PERUSTELUT

Hallituksen harjoittama talous-, sosiaali- ja veropolitiikka on kasvattanut tuloeroja ja vakiinnuttanut maahan pysyvältä näyttävän köyhyysongelman.

Stakesin mukaan Suomesssa on 63 000 köyhää lapsiperhettä, joissa elää 131 000 lasta. Määrät ovat yli kaksinkertaiset vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. Tilastossa perhe on köyhä, jos sen tulot ovat alle 60 prosenttia keskitulosta. Joka kahdeksas alle 18-vuotias asuu siten köyhässä kotitaloudessa. Köyhiä lapsia on nyt suhteessa enemmän kuin köyhiä koko väestössä. Stakesin tutkimuksen mukaan kaksitoista prosenttia suomalaisista lapsista elää köyhyydessä.

Käänne lapsiperheiden taloudellisessa tilantessa tapahtui 1990-luvun lopulla. Lapsiperheiden osuus alimmissa tuloluokissa alkoi kasvaa, ja niiden köyhyys on kasvanut viime vuosina paljon nopeammin kun köyhyys koko väestössä. Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen ei näy toimeentulotukitilastoissa, koska perheet saavat usein jotain muuta etuutta tai perheen huoltaja pientä palkkatuloa. Stakesin mukaan vuonna 2004 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 57 091 perhettä.

Oleellista onkin se, että kun Suomessa tuloerot ovat kasvaneet 1990-puolivälin jälkeen ja toimeentulonormi on reaaliarvoltaan laskenut (-4 %) vuodesta 1993, niin toimeentulotukitilasto ei anna kokonaiskuvaa lapsiperheiden todellisesta tuloköyhyydestä. Perhepoliittisten tulonsiirtojen leikkaukset 1990-luvulla näkyvät tämän päivän lapsiperheiden köyhyyden lisääntymisessä.

Stakesin raportti "Hyvinvointivaltion rajat" (2006) toteaa, että tällä hetkellä lapsilisän korotus ei auta toimeentulotukea saavaa perhettä, koska korotus leikkaa siivun toimeentulotuesta. Ryhmän mielestä leikkaussysteemin purkaminen olisikin "ehdottoman tehokas tapa lisätä köyhimpien lapsiperheiden ostovoimaa".

Hallituksen ohjelmassa oli tavoitteena 100 000 työpaikan lisäys. Hallitus ei saavuta tavoitettaan, ja pääosa uusistakin työpaikoista on pätkätöitä tai toteutuu vuokratyömarkkinoita laajentamalla. Tällainen työpaikkojen kasvu ei toteutuessaankaan ratkaise köyhyysongelmaa. Pienempien etuuksien korottamisella on tärkeä rooli köyhyysongelmien voittamisessa, sillä useiden eri tutkimusten mukaan köyhyyden pääsyy ei ole vain pitkään jatkunut työttömyys vaan myös perusturvan riittämätön taso. Köyhyyttä on vähennettävä molempiin syihin vaikuttamalla.

Tällä hetkellä jokainen lapsilisistä saatava lisäsentti vähentää toimeentulotukea saavan perheen toimeentulotukea. Tämä epäoikeudenmukaisuus luotiin Ahon hallituksen aikana asetuksen muutoksella vuonna 1994. Tämän jälkeen valtiontaloudessa on eletty monta lihavaa vuotta ja veronalennuksilla on jaettu työssäkäyville ja hyvätuloisille miljardeja ilman, että toimeentulotukiperheiden ja muiden köyhyydestä kärsivien tulotasoa olisi lähdetty nostamaan. Työssä käyvien reaaliansiot ovat laman jälkeen kasvaneet niin, että ansioiden reaalikasvu vuosina 1993—2004 oli 25,7 prosenttia (Heikkilä, Matti ym. 2005). Toimeentulotuen perusosan reaalimuutos vuosina 1993—2003 oli miinus 4 prosenttia (-4 %) (Niemelä, Heikki. Kela 2005).

Viimeisten vuosien aikana lapsilisien ostovoima on heikentynyt huomattavasti. Lapsilisien reaalitaso on laskenut vuosina 1993—2005 10,8 % (Niemelä, Heikki. Kela 2005). Pahin epäoikeudenmukaisuus lapsilisien kohdalla on kuitenkin se, että kaikista köyhimmät perheet eivät ole tällä hetkellä lapsilisään oikeutettuja. Muodollisesti kaikki lapset kyllä sitä saavat, mutta toimeentulotuen varassa eläviltä perheiltä lapsilisä vähennetään suoraan toimeentulotuesta. Täten ne perheet, jotka lapsilisiä eniten tarvitsevat, eivät lainkaan hyötyisi esimerkiksi lapsilisien korotuksista.

Monet toimeentulotuen varassa elävät perheet ovat taloudellisesti todella tiukoilla. Pitkän ajan kuluessa toimeentulotuella eläminen aiheuttaa lapsiperheiden syrjäytymistä. Vaikka pelkillä suurilla tuloilla ei välttämättä kasvateta tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia, alituinen niukkuus on kuitenkin hyvin suuri ristitekijä.

Lakialoitteeseen sisältyvän ehdotuksen vaikutus

Lakia toimeentulotuesta on muutettava siten, että kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä lasketaan etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Näin kaikkein pienituloisimpien perheiden tulot kasvavat ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän verran eli noin 100 euroa.

Lainmuutos tulee lisäämään kuntien menoja, joten valtion on lisättävä kunnille maksettavia valtionosuuksia lainmuutoksen kustannusten vaatimalla määrällä.