Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Kansalaispalkan sijasta pitäisi käyttää termiä perustulo (basic income), sillä "palkka" antaa vääriä mielikuvia. Perustulolla tarkoitetaan tulonsiirtojen ja verotuksen yhteensovittamista siten, että kansalaisille taataan kohtuullinen perusturva samalla, kun työnteko on taloudellisesti kannattavaa.

Suomen hallituksella ei ole suunnitelmia yhdistää verotusta ja tulonsiirtoja yhdeksi, perustulon kaltaiseksi kokonaisuudeksi. Sen sijaan Suomessa sovellettavat syyperusteiset tulonsiirrot vastaavat yleensä jossain määrin perustulon perusajatusta: omista ansiotuloista on tarkoitus jäädä jotain myös käteen. Merkittävän poikkeuksen tästä muodostaa toimeentulotuki, jota ansiotulot vähentävät täysimääräisesti.

Verotusta ja tulonsiirtoja on pyritty sovittamaan yhteen siten, että kannustinloukuilta vältytään. Kun kyse on monen etuuden yhteensovittamisesta, käytännössä on vaikea välttää sitä, etteivät efektiiviset rajaverot missään oloissa nousisi sataan prosenttiin tai lähelle sitä.

Hallituksen työnjaon mukaan peruspalveluministeri vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Merkittävistä tulonsiirroista peruspalveluministerin vastuulla ovat lapsilisät, kotihoidon tuki ja toimeentulotuki. Muut merkittävät tulonsiirrot kuuluvat sosiaali- ja terveysministerille, työministerille, kulttuuriministerille ja asuntoministerille.

Lapsilisät vastaavat jo nykymuodossaan perustulomallin ajatuksia: lapsilisät eivät ole tulosidonnaisia, joten niiden suuruuteen eivät muutokset perheen ansioissa vaikuta. Tämän seurauksena lapsilisät eivät vääristä työnteon kannattavuutta. Kotihoidon tukea sovitetaan yhteen perheen yhteenlaskettujen tulojen kanssa. Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys, jonka mukaisesti toimeentulotuen yhteensovittamista ansiotulojen kanssa lievennetään.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

I stället för medborgarlön borde man använda termen grundinkomst (basic income) eftersom "lön" ger fel föreställningar. Med grundinkomst avses att inkomstöverföringar och beskattning förenas så att medborgarna garanteras en skälig grundtrygghet samtidigt som arbete är ekonomiskt lönsamt.

Finlands regering har inga planer på att kombinera beskattning och inkomstöverföringar till en, grundinkomstlik helhet. Däremot motsvarar de orsaksbaserade inkomstöverföringarna som tillämpas i Finland oftast i viss mån grundtanken bakom grundinkomst: avsikten är att en del av de egna förvärvsinkomsterna också skall bli kvar i handen. Ett betydande undantag utgörs av utkomststödet, som förvärvsinkomsterna minskar till fullt belopp.

Man har strävat efter att förena beskattningen och inkomstöverföringar för att kunna undvika incitamentfällor. Då det gäller att förena många förmåner är det i praktiken svårt att undvika att de effektiva gränsskatterna under inga omständigheter skulle stiga till hundra procent eller närapå det.

I enlighet med regeringens arbetsfördelning ansvarar omsorgsministern för social- och hälsovårdstjänster. Av de mest betydelsefulla inkomstöverföringarna på omsorgsministerns ansvar är barnbidragen, hemvårdsstödet och utkomststödet. De andra viktiga inkomstöverföringarna tillhör social- och hälsovårdsministern, arbetsministern, kulturministern och bostadsministern.

I sin nuvarande form motsvarar barnbidragen redan grundinkomstmodellens idé: barnbidragen är inte inkomstbaserade, så deras storlek påverkas inte av förändringar i familjens inkomst. Till följd av detta förvränger inte barnbidraget arbetets lönsamhet. Hemvårdsstödet förenas med familjens sammanlagda inkomster. Regeringen har för avsikt att ge riksdagen en proposition, enligt vilken förenandet av utkomststöd och förvärvsinkomster förmildras.