KIRJALLINEN KYSYMYS 916/2002 vp
KK 916/2002 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Ennakkoäänestyspäivien ja -aikojen
yhtenäistäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kansalaisten vieraantuminen yhteiskunnallisesta osallistumisesta
on lisääntynyt, mistä kertovat ennen
muuta alentuneet äänestysprosentit sekä eduskunta-
että kunnallisvaaleissa. Alhainen äänestysprosentti
koettiin erityisesti Euroopan unionin parlamentin vaaleissa
vuonna 2000.
Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli
eräillä kaupunkilähiöiden äänestysalueilla työttömyysprosenttia
alhaisempi. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomuksessa ja
sen äskettäisessä eduskuntakäsittelyssä otettiin
myös kantaa ennakkoäänestysmahdollisuuden
huonoon tavoitettavuuteen kansalaisten kannalta. Syitä,
jotka vieraannuttavat kansalaisia yhteiskunnallisesta osallistumisesta
ja vaaleissa äänestämisestä,
tulisi yhteiskunnan toimesta tehokkaasti vähentää.
Nykyinen kehitys on kuitenkin voimakkaasti heikentämässä äänestysmahdollisuuksia.
Aiemmin oli kaksi varsinaista vaalipäivää,
sunnuntai ja maanantai. Jäykäksi koetun oteäänestyksen
korvasi 1970-luvun alussa yleisesti postitoimipaikoissa kansalaisille
tarjottu ennakkoäänestysmahdollisuus, joka toteutettiin
runsaan viikon aikana, myös lauantaisin ja sunnuntaisin.
Samalla kehitettiin äänestysmahdollisuudet sairaaloihin
ja muihin laitoksiin ja edelleen kotiäänestysmahdolllisuus
sitä tarvitseville.
Postitoimipaikoissa toteutettu ennakkoäänestys
kehittyi tähän asti aina vain suositummaksi äänestystavaksi
suhteessa vaalipäivien äänestyksiin,
ja sen seurauksena toistakymmentä vuotta sitten luovuttiin
toisesta varsinaisesta vaalipäivästä ja
jäljelle jäi vain sunnuntai varsinaisena vaalipäivänä.
Toisen vaalipäivän poistamista perusteltiin voimakkaasti
kasvaneella ennakkoäänestyksellä.
Samaan aikaan kunnissa, erityisesti maaseudulla, vähennettiin äänestysalueita
jopa niin, että monessa kunnassa jäi jäljelle
vain yksi äänestyspaikka kuntakeskukseen. Perusteluna
oli se, että äänestys on siirtynyt puoliksi
posteihin ennakkoäänestyksen myötä.
Postin muutosten myötä tapahtui suuria muutoksia
vakiintuneeksi, yhtenäiseksi ja joustavaksi koetussa ennakkoäänestyksessä,
kun postin omista toimipaikoista siirryttiin paljolti asiamiesposteihin.
Kunnat joutuivat itse järjestämään
ennakkoäänestyksen. Posteissa toteutettu ennakkoäänestys
oli kestoltaan yhtenäinen koko maassa siten, että postitoimipaikat
palvelivat ennakkoäänestyspaikkoina yhtenäisesti
myös postin normaalin sulkemisen jälkeen. Yhtenäinen
ja selkeä ennakkoäänestys helpotti suuresti
siitä tiedottamista ja tarjosi kansalaisille kohtuullisen hyvin
ja tasapuolisesti äänestysmahdollisuudet koko
maassa aina vuoden 1999 eduskuntavaaleihin saakka.
Postin toteuttamat toimipaikkojen lakkautukset ja kuntien toteuttamat
uudet ennakkoäänestyspaikkojen järjestelyt
olivat voimassa jo vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalien äänestysprosentiksi
jäi 56 prosenttia. Näin alhaista äänestysprosenttia
on pidettävä deomokratian kannalta huolestuttavana
Suomessa. Säästösyistä kunnat
vähensivät ennakkoäänestyspäiviä ja
rajasivat ennakkoäänestyspaikkojen päivittäisiä aukioloaikoja.
Koko maassa toteutettu yhtenäinen ennakkoäänestyskäytäntö pirstoutui
ja siitä tiedottaminen vaikeutui, koska käytännöksi tuli
paikallinen tiedottaminen, joka sekin toimitetaan säästeliäästi
ja tehottomasti. Kotipaikkakuntansa ulkopuolella vaaliaikana olevien
kansalaisten ennakkoäänestysmahdollisuus heikkeni todellisuudessa,
koska yhtenäisestä käytännöstä äänestyspäivien-,
-aikojen ja -paikkojen (postin) osalta luovuttiin. Kansalaisten
oli vieraalla paikkakunnallakin helppoa löytää posti
ja käydä äänestämässä.
