Ehdotus

Komissio on antanut 12. marraskuuta 2010 suosituksen takaisinottosopimusneuvottelujen aloittamisesta Valko-Venäjän kanssa. Euroopan unionilla on perustamissopimuksensa nojalla mahdollisuus solmia kolmansien maiden kanssa sopimuksia näiden unionin alueella oleskelevien kansalaisten palauttamisesta koti- tai lähtömaihinsa, mikäli he eivät enää täytä unionin alueelle tulemisen tai siellä oleskelemisen tai asumisen ehtoja. Tällä pyritään takaamaan unionin kansalaisten rauhan, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Sopimuksilla tähdätään erityisesti unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomiseen ja laittoman maahanmuuton torjumiseen Haagin ja Tukholman ohjelmien pohjalta.

Neuvotteluja takaisinottosopimuksista on käyty lähes kahdenkymmenen valtion kanssa ja sopimukset on solmittu muun muassa Venäjän ja Ukrainan kanssa. Valko-Venäjän kanssa unionilla ei ole voimassaolevia erillissopimuksia.

Suosituksen tavoitteena on päästä Euroopan unionin ja Valko-Venäjän väliseen sopimukseen sopijaosapuolten alueelle laittomasti tulevien tai siellä oleskelevien unionin jäsenmaiden tai Valko-Venäjän kansalaisten sekä kolmansien valtioiden kansalaisten ja valtiottomien takaisinotosta. Sopimuksella pyritään takaamaan laittomien maahanmuuttajien nopea ja tehokas tunnistaminen ja palauttaminen sekä kauttakuljetusten sujuva järjestäminen.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa komission valtuuttamista avaamaan neuvottelut takaisinottosopimuksen solmimiseksi Euroopan unionin ja Valko-Venäjän välillä.

Takaisinottosopimukset ovat keskeinen väline laittoman maahanmuuton hallinnassa. On tärkeää neuvotella Euroopan unionille kattava sopimusverkosto keskeisten lähtö- ja läpikulkuvaltioiden kanssa.

Laittomasti unionin alueella oleskelevat henkilöt tulee voida palauttaa kolmanteen valtioon nopeasti ja tehokkaasti. Voimassa olevat takaisinottosopimukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamiseksi. Ne helpottavat käytännön yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa, koska niissä määritellään noudatettavat menettelyt ja asetetaan selkeät määräajat.

Euroopan unioni neuvotteluosapuolena tuottaa Suomen näkökulmasta useita merkittäviä hyötyjä. Takaisinotto yhden sopimuskumppanin kanssa tapahtuu samojen sääntöjen puitteissa koko unionin alueella. Komission neuvottelemien sopimusten sisällöt ovat pääpiirteissään samoja kaikkien kolmansien valtioiden kanssa. Koko unionin kannalta merkittävät lähtö- ja kauttakulkumaat eivät välttämättä ole lyhyellä aikavälillä kaikkien yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta merkityksellisiä. Kahdenvälisin neuvotteluin sopimusverkostoon jäisi tämän vuoksi aukkoja. Useihin sopimusvaltioihin Suomesta palautettavien määrä on niin pieni, ettei kahdenvälisten sopimusten neuvottelu olisi tarkoituksenmukaista. Omin toimin Suomi ei pysty rakentamaan yhtä kattavaa verkostoa kuin unionisopimusten osapuolena. Komission neuvotteluasema on yksittäistä jäsenvaltiota vahvempi, koska se voi parantaa neuvotteluasemaansa muun muassa viisumihelpotuksista neuvottelemalla.