Perustelut
Yleistä
Puheenjohtajavaltio Ruotsin luonnos oikeus- ja sisäasioiden
monivuotiseksi ohjelmaksi vastaa pitkälti näkemyksiä,
joita Suomen puolelta on ohjelman ennakkovalmistelun aikana esitetty. Valiokunta
pitää tärkeänä, että Tukholman
ohjelma varmistaa Tampereen ja Haagin ohjelmien jatkuvuuden
korostamalla jo tehtyjen ja hyväksyttyjen instrumenttien
tehokasta toteuttamista ja täytäntöönpanoa.
Myös arviointimenetelmien kehittämiseen kiinnitetään
vahvasti huomiota.
Puheenjohtajan asiakirja on yhdistelmä suuria linjoja
ja yksityiskohtaisia ehdotuksia. Osa näistä yksityiskohdista
voisi ehkä sopia paremmin keväällä 2010
Espanjan puheenjohtajuuskaudella hyväksyttävään
Tukholman ohjelmaa täydentävään
yksityiskohtaisempaan toimintaohjelmaan. Toisaalta yksityiskohtaiset
ehdotukset voidaan nähdä pohjoismaista toimintakulttuuria
korostavina. Tärkeintä ovat konkreettiset ja tehokkaat
toimenpiteet sekä tulokset. Valiokunta painottaa, että oikeus-
ja sisäasioissa tarvitaan nimenomaan konkreettista edistymistä.
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat sekä rajavalvonta
Tukholman ohjelmasta ilmenee, että maahanmuutto- ja
turvapaikkapolitiikan tulee perustua Ranskan puheenjohtajuuskaudella
hyväksytyn maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanolle,
niin sanottu Ranskan pakti (HaVL 27/2008 vp).
Prioriteettitavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka
vuoteen 2012 mennessä. Tämä on erittäin kannatettavaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan
olisi tullut päästä jo vuonna 2008.
Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä kritisoinut nykytilaa,
jossa jäsenmaissa noudatetaan hyvin erilaista turvapaikkapolitiikkaa.
Olennaista on, että jokainen jäsenmaa noudattaa
voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä eikä esimerkiksi
kansallisesti ryhdy toimenpiteisiin, jotka johtavat turvapaikanhakijoiden
siirtymiseen jäsenmaasta toiseen. Yhdenmukainen lainsäädäntö ja
sen yhtenäinen soveltaminen on ensiarvoisen tärkeää. Niitä jäsenmaita,
joihin kohdistuu turvapaikanhakijoiden suurten määrien
vuoksi erityisiä paineita, on syytä tukea esimerkiksi
taloudellisesti sitä mukaa, kun kunkin yksittäisen
turvapaikkamenettelyn on todettu edenneen kyseisessä jäsenmaassa.
Asiakokonaisuuteen kuuluu tehokas rajavalvonta, joka on jäsenvaltioiden
vastuulla. Frontexin tärkeänä tehtävänä on
tukea jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa, ja Frontexin
roolia on tarpeen vahvistaa, mutta jäsenmaa ei voi välttää vastuutaan
vetoamalla Frontexiin. Tehokas rajavalvonta ei luonnollisestikaan
tarkoita sitä, ettei asianmukaisia turvapaikkamenettelyjä noudateta.
Turvapaikkamenettelyyn liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta.
Hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä käytetään
hyväksi. He joutuvat maksamaan kuljetuksestaan suuria summia,
ja lopulta heidät saatetaan jättää eri
vaiheiden jälkeen vaarallisilla kuljetusvälineillä ja
pimeässä meren armoille. Frontex onkin toiminnallaan
pelastanut paljon ihmishenkiä. Turvapaikanhakijoiden hakemusten
asianmukainen käsittely on ihmisoikeuksien kannalta tärkeää.
He eivät myöskään saa joutua
harmaaksi työvoimaksi eri Euroopan maihin. Siksikin on
tärkeää, että yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa
noudatetaan Euroopan unionissa. Siihen kuuluu muun muassa asianmukainen
turvapaikkamenettely, turvapaikan saaneiden tehokas kotouttaminen
samoin kuin niiden tehokas palauttaminen, joilla ei ole perustetta
saada kansainvälistä suojelua. Vapaaehtoisen paluun
osalta olennaista on sen toimivuus.
