Selvityspyyntö

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kirjallista selvitystä mahdollisuudesta luovuttaa hätäkeskuksessa syntyneitä tietoja ensihoidon tarpeita varten sekä muutoinkin ensihoidon potilastietojärjestelmän samoin kuin sähköisen potilaskertomuksen hyödyntämisestä hätäkeskuksen ja ensihoidon toiminnassa. Edelleen hallintovaliokunta on pyytänyt tietoa tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteuttamisen aikataulusta samoin kuin selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovuttamiseen ja vastaanottamiseen liittyvistä kehittämistarpeista ja -toimenpiteistä.

Sisäasiainministeriön selvitys

Henkilötietolaki (523/1999) on henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki. Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Hätäkeskuslain (157/2000) 7 §:ssä säädetään hätäkeskustietojärjestelmästä, joka on pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten käyttöön tarkoitettu valtakunnallinen tietojärjestelmä. Hätäkeskuslaitos on hätäkeskustietojärjestelmän päävastuullinen rekisterinpitäjä ja poliisin ylijohto toimii poliisin osalta rekisterinpitäjänä. Rekisteriin saa tallettaa hätäkeskuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien kannalta tarpeellisia tietoja säädetyin tavoin. Rekisteriä pitävien ja käyttävien viranomaisten palveluksessa olevat henkilöt eli muutkin kuin Hätäkeskuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvat ja siten myös sosiaali- ja terveystoimen viranomaiset ovat oikeutettuja näkemään ja käsittelemään teknisen käyttöyhteyden avulla toimivaltuuksiensa rajoissa oman toimialansa tietoja. Käytännössä tämä vaatii etäkäyttöyhteyden. Henkilötietolain 3 §:n mukaan henkilötietojen käsittely kattaa muun ohella tietojen siirtämisen ja luovuttamisen. Työturvallisuuteen liittyviä tietoja on kaikkien yhteisessä kyselykäytössä. Hätäkeskuslain 7 §:n nojalla Hätäkeskuslaitos ei voi siirtää suoraan tietoja muiden viranomaisten rekistereihin.

Hätäkeskuslain 8 §:ssä säädetään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön tiedonsaantioikeuksista eri rekistereistä. Tiedonsaantioikeutta sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalan rekistereistä ei ole säädetty.

Hätäkeskuslain 9 §:ssä säädetään yksityiskohtaisesti tietojen luovuttamisesta poliisiyksikölle, pelastusyksikölle tai muulle hälytetylle yksikölle tai yksikölle, jota varten tieto on hankittu pyynnöstä. Tietoja voidaan luovuttaa hälytetyille yksiköille, kuten sairaankuljetusyksikölle tai muulle hoitoyksikölle. Hälytettävä yksikkö määräytyy yhteistyöviranomaisen hätäkeskukselle antaman ohjeen mukaan. Muun muassa pelastuslaitokset tuottavat sairaankuljetuspalveluita, kuten myös yksityiset toimijat (liikkeenharjoittajat). Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvaa sairaankuljetusta järjestetään kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) nojalla.

Hälytetyt yksiköt, joille tietoja on Hätäkeskuslaitoksesta luovutettu, vastaavat tietojen käsittelyn lainmukaisuudesta omalta osaltaan. Hätäkeskuslaitoksella ei ole mahdollisuuksia valvoa sitä, luovuttavatko tietoja vastaanottaneet tahot tietoja eteenpäin, muodostuuko näistä tiedoista rekistereitä ja miten näitä mahdollisia rekistereitä käytetään.

Edelleen hätäkeskuslain 9 §:n mukaan toimintayksiköiltä vastaanotettuja tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden välityksellä henkilörekisterin pitämisestä vastaavalle poliisiviranomaiselle tai pelastusviranomaisen vastuulliselle rekisterinpitäjälle. Pelastuslain (468/2003) 69 §:ssä säädetään alueen pelastusviranomaisen pitämästä toimenpiderekisteristä, johon tiedot luovutetaan. Tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla sosiaali- ja terveystoimen vastuulliselle rekisterinpitäjälle ei ole säädetty. Tämä on todettu ongelmalliseksi toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Lakia säädettäessä tarvetta tietojen luovutukseen ei katsottu olevan. Hätäkeskuslain 9 §:n 3 momentin nojalla yksittäistapauksessa voidaan luovuttaa hengen tai terveyden suojaamiseksi tietoja sitä tarvitsevalle taholle.

Sosiaali- ja terveystoimen rekistereitä koskevaa lainsäädäntöä on tarkasteltu sosiaali- ja terveysministeriössä terveydenhuoltolakia koskevan hankkeen yhteydessä.

