, kuitenkin viimeistään
sen voimassaoloajan päätyttyä.
Sisäasiainministeriöllä on oikeus
antaa tarkempia määräyksiä passin
hävittämisestä.
33 §
Passinhaltijan nimen tai henkilötunnuksen muutos
Passinhaltijan on huolehdittava siitä, että käyttäessään
passia matkustusoikeuden osoituksena siihen merkityt henkilötiedot
vastaavat väestötietojärjestelmään
merkittyjä tietoja.
34 §
Maksu
Passista peritään valtion maksuperustelaissa (150/1992)
säädettyjen perusteiden mukainen maksu.
35 §
Merimiespassi
Merimiespassin hakemisesta, myöntämisestä,
peruuttamisesta ja ottamisesta viranomaisen haltuun on voimassa,
mitä tässä laissa säädetään passin
hakemisesta, myöntämisestä, peruuttamisesta
ja viranomaisen haltuun ottamisesta.
36 §
Rikoslain rangaistussäännökset
Rangaistus valtionrajarikoksesta säädetään
rikoslain (39/1889) 17 luvun 7 §:ssä ja
lievästä valtionrajarikoksesta 17 luvun 7 a §:ssä.
37 §
Muutoksenhaku
Muutoksen hakemisesta tämän lain nojalla tehtyyn
päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Valituksen ulkomaanedustuston päätöksestä käsittelee Helsingin
hallinto-oikeus.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
38 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä menettelystä passia haettaessa
ja annettaessa sekä hakemukseen vaadittavista liitteistä voidaan
antaa valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä diplomaattipassin
ja virkapassin myöntämisen edellytyksistä ja
rajoituksista.
Sisäasiainministeriö vahvistaa passin hakemisessa
ja antamisessa käytettävän lomakkeen
kaavan sekä päättää passin
mallista ja muista sen valmistamiseen liittyvistä seikoista.
Diplomaattipassin ja virkapassin hakemisessa ja antamisessa käytettävän
lomakkeen vahvistaa kuitenkin ulkoasiainministeriö, joka
myös päättää niiden
mallista ja muista niiden valmistamiseen liittyvistä seikoista.
39 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan 22 päivänä elokuuta 1986
annettu passilaki (642/1986) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
40 §
Siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa toistaiseksi peruutetun
passin voimassaolo päättyy tämän lain
voimaan tullessa ilman erillistä päätöstä.
Tämän lain voimaan tullessa kumottavan passilain
nojalla annetut passit ovat voimassa niihin merkittyyn viimeiseen
voimassaolopäivään saakka.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn
valmistusvirheellisen passin jäljellä oleva voimassaoloaika
on yli viisi vuotta, myönnetään sen tilalle
uusi passi kuitenkin vain viideksi vuodeksi.