Valiokunta kannattaa Frontexin roolin vahvistamista ja Euroopan
rajaturvallisuuden kehittämistä yhdennetyn rajaturvallisuuden
(IBM) periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan valiokunta ei näe
perusteltuna Frontexin erityistoimipisteiden perustamista. Frontexin
keskitetty organisaatio soveltuu sen tehtäviin parhaiten.
Jäsenmaiden on huolehdittava, että Frontexin koordinoimiin
operaatioihin on käytettävissä riittävät kalusto-
ja muut resurssit. Samalla viranomaisyhteistyön lisääminen
yhdennetyn rajaturvallisuuden periaatteiden mukaisesti rikostorjunnassa
ja neliportaisen maahanpääsyn valvontamallin eri
tasojen välillä on tärkeää.
Hyvänä esimerkkinä toimivasta viranomaisyhteistyöstä on
suomalainen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyö (PTR-yhteistyö).
Uusi teknologia on tärkeässä asemassa
rajatarkastuksiin käytettävien tietojärjestelmien
parantamisessa. Valiokunta tähdentää SIS
II- ja VIS-järjestelmien suunnitelmien mukaista käyttöönottoa.
Rajanylitystietojärjestelmä täydentää olemassa
olevia järjestelmiä.
Viisumipolitiikan osalta valiokunta valtioneuvoston tavoin kannattaa
selvityksen laatimista yhteisen eurooppalaisen viisumin luomisesta ja
pitää erityisen tärkeänä pohdintaa
yhteisen eurooppalaisen viisuminmyöntämismekanismin luomisesta.
Työvoiman maahanmuutolla on merkittävä rooli
väestöltään ikääntyvän
EU:n kilpailukyvyn säilymiselle ja talouden menestykselle.
Valiokunta yhtyy puheenjohtajan asiakirjassa lausuttuun siitä,
että tarvitaan työmarkkinoiden tarpeeseen pohjautuvia
maahantulojärjestelmiä.
Kansalaisten suojelu
Puheenjohtajan asiakirjasta ilmenee, että järjestäytynyt
rikollisuus, terrorismi, huumausainekauppa sekä ihmiskauppa
muodostavat edelleen uhkan EU:n sisäiselle turvallisuudelle.
Rajat ylittävä rikollisuus haastaa unionin etsimään
kiireellisesti uusia vastauksia. Valiokunta pitää perusteltuna,
että unionille valmistellaan sisäisen turvallisuuden
strategia, jossa kootaan yhteen yhteisiä toimia sisäisen
turvallisuuden parantamiseksi koko unionin alueella.
Tietojen saatavuus on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi
pyrittäessä tehostamaan jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Valiokunta
yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että unionille
on tärkeää kehittää korkealaatuisia
tietojärjestelmiä, joiden tietoturvallisuuteen tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Tässä yhteydessä valiokunta
viittaa kansalaisten oikeuksia koskevan otsikon alla valtioneuvoston
kannassa tietosuojan osalta lausuttuun. Valiokunta tähdentää kokonaisvaltaisen
tietosuojastrategian luomisen tärkeyttä Euroopan
unionissa sekä unionin sisällä että suhteessa
kolmansiin maihin. On huolehdittava tasapainosta lisääntyvän tietojen
vaihdon ja korkeatasoisen henkilötietojen suojan välillä.
Teknologian kehitys tuo myös uusia mahdollisuuksia henkilötietojen
suojelemiseksi.
Unionin lainvalvontaviranomaisten yhteistyön ensisijainen
tavoite on torjua erilaista rajatylittävää rikollisuutta.
Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Europolin
tulisi olla eräänlainen rajatylittävän
rikollisuuden tiedonvaihdon keskus, erilaisten jäsenvaltioille
suunnattujen palvelujen tarjoaja sekä erilaisten poliisi-
ja tullioperaatioiden "tietokeskus". Valiokunta tähdentää Europolin
laatimien järjestäytynyttä rikollisuutta
koskevien uhka-arvioiden (OCTA) merkitystä yleisen
tilannekuvan ja toimenpiteiden suuntaamisen kannalta.
OSA-ulkosuhteet
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä,
että puheenjohtan asiakirjassa korostetaan ulkosuhteiden
merkitystä ja niiden integrointia EU:n muihin politiikka-aloihin
sekä osana EU:n ulkoista toimintaa. Ulkosuhteilla on erityinen
rooli muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, rajavalvonnassa,
turvallisuusasioissa ja rikostorjunnassa, tietojenvaihdossa kolmansien maiden
viranomaisten kanssa sekä ihmisoikeuksien tukemisessa ja
oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa.