Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
LA 123/2009 vp - Pentti Oinonen /ps ym.
Tarkistettu versio 2.0
Katiskakalastus on viime vuosikymmeninä vähentynyt pyydysyksikkötilastoissa lähes puoleen. Perinteinen hauen kutukalastus rantakatiskoilla on vähentynyt tätäkin enemmän. Katiskakalastuksen merkitys osakaskuntien ja kalastusalueiden lupatuloissa on vähäinen verrattuna verkkokalastuksen ja viehekalastuksen tuloihin.
2000-luvulla on käyttöön ja myyntiin tullut useita hoitokalastukseen kehitettyjä tiheäsilmäisiä katiskamalleja. Nykyisillä katiskoilla saadaan ensisijaisesti särkeä, sorvaa ja ahventa. Ne soveltuvat myös mateiden talvikalastukseen sekä pyydystävät rapuja täplärapujärvissä. Haukien tai muiden kookkaampien kalojen saanti hoitokatiskoilla on satunnaista.
Katiskakalastus on yleensä vapaa-ajanasukkaiden tai ranta-asukkaiden käyttämä pyyntimuoto. Katiskapyynti yhdellä tai useammalla katiskalla on edellyttänyt vesialueen omistajan lupaa ja 18—64-vuotiailta kalastuksenhoitomaksua sekä edellyttänyt siten yleensä myös osakkuutta kylän yhteisiin vesiin.
Katiskakalastus yhdellä katiskalla per kotitalous voitaisiin vapauttaa yleiskalastusoikeudeksi seuraavin perustein:
Yhdellä katiskalla tapahtuvan kalastuksen muuttaminen pilkinnän ja onginnan tapaan maksuttomaksi yleiskalastusoikeudeksi antaisi kansalaisille mahdollisuuden myös käytännössä osallistua koti- tai vapaa-ajanviettopaikkansa kalakantojen hoitoon. Samalla se osaltaan nostaisi suomalaisten ympäristötietoisuutta ja vastuuta omasta elinympäristöstään.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että edukunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 8 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 39 § ja 88 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentti laissa 1045/1996, 11 §:n 1 momentti laissa 154/2003, 39 § mainitussa laissa 1045/1996 ja 88 §:n 1 momentti laissa 976/2009, seuraavasti:
Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa säädetään kalastamisesta yleisellä vesialueella, on jokaisella oikeus muuallakin vesialueella harjoittaa onkimista, pilkkimistä, kalastamista yhdellä katiskalla sekä yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta-, pilkintä-, katiskakalastus- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet, kaupallisessa tai muussa erityisessä tarkoituksessa tehtyjen kalaistutusten taloudellisen hyödyntämisen turvaaminen tai erityiset syyt vaativat, on työvoima- ja elinkeinokeskuksella vesialueen omistajan tai kalastusalueen pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan oikeus määrätyllä alueella rajoittaa 8 §:ssä tarkoitettua onkimista ja pilkkimistä taikka katiskakalastusta tai 9 §:ssä tarkoitettujen lupien myöntämistä taikka kieltää ne määräajaksi.
Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä, katiskakalastusta ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä, katiskakalastusta ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.
Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu on 22 euroa kalenterivuodelta tai seitsemän euroa kultakin enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henkilöltä, joka harjoittaa onkimista, pilkkimistä tai katiskakalastusta yhdellä katiskalla. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pidetään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2009