Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että tuomarin ja asianosaisen erityinen suhde voisi olla peruste tuomarin esteellisyyteen, jos suhde kysymyksessä olevassa asiassa antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta. Ehdotetussa säännöksessä ei — kysymykseen tulevien tilanteiden moninaisuus huomioon ottaen — mainita palvelussuhteen ohella sellaisia seikkoja, jotka voivat tällaisen erityisen suhteen luoda. Esityksen perusteluissa asiaa on monipuolisesti käsitelty. Osa perusteluista koskee tuomarin osallistumista järjestötoimintaan, johon esityksellä ei sinänsä ole ollut tarkoitus puuttua. Perusteluissa todetaan seuraavaa (s. 39): "Tuomarin puolueettomuus voi ulkopuolisen tai vastapuolen silmissä kuitenkin vaarantua, jos hän kuuluu asianosaisen kanssa yhteisöön, jolle on luonteenomaista yhteisön päämäärien velvoittavuus ja jäsenten keskinäinen lojaalisuus."

Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole mainittu nimeltä mitään järjestöä tai yhteisöä, jonka jäsenyys automaattisesti aiheuttaisi esteellisyyden, sillä esteellisyyttä on kysymyksessä olevan säännöksen perusteella aina arvioitava tapauksittain. Asian laatu vaikuttaa keskeisesti harkittaessa sitä, voiko esimerkiksi järjestön jäsenyyteen perustuva kytkentä tuomarin ja asianosaisen välillä vaikuttaa haitallisesti tuomarin kykyyn käsitellä asia tasapuolisesti. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että vapaamuurarijärjestöön kuuluva tuomari on yleensä esteellinen käsittelemään järjestön muiden jäsenten asioita.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Riksdagen behandlar som bäst regeringens proposition med förslag till lagstiftning om domarjäv (RP 78/2000 rd). I propositionen föreslås bl.a. att ett särskilt förhållande mellan domaren och en part skall kunna utgöra en grund för domarjäv, om förhållandet i det aktuella fallet ger grundad anledning att ifrågasätta domarens opartiskhet. I den föreslagna bestämmelsen nämns vid sidan av anställningsförhållanden inte – eftersom de situationer som kan komma i fråga är så mångahanda — vilka omständigheter som kunde skapa ett sådant särskilt förhållande. I motiveringen till propositionen behandlas saken på ett mångsidigt sätt. En del av motiveringen gäller en domares deltagande i organisationsverksamhet. Avsikten med propositionen har dock inte i sig varit att ingripa i sådan verksamhet. I motiveringen konstateras följande (s. 40): "En domares opartiskhet kan dock äventyras i utomståendes eller i motpartens ögon, om domaren tillhör ett samfund till vilket också parten hör och som kännetecknas av att medlemmarna starkt förbundit sig till samfundets mål och av lojalitet mellan medlemmarna."

I motiveringen till regeringens proposition nämns inte vid namn någon organisation eller något samfund där ett medlemskap automatiskt skulle medföra jäv, eftersom jävet enligt bestämmelsen i fråga alltid skall bedömas från fall till fall. Sakens natur inverkar i hög grad på bedömningen av om t.ex. en sådan anknytning mellan domaren och en part som grundar sig på medlemskap i en organisation kan inverka menligt på domarens förmåga att behandla saken på ett opartiskt sätt. Man kan dock utgå från att en domare som hör till frimurarorden i allmänhet är jävig att behandla ärenden som gäller andra medlemmar i organisationen.