Nyt äänestäminen kysyy todella paljon
aktiivisuutta: täytyy etsiä kunnan tiedotteista,
jos sellaisia sattuu löytymään, paikka,
jossa äänestää, ja vielä sovittaa
päivä ja aika äänestykselle.
Kuntien säästösyiden vuoksi
myös äänestyksen kellonajat ovat kovin
supistettuja ja ilta-aikoja ei ole kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa
ollenkaan. Kunnallisvaaleissa poliittisten kunnallisjärjestöjen
oli vielä suhteellisen helppoa poliittisella mainonnalla
kertoa äänestysajat ja -paikat, kuten oli asia
myös yksityisten ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä osalta.
Nyt eduskunta- tai vielä enemmän eurovaalien osalta
tämä on käytännössä mahdotonta
varsin kirjavan ja vaihtelevan ennakkoäänestyskäytännön
vuoksi. Varsinaisesti vaalien teknisen toteuttamisen tiedottamisen
on ja tulee olla yhteiskunnan tehtävä. Nyt tulevien eduskuntavaalien
osalta tämä on vakava huolenaihe käytännön
oleellisesti muututtua aiemmasta käytännöstä.
Kansalaisten äänestysmahdollisuuden tosiasiallinen
heikentyminen edellä kerrottujen tosiasioiden
perusteella on vakava asia. On pelättävissä,
että tämä heikentää äänestysaktiivisuutta ja
synnyttää eriarvoisuutta. Yhteiskunnan on tehtävä kaikki
voitavansa äänestysmahdollisuuksien
parantamiseksi. Jotta kunnat olisivat tasa-arvoisessa asemassa,
valtion tulisi valtiollisissa vaaleissa korvata kaikki vaaleista
aiheutuvat kustannukset, vaikka kunnat olisivat paikalliset vaalien
toimeenpanijat.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että koko maassa
on yhtenäiset ennakkoäänestyspäivät
ja -ajat jo tulevissa eduskuntavaaleissa (lukuun ottamatta laitoksia
ja muita vastaavia) kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen
demokratian toteutumiseksi?
Helsingissä 25 päivänä lokakuuta
2002
- Lauri Oinonen /kesk
- Petri Neittaanmäki /kesk
- Pekka Nousiainen /kesk
- Antti Rantakangas /kesk
- Pekka Vilkuna /kesk
- Inkeri Kerola /kesk
- Juha Rehula /kesk
- Hannes Manninen /kesk
- Aulis Ranta-Muotio /kesk
- Niilo Keränen /kesk
- Kyösti Karjula /kesk
- Maria Kaisa Aula /kesk
- Matti Väistö /kesk
- Mari Kiviniemi /kesk
- Eero Lämsä /kesk
- Timo E. Korva /kesk
- Jari Leppä /kesk
- Seppo Lahtela /kesk
- Ismo Seivästö /kd
- Sulo Aittoniemi /alk
- Leea Hiltunen /kd
- Leena Rauhala /kd
- Raimo Vistbacka /ps
- Arto Seppälä /sd
- Marja-Leena Kemppainen /kd
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Matti Kangas /vas
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk
ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 916/2002
vp:
Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että koko maassa
on yhtenäiset ennakkoäänestyspäivät
ja -ajat jo tulevissa eduskuntavaaleissa (lukuun ottamatta laitoksia
ja muita vastaavia) kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen
demokratian toteutumiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
Vaalilakia (714/1998) muutettiin
1.5.2002 voimaan tulleella lailla (247/2002).
Vaalilain 9 §:n mukaan kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista
kunnassa päättää kunnanhallitus.
Lain 47 §:n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka
on avoinna seitsemänä päivänä (11.—5.
päivään ennen vaalipäivää),
jollei kunnanhallitus erityisestä syystä toisin
määrää. Hallituksen esityksen
perusteluissa todetaan, että erityinen syy voi olla lähinnä vain
kunnan jonkin alueen tai taajaman vähäiseksi arvioitu äänestäjämäärä.
Perusteluissa todettiin myös, että jokaisessa
kunnassa tulisi olla vähintään yksi yleinen
ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna kaikkina
seitsemänä päivänä.
Vaalilain 48 §:n mukaan kunnanhallitus määrää myös
yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisen
aukioloajan, kuitenkin siten, että ennakkoäänestyspaikka
ei saa olla avoinna arkisin ennen kello 8:aa ja kello 20:n jälkeen
ja viikonloppuisin ennen kello 10:tä ja kello 16:n jälkeen.