Hätäkeskuslakia voidaan tarkistaa tietojen luovutuksen ja saamisen kannalta terveydenhuoltolain säätämisen yhteydessä, jolloin sosiaali- ja terveystoimen rekisterit on määritetty. Edelleen sisäasiainministeriössä valmistellaan hätäkeskuslainsäädännön tarkistamista koskevaa lakihanketta (tavoiteaikataulu säännösten voimaantulolle vuoden 2010 alku). Tietojen luovuttamista koskevat säännökset voidaan yhteensovittaa edellä mainittujen ministeriöiden lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Hätäkeskuslain osalta tarkistus voidaan tehdä voimassa olevaan lakiin tai hätäkeskuslain uusimisen yhteydessä siinä vaiheessa, kun on tieto, mihin sosiaali- ja terveystoimen rekistereihin tiedot luovutetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys

Terveydenhuoltoviranomaisten tiedonsaantiongelmat hätäkeskuksesta

Terveydenhuoltoviranomaisten tiedonsaantiin ja tietojen siirtämiseen liittyvät ongelmat hätäkeskustoiminnassa ovat pääasiassa erilaisista ensihoitopalvelun järjestämistavoista ja epäselvästä lainsäädännöstä johtuvia. Hätäkeskuslaki (157/2000) ei tunne mahdollisuutta luovuttaa terveystoimen vastuullisille rekisterinpitäjille hätäkeskustoiminnan yhteydessä syntyneitä tietoja. Toisaalta terveydenhuollon lainsäädännössä ei ole selkeitä määritelmiä rekisteripitovelvollisuudesta tai -oikeuksista ensihoitopalvelun osalta. Kansanterveyslain mukaan (66/1972) kunta vastaa sairaankuljetuspalvelun järjestämisestä. Kunta voi huolehtia palvelun tuottamisesta itse, antaa sen pelastuslaitoksen tehtäväksi tai sopia yksityisen liikkeenharjoittajan kanssa. Näissä tilanteissa ensihoitotoiminnassa rekisterinpitäjinä ovat palveluntuottajina toimivat pelastuslaitokset ja yksityiset yrittäjät. Ns. henkilötietolaki (523/1999) määrää rekistereiden yleisistä hallinta- ja käyttöperiaatteista ja mm. salassapitovelvollisuudesta.

Terveydenhuollossa on meneillään kansallinen hanke, jossa mm. potilasasiakirjat saatetaan sähköiseen muotoon. Osana tätä prosessia on myös sähköinen ensihoitokertomus, joka on potilasasiakirja. Kehitteillä on lukuisia hankkeita, joissa paperinen ensihoitokertomus pyritään siirtämään sähköiseen muotoon. Pisimmällä on Helsingissä kehitetty ensihoidon tietojärjestelmä MerlotMedi, joka on viime vuonna otettu käyttöön. Järjestelmä sisältää yhtenä osana sähköisen ensihoitokertomuksen, jonka ensihoitajat täyttävät potilaan luona sekä kuljetuksen aikana. Päivystävällä ensihoitolääkärillä on mahdollisuus omalta tietokonepäätteeltään etätarkastella potilaan ensihoitokertomusta ja tehdä siihen omia merkintöjä. Hoitolaitoksessa ensihoitajat tulostavat ensihoitokertomuksen luovuttaessaan potilaan. Järjestelmä ei ole yhteydessä hoitolaitosten potilastietojärjestelmiin, eikä se toimi kaksisuuntaisesti.

Helsingin ensihoitoyksikkö on ohjeistanut Helsingin hätäkeskuksen siirtämään ensihoidon hälytystietoja MerlotMedi-tietojärjestelmän palvelimelle. Tavoitteena on saada ambulanssitehtävien osoite- ja kellonaikatiedot siirtymään sähköisesti hätäkeskuksesta MerlotMedi-järjestelmään. Tämä tapahtuu siten, että hätäkeskuksessa syntyneet tiedot siirretään viranomaisradioverkko VIRVEn kautta sekä ambulanssin ensihoitajien VIRVE-käsipuhelimiin tekstiviestinä että MerlotMedi-tietojärjestelmän palvelimelle. Palvelimelta hätäkeskuksen välittämät tiedot siirtyvät ambulanssissa olevan kannettavan tietokoneen päätteelle. Välitetyt tiedot sisältävät hälytystehtävän puhelun alkamisajan, tehtäväosoitteen, tehtävälajin, muut hälytetyt ambulanssit, usein avunpyytäjän puhelinnumeron ja mahdollisia lisätietoja.

