Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Fortum Oyj on ilmoittanut selvittävänsä Inkoon kivihiililauhdevoimalan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Voimala koostuu neljästä yksiköstä. Yhden yksikön sulkemisesta yhtiö on jo aikaisemmin tehnyt sulkemispäätöksen.

Inkoon voimalan vuosituotanto on 2000-luvulla vaihdellut lähes nollasta 3,5 terawattituntiin laitoksen teoreettisen maksimituotannon ollessa yli 8 terawattituntia. Vuonna 2010 kun sää oli tavanomaista kylmempi, Inkoo tuotti noin yhden terawattitunnin sähköä, mikä vastaa noin 1,5 % kotimaan sähköntuotannosta ja runsaan kymmenyksen voimalan omasta maksimituotantokyvystä. Myös vuonna 2011 tuotanto oli samaa luokkaa. Viime vuonna Suomen sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen suurta ja Inkoon voimalan tuotanto oli vähäistä. Yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla oli tarjolla muuttuvilta kustannuksiltaan Inkoon tuotantoa halvempaa sähköä. Inkoon voimalan sulkemisella olisi enintään marginaalinen vaikutus sähkön keskimääräiseen hintatasoon, mutta se voisi nostaa sähkön hintaa tiettyinä tunteina, jolloin tehotase on tiukoilla.

Vaikka Inkoon voimalan tuotanto ei vuositasolla ole suuri, laitos on tuottanut sähköä silloin kun sähköä on tarvittu eniten, kuten kylminä talvipäivinä. Fortumin mahdollinen päätös sulkea loput Inkoon yksiköt olisi siis eritoten sähkötehon riittävyyden kannalta huolestuttava.

Sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomessa on käytössä tehoreservijärjestelmä. Tällä varmistetaan sähköntuotannon ja -kulutuksen välinen tasapaino, silloin kun kaupallisilla sähkömarkkinoilla sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kysyntää. Tyypillisesti tehoreservi on aktivoitunut 1—2 kertaa talvikaudessa.

Energiamarkkinavirasto määrittää tarvittavan tehoreservin määrän vähintään neljän vuoden välein ja järjestää hankinnan tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Heinäkuussa 2013 alkavalle kaksivuotiskaudelle hankitun voimalareservin teho on 365 megawattia. Fortum tarjosi Inkoon voimalasta 440 megawattia tehoreserviksi, mutta jäi tarjouskilpailussa kahden valitun laitoksen jälkeen kolmanneksi.

Tehoreservilaki mahdollistaa myös sähkönkulutuksen joustoon kykenevien sähkönkäyttäjien osallistumisen järjestelmän piiriin 1. joulukuuta 2013 alkaen. Avoinna olleeseen kulutusjoustoreservin tarjouskilpailuun ei kuitenkaan saapunut yhtään tarjousta määräajassa. Energiamarkkinavirasto selvittää mahdollisuutta uusia kulutusjouston kilpailutus. Kulutuskohteiden mukaantulo tehoreservijärjestelmään vähentää omalta osaltaan tehovajeen riskiä huippukulutustunteina.

Tulevaisuudessa voimaloiden kannattavuusongelma voi kärjistyä vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon (aurinko ja tuuli) myötä. Tällöin polttoainevoimaloiden käyttötunnit voivat vähentyä entisestään, samalla kun voimaloita kuitenkin tarvitaan tiettyinä tunteina.

Hallitus seuraa yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa. Lähtökohtaisesti päätökset uuden voimalakapasiteetin rakentamisesta perustuvat markkinalähtöisiin mekanismeihin. Tämän lisäksi meillä on käytössä tehoreservijärjestelmä, jolla varmistamme tehon riittävyyden. Hallitus ei näe tässä vaiheessa aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Fortum Abp har meddelat att bolaget ska utreda de framtida alternativen för kolkondenskraftverket i Ingå. Kraftverket består av fyra enheter. Bolaget har redan tidigare fattat beslut om stängning av en enhet.

Årsproduktionen vid Ingå kraftverk har under 2000-talet varierat mellan närmare noll och 3,5 terawattimmar, när anläggningens teoretiska maximiproduktion är över 8 terawattimmar. År 2010, när vädret var kallare än vanligt, producerade Ingå cirka en terawattimme el, vilket motsvarar cirka 1,5 % av elproduktionen i Finland och utgör drygt en tiondel av kraftverkets egen maximimala produktionskapacitet. Även 2011 var produktionen på samma nivå. I fjol var Finlands nettoimport av el exceptionellt stor och Ingå kraftverk hade en liten produktion. På den gemensamma nordiska marknaden erbjöds el som producerades med lägre marginalkostnader än i Ingå. Stängningen av kraftverket i Ingå skulle ha en högst marginell inverkan på den genomsnittliga elprisnivån men skulle eventuellt höja elpriset under vissa timmar, då effektbalansen är ansträngd.

Även om produktionen vid Ingå kraftverk inte är stor på årsnivå, har anläggningen producerat el när behovet av el har varit störst, såsom under kalla vinterdagar. Fortums eventuella beslut att stänga de återstående enheterna i Ingå skulle alltså i synnerhet med tanke på eleffektens tillräcklighet vara oroväckande.

För att trygga elleveranssäkerheten används i Finland ett effektreservsystem. Genom det säkerställs balansen mellan elproduktion och elförbrukning, när produktionen och importen av el på den kommersiella marknaden inte räcker till för att täcka efterfrågan. Vanligtvis har effektreserven aktiverats 1—2 gånger under vinterperioden.

Energimarknadsverket fastställer behovet av en effektreserv minst vart fjärde år och upphandlar den på ett jämlikt och icke-diskriminerande sätt. Den kraftverksreserv som upphandlats för en tvåårsperiod som inleds i juli 2013, har en effekt på 365 megawatt. Fortum lämnade ett anbud på en 440 megawatts effektreserv för Ingå kraftverk, men kom i anbudsförfarande på tredje plats efter två valda anläggningar.

Lagen om effektreserv gör det också möjligt för elanvändare som har förmåga till flexibel elförbrukning att bli delaktiga av systemet från och med den 1 december 2013. I det öppna anbudsförfarandet om reserv för förbrukningsflexibilitet inkom dock inget anbud inom utsatt tid. Energimarknadsverket utreder möjligheten att på nytt konkurrensutsätta förbrukningsflexibiliteten. Om förbrukningsobjekten kommer med i effektreservsystemet minskar risken för effektbrist under toppförbrukningstimmar.

I framtiden kan kraftverkens lönsamhetsproblem tillspetsas i och med en ökning av varierande förnybar energiproduktion (sol och vind). Då kan bränslekraftverkens förbrukningstimmar ytterligare minska, samtidigt som kraftverken dock behövs under vissa timmar.

Regeringen följer tillsammans med Energimarknadsverket med hur balansen i utbudet och efterfrågan på el utvecklas i Finland. I första hand baserar sig besluten om utbyggnad av kraftverkskapaciteten på marknadsmässiga mekanismer. Dessutom använder vi ett effektreservsystem, som säkerställer att effekten är tillräcklig. Regeringen ser i detta skede inget skäl att vidta andra åtgärder.