Vaalilain muutoksella pyrittiin antamaan kunnille joustavat
mahdollisuudet suunnitella ennakkoäänestys ja
vaalipäivän äänestys tarkoituksenmukaiseksi
kokonaisuudeksi. Kunta itse pystyy parhaiten arvioimaan sen, kuinka
monta ennakkoäänestyspaikkaa kunnassa tarvitaan,
missä kunnan osissa niiden tulisi sijaita ja kuinka monta
ennakkoäänestyspäivää kunnan
eri alueilla tarvitaan siihen nähden, paljonko alueilla
on potentiaalisia ennakkoon äänestäjiä.
Esimerkiksi vähäväkinen, mutta alueeltaan
laaja kunta voi järjestää ennakkoäänestyksen
siten, että kunnan keskustaajamassa oleva ennakkoäänestyspaikka
on avoinna koko ennakkoäänestyksen ajan, mutta sen
lisäksi kunta voi kuitenkin tarjota ennakkoäänestysmahdollisuuden
myös syrjäkylien asukkaille järjestämällä ennakkoäänestyksen
eri sivukylissä esimerkiksi 1—3 päivänä sen
mukaan, kuinka paljon kylissä arvioidaan olevan ennakkoon äänestäjiä.
Oleellista on, että kunta harkitsee, mikä on
tarkoituksenmukainen tapa järjestää asia.
Kunnan on yhtäältä perustuslain 14 §:n
3 momentin velvoittamana huolehdittava siitä, että äänestäjien äänestysmahdollisuudet
kunnassa ovat riittävät. Toisaalta kunnan on otettava
huomioon se, mikä on taloudellisesti ja työekonomisesti
mielekästä. Esimerkiksi sivukylässä,
jossa on muutama sata asukasta, joista puolet äänestää vaalipäivänä,
ei liene mielekästä järjestää ennakkoäänestystä seitsemänä päivänä,
vaan riittänee, että se järjestetään
esimerkiksi 1—3 päivänä.
Tämän tyyppistä toimintaa harjoitettiin
jo vuoden 2000 kunnallisvaaleissa, silloisen vaalilain mukaan sopimuspohjalta:
esimerkiksi Suomussalmen kunnan keskuksessa oli postikonttori avoinna
ennakkoäänestystä varten seitsemän
päivää ja sen lisäksi kunta
järjesti viidessä sivukylässä yhden
päivän ennakkoäänestyksen kussakin.
Kokemukset järjestelystä olivat hyvät.
Edellä sanottu johtaa luonnollisesti siihen, että ennakkoäänestysajat
ovat jonkin verran epäyhtenäisiä kunnan
sisällä. On kuitenkin huomattava, että jokaisessa
kunnassa on vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka
avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä,
joten kuntien välillä vastaavaa epäyhtenäisyyttä ei
ole.
Vaalilain 49 §:ssä säädetään
ennakkoäänestyksestä tiedottamisesta.
Kunnan tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta
kunnan alueella kuulutuksin, ilmoituksin paikallismediassa tai muulla vastaavalla
tavalla. Useat kunnat tullevat lisäksi tiedottamaan ennakkoäänestyspaikoista
kotisivuillaan Internetissä. Oikeusministeriön
tehtävänä on huolehtia asian valtakunnallisesta
tiedottamisesta. Käytännössä tämä tullaan
hoitamaan siten, että äänestäjille
postitse lähetettävissä ilmoituskorteissa
mainitaan ministeriön maksuton palvelunumero, josta äänestäjä voi
kysellä ennakkoäänestyspaikkojen yhteystietoja
ja aukioloaikoja. Ennakkoäänestyspaikat osoitteineen
ja aukioloaikoineen julkaistaan myös ministeriön vaalisivuilla
www.vaalit.fi. Lisäksi on oletettavaa, että sanomalehdet
tulevat julkaisemaan tietoja levikkialueidensa ennakkoäänestyspaikoista.
Helsingissä 19 päivänä marraskuuta
2002
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Till
riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens
arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem
av statsrådet översänt följande
av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent m.fl.
undertecknade skriftliga spörsmål SS 916/2002
rd:
Vilka åtgärder ämnar vidtas för
att förhandsröstningsdagarna och -tiderna redan
vid det kommande riksdagsvalet är enhetliga i hela landet
(med undantag av anstalter och motsvarande) för att främja
medborgarnas jämlikhet och samhällelig demokrati?