Viranomaisradioverkossa jokaisella verkkoa käyttävällä viranomaisella on oma numerosarjansa, jonka puitteissa ao. sektorin viestiliikenteen tulee tapahtua. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeen mukaan kukin viranomainen hallinnoi ja vastaa oman sektorinsa VIRVE-toiminnoista. Sosiaali- ja terveystoimen osalta näistä toiminnoista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännön tasolla asioista huolehtii sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-pääkäyttäjä, jolla on tukenaan ryhmä aluepääkäyttäjiä. MerlotMedijärjestelmän liittämisestä VIRVE-yhteyden avulla Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmään ei löydy merkintöjä Hätäkeskuslaitoksen, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkko VIRVEn pääkäyttäjän tai sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjoissa.

Hälytystietojen siirtyessä hätäkeskuksesta MerlotMedi-tietojärjestelmän palvelimelle syntyy tietokanta, josta muodostuu henkilörekisteri. Helsingin hätäkeskuksen osalta on ilmeistä, että hätäkeskuksen ambulansseille välitetyt hälytystiedot siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-viestiyhteyksien kautta ambulanssien VIRVE-puhelimiin, kuten kuuluukin, mutta tämän lisäksi myös pelastustoimen VIRVE-yhteyksien kautta MerlotMedi-järjestelmän palvelimelle. Nämä terveystoimen tiedot kulkevat pelastustoimen ns. hälytysviestiryhmässä, jonka viestejä voivat lukea myös muut kuin terveysviranomaiset.

Kun MerlotMedi-järjestelmää haluttiin laajentaa HYKS Jorvin sairaanhoitoalueelle, alueen hätäkeskus (Länsi-Uudenmaan hätäkeskus) otti yhteyttä Hätäkeskuslaitokseen ja sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-pääkäyttäjään ja pyysi toimintaohjeita, miten MerlotMedi voidaan liittää hätäkeskuksen tietojärjestelmään sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-yhteyksien avulla. Selvitettyään asiaa sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että ennen kuin tällainen liittäminen on mahdollista, tulee rekisteripidolliset asiat olla selvitetty. Kyseessä on sama tietojärjestelmän palvelin, joka on Helsingissä käytössä, mutta hälytettävät yksiköt ovat Espoon ja Kirkkonummen kaupunkien alueilta, joissa terveystoimen lukuun toimii sekä paikallisen aluepelastuslaitoksen että usean yksityisen sairaankuljetusyrityksen ambulansseja. Rekisterinpitoasiat ja -oikeudet, tiedon liikkuminen ja tietoturva-asiat ovat epäselvät.

On syytä korostaa, että edellä mainittu osoitetietojen tiedonsiirto-ongelma ei millään tavalla vaikuta eikä ole vaikuttanut potilaiden saamaan hoitoon. MerlotMedi-järjestelmä on täysin toimintakykyinen ilman hätäkeskuksesta tulevia osoitetietoja, sillä samat tiedot tulevat aina myös ensihoitajien VIRVE-käsipuhelimiin, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa. Ensihoitajat täyttävät MerlotMedi-järjestelmään tarpeelliset potilastiedot, ja päivystävä lääkäri näkee tiedot normaaliin tapaan riippumatta siitä, onko hätäkeskuksesta siirtynyt sinne osoitetietoja vai ovatko ensihoitajat ne sinne syöttäneet. Kunnes rekisteripidolliset asiat on selvitetty, ensihoitajat joutuvat käsin kirjaamaan MerlotMediin tehtävän hälytysaika- ja osoitetiedot.

Terveydenhuoltoviranomaisten tiedonsaantivaikeudet hätäkeskustoiminnassa syntyneiden tietojen osalta ovat tulleet ajankohtaisiksi ensihoidon vastuulääkäreiden ensihoidon valvontatarpeesta heidän suunnitellessaan palvelujärjestelmien kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynyt neuvotteluja sisäasiainministeriön kanssa ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista, ja asiassa vallitsee yhteinen näkemys korjaustarpeesta. Parhaillaan on meneillään sekä hätäkeskuslain päivitys että terveydenhuoltolain säätäminen. Hätäkeskuslakiin kirjataan, että myös terveydenhuollon vastuulliset rekisterinpitäjät ovat oikeutettuja saamaan hätäkeskukselta sektorinsa toimintaan liittyvät operatiiviset tiedot. Terveydenhuoltolaissa säädetään ensihoitopalvelun järjestämisestä ja tässä yhteydessä määritellään myös rekisterinpitoon liittyvät asiat. Sosiaali- ja terveysministeriön kanta on, että kaiken sähköisesti saatavilla olevan tiedon tulee voida siirtyä eri tietojärjestelmien välillä. Edellytyksenä toiminnalle on kuitenkin, että voimassa olevia lakeja ja asetuksia noudatetaan ja että terveydenhuollon tietojen käsittelyssä varmistetaan potilassalaisuuden säilyminen.