Yksityiskohtaiset perustelut

95 a §. Tietojen antaminen kansainvälistä suojelua hakevalle.

Pykälän nojalla kansainvälistä suojelua hakevalle kerrotaan turvapaikkamenettelystä sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista menettelyssä. Tiedot antaa ensi sijassa poliisi tai rajatarkastusviranomainen, jolle kansainvälistä suojelua koskeva hakemus jätetään. Ne voi antaa myös Maahanmuuttovirasto tai vastaanottokeskus.

Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyssä on tarkoitus selvittää aineellinen totuus asiassa. Kysymys on siitä, onko suojelun antamiselle riittäviä perusteita. Tämän vuoksi valiokunta tähdentää, että hakijan oikeuksien ohella on kerrottava hänen velvollisuuksistaan, muun muassa totuudessapysymisvelvollisuudesta, ja niistä mahdollisista seurauksista, joita hakijalle koituu velvoitteidensa noudattamatta jättämisestä ja kieltäytymisestä yhteistyöstä viranomaisten kanssa.

Direktiivin 10 artiklan mukaan tiedot tulee antaa kielellä, jota hakijan voidaan kohtuullisesti olettaa ymmärtävän. Tältä pohjalta lakiehdotus sisältää sääntelyn tietojen antamisesta hakijan äidinkielellä tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän.

Pääsääntöisesti tiedot annetaan kirjallisesti (Maahanmuuttoviraston tietoaineisto), mutta tarvittaessa myös suullisesti. Valiokunta painottaa esityksen perusteluihin viitaten, että aina tulisi varmistaa hakijan todella ymmärtävän kieltä, jolla hänelle annetaan tietoja.

95 b §. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttaminen.

Valiokunta pitää asianmukaisena sekä hakijan että peruuttamisilmoituksen vastaanottajan oikeusturvan kannalta, että 95 b §:n 1 momenttiin otetaan säännös kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisesta hakijan henkilökohtaisesti tekemällä kirjallisella ilmoituksella.

Peruutusilmoituksen vastaanottajan — Maahanmuuttovirasto, poliisi tai rajatarkastusviranomainen — on pyydettävä 95 b §:n 2 momentin nojalla peruuttamiselle kaksi esteetöntä todistajaa.

Valiokunta ei pidä perusteltuna hakijan velvoittamista ilmoittamaan peruuttamisilmoituksessaan peruuttamisen syytä. Tätä ei myöskään ole asianmukaista asettaa pätevän peruuttamisen edellytykseksi. Valiokunta ehdottaakin 95 b §:n 1 momentin muuttamista tältä osin. Henkilökohtainen kirjallinen ilmoitus, josta yksiselitteisesti ilmenee hakijan tarkoituksena olevan hakemuksensa peruuttaminen esteettömine todistajineen osoittaa sinänsä hakijan vakaata tahtoa. Luonnollisesti hakija voi halutessaan ilmoittaa myös peruuttamisen syyn.

95 c §. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeaminen.

Direktiivin 20 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioita sitovalla tavalla niiden velvollisuudesta varmistautua siitä, että hakijalla on oikeus pyytää tapauksensa tutkinnan aloittamista uudelleen. Kysymys on tällöin direktiivin mukaan tilanteesta, jossa hakija ilmoittautuu uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle sen jälkeen, kun päätös hakemuksen tutkimisen keskeyttämisestä on tehty.

Lakiehdotuksen 95 c §:n 1 momenttiin on otettu direktiivin 20 artiklan 2 kohdan johdosta säännökset Maahanmuuttoviraston päätöksestä, jolla todetaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus rauenneeksi, jos hakija on kuollut tai poistunut maasta tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen maasta.

Pykälän 2 momentti sisältää puolestaan säännöksen siitä, että hakijalle on kerrottava oikeudesta tehdä uusi hakemus sen jälkeen, kun hänen hakemukseensa on annettu raukeamispäätös. Valiokunta toteaa, ettei 95 c §:ssä tarkoitettu raukeamispäätös ole kielteinen päätös hakemukseen. Näin ollen uusi hakemus ei tässä kohden tarkoita 102 §:n mukaista uusintahakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan kielteisen päätöksen aiemmin tekemäänsä hakemukseen.

97 a §. Turvapaikkapuhuttelu.

Pykälän 1 momentti vahvistaa pääsääntöä täysi-ikäisten hakijoiden henkilökohtaisesta kuulemisesta ilman muiden perheenjäsenten läsnäoloa.

Alaikäisten osalta momentti sisältää sääntelyehdotuksen, jonka mukaan alaikäistä hakijaa kuultaessa otetaan erityisesti huomioon ulkomaalaislain 6 § ja hallintolain 14 §. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella 97 a §:n 1 momentin toinen virke on tarkoitettu viittaussäännökseksi. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa kyseisen virkkeen muotoilemista selkeämmäksi: "Alaikäistä hakijaa kuultaessa sovelletaan tämän lain 6 §:ää ja hallintolain 14 §:ää."

Pykälän 5 momentti koskee maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta annetun lain (493/1999) 26 §:n 1 momentin mukaiselle edustajalle tilaisuuden varaamista olla läsnä ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikkapuhuttelussa. Muotoilu on sopusoinnussa direktiivin 17 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa. Valiokunta muistuttaa sanamuodon merkitsevän sitä, että alaikäisen mainitulle edustajalle tulee aina varata tilaisuus olla puhuttelussa läsnä.

97 b §. Tiedon hankinta yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa.

Pykälässä säädetään, että viranomaiset eivät saa yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa vaarantaa hakijan tai hänen läheistensä turvallisuutta hankkimalla tietoja tavalla, jonka seurauksena vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat saavat tietää kansainvälistä suojelua koskevasta asiasta. Direktiivin 22 artiklan b kohta on kirjoitettu siten, että vastuu salassapidosta koskee vain suoraan annettavaa tietoa. Valiokunta pitää perusteltuna kansallisen säännöksen kirjoittamista siten lakiehdotuksen mukaisesti, että se kattaa myös epäsuorat tiedonhankintakeinot, jotka vaarantavat hakijan tai hänen läheistensä turvallisuuden.

198 a §. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeaminen hallintotuomioistuimessa.

Pykälässä ehdotetaan, että hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi tehdä kansainvälistä suojelua koskevassa muutoksenhakuasiassa raukemispäätöksen, jos valittaja on poistunut tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen maasta. Valittajan katsotaan todennäköisesti poistuneen Suomesta 95 c §:n 1 momentista ilmenevin edellytyksin.

Lakiehdotuksen sanamuodosta ja perusteluista on pääteltävissä, että kysymys on oma-aloitteisesta, ilman täytäntöönpanoviranomaisten myötävaikututusta tapahtuneesta maastapoistumisesta. Pykälää ei ole tarkoitus soveltaa sen sijaan tilanteissa, joissa hakija kielteisen päätöksen ja käännytyspäätöksen saatuaan on poistettu viranomaistoimin. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa kuitenkin 198 a §:n sanamuodon tarkentamista.