Som svar på detta spörsmål
får jag vördsamt anföra följande:
Vallagen (714/1998) ändrades
genom en lag om ändring av vallagen (247/2002)
som trädde i kraft den 1 maj 2002. Enligt 9 § vallagen
skall kommunstyrelsen bestämma de allmänna förhandsröstningsställen
i kommunen. Enligt lagens 47 § skall ett allmänt
förhandsröstningsställe i hemlandet vara öppet
under sju dagar (11—5 dagen före valdagen), om
inte något annat av särskilda skäl bestäms
av kommunstyrelsen. I motiveringen i regeringens proposition konstateras
att som särskilt skäl anses närmast att
man bedömer att antalet röstande är litet
i kommunen eller i en del av kommunen. I motiveringen konstateras
också att i varje kommun bör finnas minst ett
allmänt förhandsröstningsställe
som är öppet alla sju dagar. Enligt 48 § vallagen
skall kommunstyrelsen också bestämma de dagliga öppettiderna
på förhandsröstningsstället,
dock så, att ett allmänt förhandsröstningsställe
inte får vara öppet vardagar före klockan
8 eller efter klockan 20 och inte heller lördagar och söndagar
före klockan 10 eller efter klockan 16.
Syftet med ändringen av vallagen var att ge kommunerna
flexibla möjligheter att planera förhandsröstningen
och röstningen på valdagen så att de
tillsammans bildar en ändamålsenlig helhet. Kommunen
kan bäst själv bedöma hur många
förhandsröstningsställen det behövs
i kommunen, var i kommunen de bör vara belägna och
hur många förhandsröstningsdagar det
behövs i de olika delarna av kommunen med beaktande av
potentiella förhandsröstare i dem. Till exempel
en kommun med ett stort område men som till invånarantalet är
liten kan ordna förhandsröstningen så,
att förhandsröstningsstället i kommunens
centrum är öppet under hela förhandsröstningsperioden,
men utöver detta kan kommunen ge invånarna i avlägsna
byar bättre möjligheter att förhandsrösta
genom att i olika kommundelar ordna förhandsröstning
under t.ex. 1—3 dagar, beroende av antalet potentiella
förhandsröstande i ifrågavarande del
av kommunen.
Det väsentliga är att kommunen överväger
hur förhandsröstningen kan anordnas på ett ändamålsenligt
sätt. Å ena sidan är kommunen enligt 14 § 3
mom. Finlands grundlag skyldig att se till att alla röstberättigade
har tillräckliga möjligheter att rösta
i kommunen. Å andra sidan skall kommunen ta hänsyn
till vad som ekonomiskt och arbetsekonomiskt är meningsfullt.
Till exempel i fråga om en kommundel, där det
finns några hundra invånare av vilka hälften
röstar på valdagen, är det sannolikt
inte meningsfullt att ordna förhandsröstning under
alla sju dagar, utan det torde räcka att förhandsröstning
ordnas under t.ex. 1—3 dagar.
Förhandsröstningen ordnades på ett
liknande sätt redan vid kommunalvalet 2000, vid den tidpunkten
dock enligt då gällande vallag på avtalsbasis.
T.ex. i centrum av Suomussalmi kommun var postkontoret öppet
för förhandsröstning alla sju dagar och
utöver detta ordnade kommunen förhandsröstning
i fem andra delar av kommunen, dvs. en förhandsröstningsdag
i varje kommundel. Detta arrangemang ansågs fungera väl.
Det ovan nämnda leder naturligtvis till att förhandsröstningstiderna
inom en kommun är i någon mån oenhetliga.
Det bör dock beaktas, att i varje kommun är minst
ett förhandsröstningsställe öppet
alla sju förhandsröstningsdagar och på det
sättet förekommer ingen motsvarande oenhetlighet
mellan kommuner.
Bestämmelserna om tillkännagivande av förhandsröstning
finns i 49 § vallagen. Kommunen skall sörja
för tillkännagivandet inom kommunen genom kungörelser,
annonser i lokala medier och på andra motsvarande sätt.
Flera kommuner kommer sannolikt också att tillkännage
de allmänna förhandsröstningsställen
på sina webbplatser på Internet. Justitieministeriet
har i uppgift att sköta det riksomfattande tillkännagivandet.
I praktiken kommer detta att skötas genom att ministeriets
avgiftsfria servicenummer anges i meddelandekortet som skickas till
alla röstberättigade per post, och genom att ringa
numret kan de röstande kan få information om förhandsröstningsställenas
adresser och öppettider. Förhandsröstningsställenas
adresser och öppettider publiceras också på justitieministeriet
valsidor på www.vaalit.fi. Det kan dessutom antas att olika tidningar
kommer att publicera information om de förhandsröstningsställen
som finns inom deras spridningsområden.
Helsingfors den 19 november
2002
Justitieminister Johannes Koskinen